Jyväskylän kaupunki vastaa kiintiöpakolaisten vastaanotosta ja alkuvaiheen kotoutumisesta. Sosiaalipalvelut ovat siirtyneet Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Kunta palvelee maahan muuttaneita siltä osin kuin he tarvitsevat kotoutumislain mukaisia palveluita antaen tukea Suomeen ja Jyväskylään asettautumiseen ja kotoutumiseen.

Kotoutumisen alkuvaiheen asiakkailla on kunnassa samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kuntalaisilla.

Asiakasryhminä ovat

Keskustavisio 2030 toteuttaa Jyväskylän uuden strategian keskeisiä teemoja:
· Edistämme kulttuurin ja taiteen moni-ilmeisyyttä
· Edistämme kaupunkikehitysalustoilla ja kumppanuuksilla yritysten kasvua
· Parannamme kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa
· Toteutamme eheää yhdyskuntarakennetta ja kannustamme kestävään liikkumiseen
· Avaamme kaupunkitilat paremmin kaupunkilaisten käyttöön

Kaupungin keskusta on merkittävä osa kaupungin identiteettiä. Jyväskylän keskusta on kompakti kaupunkikeskusta, jossa kauppa, palvelut ja asuminen toimivat limittäin.

Joulukuusten myyntipaikat jouluna ovat:

Kaikki ulkotapahtumat konserteista puistojumppiin tarvitsevat aina maanomistajan luvan. Maanomistaja voi olla kaupunki, valtio, yksityinen henkilö, yhteisö jne.

Kaupunkirakenteen toimiala myöntää alueiden käyttölupia tapahtumien järjestämistä varten katualueille ja -aukioille, satamiin ja sekä hallinnoimilleen vesi- ja viheralueille.

Tässä kuvattua lupakäytäntöä ei sovelleta:

Sijoitettaessa rakenteita tai laitteita Jyväskylän kaupungin hallinnoimille alueille edellytetään hakijalta aina maanomistajan lupaa. Tätä lupaa kutsutaan Jyväskylässä sijoituspaikkaluvaksi. 

Mikä sijoituspaikkalupa?

Kadulle, muulle yleiselle alueelle ja asemakaava-alueen ulkopuolisille alueille sijoitettavien johtojen ja muiden maanalaisten rakenteiden asentamiseen tulee hakea sijoituspaikkalupa. Lupaa kuuluu hakea myös maanpäällisten rakenteiden sekä yleiselle alueelle ulottuvien portaiden, invaluiskien ja vastaavien rakennelmien sijoittamiseksi.

Jyväskylän keskustan alueella on noin kaksi hehtaaria sulanapitojärjestelmiä, joiden olemassaolo tulee huomioida katualueella työskenneltäessä. Sulanapitojärjestelmät toimivat kadun päällysteen alla olevassa muoviputkistossa kiertävän glykolin avulla. Muoviputkisto on valettu betoniin lukuun ottamatta Kävelykadun järjestelmää, joka on asennettu hiekkaan. Tämän vuoksi Kävelykadun sulanapitojärjestelmän alueella toimimiselle on asetettu painorajoituksia.

Suunnitellessa kaivutöitä Jyväskylän kaupungin alueella tulee luonnollisesti varmistua maanalaisista rakenteista. Jyväskylän kaupungilla on myös omistuksessaan maanalaisia rakenteita:

Katu- tai yleisellä alueella työskenneltäessä tulee tehdä työmaan aikainen liikenteenohjaussuunnitelma, joka liitetään katutyöilmoitukseen. Jos työ toteutetaan useassa eri vaiheessa, jokaisesta työvaiheesta tehdään oma suunnitelma.

Ohjeita ja vinkkejä liikenteenohjaussuunnitelman tekoon

Vilkasliikenteisille pää- ja kokoojakaduille tehdään työmaakohtainen karttapohjainen liikenteenohjaussuunnitelma. Vähäliikenteisillä tontti- ja kokoojakaduilla liikenteenohjaussuunnitelmana voi käyttää ohjekuvia.

Maksun tavoitteena on katujen ja yleisten alueiden pysyminen niille varatussa yleisessä käytössä, kaivantojen lyhyt aukioloaika ja töiden yhteensovittaminen sekä mahdollisimman vähäiset haitat alueiden käyttäjille.

Maksuja ei peritä kiinteistöjen katoilta tapahtuvista lumenpudotustöistä.

Maksu muodostuu

• tarkastus- ja valvontamaksusta (tarkastus ja valvonta on viranomaistoimintaa, joka ei ole arvonlisäverollista) sekä

• työmaan pinta-alan ja sijainnin mukaan määräytyvästä korvauksesta alueen käytöstä.

Pikalinkit sisältöön

• Milloin lupa tarvitaan
• Kenelle luvan hakeminen kuuluu
• Valtakirja
• Katutyöilmoituksen tekeminen ja luvan hakeminen
• Lupaohjeet ja ehdot
• Esteettömyys väliaikaisissa liikennejärjestelyissä

Jyväskylän kaupungilla on tarjota yrityksellesi runsas valikoima teollisuus- ja yritystontteja parhaiden liikenneyhteyksien varrelta. Me täällä Jyväskylässä olemme sitä mieltä, että hyvien tonttien ja tehokkaan elinkeinopolitiikan ohella Jyväskylä pystyy tarjoamaan yrittäjälle ja hänen perheelleen myös mukavat puitteet.

