Suunnittelukohde sijaitsee Puistolan ja Tourulan kaupunginosien rajalla noin kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Suunnittelualueen asemakaavat ovat saaneet lainvoiman 25.4.2001 (Puistolan puoli) ja 23.11.2018 (Tourulan puoli).

Ramoninkatu on Tourujoen ylittävä päättyvä katu, jonka jatkeena on Vaajakosken moottoritien alittava kevyen liikenteen yhteys Kivääritehtaan puolelle. Kevyen liikenteen reitti on tärkeä keskustan ja Seppälän, Kangasvuoren sekä Vaajakosken suunnan välinen yhteys.

Vuonna 2022 toteutettavat AVOin kaupunkiympäristö -politiikkaa edistävät toimenpiteet

• Olemme jatkossakin avoimia edistämään puurakentamisen uusia hankkeita
  • Keljonkatu 26

Yleistä

Kadut ovat Haapaniemeen suunniteltuja kaava-alueen tonttikatuja. Kadut sijoittuvat rakentamattomalle alueelle Noukanniementien läheisyyteen. Alue on kaavoitettu omakotiasumista varten. Vastapäätä, Noukanniementien eteläpuolelle on rakentumassa Ruorikujan ja Ankkuripolun omakotialue.

Rakennettavat jätevesi- ja vesijohtolinjat liitetään alueelle aiemmin rakennettuun vesihuoltoverkostoon.

Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän 5. kaupunginosassa, Mattilanpellossa, noin kilometrin linnuntietä Jyväskylän keskustasta lounaaseen. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Keskussairaalantiehen ja etelässä Alvar Aallon katuun. Suunnittelualueen varrella sijaitsee yksityisiä ja kaupungin omistamia tontteja sekä puistoaluetta. Kramsunkadun pohjoisosan katuosuuden ja pysäköintialueen asemakaava on hyväksytty v. 2013. Kramsunkadun eteläosan asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 2021 (Älylän asemakaava), eikä luonnoksessa esitetä muutoksia katualueeseen.

Kaupunkirakennepalvelut, Liikenne- ja viheralueet on teettänyt Puistotorin kunnostussuunnitelman. Suunnitelman on tehnyt WSP Finland Oy. Kohteesta on laadittu historiallisia arvoja ja kehittämissuosituksia käsittelevä kooste, joka on ohjannut vahvasti suunnitteluperiaatteita. Myös museovirasto on ollut alusta asti mukana prosessissa. Ennen suunnitteluprosessin alkua käyttäjiä osallistettiin pitämällä asukastilaisuus ja Puistokadun päiväkotikoulun päiväkotilaiset sekä esikoululaiset pääsivät ideoimaan puiston toimintoja ja leikkivälineitä.

Jyväskylän kaupunki on mukana ympäristöministeriön rahoittamassa Helmi -elinympäristöohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvata luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Lisätietoa ohjelmasta ja sen tavoitteista löydät Ympäristöministeriön verkkosivuilta.

Jyväskylässä kehitetään ohjelman aikana kaupungin lammaslaitumia ja lintujen, lepakoiden ja pörriäisten pesintää ja elinolosuhteita sekä ennallistetaan suoalueita Laajavuoressa. Toimenpiteitä tehdään vuosina 2021-2022.

Suunnittelualue sijaitsee Palokan alueella, Jyväskylän 47. kaupunginosassa, Pappilanvuoressa, noin 5 kilometriä linnuntietä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualue kattaa Ritopohjantien ja Norolantien risteysalueen. Muutos ulottuu  Ritopohjantien suuntaisesti risteyksen molemmin puolin 150 metriä etelään ja pohjoiseen  sekä 100 metriä Norolantietä koilliseen. Suunnittelualue rajautuu kadun sivustoilla puistoalueihin ja yksityisiin kiinteistöihin. Suunnittelualueen asemakaavat on hyväksytty vuosina 1982 ja 1984. 

