Osoitteeseen Hömötiaisentie 26 sijoittuvaan päiväkotiin valmistuu tilat neljälle lapsiryhmälle.

Valtakunnallisen lähiöohjelma tavoitteena on kaupunkilähtöisten hankkeiden lisäksi tuottaa myös tietoa lähiöiden kehittämisen tueksi. Lähiöohjelman aikana tehdään tiivistä yhteistyötä Huhtasuon alueella toteutettavien eri yliopistojen tutkimushankkeiden kanssa. 

Jyväskylän kaupungin ylläpitämä toimintapiste, johon on koottu eri toimialan palveluita, toimii osoitteessa Nevakatu 2: Huhtasuon yhteistoimintapiste kartalla.

Jyväskylän kaupunki on valittu mukaan valtakunnalliseen lähiöohjelmaan. Kolmivuotisen (2020-2022) ohjelman tavoitteena on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, edistää asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä turvata palveluiden ja asumisen hyvää tasoa. Ohjelma perustuu palvelurajat ylittävään alueelliseen asiantuntijoiden verkostoyhteistyöhön.

Säynätsalon kunnantalo on yksi arkkitehti Alvar Aallon merkittävimmistä töistä, jolla on kansainvälisesti tunnettu asema modernin arkkitehtuurin historiassa. Säynätsalon kunnantalo on monitoimirakennus, jossa toimivat kunnanhallinto (vuoteen 1993 asti) ja kirjasto. Rakennuksessa on myös asuntoja, liiketiloja ja vierashuoneita. Alvar Aalto suunnitteli kunnantalon kokonaistaideteoksena, mikä näkyy pientenkin yksityiskohtien ja nimenomaan tähän rakennukseen tarkoitettujen huonekalujen suunnitteluna.

Vaajakoski sijaitsee Päijänteen pohjoispään rannalla seitsemän kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta itään. 1800-luvulla Vaajakoskesta kehittyi merkittävä teollisuuskeskus ja sahateollisuuspaikkakunta.

Nykyään Vaajakoski on virkeä ja dynaaminen Jyväskylän kaupunginosa. Palveluiden läheisyys yhdistettynä viihtyisään kulttuuriympäristöön, hyviin liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksiin, vesistöihin ja puhtaaseen luontoon tekevät Vaajakoskesta ainutlaatuisen ja viihtyisän paikan asua ja elää.

Jyväskylän pohjoinen keskustaajama, Tikkakoski, sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Joukkoliikenne yhteydet ovat hyvät ja omalla autolla kulkee vartissa Jyväskylän keskustaan.

Tikkakoskelle sijaitsee Jyväskylän lentoasema, Suomen Ilmavoimamuseo sekä Ilmavoimien esikunta ja Ilmasotakoulu.

Säynätsalo on tunnettu arkkitehtuuristaan ja sen rakennettu ympäristö on kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Alvar Aallon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo valmistui vuonna 1951 ja on yksi Aallon pääteoksista. Säynätsalossa näkyy myös Suomen naisarkkitehtuurin pioneereihin kuuluneen Wivi Lönnin kädenjälki.

Puuppola on kumpuileva, avara ja kylämäinen kaupunginosa noin 12 kilometriä Nelostietä pohjoiseen Jyväskylän kaupungin keskustasta. Rehevät viljapellot maalaismaisemineen, metsät, maalaistalot ja hevostallit luovat alueelle idyllisen ja leppoisan tunnelman.

Asuinalueet: Puuppola, Vertaala, Matinmäki

Puuppolan asutus muodostuu pääosin maatiloista ja kylän keskustaa ympäröivistä omakotitaloista. Puuppolan koulun kentällä voi harrastaa liikuntaa kaikkina vuodenaikoina ja kattava latuverkosto houkuttelee liikkujaa ladulle talvisin, uimaranta löytyy Korttajärveltä.

