Monitoimitila korvaa perinteisen luokan

Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma ei muokkaa ainoastaan opetusta vaan myös koulujen tiloja. Tulevaisuudessa peruskoulun sisä- ja ulkotilat muuntuvat nykyistä sujuvammin monimuotoisen oppimisen tarpeisiin.

Suomalaisen peruskoulun opetusmenetelmät ja tavoitteet muuttuvat yhteiskunnan osaamistarpeiden tahdissa, osin myös tulevaisuuden visioita peilaten. Nykyään opetuksessa painotetaan ulkoa oppimisen sijaan tiedonhakutaitoja ja yhdistellään erilaisia opetusmetodeja.

Tiukat oppiainerajat ovat korvautuneet monialaisella oppimiskäsityksellä. Opetustyön tavoitteena on, että peruskoulun päättävillä nuorilla olisi laaja-alaista osaamista, kykyä jatkuvaan oppimiseen sekä monipuoliset taidot oman elämänsä hallintaan.

Opetusmenetelmien ja -välineiden ohella on tarpeen uudistaa myös koulujen fyysisiä oppimisympäristöjä. Tiloihin liittyvät laajamittaisemmat uudistustarpeet huomioidaan koulujen peruskorjauksia ja uusia koulurakennuksia suunniteltaessa.

Jyväskylän Tilapalvelu ja kaupungin perusopetus tekevät koulujen palveluverkkosuunnittelussa sekä tästä työstä projektoituvissa koulujen uudis- ja korjausrakentamishankkeissa tiivistä yhteistyötä. Näin opetussektorin tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin kuulluiksi.

Petri Palven työpäivät jakautuvat Kuokkalan yhtenäiskoulun apulaisrehtorin pestin ja kouluverkkosuunnittelun. Palve on iloinen siitä, että Tilapalveluissa kuunnellaan tarkasti opetuspuolen tiloihin liittyviä tarpeita ja toiveita.

Kuokkalan yhtenäiskoulun apulaisrehtori Petri Palve toimii päätyönsä ohella opetuspalveluiden edustajana sekä Kuokkalan yhtenäiskoulun saneerauksessa, että Keljonkankaan yhtenäiskoulun rakennushankkeessa. Nämä ovat Jyväskylän ensimmäiset koulut, jotka suunnitellaan uuden oppimisajatuksen pohjalta.

Palve osallistuu kaupungin koulurakentamisen ja -verkon kehitystyöhön kahtena päivänä viikossa. Hän toimii perusopetuksen ja Jyväskylän Tilapalvelun välisenä linkkinä ja varmistaa, että koulujen uudet oppimisympäristöt tukevat mahdollisimman hyvin perusopetuksen tarpeita.

Oppiminen ei rajoitu luokkaan

Palve on iloinen siitä, että Jyväskylässä panostetaan koulurakennusten teknisen toimivuuden ohella myös siihen, että koulutilat tukevat mahdollisimman hyvin oppimista.

– Perinteiset luokkatilat eivät enää tue uusia oppimistavoitteita. Aiemmin lähes kaikki oppiminen tapahtui luokissa ja esimerkiksi suuret käytävätilat olivat koulutuntien ajan tyhjinä. Nykyisin kaikki koulun sisä- ja ulkotilat halutaan valjastaa opetuskäyttöön. Oppimista voi tapahtua missä tahansa, Palve kertoo innostuneena.

Modernissa kouluympäristössä luokka- ja käytävätila sulautuu yhdeksi, satojen neliöiden kokoiseksi avoimeksi oppimisympäristöksi. Se voidaan jakaa 5–6 pienemmäksi tilaksi helposti liikuteltavien ja äänieristettyjen siirtoseinien sekä verhoratkaisujen avulla. Tilojen av- sekä talotekniikka, esimerkiksi ilmanvaihto, on suunniteltu tukemaan muuttuvaa tilajakoa.

Esimerkiksi Kuokkalan yhtenäiskoulun yhteen, lähes 400-neliöiseen, monitoimitilaan lasketaan mahtuvan kerrallaan 125 oppilasta. Kaikki oppilaat voivat työskennellä samassa tilassa tai tila voidaan jakaa helposti 2–5 pienempään opetustilaan sekä yhteen aulatilaan. Jokaisessa pienessä opiskelutilassa voi opiskella keskimäärin 25 lasta.

Ulkovaatteille ja -jalkineille on varattu omat säilytystilansa koulun ulko-ovien läheisyydestä. Kompaktit säilytystilat ovat erillään opetustiloissa, mikä vähentää tilojen ja sisäilman likaantumista.

Tältä Kuokkalan yhtenäiskoulun pihalla tulee näyttämään rakennustöiden valmistuttua (havainnekuva).

Monitoimitila muuntuu moniin tarpeisiin

Helposti liikuteltavien siirtoseinien ja verhoratkaisujen avulla monitoimitila on nopeasti muunneltavissa. Oppitunti voidaan haluttaessa jakaa esimerkiksi niin, että alussa suurempi oppilasryhmä työskentelee yhdessä ja tunnin lopulla töitä tehdään pienemmissä ryhmissä.

