​Marja Pirilä: Sisäiset maisemat & Milavida

4.9.–30.9.2012

Camera obscura -ilmiö on inspiroinut valokuvataiteilija Marja Pirilää jo liki kaksikymmentä vuotta. Galleria Ratamon avajaisnäyttely koostuu Pirilän kahdesta uusimmasta camera obscura -menetelmällä tekemästä projektista: Sisäiset maisemat - Inner landscapes (2011), jonka hän on tehnyt yhteistyössä japanilaisen keramiikkatyöparin Satoko Sai + Tomoko Kurahara kanssa sekä Milavida (2012). Lisäksi näyttelyssä on veistosmainen camera obscura -teos Silmät ja suu (2006), jonka Pirilä on tehnyt yhdessä Petri Nuutisen kanssa.

Sisäiset maisemat - Inner Landscapes (2010) - projektin Pirilä ja keramiikkataiteilijat Satoko Sai ja Tomoko Kurahara toteuttivat vuosina 2009-11. Tämän yhteisöllisen vanhusten kanssa tehdyn projektin teokset sukeltavat ajan kerroksiin ja risteymiin henkilökohtaisten tarinoiden ja albumikuvien kautta. Kokonaisuus yhdistää Sain ja Kuraharan valokuvia hyödyntävää keramiikkaa Pirilän moniosaisiin valokuvateoksiin, joissa camera obscura -menetelmällä tehdyt muotokuvat lomittuvat vanhoihin albumikuviin. Keramiikka- ja valokuvateosten oheen Pirilä on tehnyt myös ääni/video -teoksen, jossa vanhukset kertovat tarinoita albumikuvistaan.

Sisäiset maisemat - projekti oli osa Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa ja siitä on valmistunut myös englannin-, suomen- ja japaninkielinen julkaisu, jonka artikkelit ovat kuvataidekriitikko Veikko Halmetojan ja sosiaalihistorioitsijan tutkija Riitta Oittisen. Julkaisua on taloudellisesti tukenut EU-Japan Fest Japan Committee.

Milavida (2012) - sarjan kuvissa huoneiden sisä- ja ulkotila lomittuvat toisiinsa camera obscura -ilmiön avulla muodostaen unenomaisia tiloja todellisuuksia. Sarjan teokset Pirilä on kuvannut kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa 1800 -luvun lopussa valmistuneessa uusbarokkisessa Näsilinnassa Tampereella. Sarjassa on myös moniosainen Nottbeck -teos, joka koostuu von Nottbeckien vanhoista perhealbumikuvista, joihin Pirilä on yhdistänyt auringon kulkua rekisteröiviä solarigrafia -menetelmällä tekemiään neulanreikäkuvia talon ympäistöstä.

Milavida -sarjan kuvat käyvät vuoropuhelua yli sadan vuoden taakse ja tuovat oman tarinansa talon värikkääseen ja kontrastiseen historiaan. Tämän alunperin Milavida -nimisen palatsin rakennutti Peter von Nottbeck perheelleen kodiksi ja Finlaysonin tehtaanjohtajan edustustilaksi. Kuitenkin talon valmistumisen aikoihin perheen molemmat vanhemmat kuolivat neljän pienen lapsen jäädessä orvoiksi. Talo myytiin Tampereen kaupungille ja siinä toimi vuosina 1908-1998 mm. Hämeen museo. Se oli myös sisällissodan taisteluiden merkittävä paikka 1918 ja sisältää siitä lukuisia muistumia. Viimeiset reilut 10 vuotta talo Tampereen keskeisimmällä paikalla on ollut suljettu yleisöltä ja odottaa yhä restaurointipäätöstä.

Galleria Ratamossa esillä oleva Silmät ja suu - camera obscura (2006) on yksi Pirilän ja Nuutisen yhteistyönä suunnittelemista kolmiulotteisista veistosmaisista camera obscura -ilmiötä hyödyntävistä teoksista, joita he ovat valmistaneet viimeisen 20 vuoden aikana.

Harri Laakso kirjoittaa teoksesta seuraavasti: Silmä on tila, ylösalaisin kääntynyt teatteri, jolla on oma massansa ja muotonsa, jota vasten valo painaa. Silmät ja suu ovat anonyymejä tarkkailu- ja viestintäelimiä, kuin valvontakamera ja kovaääninen. Mutta mitkä ovatkaan silmien ja huulten varsinaiset tehtävät: puhe ja näkö vaiko suudelmat ja itku? Marja Pirilän ja Petri Nuutisen esineiksi muotoilemissa silmissä korostuu silmäelimen arkkitehtuuri ja suusta odottaa kuulevansa oraakkelin tai isoveljen äänen. Melkein uskoo, että valon aallot hymyilevät kilpaa äänen aaltojen kanssa.

Marja Pirilän nettisivut