Palokka sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella, Palokkajärven ja Alvajärven rannoilla nelostien molemmin puolin noin viiden kilometrin päässä Jyväskylästä. Yli 14 000 asukkaan Palokka on Jyväskylän vetovoimaisimpia ja nopeimmin kasvavia alueita, jossa luonto järvineen ja vaaroineen on lähellä ja matka on lyhyt niin valtateille kuin lentokentällekin. Palokka on yksi Jyväskylän aluekeskuksista.

Mannilan asuinalue sijoittuu Lohikosken ja Palokan välille. Mannilan rauhallinen asuinalue koostuu pääasiassa omakoti- ja rivitaloasutuksesta, myös muutamia kerrostaloja on viime vuosina rakentunut nelostien ja omakotitaloalueen väliin.

Lohikoski sijaitsee Palokkajärven rannalla Seppälän kaupunginosan länsipuolella, lähellä kaupungin keskustaa. Kaupunginosan eteläisenä rajana on Tourujoki. Runsaspuustoinen ja veden äärellä oleva kaupunginosa on viihtyisää ja arvostettua asuinaluetta, joka koostuu pääosin omakoti- ja rivitaloista.

Jyväskylän keskustan länsilaidalla sijaitsevat Kypärämäki on suosittu ja viihtyisä asuinalue vain 2-3 kilometrin päässä keskustasta. Kypärämäki on saanut nimensä samannimisestä mäestä, joka kohoaa Kortepohjan asuinalueen puolella. Kypärämäki on etenkin lapsiperheiden suosiossa ja yhteisöllinen tunnelma leimaa asuinaluetta.

Kuokkalan kaupunginosa sijaitsee vain kivenheiton päässä Jyväskylän keskustasta. Kuokkala rajautuu Jyväsjärveen ja Päijänteeseen ja on asukasluvultaan suurin kantakaupungin ulkopuolella oleva asuinalue. Kuokkalan yhdistää kantakaupunkiin näyttävä, vuonna 1989 valmistunut Kuokkalan silta, joka on tunnettu erityisesti upeasta iltavalaistuksestaan. Jyväskylän maamerkkejä on myös Kuokkalan valaistu vesitorni.

Jyväskylän länsiosassa sijaitsevat Kuohu ja Vesanka sijoittuvat Keski-Suomen rauhallisiin maalaismaisemiin.

Asuinalueet: Kuohu, Vesanka, Sarvenperä

Kuohu sijaitsee Jyväskylän länsiosassa Petäjäveden kunnan rajalla, noin 20 km Jyväskylän keskustasta. Kylä syntyi 1800-luvun lopulla paikkakunnalla alkaneen myllytoiminnan ympärille. Kylän keskipisteenä toimii Kuohun Kylätalo ja päiväkoti-koulu, sekä urheilukenttä, joissa kokoonnutaan yhteisiin tapahtumiin ja vapaa-ajan harrastuksiin.

Kortepohja on Jyväskylän keskustan luoteislaidalla sijaitseva vehreä kaupunginosa, jota reunustavat Laajavuoren kuntoilu- ja virkistysalue sekä Tuomiojärvi. Kortepohja on kerrostalovaltainen alue, jossa on myös omaleimaisia rivitaloja.

Korpilahti, Jyväskylän eteläisin aluekeskus sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Korpilahti on tunnettu erityisesti kauniista satamastaan, joka on tärkeä vesiliikenteen solmukohta Päijänteellä.

Noin 5000 asukkaan Korpilahti on rauhallinen ja luonnonläheinen paikka elää ja asua. Tarvittavat peruspalvelut löytyvät keskustasta ja läheinen luonto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet liikkumiseen, marjastukseen, metsästykseen ja kalastukseen.

Korkeiden mäntyjen katveessa sijaitseva Keltinmäen asuinalue on yksi Jyväskylän vanhimpia lähiöitä. Keltinmäen alue on rakennettu pääosin 1970-luvulla ja se koostuu pääasiassa kerros- ja rivitaloista. Alueelta löytyy runsaasti myös KOASin opiskelija-asuntoja.