Puistokadun katusuunnitelman muutossuunnitelma on laadittu välille Arenaukio – Rajakatu noin 1 km matkalle. Suunnitelma sisältää uusia autoliikenteen ja pyöräilyn sekä jalankulun järjestelyjä sekä huleveden käsittelyn ja viivytyksen menetelmiä. Katusuunnitelmassa otetaan kantaa myös Puistokadun varrella olemassa olevien katupuiden elinolojen kohentamiseen sekä niiden uusimistarpeeseen.

Yleistä

Tallilantie on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella sijaitseva katu Jyskän Sulunperässä. Katu päättyy kaava-alueen reunalla jatkuen suosittuna ulkoilureittinä ja metsäautotienä. Kadun päätepiste on toiminut lähtöpaikkana etenkin hiihtäjille, jolloin on tullut tarve pysäköintiin. Tässä suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi kadunvarsipysäköintiä ja kääntöpaikka Tallilantien päähän. Pysäköinnin rakentaminen toteutettaisiin leventämällä katua. Levennettävälle osuudelle voitaisiin pysäköidä 6-7 autoa. 

Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän 69. kaupunginosassa, Vaajakoskella, noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta itään. Suunnittelualue on kaavassa erillispientalojen korttelialuetta sekä erillisten ja kytkettyjen pientalojen tai rivitalojen korttelialuetta. Asemakaava on vuodelta 1981.

Valtakunnallisen lähiöohjelma tavoitteena on kaupunkilähtöisten hankkeiden lisäksi tuottaa myös tietoa lähiöiden kehittämisen tueksi. Lähiöohjelman aikana tehdään tiivistä yhteistyötä Huhtasuon alueella toteutettavien eri yliopistojen tutkimushankkeiden kanssa. 

Ensiaskeleet taloyhtiön lisä- ja täydennysrakentamisessa -oppaasta löydät tiiviisti tietoa siitä, mitä taloyhtiön lisärakentaminen tarkoittaa ja miten taloyhtiöt pääsevät alkuun mahdollisessa lisärakentamishankkeessa. Opas on laadittu yhteistyössä Keski-Suomen Kiinteistöliiton kanssa.

Jyväskylän kaupunki on usealla yksityistiellä tieosakkaana omistamansa maa-alueen vuoksi. Kaupungin alueella voi olla esimerkiksi metsäpalsta, uimaranta, venepaikkoja tai kiinteistö. Kaupunki voi maksaa kustannuksia myös erillisen päätöksen perusteella.

Tiemaksujen laskutus

Kaupunki vastaanottaa ensisijaisesti verkkolaskuja. Laskuja voi toimittaa maksuttoman toimittajaportaalin kautta myös yksityishenkilönä.

Yksityisteiden osalta tienpitovelvollisuus kuluu tiekunnalle tai yksityistien tieosakkaille. Yksityistieavustusten jakaminen ei ole lakisääteistä, mutta Jyväskylän kaupunki on tukenut yksityisteiden kunnossapitoa kaupunkirakennelautakunnan päätösten mukaisesti. Kunnossapitoavustuksen lisäksi kaupunki myöntää suostumuksen yksityisteiden liikenteenohjauslaitteiden, kuten esimerkiksi liikennemerkkien tai puomien asettamiseen.

Avustuksen hakeminen

Vuoden 2024 avustusten hakuaika on päättynyt. Seuraavan kerran yksityistieavustusta voi hakea 1.1.2025 alkaen.

Yksityistiellä liikennemerkin tai muun vastaavan laitteen asettamisesta tielle vastaa tiekunta tai osakkaat saatuaan siihen kaupungin suostumuksen. 

Kaupungin suostumusta ei tarvita tien kunnon, tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tilapäisten liikenteenohjauslaitteiden asettamiseen. Kyse on usein tilanteesta, jossa tilanteen poikkeuksellisuus tai kiireellisyys ei mahdollista suostumuksen hankkimista. Mikäli tilanteesta tulee pysyvämpi, on yksityisen tienpitäjän hankittava suostumus.

