Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
Jyväskylän taidemuseon kirjastoon hankitaan kirjallisuutta, joka tukee museoon tallennettujen kokoelmien tutkimusta. Painopistealueet ovat Keski-Suomen taidetta ja taidegrafiikkaa koskeva kirjallisuus. Sama periaate koskee aikakauslehtien tilaamista. Grafiikkaa ja valokuvausta koskeva kirjallisuus ja aikakauslehdet on sijoitettu Grafiikkakeskuksen kirjastoon.
Mirja Erling (1958 – 2004) oli yksi tilataiteen edelläkävijöistä Suomessa. Hän kirjoitti taiteestaan näin:
Tapahtuma Jyväskylän taidemuseon Suojassa (Kilpisenkatu 8) 18.–28.10. Avoinna ti–pe klo 11–18. Vapaa pääsy.
Jyväskylän taidemuseo luopuu Suojan näyttelytilasta marraskuusta alkaen. Koko taidemuseon olemassaolon ajan vuodesta 1998 alkaen ovat nuoret ottaneet Suojan tilat omikseen sekä asiakkaina että ohjelman tuottajina. Taidemuseo katsoo tulevaisuuteen ja antaa nuorille mahdollisuuden jättää omat jäähyväisensä hyvin palvelleille näyttelytiloille.
Jyväskylän Saskiat ry:n kutsunäyttely Jyväskylän Saskiat ry on nimeen liittyvien odotusten mukaisesti toiminut muusana keskisuomalaisille taiteilijoille. Yleensä he ovat valinneet Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttelystä lahjakkaan nuoren taiteilijan, jota ovat tukeneet järjestämällä yksityisnäyttelyn Galleria Beckerissä. Jyväskylän taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlavuonna Saskiat järjestävät kutsunäyttelyn Jyväskylän taidemuseon Holvissa. Mukaan on kutsuttu kolme taiteilijaa.
Taiteilijaryhmä SuoMen ja Kulttuuriklubi Siperian nuorisoryhmä pistivät pystyyn liikkuvan laboratorion Yläkaupungin Yössä 21.5.2005. Kauttaaltaan valkoisten laboranttien tutkimuskohteena oli ihmisen asettuminen kaupunkiympäristöön ja ryhmään. Tunteja kestäneen tiiviin tarkkailun alaiseksi asetettiin kaikki matkan varrella vastaan tuleva, mutta myös oman ryhmän toiminta. Ryhmän jäsenet keräsivät näytteitä, jakoivat tabletteja, mittasivat, haastattelivat ja dokumentoivat.
Ryhmänäyttely, johon osallistuvat Jyväskylän näkövammaisten koulun oppilaat Mika Louhe, Joni Potkonen, Niko Potkonen, Reetta Potkonen, Hanna Poutanen, erityisopettaja Asta Lauttanen-Kurtélius sekä kuvataiteilijat Saara Pakarinen (keramiikkaveistokset), Soile Turkia (kollaasit).
Jyväskylän taiteilijaseura perustettiin syyskuussa 1945. Sotien jälkeen kulttuurin nälkä kaihersi mieliä ja taiteilijat kirjailijoista näyttelijöihin ja kuvataiteilijoista muusikoihin liittyivät yhteen. Vasta vuonna 1959 seura keskittyi kuvataiteisiin. Vuodesta 1975 toiminta on jatkunut kuvataiteen ammattilaisten yhdistyksenä.
Ero>PROSESSI -DVD-installaatio vie katsojan vastatusten miehisten tunteiden kanssa. Teos rakentuu pelkistetyistä videoepisodeista, joissa kiteytyy avioeroprosessiin liittyvää vihaa, ahdistusta, yksinäisyyttä ja surua. Näkökulma on miehen. Episodit perustuvat tositarinoihin, mutta kerrontatapa on fiktiivinen.
Miehen Katse -valokuvasarja täydentää näyttelyn kokonaisuutta. Se on sarja muotokuvia miehistä silmät kiinni. Paljonpuhuttu "miehinen katse" on suuntautunut sisäänpäin.
Näyttely on taidekasvattaja ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen sekä kymmenen helsinkiläisessä Hyvösen lastenkodissa kasvaneen tytön ja nuoren naisen valokuvaprojekti. Vuonna 1998 alkanut projekti jatkuu yhä.
Välisoitto esittelee taidemuseon kokoelmien suosikkeja 1970-luvulta eteenpäin. Teoksiin on tuotu uusi taso äänimaailman keinoin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoiden luoma äänimaailma tukee taideteosten tunnelmaa ja kommentoi yksittäisiä taideteoksia.
