Ehtiihän sinne pariisiin myöhemminkin

Kuvataidetta Keski-Suomessa 1947–1973
19.12.2014–24.5.2015

Taiteilijat

Manu Forsblom (1926–2002)
Simo Hannula (1932– )
Erkki Heikkilä (1933–1996)
Vappu Heiska (1921–1993)
Veikko Hirvimäki (1941– )
Heikki Häiväoja (1929– )
Unto Hämäläinen (1923–2003)
Kimmo Jylhä (1939–2002)
Kaarina Katainen (1936– )
Veikko Koskinen (1930–2011)
Onni Kosonen (1920–1999)
Maija Kumpulainen-Sokka (1943– )
Viktor Kuusela (1925– )
Jaakko Manninen (1926–1985)
Veikko Mäkeläinen (1930–2003)
Antti Neuvonen (1937–2011)
Raimo Paavola (1933–2006)
Pentti Papinaho (1926–1992)
Väinö Rusanen (1928– )
Kaisa Saikkonen (1925–1981)
Erkki Santanen (1925–1990)
Helmer Selin (1920– )
Oiva Syyrakki (1917–1994)
Kain Tapper (1930–2004)
Frans Toikkanen (1926–2008)
Olavi Viherlehto (1922–1998)

Näyttelystä

Abstrakti taide ja modernismin monet suunnat rantautuivat Suomeen sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Uudet vaikutteet pyyhkäisivät pöydältä taiteen muotoa, tyyliä ja kauneutta koskevat säännöt. Jyväskylän taidemuseon näyttely kuvastaa keskisuomalaisen taidemaailman murrosta vuosina 1947–1973. Mittavassa näyttelyssä on esillä lähes sata Jyväskylän kaupungin taidekokoelmien kiintoisinta poimintaa kolmen vuosikymmenen ajalta. Teoskavalkadia on täydennetty yhteensä neljällä kokoelmalainalla Keski-Suomen museosta, Saarijärven museosta ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta EMMA Espoon Modernin taiteen museosta.

Kansainväliset vaikutteet nousivat keskeiseen asemaan 1950- ja 1960-lukujen suomalaisessa taide-elämässä. Taiteilijat kävivät muun muassa Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa opiskelemassa, aistimassa taidevirtauksia, sekä tutustumassa museoihin, näyttelyihin ja taiteilijaelämään. 

Aikakauden keskisuomalainen taide-elämä oli myös vireää. Kuvataiteilija Helmer Selin (1920– ) järjesti Korpilahdella sekä taiteilijoille että harrastajille tarkoitettuja kuvataidekursseja, jotka niittivät valtakunnallista mainetta. ”Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin…”, totesi nimimerkki SANOVA kirjoittaessaan vuonna 1957 Korpilahden kursseista, sillä kotoisalla maaseudulla järjestetty opetus tarjosi tasokkaan vaihtoehdon ulkomaisille opintomatkoille. 

Jyväskylän kaupungin taidekokoelmien ensimmäiset teokset hankittiin 1800-luvun lopussa. Valitut teokset olivat pääasiassa muotokuvia ja kaupunkia somistavia patsaita. Aluksi taidekokoelmia kartutettiin erilaisilla rahankeräyksillä, näyttelyvuokrina tai tontin vastineeksi saaduilla teoksilla ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Teoksen hankinnasta saattoi päättää esimerkiksi kaupunginjohtaja. 

Sotien jälkeen yleistyi Suomessa kuitenkin ajatus kulttuurista osana kuntien tehtäviä. Taidetta pidettiin jälleenrakentamisen aikakautena hyödyllisenä, ja se koettiin merkittävänä osana hyvinvointiyhteiskunnan perustamista. Varsinainen määräraha taideteosten hankintaan saatiin Jyväskylässä vuonna 1947. Kaupunki nimitti teoshankintojen suunnittelua varten taideostotoimikunnan, jonka vaikutuksesta taidehankinnoista tuli määrätietoisempia. Jyväskylän kaupungin taidekokoelmat alkoivatkin karttua merkittävästi 1960-luvulta lähtien.

Taideteokset kertovat aina oman syntyhetkensä ajankohdasta, mutta millaisena suomalainen 1950- ja 1960-lukujen taide näyttäytyy Jyväskylän kaupungin taidekokoelmien valossa. Löytyykö kokoelman teoksista modernismin monien suuntausten vuoropuhelua, vai kulkevatko teokset omia polkujaan?

Ohjelma

Opastukset, luennot, draamaesitykset, teehetket

Yleisöopastukset perjantaisin klo 16.30–17.30
23.1., 20.2., 6.3., 24.4. 
Millaista oli taiteilijaelämä 1950- ja 1960-lukujen Jyväskylässä? Miten uudet virtaukset ravistelivat nuoria kuvantekijöitä sotien jälkeen? Kuinka taiteilijat elättivät itsensä? Vapaa pääsy.