Viljelypalstatoiminnan säännöt

Jos tuot lunta kaupungin lumenvastaanottopaikoille, lumimäärät tulee ilmoittaa oheisella lomakkeella heti seuraavan kuukauden alkuun mennessä. Täytä tiedosi ja klikkaa lopussa olevaa "lähetä" -painiketta, jolloin lomake välittyy Jyväskylän kaupungin Liikenne- ja viheralueiden yksikköön. 

Lomakkeen täyttäminen on mahdollista puhelimella tai tietokoneella.

Laskutusta varten tulee ilmoittaa seuraavia tietoja

Suunnittelukohde sijaitsee Sulunperän kaupunginosassa noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta koilliseen. Suunnittelualueen asemakaavasta pääosa on hyväksytty 7.1.1980, osa Misukantien asemakaavasta on hyväksytty 25.8.2008.

Suunnittelukohde sijaitsee Piilolan alueella Heikkilän kaupunginosassa noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen asemakaavat on hyväksytty 18.1.1972 ja 6.11.1979.

Suunnittelukohde sijaitsee Lahjaharjun alueella Lohikosken kaupunginosassa noin viiden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Suunnittelualueen asemakaava on hyväksytty 18.2.2000.

Katusuunnitelma

Ukonniementie

Ukonniementie välillä Rinnekaari Tyyppäläntie on asuntokatu, jonka varrella on kapea yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Alvan vesihuoltosaneerauksen yhteydessä kadun poikkileikkausta muutetaan siten, että yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää levennetään ja kadun ajorata kavennetaan viiteen metriin.

Suunnittelukohde sijaitsee Jyväskylässä Kortepohjan alueella, noin kolmen kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta Laajavuorentien varressa. Laajavuorentie on Kortepohjan alueen pääkokoojakatu, jolla on myös kauttakulkuliikennettä Palokan suuntaan. Kortepohjan keskustan aukion puolelta liitytään Laajavuorentiehen Tilustien liittymän kautta, joka onkin yksi alueen pääreiteistä Laajavuorentielle. Tilustieltä on ajoittain runsaasti liittyvää liikennettä pääkadun suuntaan.

Yleistä

Isämatintie on Korpilahden taajamassa sijaitseva tonttikatu. Katu on sorapäällysteinen. Kadun alkuosassa on liittymät kerrostalotonteille molemmille puolin katua. Pääosassa katua on liittymät itäpuolen pientalotonteille. Kadun länsipuoli on yleisten rakennusten korttelialuetta. Länsipuolella maanpinta nousee jyrkästi ja avokallion louhittu rintaus on paikoin näkyvissä. Kaikki tontit on rakennettu. Kadulla on valaistus ja kunnallistekniikka. Kadun pituus on n.250 m.

Yleistä

Petäjätie on Mäki-Matin kaupunginosassa sijaitseva pientaloalueen tonttikatu, joka haarautuu Kotikadusta ja päättyy Nisulankatuun. Läpiajoyhteys Nisulankadulle on ainoastaan kevyellä liikenteellä.

Katu on kärsinyt maaperän routimisesta, josta pinnan halkeilu ja epätasaisuus kertovat.

Palokan keskusta on murrosvaiheessa: alueella on käynnissä ja suunnitteilla uutta rakentamista. Keskustan ympäristön kehittämiseksi on laadittu 2021 suunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata alueen kehittymistä laadukkaana, viihtyisänä ja toimivana. Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota toriin ja sen ympäristöön toimintoineen sekä liikenne- ja liikkumisyhteyksiin. Suunnitelmassa on tunnistettu myös potentiaalisia paikkoja asuin- ja liiketilojen täydennysrakentamiselle.

Kivilammen maankaatopaikalle saa tuoda puhtaita maa-aineksia, jotka eivät sisällä purku- yms. jätteitä, myrkyllisiä aineita, kantoja eivätkä vieraslajeja sisältäviä maa-aineksia.

Maankaatopaikalle voi tuoda:

• kunttaa ja nurmikkoa
• kiviä
• liejua

Maa-aineksia saa tuoda kaikki yksityishenkilöt ja yritykset. Paikalla on henkilö ohjaamassa ja neuvomassa asiointia alueella. Lisätiedot tarvittaessa puhelimitse p. 0500 816 169.