Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että rasitejärjestelyssä mukana olevien kiinteistöjen omistajat ja mahdolliset maanvuokraoikeuden haltijat yhdessä solmivat kirjallisen rasitesopimuksen. Rasitesopimuksen laatiminen on kiinteistöjen tehtävä, eikä rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviin kuulu rasitesopimusten laatiminen. Rakennusvalvontaviranomainen sen sijaan opastaa ja neuvoo rasitteiden tarpeesta ja rasitteiden perustamiseen liittyvästä menettelystä.
Rasitesopimus on luonteeltaan yksityisoikeudellinen. Mahdollisten sopimusriitojen välttämiseksi rasiteasiasta on pyrittävä sopimaan mahdollisimman selvästi ja yksiselitteisesti. Jos sopimuksen tulkinnasta rasitteen perustamisen jälkeen kuitenkin syntyy riita, rakennusvalvonnalla ei ole toimivaltaa ratkaista sopimusriitaa, vaan sen ratkaiseminen kuuluu ensisijaisesti yleiselle alioikeudelle.
Rasitepäätöksen tekemisen ja kirjaamisen kannalta tärkeintä on, että sopimuksessa on yksilöity kaikki kiinteistöt ja perustettavat rakennusrasitteet yksiselitteisesti. Sopimuksesta tulee käydä ilmi, mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä kiinteistö on oikeutettu. Sopimukseen on liitettävä asema- ja tarvittaessa muukin piirustus, johon rasitealueen tai -tilan yms. sijainti on merkitty.
Rasitesopimuksessa on myös suositeltavaa sopia, mikä kiinteistö vastaa sopimuksen tarkoittaman toimenpiteen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Prosessin sujuvuuden kannalta on suositeltavaa myös valtuuttaa sopijaosapuoli toista tai muita sopijaosapuolia enempää enää kuulematta hakemaan rakennusrasitteen perustamista.
Jos sekä oikeutettu että rasitettu kiinteistö ovat saman omistajan hallinnassa, edellä mainitut asiat on kuitenkin kirjattava asiakirjamuotoon, joka voidaan nimetä rasitesopimukseksi.