Suoraan sisältöön

Vieraslajien ja muiden haittakasvien torjunta Jyväskylässä

Vieraslajeja ja muita haittakasveja torjutaan Jyväskylässä kesäisin yhteistyössä asukkaiden kanssa sekä kaupungin omana työnä.

Haittakasveja ovat puutarhoista luontoon levinneet vieraslajit ja ne luonnon omat kasvit, joista on erityistä haittaa tai harmia alueella.

Haittakasvineuvontaa ja talkooilmoittautumisia hoitaa Jyväskylän kaupungille Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry.

Ilmoittaudu haittakasvitalkoisiin ja lue lisää Japa ry:n nettisivuilta www.japary.fi.

Jyväskylän vieraslajit kartalle -kampanja

Asukkaat ovat voineet ilmoittaa jättiputkihavaintonsa kaupungille vuodesta 2004 lähtien. Keväällä 2018 aloitettiin kampanja muidenkin vieraslajien saamiseksi kartoille.

Nyt kerätään torjuntatoimia varten tietoa kaikista Jyväskylän kaupungin maalla kasvavista vieraslajeista. Ilmoitukset otetaan vastaan kasvilajeittain: jättiputki-, lupiini-, jättipalsami- ja muiden vieraslajien havainnoille on kullekin oma ilmoituslomake.

Vieraslajien torjuntapartiot

Torjuntapartioiden kohteina ovat jo tiedossa olevat sekä asukkaiden ilmoittamat uudet vieraslajiesiintymät.

Kaupungin torjuntapartiot liikkuvat kaupungin mailla ja keskittyvät aluksi näkyvimpiin sekä laajimpiin esiintymiin.

Tavoitteena on hävittää vieraskasvit mahdollisimman monelta alueelta kokonaan ja estää niiden leviämistä. Yhdessä kesässä ei koko Jyväskylää pelasteta, mutta toiminta saadaan hyvälle alulle!

Asukastalkoot vieraslajien kitkemiseksi

Asukkaat ovat useana kesänä järjestäneet omia vieraslajien kitkentätalkoita, ja niitä jatketaan entiseen tapaan. Kaupunki tukee talkoita lahjoittamalla talkoolaisille hanskat.

Asukastalkoolaiset voivat valita juuri itselle sopivat kohteet. Paras hyöty tulee kitkemällä yksittäisiä, pieniä satelliittiesiintymiä, jotka ovat vasta aloittamassa levittäytymistään laajemmalle.

Samalla kasvupaikalla kannattaa käydä useita kertoja kesässä, jotta kaikki kesän mittaan itävät taimet tai monivuotisten kasvien uudelleen versovat lehtitupsut saadaan kitkettyä pois.

Kitkentäjätettä ei kerätä pois kasvupaikalta, vaan se jätetään paikalleen viherlannoitukseksi. Juuri-varsiyhteys katkaistaan tai murskataan polkemalla, jotta kitketyt kasvit eivät juurru uudelleen.

Jättiputki

Asukkailta toivotaan ilmoituksia kaupungin mailla kasvavista jättiputkista, jotta kaupunki voi käydä torjumassa niitä.

Tee ilmoitus jättiputkiesiintymästä ja lue lisää Japa ry:n sivuilta. Japa ry ottaa keskitetysti vastaan tiedot jättiputkien kasvupaikoista.

Jättiputket kasvavat usein alueilla, joita ei käydä hoitamassa säännöllisesti. Kaikki jättiputket ovat levinneet luontoon ihmisen mukana, usein luvatta asuinalueiden liepeille tai metsäautoteiden varsille viedyistä puutarhajätteistä. Aktiivisesti luonnossa liikkuvat asukkaat ovat avainasemassa kasvien löytämisessä ja kasvupaikkojen ilmoittamisessa.

Jättiputket ovat haitallisia sekä ihmisille että eläimille. Kasvin vahingoittumiskohdasta erittyvä neste muuttuu iholle joutuessaan syövyttäväksi auringonvalon vaikutuksesta.