Perjantaiporinat perjantaisin klo 14–16
30.1., 13.2., 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5., 22.5.
Pysähdy nauttimaan kuppi kahvia, jakamaan näyttely- ja taidekokemuksia sekä verkostoitumaan perjantaiporinoissa. Porinoissa toisilleen tuntemattomatkin ihmiset uskaltavat keskustellakeskenään taiteesta. Keskustelua käydään sekä senhetkisestä näyttelystä että taidekokemuksista laajemminkin. Vuorovaikutus toisten taiteesta kiinnostuneiden kanssa on avartavaa ja antaa uusia näkökulmia. Sanoiksi puettu ja toiselle kerrottu mielipide nähdystä vahvistaa ja selkeyttää koettua. Keskustelun aikana syntyy usein uusia oivalluksia. Vapaa pääsy.

Taidehetki oppaan kanssa maaliskuussa tiistaisin ja perjantaisin klo 14.15–14.45
tiistaisin 3.3., 10.3., 17.3., 24.3., 31.3. ja perjantaisin 6.3., 13.3., 20.3., 27.3. 
Taidehetken aikana sukellamme näyttelyn tarinaan sodan jälkeisestä 1950-luvun kauneuden kaipuusta 1960-luvun vapautumiseen ja kokeiluihin. Tiistaisin opastus on historian tapahtumiin nojaten perinteisempi, kun taas perjantaisin teoksia tulkitaan yhdessä keskustelemalla. Oppaina toimivat taidehistorian opiskelijat Hennat Hietainen ja Keski-Mäenpää. Taidehetket ovat kaikille avoimia. Jyväskylän kaupungin kokoelmateoksia näyttelyyn lainanneille työyhteisöille tarjotaan ennakkotilauksesta myös päiväkahvit. Tiedustelut museon neuvonnasta, puh. 014 266 4391, taidemuseo(a)jkl.fi. Tiistaisin pääsylipun hinnalla, perjantaisin vapaa pääsy. Kaupungin työntekijöille vapaa pääsy molempina päivinä.

Luennot torstaisin klo 16.30–18
26.2. Onko kanto taidetta? kuvataidekriitikko, museonjohtaja emeritus Markku Valkonen
12.3. Lehdissä kirjoitettua – keskisuomalaista kuvataide-elämää 1950- ja 1960-luvuilla, tutkija Seija Heinänen
26.3. Taiteilijamuistoja, kuvataiteilija ja kuvataidekriitikko Hannu Castrén
Mitä tapahtui koko Suomen ja erityisesti Keski-Suomen kuvataide-elämässä 1950- ja 1960-luvuilla? Mistä puhuttiin ja oltiinko Keski-Suomessa ajan hermolla? Abstrakti taide sekä monet sen eri suuntaukset ottivat mittaa toisistaan, mutta myös perintei-sestä esittävästä taiteesta ja sen kauneutta, tyyliä ja sommittelua koskevista säännöistä. Asiantuntijaluennot avaavat näkökulmia ajanjakson keskisuomalaiseen kuvataide-elämään sekä suomalaisiin ja kansainvälisiin keskustelunaiheisiin. Jyväskylän taidemuseon ja kansalaisopiston yhteistyössä tuottama luentosarja taustoittaa näyttelyn sisältöä ja teoksia. Vapaa pääsy.

Rakkaustarinoita -draamaesitykset keskiviikkoisin klo 18–19 
11.3., 18.3., 25.3. 
Rakkaus taiteeseen, rakkaus omaan työhön, rakkaus luontoon, rakkaus perheeseen, puolisoon ja omiin juuriin... Fiktiivinen hahmo Pirkko Särmä oli keskisuomalaisten taiteilijoiden muusa ja malli vuosikymmenten ajan. Hän rakasti taidetta ja taiteilijoita sekä oli todistamassa montaa eri rakkaustarinaa elinaikanaan. Nyt hän on palannut tähän aikaan kertomaan rakkaudesta kahden vuosikymmenen aikana kulisseinaan ”Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin” -näyttely. Kuka Pirkko Särmä oikein olikaan, ja mitä hän tietää kertoa meille rakkauden ja intohimon tärkeydestä elämässä, taiteessa ja työssä? Ja ehtikö hän itse koskaan sinne Pariisiin? Esityksen jälkeen nautitaan hetki tunnelmasta vapaasti keskustellen virkistävän juoman kera. Toteutettu yhteistyössä Teatterikoneen ja näyttelijä Kirsi Sulonen kanssa. Hinta 20 €. Rajoitettu määrä lippuja, varaukset taidemuseon neuvonnasta, puh. 014 266 4391, taidemuseo(a)jkl.fi

Teehetket perjantaisin klo 16.30–17.30 
20.3. taiteenkerääjä Voitto Toivainen 
17.4. kuvataiteilijat Väinö Rusanen ja Maija Kumpulainen-Sokka 
sekä lauantaina 16.5. taiderestauroija Kirsi Nousiainen
Teehetki on rento tapaaminen taiteilijoiden tai näyttelyn tekijöiden kanssa lämpimän teekupposen äärellä. Vieraat kertovat itsestään, tekemisestään ja teoksistaan omalla persoonallisella äänellään, vastaavat yleisön kysymyksiin ja osallistuvat syntyvään keskusteluun. Vapaa pääsy.