Mäyrämäen pientalovaltainen alue rakentui 1980-luvun aikana Keltinmäen jatkoksi ja 2000-luvun alkupuolella valmistunut värikäs ja vehreä Mustalammen pientaloalue laajensi aluetta edelleen länteen. Ylämäyrämäen pientaloalueella alueen rakentuminen jatkuu edelleen.

Keljo ja Tarhamäki ovat vanhaa rauhallista omakoti- ja rivitaloaluetta keskustan eteläpuolella. Alueella sijaitsee myös muutamia matalia kerrostaloja. Matkaa Jyväskylän keskustaan on alueesta riippuen 3–10 kilometriä. Keljoon on keskittynyt monipuolisia palveluja, kuten automarketteja ja Keljon kauppakeskus. Tunnettu maamerkki on Köhniönjärvestä Jyväsjärveen laskeva Köyhänohja, joka virtaa välillä hiljakseen, toisinaan taas pikkukoskina.

Jyväskylän kantakaupunki on ainutlaatuinen kokonaisuus uuttaa ja vanhaa rakentamista, kerrostaloja ja pientaloja, joki- ja järvimaisemaa, puistoja ja keskustan sykettä.

Jyskän pientalovaltainen alue sijaitsee Vaajakosken moottoritien molemminpuolin Halssilan ja Vaajakosken välissä. Jyskän alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa, mikä luo alueelle omanlaisen, viihtyisän ilmeen. Jyskän kylämäinen ja rauhallinen ilmapiiri on erityisesti lapsiperheiden mieleen.

Huhtasuon laaja, monipuolinen ja monikulttuurinen asuinalue sijaitsee luonnon helmassa 3-8 km Jyväskylän keskustan koillispuolella. Alueen omien palvelujen lisäksi Tourulan ja Seppälän runsaat palvelut erikoisliikkeineen ja automarketteineen ovat lähietäisyydellä.

Huhtasuo koostuu suurelta osin 70- ja 80-luvuilla rakennetuista kerrostaloista, mutta niiden lomassa on pienempiä omakoti- ja pientalovaltaisia asuinalueita. Huhtasuolle on rakentunut myös uutta omakotiasutusta Pysäkkivuoreen, Kaakkolammelle ja Kangasvuoreen.

Halssila on viihtyisä asuinalue Jyväsjärven koillispäässä. Halssila on rakentunut eri vuosikymmenien aikana omaleimaiseksi ja idylliseksi asuinalueeksi. Vanhan Halssilan kapeat pihakadut ja vanhat puutalot muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Halssilanrinteen 1970-1980-luvuilla rakentuneista rivitaloista aukeavat upeat maisemat Jyväsjärven yli, uudempaa rakennuskantaa taas edustavat Halssilanmäelle rakentuneet pientalot ja rivitalot. Halssilasta löytyy myös eri-ikäisiä kerrostalokoteja.

Nuorisotilassa voi tavata kavereita, pelata erilaisia pelejä, kuunnella ja soittaa musiikkia, katsella tv:tä, tehdä läksyjä, tai vain oleilla. Nuorisotiloilta löytyy harrastevälineitä myös ulkokäyttöön. Nuorisotilalla on aina paikalla vähintään kaksi nuorisonohjaajaa.

Nuorisotilatyöhön sisältyy myös erilaisten ryhmien kokoontumisia, kerhoja, teemapäiviä sekä iltakahviloita.  

Nuorisotilojen poikkeusaukioloaikoja:

Asuinaluetyöllä vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia. Toimintatapana on tasavertainen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen. Asuinaluetyö vahvistaa osallistumisen ja tekemisen mahdollisuuksia eri tavoin ja eri puolilla Jyväskylää.