Vuosi Jaroslavlissa
Jaroslavlin yliopisto on perustettu vuonna 1805 ja opiskelijoita on noin 5000. Yliopisto on jakautunut yhdeksään tiedekuntaan ja 39 ainelaitokseen. Oppialat ovat historia, lakitiede, taloustiede, psykologia, biologia, informaatioteknologia & tietojenkäsittelyoppi, matematiikka, fysiikka ja yhteiskuntatieteet. Mikäli olet Jyväskylän yliopiston opiskelija ja kiinnostunut mahdollisuudesta opiskella Jaroslavlissa, ota yhteyttä yliopiston kansainvälisten palvelujen yksikköön.
Oheisesta jutusta voit lukea opiskelijaelämästä Jaroslavlissa. Juttu on ilmestynyt Suur-Jyväskylän lehdessä 17.7.2002 ja sen on toimittanut Kaisa Leinonen.
Vuosi Volgan varrella
- Mikä ihmeen Jaroslavl? Palellut siellä Siperiassa, kummastelivat tuttavat, kun Suvi Kaikkonen, 21, ilmoitti lähtevänsä vaihto- opiskelijaksi Jyväskylän ystävyyskaupunkiin Jaroslavliin.
Lähtäpäätös syntyi viime keväänä, kun Suvi, Jyväskylän yliopiston kolmannen vuoden venäjänopiskelija, tunsi tarvetta vahvistaa käytännän kielitaitoaan ja yllättäen kuuli, ettei vaihtopaikkoja Venäjälle ollut täytetty hakuajan umpeutumiseen mennessä, hohdokkaampina kohteina kun opiskelijoiden mielissä väikkyvät Länsi-Euroopan kaupungit.
- En itsekään tiennyt kaupungista mitään lähtiessäni, Suvi myäntää. Mutta se yllätti myönteisesti. Vajaan 700 000:n asukkaan Jaroslavl on yksi Euroopan puoleisen Venäjän ,ei siis Siperian) merkittävimmistä keskuksista, paitsi historiallisesti, myös taloudellisesti. Moskovakaan ei ole kaukana, n. 250 km lounaaseen. Pietariin taas matkustaa yhdessä yössä. Vuonna 2010 kaupunki viettää perustamisensa 1000-vuotisjuhlaa. Siihen valmistaudutaan jo nyt historiallisen keskusta-alueen laajamittaisella restauroinnilla.
Opiskelun kansallisia erikoisuuksia Suvi on syyskuusta lähtien opiskellut Jaroslavlin valtion yliopiston historian tiedekunnassa. Lisäksi kansainvälinen osasto on järjestänyt kielen ja kirjallisuuden opetusta.
-Tottuminen venäläiseen opiskelusysteemiin otti aikansa, Kaikkonen toteaa. Opiskelu on ‘koulumaisempaa’ kuin Suomessa. Jokainen vuosikurssi opiskelee yhdessä kaikkia aineita, eikä valinnaisuutta juuri ole. Venäläiset korkeakouluopiskelijat ovat pääsääntöisesti nuorempia kuin suomalaiset, monet aloittavat opintonsa 17-vuotiaana.
-Toisinaan vilkas kirjeenvaihto tai manikyyria kesken
luennon värkkäävät tytöt hämmästyttivät. Toisaalta opiskelijoiden keskuudessa vallitsee ihailtava ryhmähenki, jollaista Suomessa harvoin huomaa. Suvi on melkoisen kokenut venäjänmatkaaja. Aiemmin hän on oleskellut muutamia kuukausia Pietarissa ja matkustanut Jekaterinburgissa asti. Niinpä mitään ankaraa kulttuurishokkia elämä Jaroslavlissa ei aiheuttanut.
- Sopeutumista venäläiseen elämänmenoon helpottaa se, että suhtautuu asioihin avoimesti. Täällä epänormaali voi olla yleinen käytäntö ja rumissakin asioissa voi nähdä jotain kaunista, Suvi pohtii. Suvi itse asui eläkeläispariskunnan asunnossa aivan kaupungin keskustassa, joten iltaisinkin uskalsi tavata ystäviä ja palata kävellen kotiin.
Jaroslavlilaiset nuoret ovat ylpeitä kotikaupungistaan. Politologian opiskelija Anna Kuzmenko, 18, listaa kaupungin hyviksi puoliksi vihreyden, monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet, vilkkaan kulttuurielämän sekä korkeatasoisen koulutuksen. Toisaalta häntä huolestuttavat moninaiset ongelmat, kuten kodittomuus, riittämätän sosiaalihuolto ja nuorten päihteidenkäyttä.
- Venäjän nuoret pelkäävät epävakautta, sitä, etteivät maan asiat koskaan muutu paremmiksi. Anna itse haaveilee löytävänsä tulevaisuudessa opintojaan vastaavan työn ja voivansa elää itsenäistä, taloudellisesti turvattua elämää.
Tavallisesti venäläiset opiskelijat ovat kovin riippuvaisia vanhempien tuesta. 200-300 ruplan ,7-11 euroa) kuukausittaisella opintorahalla ei elä, asunnon vuokraamisesta puhumattakaan.
Samasta tiedekunnasta tänä keväänä valmistuva Pavel Shevtsov on tutkinut Venäjän tämänhetkisiä nuorisoliikkeitä, erityisesti skin headeja. Hän seurasi mielenkiinnolla paikallisten antiglobalistinuorten mielenosoitusta vapunpäivänä. Vaikka aktivistit ovatkin vähemmistö, Pavelin mielestä nuorisoa ei voida yksioikoisesti leimata passiiviseksi.
- Yhteiskunnallisten murrosten myötä myäs nuorten arvot ovat muuttuneet. Ideologioiden tilalle ovat monille tulleet etusijalle raha ja vapaa-ajan vietto. Nuorisojärjestöt eivät saa tarpeeksi taloudellista tukea valtiolta.
Kaikista vaikeuksista huolimatta nuoruus on venäläisellekin onnellinen elämänvaihe, Pavel huomauttaa. Anna Kuzmenko valitsi yhteiskuntatieteiden opiskelun, koska Venäjän poliittinen kulttuuri kaipaa hänen mielestään uudistumista.
- Haluan näyttää, että nainenkin voi olla tämän alan asiantuntija. Meillä päättävissä elimissä naiset ovat edelleen aliedustettuja, vaikka he voisivat olla joissakin tilanteissa miehiäkin parempia konfliktien selvittäjiä, Anna harmittelee. Anna on periaatteessa tyytyväinen oppilaitokseensa. Opettajat ovat ammattitaitoisia ja yrittävät parhaansa pienistä palkoistaan huolimatta.
- Toivoisin valtiolta lisää rahaa koulutukseen, kirjojen hankintaan, tietotekniikan ja kielten opetuksen tehostamiseen.
Lähtömietteitä Suvi Kaikkoselle 8:n kuukauden opiskelu Jaroslavlissa on ollut opettavaista.
- Suomessa Venäjästä välittyy pääsääntäisesti negatiivinen, suttuinen ja pelottava kuva. Kuitenkin täällä on monia upeita ja mielenkiintoisia asioita, muutakin, kun halpa bensa ja votka rajan pinnassa, Suvi huomauttaa. Hän lisää Venäjällä oleskellessaan oppineensa myäs arvostamaan kotimaan rauhallista, toimivaa arkea.
Paitsi mainioita jaroslavlilaisia tovereita, tulen eniten kaipaamaan kaunista maisemaa kotikadultani Volgan rannalla.