Nuorisovaltuuston historiaa

Nuorten vaikuttamiskanavat ennen nuorisovaltuustoa 

Vuodesta 1996 alkaen entisessä Jyväskylän maalaiskunnassa toimineet Nuorten Ääni -ryhmät olivat nuorten matalan kynnyksen vaikuttajaryhmiä. Ne olivat avoimia kaikille 13–20-vuotiaille, jotka olivat kiinnostuneita oman asuin- ja elinympäristönsä kehittämisestä. Ryhmät kokoontuivat eri asuinalueilla, kuten Palokassa, Tikkakoskella ja Vaajakoskella. Toiminnallaan ne pyrkivät parantamaan alueiden asioita ja viihtyvyyttä. 

Viihtyvyyttä lisäävien projektien toteuttamiseen ryhmät saattoivat hakea rahoitusta Nuorten Ääni -markkinoilta. Markkinoilla ryhmät esittelivät projektinsa, ja paikalla olleet nuoret päättivät, miten kulttuuri- ja nuorisotoimen budjetista varattu rahoitus jaettiin. Myöhemmin Nuorten Ääni -mallia kehitettiin myös kouluihin (Nuorten Ääni koulussa), mikä mahdollisti alakouluikäisten lasten osallistumisen vaikuttamistoimintaan paremmin. 

Ennen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntien yhdistymistä maalaiskunnassa toimi myös Nuorten Ääni -hallitus. Se koottiin edustamaan koko kunnan nuoria silloin, kun haluttiin nuorten näkökulma päätöksentekoon. 

Jyväskylässä toimi ennen kuntaliitosta myös Nuorten foorumi, joka oli 13–20-vuotiaiden nuorten kuulemis- ja vaikuttajaryhmä. Sen tavoitteena oli edistää nuorten elinoloja ja vaikutusmahdollisuuksia sekä toimia linkkinä nuorten ja päättäjien välillä. Foorumi teki esityksiä ja otti kantaa kaupungin asioihin. Se myös rahoitti nuorten omaehtoisia hankkeita. Foorumi käynnistettiin 2000-luvun alkupuolella, ja sen toimintamallia kehitettiin osin Nuorten Ääni -ryhmien pohjalta. 

Nuorten osallisuutta edusti myös 1990-luvun lopulla perustettu Nettilehti Painovirhe, joka oli nuorten itse ideoima ja toimittama verkkojulkaisu. 

Kuntaliitos innosti nuoria kehittämään vaikuttamistoimintaa 

Vuonna 2008 alettiin valmistella Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistymistä. Oli selvää, että uuden kunnan nuorten osallisuusmalli tuli rakentaa yhdessä nuorten kanssa. Aiemmista kokemuksista tiedettiin, että nuorten mukanaolo mallin luomisessa on tärkeää, kun puhutaan heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan. 

Nuorten edustajat sekä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen nuorisotoimenjohtaja Antti Kolu esittivät idean nuorisovaltuustosta syksyllä 2008 Uuden Jyväskylän sivistyspalveluiden valmistelutyöryhmälle. Marras–joulukuussa mallia kehitettiin eteenpäin työryhmän palautteen ja muiden kaupunkien kokemusten pohjalta. Tavoitteena oli käynnistää toiminta virallisesti syksyllä 2009. 

Kuntien yhdentymisen yhteydessä perustettiin alkuvuodesta 2009 väliaikainen nuorisovaltuusto. Sen jäsenet koostuivat Nuorten Äänen ja Nuorten foorumin aktiiveista sekä nuorista Korpilahdelta. Nuorisovaltuustoa suunnittelevassa työryhmässä oli nuoria kaikista kolmesta kunnasta, osallisuuskasvatuksesta vastaavat nuorisonohjaajat Eija Käyhkö (kaupunki) ja Tanja Räty (maalaiskunta) sekä nuorisotoimenjohtaja. 

Suunnittelukokouksissa pohdittiin periaatteita, sääntöjä, äänestyskäytäntöjä, sopivaa jäsenmäärää ja sitä, miten mukaan saataisiin nuoria koko uuden Jyväskylän alueelta. Erityisesti edustajien valintatapa herätti keskustelua. Osa kannatti yleisiä vaaleja, osa mallia, jossa edustajat valitaan koulujen, oppilaitosten, nuorisotilojen ja järjestöjen kautta. Lopulta malli, jossa nuorisotilat, koulut ja oppilaitokset valitsevat edustajansa, otettiin käyttöön.  

Kaupunginvaltuusto päätti 11.5.2009 perustaa nuorisovaltuuston vastaamaan kunta- ja nuorisolain sekä valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman vaatimuksiin nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisjärjestelmästä. 

Ensimmäinen huippukokous pidettiin kaupungintalon juhlasalissa 15.9.2009. Uuden nuorisovaltuuston nuoret pääsivät vaikuttamaan valtuuston kokoonpanoon, toimintaperiaatteisiin ja esittämään näkemyksiään nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisesta uudessa Jyväskylässä. 

Näin päätettiin:

• Nuorisovaltuusto on 13-20 –vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamiskanava, joka edustaa kaikkia Jyväskylän nuoria.
• Toiminta on poliittisesti sitoutumatonta ja se vastaa kunta- ja nuorisolain sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman vaatimuksiin nuorten kuulemisesta ja vaikuttamisjärjestelmästä.
• Nuorisovaltuustoon valitaan 20-40 edustajaa Jyväskylän yläkouluista, lukioista, ammatillisista oppilaitoksista ja nuorisotiloista.
• Ehdokkaaksi voivat ilmoittautua kaikki halukkaat jyväskyläläiset 13-20 –vuotiaat nuoret omissa kouluissaan, nuorisotiloilla tai syksyn huippukokouksessa.
• Nuorisovaltuuston tehtävänä on lisätä ja parantaa nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia, huolehtia että nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa ja toimia sanansaattajana nuorten ja päättäjien välillä.
• Nuorisovaltuuston toimintakausi on yksi vuosi. Ensimmäinen Nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa lokakuussa 2009.
• Se kokoontuu 5-9 kertaa toimikautensa aikana ja järjestää kaksi huippukokousta vuosittain. Nuorisovaltuusto järjestää keskustelutilaisuuksia, ottaa kantaa (mm. lehtikirjoituksin ja julkilausumin), tekee esityksiä ja ehdotuksia nuoria koskevissa asioissa sekä rahoittaa nuorten omia hankkeita. Se myös kannustaa kaikkia nuoria tekemään, vaikuttamaan ja ajattelemaan

Nuorisovaltuustosta virallinen vaikuttamistoimielin 

Jyväskylän nuorisovaltuusto siirtyi kaupunginhallituksen alaisuuteen 1.1.2013. 

Vuonna 2015 tehtiin historiaa, kun nuorisovaltuustot kirjattiin uuteen kuntalakiin. Kuntalain 26 § mukaan kuntien tuli asettaa nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. 

Jyväskylän nuorisovaltuusto edustaa nyt virallisesti kaikkia kaupungin nuoria kunnallisessa päätöksenteossa.