Kaupungin harrastusmahdollisuudet ovat verrattomat, jälkipolvelle on korkeatasoisia kouluja ja opiskelupaikkoja, lukuisat tapahtumat värittävät kaupunkia, ja viihtyisiä asuinalueita kehystää puhdas Järvi-Suomen luonto. 

Oikokatu sijaitsee Mäki-Matin perhepuiston vieressä ja se on kevyenliikenteen väylä missä jalankulku ja pyöräily ovat sallittu.
Sijainti Jyväskylän karttapalvelussa

Lisätietoa: Kaupunkirakenteen neuvonta puh. 014 569 5000, kaupunkirakenne[at]jyvaskyla.fi

Torialueen myyntipaikoista ei peritä maksuja, vaan paikat ovat vapaasti käytettävissä torimyyntiin. Kauppiaiden käytössä ei ole sähköä. Tarkista torialueen sijainti karttapalvelusta.

Kuokkalan Tahkonkaaren torialue on tarkoitettu torimyyntipaikaksi. Torikauppiailta ei alueella peritä paikkamaksuja, vaan paikat ovat vapaasti käytettävissä. Kauppiaiden käytössä ei ole sähköä.

Kirpputoritoiminta Sepänaukiolla kesällä 2024

Kaupunki etsii parhaillaan Sepänaukion perinteisestä kirpputoritoiminnasta vastaavaa toimijaa. Kirpputorin järjestäminen sopisi esimerkiksi järjestöille tai vaikkapa urheiluseuroille, jotka haluavat kerätä varoja toimintaansa.

Torialue (sijainti Jyväskylän karttapalvelussa) on tarkoitettu torikauppiaille myyntipaikaksi, torimyyntiaika on maanantaista sunnuntaihin klo 7-17 pois lukien kesälauantait, katso lisätietoa alta.

Nykyinen Jyväskylän kauppatori oli alunperin Hevostoriksi kutsuttu hiekkakenttä. 1920-luvulla kenttä kivettiin ja 1980-luvun lopussa torin alle rakennettiin pysäköintitilaa. Vuodesta 1989 toria on hallinnut Torikunkku, lähes 12-metrinen graniittipatsas, joka on kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen käsialaa.

Sijainti kartalla

Jyväskylässä torikauppaa tehdään useassa paikassa eri puolilla kaupunkia. Myytäviksi tuotteiksi kelpaavat mm. vihannekset, marjat, kalat, leivonnaiset ja käsityötuotteet.

Kauppatorin myyntipaikoista, Pihakadun Parklet-paikoista ja Sepänaukion kirpputoripaikoista sekä Kauppatorin joulukuusien myyntipaikoista peritään kaupungin vuosittain päättämä paikkahinta, muilla myyntipaikoilla paikat ovat ilmaisia.

Tarkemmat tiedot myyntipaikoista löytyvät alapuolella olevista linkeistä.

Jyväskyläläiset työttömät työnhakijat voivat harrastaa liikuntaa Jyväskylän kaupungin ohjatuilla Wire-liikuntavuoroilla maksutta tai edullisella kertamaksulla.

Valitse mieleinen liikuntalajisi ja tule mukaan liikkumaan! Liikuntatarjonnassa on sekä ohjattuja tunteja että omatoimisia vuoroja. Halutessasi voit hyödyntää myös maksutonta ja henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. 

Kesä 2024

Maanantai

Ulkokuntopiiri 29.4.–24.6.2024
Klo 9.00–10.00
Harjun ulkokuntoilupaikka, Ihantolantie 40720
Kokoontuminen kuntoportaiden luona.

Työnantajana saat merkittävää rahallista tukea palkkakustannuksiin, kun palkkaat työttömän työnhakijan. Palkkatuella voit työllistää monenlaisia erilaisia työnhakijoita erilaisilla osaamis- ja kokemustaustoilla. Palkkatuettu työ on loistava keino saada työnhakija näyttämään taitonsa yrityksessäsi tai organisaatiossasi.

Jyväskylän kaupungin tarjouspyynnöt

Jyväskylän kaupungin julkaisemat tarjouspyynnöt löytyvät hankinnan arvosta riippuen sähköisesti eri kanavista.

Palvelualoitteella kuntalaisella on mahdollisuus tehdä aloite kaupungin omana työnä tehtävän palvelun tai toiminnon kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta tai kokonaan yksityistämisestä. Aloitteessa tulee ilmetä perusteet, kuinka palvelu tai toiminto voitaisiin tuottaa laadullisesti paremmin ja kustannustehokkaasti jonkin ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta.

Kunnan työllistämisvelvoite on lakisääteinen palvelu, jossa kunnan on tarjottava 57 vuotta täyttäneille työttömille palkkatuettua työtä työttömyyspäivärahan päättyessä enimmäismaksuajan täytyttyä, mikäli muut työllistymistä edistävät palvelut eivät ole hänelle tarkoituksenmukaisia.

TE-toimiston asiantuntija tai Kuntakokeilun omavalmentaja tiedustelee työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvalta henkilöltä hänen halukkuuttaan osallistua työllistymistä edistävään kuntoutukseen, koulutukseen tai palveluun – tai haluaako käyttää oikeutensa työllistämisvelvoitteeseen.