Jättiputken tunnistaa suurista, raparperin lehtien kokoisista, mutta teräväkärkisistä lehdistä sekä varsien punaruskeista karvatupsuista. Jättiputki on sukua koiranputkelle: kukinnot ovat samankaltaisia, mutta erikokoisia. Jos koiranputken kukinto on teelautasen kokoinen, jättiputkella se on wokkipannun kokoinen ja kasvaa paksun, jopa parin metrin korkuisen varren päähän.

Lupiini

Lupiinia torjutaan yhdessä asukkaiden kanssa kitkentätalkoissa sekä kaupungin omana työnä.

Tee ilmoitus lupiiniesiintymästä

Kitkentätalkoisiin saa kaupungilta hanskat, jos talkooalue sijaitsee kaupungin mailla.

Jo lehtiruusukkeen ylös nyhtäminen tai leikkaaminen maata myöten on riittävä toimenpide kasvin leviämisen estämiseksi, mutta sillä ei saada kasvia häviämään kokonaan. Lehtiruusuke pitäisi poistaa vähintään kolmesti kesässä, eli aina kun uusi lehtiruusuke on kasvanut poistetun tilalle. Jos haluaa hävittää lupiinin yhdellä kertaa, kasvi tulee kaivaa maasta juurakkoineen ylös. Kaupunki ei kerää kitkentäjätettä pois, vaan sen voi jättää kasvupaikalle. Vihreät kasvinosat tulisi erottaa juurakoista ja kääntää juurakko ylösalaisin kuivumaan.

Kaupunki vähentää kadunvarsien lupiinien leviämistä ajoittamalla katuviheralueiden niittoja siten, että lupiinit eivät ehdi siementää.

Lupiinin kukkia saa käydä keräämässä kaupungin mailta vapaasti ja hyvällä omallatunnolla, koska jo yhdenkin kukkavarren poistaminen vähentää luonnon lupiinintaimikuormaa sadoilla yksilöillä. Lupiinin maljakkokestävyys paranee, kun poimintamatkalle ottaa mukaan vettä ja ämpärin, jonne pudottaa kukkavarret heti leikkaamisen jälkeen. Kukkavarsista on hyvä poistaa lehdet ja kerätä vihreät somisteet erikseen.

Lupiinin niittokokeet 2015-17

Kaupungin alueelta valittiin vuonna 2015 muutamia keskeisiä väyliä, joiden reunoilta niitettiin lupiineja kaksi kertaa kesässä (kerran kesässä tehty niitto ei ollut vähentänyt lupiinien määrää). Kokeilun tarkoituksena oli selvittää, riittääkö se hävittämään lupiinit vai tarvitaanko lisäksi muita toimia.

Vuonna 2016 huomattiin, että kaksi kertaa niitetyillä alueilla lupiinikasvusto oli harventunut ja suurimmat lupiinituppaat hävinneet. Kesällä 2016 samat alueet niitettiin jälleen kaksi kertaa. Lupiinien määrä on vähentynyt edelleen, mutta kasvusto ei ole hävinnyt kokonaan. Niitoilla kuitenkin estettiin lupiinien siementuotanto eli kasvin leviäminen edelleen. On todennäköistä, että uusia lupiineja itää maahan muodostuneesta siemenvarastosta.

Kesällä 2017 havaittiin, että ennen niittokoetta lupiinin siemeniä oli todennäköisesti ehtinyt paikoitellen kulkeutua niitettyjä alueita kauemmas, ja ensimmäiset kukkivat yksilöt koristivat metsän reunoja. Niittoaluetta laajennettiin ja niittokertoja nostettiin kolmeen/kesä.

Lupiinin leviämisen estäminen ja hävittäminen on osoittautunut pitkäjänteiseksi työksi, jota on tarkoitus jatkaa edelleen.