Kokoelmateokset muodostavat yhdessä äänimaailman kanssa kaksi tunnelmaltaan vastakkaista tilaa.
Circle ja Ikkuna I., II., ja III. Genesis on 13-osainen kokonaisuus, johon kuuluu seitsemän öljyvärimaalausta vanerille ja kuusi pronssireliefiä. Teokset esittävät maailman luomiskertomuksen vapaasti tulkiten.
Näyttely kertoo kuvin ja sanoin kaupungistumisesta ja kaupunkikulttuurin kehittymisestä: asumisesta, vapaa-ajan vietosta, työstä, liikkumisesta ja rakentamisesta. Teoksissa ihminen kohtaa ihmisen urbaanissa ympäristössä - ruuhkabussissa, kadunkulmassa, puistonpenkillä... Kaupunkielämä on likeisyyttä, liikettä ja energiaa mutta myös ahdistusta, yksinäisyyttä ja väkivaltaa. Näyttelyn runsaat 60 teosta, jotka on koottu Jyväskylän taidemuseon hoidossa olevasta Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta, edustavat kotimaista grafiikkaa vuosikymmenien ajalta.
“Näyttelyni Jyväskylän taidemuseossa on retrospektiivinen – taaksepäin katsova. Kokonaisuus on 30 vuoden läpileikkaus erilaisista kuvan tekemisen vaiheistani. Varhaisin teos on 13-vuotiaana vuonna 1967 maalaamani “Tuntemattoman sotilaan hauta“. Myös uusimmilla töillä on tärkeä sijansa. Näyttelyn työnimenä on ollut “REALISMIA, RAKENTAMISTA JA RAUHAA“. Karkeasti ajatellen voin jakaa teokseni näiden kolmen “ärrän“ alle.
Keväällä 2006 Kuoppala ja Siitonen kävivät kotikaupungissaan Helsingissä kirjoittamassa valitsemiinsa tyhjiin seinäpintoihin graffiti tyyppisiä tekstejä. Valitut paikat olivat leikkipuisto, uimaranta, betoniseinä sillan alla vilkasliikenteisen tien tuntumassa sekä perinteisesti graffiteilla koristeltu, nyttemin puhtaana pidetty seinä junaradan tuntumassa. Maalatut tekstit olivat: Lelumainos, Automainos, Bikinimainos ja Graffiti. Tekstit kirjoitettiin kunkin seinän päälle pingotetuille muoveille.
Lasten Loiskis –tapahtuman ohjelmana on kuvataiteilija Paula Marttila tuonut Jyväskylän Taidemuseon Holviin Suomea kiertävän iloisen Koiranaama-näyttelynsä, joka koostuu hänen värikkäistä satumaalauksistaan ja ihka elävän runoilijahauva Tahvo Koiranaaman näyttelyn tauluihin tekemistä opettavaisista runoista, jotka ovat kuultavissa Tahvo Koiranaaman kerhoissa itsensä taiteilija Paula Marttilan “Äitikoiran” lausumana.
Näyttely kattaa prosentin taiteilijan tuotannosta. Spontaanius, ristiriita ja voima syntyvät tarkkaan harkitusta teemasta. Teokset synnyttävät kysymyksiä innoittaen uusien kysymysten äärelle. Muoto, virtaus ja voima värittyvät mustan eri sävyistä. Mustaliitu hallitsee teoksia kadoten ajoittain lähes olemattomaan vaaleuteen tai korostuen sinisellä, keltaisella, punaisella pigmentillä.
Näyttelyn teemana on ihminen, ja lähtökohtana oma äiti ja isä - taiteilijan vanhemmat. Miesten laskostetut puvuntakit ja paidat muistuttavat isästä, joka pukeutui aina, niin kalassa kuin peltotöissäkin ollessaan, tummaan pukuun ja valkoiseen paitaan. Tanssimisesta pitäneelle äidille kuuluneista korkokengistä on muotoutunut sydämiä. Installaatioiden lisäksi esillä on valokuvia taiteilijan aiemmista teoksista.