– Opettajat voivat tehdä aiempaa paremmin tiimityötä ja ohjata oppilaita yhdessä. Näin opetustyön tehokkuus ja joustavuus lisääntyvät. Perinteisestä luokkatilasta on siirrytty monitoimitilaan, jota voidaan käyttää jopa pienempien oppilaiden liikuntatilana, Palve sanoo.

Opiskelutilojen kalustuksessa on panostettu ergonomisuuteen ja säädettävyyteen. Opetustilan vaihtuessa oppilaat ja opettavat saavat muokattua tuolit ja pöydät itselleen sopiviksi. Uusissa tiloissa satsataan myös viihtyvyyteen.

– Koulun viihtyisyys vaikuttaa osaltaan oppimistuloksiin. Siksi kouluun pyritään luomaan erilaisia tilaratkaisuja, jotka vastaavat monenlaisiin käyttötarpeisiin. Perinteisemmän koulukalustuksen rinnalle voidaan luoda esimerkiksi mukavia oleskelutiloja säkkituoleineen ja sohvineen.

Uusi tapa työskennellä näkyy myös henkilökunnan tiloissa, jotka muuttuvat monimuototyötiloiksi. Hiljaiselle työskentelylle, palavereille ja tiimityölle on varattu omat alueensa. Henkilökunnan taukohuone on avoin kaikille talossa työskenteleville aikuisille, siivoojasta rehtoriin. Tilojen käytön tehostuessa saman katon alle saadaan sijoitettua esimerkiksi terveydenhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin työtilat.

Palveen mielestä uusi yhteistyömalli Jyväskylän Tilapalvelun kanssa on alkumetreistä lähtien tuottanut hyvää tulosta.

– Opetuspuolen näkemyksiä, ajatuksia ja tarpeita koulutilojen kehitystarpeista on kuunneltu hyvin. Tilojen mitoituksessa olemme päässeet keskustelemalla ja yhteistyötä tehden hyviin ratkaisuihin, vaikka rahojen niukkuus vaatiikin tekemään välillä kompromisseja, Palve sanoo.

Oivaltavat ratkaisut myös taloudellisesti tehokkaita

Uusi opetussuunnitelma lähtee periaatteesta, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Siksi mahdollisimman suuri osa koulun tiloista ja piha-alueista suunnitellaan oppimiseen soveltuviksi. Esimerkiksi pelkästään siirtymiseen tarkoitettujen ns. liikennetilojen määrä pyritään minimoimaan.

– Tilatehokkuudella on keskeinen vaikutus koulutilojen investointi- ja elinkaarikustannuksiin. Pyrimme hallitsemaan tilakustannusten osuutta oppilaskohtaisesta opetuksen kokonaiskustannuksesta. Silloin itse opetuksen järjestämiseen jää enemmän resurssia, Tilapalvelun kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo sanoo.

Lepon mukaan Jyväskylän koulujen palveluverkkotyön kulmakiviä ovat pitkäjänteinen oppilasennuste, opetuksen muutosten ennakointi sekä kouluja koskevat laadulliset, tekniset ja toiminnalliset tehokkuustavoitteet.

Tekninen tehokkuus määrittyy pitkälti koulurakennuksen suunnitteluratkaisuissa, joissa määritetään opetusympäristön halutut olosuhteet ja käytettävyys. Olosuhdetavoitteet ovat pääasiassa sisäilman loppulaadun tavoitteita, jotka tuotetaan talotekniikalla ja siivouspalvelulla. Käytettävyystavoitteet puolestaan määritetään perusopetuksen järjestäjän kanssa. Ne toteutuvat palvelun vaikuttavuutena, tehokkuutena ja tyytyväisyytenä opetusympäristössä.

Koulujen tilatehokkuuden kannalta keskeisiä suunnittelun lähtötietoja ovat tuntikehys ja opetusryhmien koko. Tuntikehys tarkoittaa käytännössä, kuinka monelle viikkotyötunnille lukujärjestys laaditaan. Mitä suuremmalle määrälle viikkotyötunteja, luonnollisesti sen tehokkaampaa.

Opetusryhmien koko erityisesti erityisoppiaineissa, kuten kotitalous ja kädentaidot, määrittävät osaltaan tarvittavien tilojen määrää. Nämä niin sanotut toiminnallisen tehokkuuden tekijät edellyttävät perusopetuksen järjestäjältä uudenlaista ajattelua, johtajuutta ja taloudellista ajattelua.

– Kouluverkkosuunnittelu ja sen konkreettinen toteuttaminen uudis- ja peruskorjaus- sekä pienimuotoisempina muutoshankkeina ovat tiivistä yhteistyötä Tilapalvelun ja perusopetuksen järjestäjän kanssa. Niillä varmistetaan opetuksen pitkäjänteinen laatu ja tehokkuus, Lepo summaa.

teksti: Tuomas Lehtonen, Zeniitti | kuvat: Valokuvaamo Jiri Halttunen