Jättipalsami

Jättipalsamia torjutaan lähes yksinomaan asukkaiden järjestämillä talkoilla, joita kaupunki tukee antamalla kitkijöille hanskat.

Kesällä 2017 kaupunki torjui omana työnä suurimpia jättipalsamiesiintymiä. Alueita kitkettiin ja niitettiin useita kertoja kesässä. Tulevina kesinä selviää, kuinka hyvin niitoissa on onnistuttu. Jättipalsamin siemen menettää itävyytensä muutamassa vuodessa. Ongelmana ovat loppukesällä itävät, muun kasvillisuuden alle jäävät jättipalsamin taimet, jotka kukkivat ja siementävät jo vaaksan mittaisina.

Tee ilmoitus jättipalsamiesiintymästä

Palsamit kannattaa niittää tai kitkeä palsamit ennen kukinnan alkua, jolloin kaiken kasvimateriaalin voi jättää keräämättä. Varmista kuitenkin, että juuristo on irti varresta. Kukkivana palsami tulisi kerätä kasoille ja polkea varret rikki.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, jonka menestyminen perustuu sen ylivoimaiseen kasvunopeuteen ja suureen siementuotantoon. Osa kasveista kukkii ja siementää jo vaaksan mittaisina. Kasvin heikkous on, että siemen menettää itävyytensä 1-2 kesässä eivätkä maan alla olevat kasvinosat pysty tuottamaan uusia versoja.

Jättipalsami häviää lähes täysin jo yhden kesän mittaisella, pitkäjänteisellä torjunnalla. Siinä samalta alueelta käydään muutamien viikkojen välein katkaisemassa kaikki yksilöt (myös lyhyet läheltä maanrajaa). Kasvit myös nyhtää ylös maasta, jolloin uudelleen juurtumisen estämiseksi varsien tyvet tulisi murskata. Toinen vaihtoehto on nostaa kasvit kokonaisuudessaan kasoille ja murskata ne esimerkiksi tallomalla.


Haittakasveja vasemmalta: sinisenä kukkiva lupiini, suuri, pyöreälehtinen ruttojuuri ja jättiputken suuria, liuskoittuneita lehtiä. Maata peittää tiivis jättipalsamitaimikko.

Muut vieraslajit

Kaupunki on torjunut alueeltaan myös seuraavia vieraslajeja: japanintatar, jättitatar, töyhtöangervo, vuorikaunokki, ruttojuuret, korallikanukka ja terttuselja.

Ilmoita muista vieraslajeista

Jyväskylän luontoon on levinnyt myös mm. poppeleita, pihlaja-angervoa ja karhunköynnöstä.

Hyvä tapa on torjua alueen kaikki vieraslajit samalla kertaa, jos se on mahdollista.

Luonnonvaraiset haittakasvit, joita torjutaan asuinalueilta

Kaupungin pujonnyhtämistalkoot on lopetettu vähäisen osallistujamäärän takia. Pujoa voi toki edelleenkin kitkeä koko kesän ajan osana haittakasvitalkoita.

Joiltakin maisemaniityiltä on poistettu nokkosta, jotta siellä on mukavampi kävellä ja oleskella. Kaikkia nokkosia ei poisteta, vaan niitä on jätetty nokkos- ja muiden perhosten toukille syötäväksi.

Luonnonvaraiset haittakasvit, joita ei torjuta

Luonnossa kasvaa monia, allergiaoireita aiheuttavia kasveja, joita ei torjuta. Tällaisia ovat esimerkiksi koivu, lepät ja timotei. Niiden siitepöly voi levitä kymmenien, jopa satojen kilometrien päästä, joten paikallisilla torjuntatoimilla ei allergiavaivoihin valitettavasti saada helpotusta. Näiden kasvien haitallisuus rajoittuu yleensä kukinta-aikaan, joten suurimman osan vuotta ne eivät aiheuta vaivaa allergisillekaan.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 • Sivun alkuunTietoja sivustosta