Anna-Liisa Hakkaraisen rinnakkaisnäyttelyssä tutkitaan värin kokemusta. Miten ihmiset ovat pyrkineet jäsentämään ja käyttämään väriä kulttuurisissa yhteyksissä sekä minkälaisia merkityksiä värillä on keskisuomalaisille taiteilijoille. Anna-Liisa Hakkaraisen, Juhani Petäjäniemen, Arja Karppinen-Rekolan, Timo Sälekiven, Virpi Lehdon, Pertti Karjalaisen, Kirsi Tapperin ja Katri Ratilaisen omat väriympyrät kertovat taiteilijoille itselleen tärkeistä väreistä.
Anna-Liisa Hakkaraisen (s. 1946) naivistisille öljymaalauksille on ominaista aiheiden runollinen vertauskuvallisuus sekä värien hehku.
Taiteilija kiinnittää huomionsa väriin – hän etsii täsmälleen oikeaa sävyä himmentäen, voimistaen ja välillä jättäen teoksen odottamaan hetkeä, jolloin ratkaisu on lähellä. Hehkuvat siniset, punaiset ja vihreät ovat useina kerroksina ja rohkeasti rinnastettuina pintoina kankaalla.
”Tuulensuojan mummo oli kumara, hänen ihonsa karhea ja täynnä vakoja, hänen olemuksensa lempeä. Aina hänellä oli jotakin hyvää keittiön tai kamarin kaapissa: hannatätinkakkuja, hillosilmiä tai kaneliässiä odottamassa vierasta.”
USKOn rinnalla Jyväskylän taidemuseossa avautuu kuopiolaisen Ulla Remeksen Luottamus, jossa taiteilija keskittyy äärimmäisen luottamuksen teemoihin.
Näyttely USKO, hengellisyys suomalaisessa valokuvataiteessa Jyväskylän taidemuseossa kutsuu koolle yhdeksän taiteilijaa, jotka käsittelevät teoksissaan uskoa ja hengellisyyttä eri näkökulmista. Aloitteen näyttelylle tekivät valokuvataiteilijat Sari Poijärvi ja Nina Tuittu. Heidän lisäkseen näyttelyyn osallistuvat Tuomo Mannisen, Kalle Kataila, Johanna Ketola, Katja Lösönen, Hannu Pakarinen, Saara Pelkonen ja Maria Åsvik. Usko –näyttely nähdään ensin Amos Andersonin taidemuseossa (18.11.2005 - tammikuu 2006).
Propellibaletti on värikäs ja nautinnollinen installaatio, joka täyttää Holvin sisääntuloaulan liike-energian, värien ja valon aistittavana yhdistelmänä.
Sähköisesti liikkuvien pintojen avulla luodaan dynaaminen visuaalinen maailma, jossa värit loistavat talven pimeydessä. Pyörivät elementit toimivat kuin loputon itseään toistava meditatiivinen ryhmätanssi.
Joulukuun alussa avautuvassa näyttelyssä Klovnin kyyneleet nähdään Alice Kairan (s. 1913) rakastettuja teoksia Jyväskylän kaupungin taidekokoelmista. Maalausten naivistisessa ilmaisukielessä yhdistyvät lapsuuden fantasiat ja pitkän elämän tuomat kokemukset.
Alice Kairan taiteen käyttövoima on ollut hänen oma elämänsä. Hän kertoo taiteellaan elämänsä tarinaa. Teoksissaan hän kuvaa lapsuuskokemuksiaan ja avioliittojaan avoimesti. Taiteen tekeminen on auttanut häntä selviytymään lapsuuden traumoista
Vuoden viimeisessä näyttelyssä esittäytyy vuoden 2005 Ars Fennica –palkinnon saaja performanssitaiteilija Roi Vaara.
Ars Fennica – palkinto myönnetään vuosittain yhdelle taiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellisesta työstä. Palkintoon kuuluu 34.000 euron rahapalkinto, voittajaa esittelevä julkaisu sekä näyttely kahdessa suomalaisessa taidemuseossa. Vaaran Ars Fennica -näyttely nähdään ensin Helsingissä Amos Andersonin taidemuseossa (7.10.–6.11.2005).
Anja kirjaa ideoitaan ylös sitä mukaa, kun niitä syntyy.
Innoitus voi löytyä niin lapsuuden muistoista kuin arkipäivän sattumuksista.
Anja Santalan naivistiset maalaukset ovat saaneet innoituksensa elämän hauskoista sattumuksista. Maalauksista voi myös tunnistaa tuttuja, osin jo kadonneita jyväskyläläisnäkymiä.
Anja Santala on itse paikalla lähes päivittäin maalaamassa ja juttelemassa.
Taiteilijan tapaa myös Teehetkissä perjantaisin näyttelynajan klo. 16.30.–17.30.