Tapahtumat

Late Nights perjantaina 13.3. museo avoinna klo 21 saakka
Late Nights -iltaa vietetään kulttuuriympäristön suojelun merkeissä Suoja Support -tapahtumana. Kulttuuriympäristön maisteriopiskelijat haluavat virittää positiivista ajattelua Suoja-talon tulevaisuudesta työpajojen, performanssin ja ulkoilmaelokuvaesityksen avulla. Tulossa on myös kiertokävelyitä kirkkopuistossa. Myös taidemuseon näyttelyihin voi tutustua iltayhdeksään saakka. Vapaa pääsy.

Nostalgiaa museon synttäreillä lauantaina 21.3. klo 12–16 
Jyväskylän taidemuseo viettää 17-vuotissyntymäpäiväänsä nostalgisissa merkeissä aikamatkailemalla 1950- ja 1960-luvuille. Juhlavieraat voivat sonnustautua teeman mukaiseen asuun, pistäytyä kauneushoitolassa ja kampaajalla sekä lopuksi valokuvaajalla. Synttäritarjoilut on katettu ”pariisilaiseen” Café Muse´een. Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin -näyttelyn yleisöopastus klo 12 ja keskustelevia kuvantarkastelutuokioita klo 13 ja 14. Luvassa myös aikakauden musiikkia, kun lauluyhtye PiCCante esiintyy klo 15. Vapaa pääsy.

Perhepäivässä soi taide perjantaina 27.3. klo 11–14
Taideteoksiin tutustutaan leikkien ja laulaen, kun Jamkin varhaisiän musiikkikasvatuksen opiskelijat johdattelevat lapsiperheitä Soivalle taidepolulle. Kesto noin puoli tuntia ja lähdöt tasatunnein klo 11, 12 ja 13. Taikatilan työpajassa Leena Pantsu ja Hannele Torniainen esittelevät vauvojen värityöpajan menetelmiä. Vapaa pääsy.

Albumit Auki -kiertue to–pe 19.–20.3. klo 12–17
Kiertueella tallennetaan kotialbumien vanhoja valokuva-aarteita Albumit auki -tietokantaan ja -verkkosivulle. Kuka tahansa voi tuoda paperikuvia, dioja ja negatiiveja digitoitavaksi. Digitointi on ilmaista ja kuvat on mahdollista saada myös omalle muistitikulle. Lisätietoja kiertueesta http://albumitauki.fi/group/jyvaskyla ja http://albumitauki.fi

Tilauksesta ryhmille

Asiantuntija- ja muisteluopastuksia erityisesti työyhteisöille ja aikuisryhmille
Oppaana kuvataiteilija, kuvataidekriitikko Hannu Castrén. Opastuksen hinta 60 € (sis. alv 24 %).

Näyttelyesittelyitä 
Oppaana joko taidehistorian opiskelija Henna Keski-Mäenpää tai taidehistorian opiskelija Henna Hietainen. Opastuksen hinta 40 € (sis. alv 24 %).

Koululaisille
Kaupungin 6.-luokkalaisille järjestetään ohjattuja opintokäyntejä ti–pe 3.3.–27.3. klo 9–11 ja 12–14. 
Myös muut opintoryhmät voivat kysyä ilmaisia opastuksia tai ohjauksia ma–ti klo 9–16. 
Tiedustelut Sirpa Turpeinen, museolehtori, puh. 050 542 0591, sirpa.turpeinen(a)jkl.fi

Kulttuuriluotsien vertaisluotsaukset 
eivät ole varsinaisia opastuksia vaan yhdessä katselemista, tutkimista ja kokemusten jakamista. Kulttuuriluotsin kanssa museoon pääsevät alle 10 hengen ryhmät ilmaiseksi. Tiedustelut kulttuuriluotsikoordinaattori Hanne Laitinen, puh. 050 338 1114, han-nemari.laitinen(a)jkl.fi

Rakkaustarinoita -draamaesitys 
on tilattavissa enintään 25 henkilön ryhmille, lisätietoja Sirpa Turpeinen, museolehtori, puh. 050 542 0591, sirpa.turpeinen(a)jkl.fi