Suoraan sisältöön

Rasitteet ja yhteisjärjestelysopimus

Rakennusrasitteita koskevat säännökset ovat maankäyttö- ja rakennuslain 158 - 160 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä. Ajantasainen lainsäädäntö

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä oleva luettelo rasitetyypeistä on tyhjentävä eli muunlaisia rakennusrasitteita ei voida perustaa. Sitovan tonttijaon (MRL 78 §) alueella rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että tontit on merkitty kiinteistörekisteriin.

Kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskeva säännös on maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:ssä. Tähän liittyvä päätös on eräissä tapauksissa vaihtoehtoinen rasitejärjestelyn kanssa, mutta on tehtävissä vain, mikäli asemakaavan toteuttaminen sitä edellyttää. Tällöin asemakaava on laadittu esimerkiksi siten, että tonttien autopaikat sekä leikki- ja oleskelualueet on osoitettu rakennettaviksi erilliselle tontille. Järjestelyn piiriin kuuluvien tonttien tulee sijaita samassa korttelissa ja tonttien tulee sitovan tonttijaon alueella olla merkittyinä kiinteistörekisteriin.

Rakennusrasitteen perustaminen, muuttaminen ja poistaminen sekä kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskevan päätöksen tekeminen on Jyväskylän kaupungissa kaupunkirakenteen toimialan lakimiehen tehtävä.

Kiinteistörasitteita voidaan perustaa kiinteistönmuodostuslain mukaisessa kiinteistötoimituksessa (14 luku, 154 §), jonka suorittaa kaupunkirakenteen toimialan tonttituotannon kiinteistöinsinööri. Nämä rasitteet eivät kohdistu rakennukseen.


Hakemus ja sen liitteet sopimukseen perustuvassa rasitejärjestelyssä

  • Hakemus rakennusrasitteen perustamiseksi (1 kpl)
    Hakemus on vapaamuotoinen, hakemukseen on sisällytettävä:
    • Pyyntö rasitejärjestelyn rekisteröimistä varten
    • Sopijapuolten allekirjoitukset nimenselvennyksineen (vuokrakiinteistön osalta tarvitaan sekä omistajan että vuokralaisen allekirjoitukset). Mikäli rasitesopimuksessa on sovittu, että sopijapuolilla on toisia kuulematta oikeus hakea rasitteen perustamista, hakemukseen riittää yhdenkin sopijaosapuolen allekirjoitus.
    • Sopijapuolten yhteystiedot.
    • Tieto siitä, ketä päätöksestä veloitetaan.
    • Vaihtoehtoisesti hakijat voivat valtuuttaa asiamiehen hoitamaan asian yksilöidyllä valtakirjalla. Jos rasitesopimuksen tai hakemuksen on allekirjoittanut valtuutettu, hakemukseen liitetään valtakirja tai valtakirjat alkuperäisenä.
  • Rasitesopimus (1 kpl)
    • Hakemukseen tulee liittää rasitteen perustavaa viranomasita varten alkuperäinen allekirjoitettu rasitesopimus alkuperäisine liitepiirustuksineen. Kartta- ja piirustusaineistosta on käytävä ilmi, mistä rakennusrasitteesta on sovittu.
    • Sopijapuoliksi tulee kirjata ne kiinteistöt, joita rasitejärjestely koskee sekä sopimuksen allekirjoittajiksi näiden kiinteistöjen omistajat ja mahdolliset haltijat. Samansanaisia rasitesopimuksia on allekirjoitettava yksi kullekin sopijapuolelle ja yksi rasitteen perustavalle viranomaiselle.
    • Sopimuksessa on sovittava perustettavista rasitteista ja rasitteen sijainti on osoitettava rasitepiirustuksessa. Sopimuksessa on suositeltavaa todeta myös, ettei rasitteesta makseta korvausta mikäli näin on tarkoitettu. Sopimuksessa on syytä sopia myös rasitteen rakentamis- ja ylläpitokustannuksista.
  • Omistusoikeusselvitykset (1 kpl/tontti) kaikista tonteista
    • Rakennusvalvonta saa tiedon myönnetyistä lainhuudoista viranomaisteitse, joten hakemukseen ei tarvitse liittää lainhuutotodistusta, mikäli hakijalla on lainhuuto sopimuksen kohteena olevaan kiinteistöön. Muussa tapauksessa hakemukseen tulee liittää selvitys kiinteistön omistus- tai hallintaoikeudesta. Selvitys voi olla esim. kauppakirja, todistus vuokraoikeudesta tai vuokrasopimus.
  • Kiinteistörekisteriotteet (1 kpl/tontti)
  • Mikäli sopijaosapuolena on yhtiö (esim. As Oy) tai yritys, niin silloin hakemukseen on liitettävä myös
  • ote asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen (ylimääräinen) pöytäkirjasta, josta käy ilmi, että yhtiö on hyväksynyt rasitesopimuksen yhtiötä sitovaksi. Mikäli asunto-osakeyhtiön omistama kiinteistö on rasitejärjestelyssä mukana vain oikeutettuna kiinteistönä, selvitykseksi yhtiön hyväksynnästä riittää ote hallituksen kokouksen pöytäkirjasta.

  • Muiden yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden rasitesopimusten hyväksymisestä tehtyjen päätöksien lainmukaisuus tarkastetaan tapaus tapaukselta ao. säännösten perusteella.

Yllä esitettyä sovelletaansoveltuvin osin myös kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskeviin hakemuksiin. Yhteisjärjestelyä koskevissa sopimuksissa on selvästi todettava kiinteistöjen yhteiseen käyttöön tulevan alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja yläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.


Rakennusrasitteen hinta

Rakennusrasitteen perustamisesta peritään päätöskohtainen maksu voimassa olevan rakennusvalvonnan viranomaistehtävätaksan mukaisesti. Rakennusvalvonnan taksa
Mikäli rakennusluvan myöntäminen edellyttää rakennus- ja/tai kiinteistörasitteen perustamista tai yhteisjärjestelypäätöksen tekemistä, ei rakennuslupaa voida myöntää ennen kuin asianmukainen rasite/yhteisjärjestelysopimus, hakemus sekä tarvittavat liiteasiakirjat on toimitettu rakennusvalvontaan.

Mikäli samassa sopimusasiakirjassa on sekä rakennus- että kiinteistörasitteita, tarvitsee omistusoikeusselvityksien, kiinteistörekisteriotteiden, nimenkirjoitusoikeusselvitysten, hallituksen kokousten pöytäkirjojen ja muiden vastaavien selvitysten sisältyä vain kiinteistörasitehakemukseen. Rakennusrasitteen perustamiseksi tarvitaan tällöin ainoastaan hakemus ja rasitesopimus liiteasiakirjoineen.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 • Sivun alkuunTietoja sivustosta