Hautamäki - Havia - Somervuori
10.3.–21.5.2017
Näyttelyn tärkein punainen lanka kulkee maalauksen ja piirroksen rajalla. Teoksissa piirustukset muuttuvat maalauksiksi ja synnyttävät erilaisia välitiloja ja rajapintoja. Teoksissa kyseenalaistetaan maalausten ja piirrosten perinteisiä vastakkainasetteluja: ovatko teokset esittäviä vai abstrakteja, missä kulkee värin raja, mitä voi sanoa mustavalkoiseksi. Teoksissa on vilpitöntä esteettisyyttä, lähestyttävää romantiikkaa, mutta myös suomalaisille helposti kolahtavaa modernistista suoruutta.
Näyttelyn avajaiset to 9.3. klo 18–20
näyttelyn avaa kuraattori Veikko Halmetoja
Sähköinen kutsu
Kuraattorin kierros: Veikko Halmetoja esittelee näyttelyn to 30.3. klo 16.30–17.30, vapaa pääsy.
Taiteilijaesittelyt:
Sami Havia (s. 1982) maalaa ja piirtää muotoja, jotka ovat sukua sarjakuvalle. Havian sähäkkä ja rikkonainen koristeellisuus on sommiteltu usein rauhallisesti. Erilaiset elementit muodostavat kaukaa katsoen pinnan, mutta mitä lähempää teosta tarkastelee sitä enemmän yksityiskohtia siitä löytää. Maalausjäljen kolmiulotteisuus on syntynyt piirtäen tehdyillä varjostuksilla tai siveltimenveto onkin maalausjälkeä jäljittelevä piirros.
Ilari Hautamäki (s. 1983) on harkitseva maalari, joka on sukua analyyttisille modernisteille. Hillityillä väreillä tehdyt sommitelmat, konstruktivistiset maalaukset eli vahva suomalainen abstraktin maalaustaiteen perinne on saanut Hautamäestä uudistavan seuraajan. Hänen väripalettinsa on tietoisen murrettu, usein synteettinen. Hän tuntuu ajattelevan värejä kuin arkkitehti; pintoina joilla erilaiset elementit tuodaan keskinäiseen dialogiin.
Kim Somervuori (s. 1975) on materiaaliromantikko, joka sisällyttää piirroksiin ja maalauksiin lukuisia erilaisia tekniikoita. Käytetyt materiaalit ja niihin kohdistuneet teot ovat merkityksiä täynnä. Harmaantunut lauta, ruostuneet spraykannut ja vanhat siveltimet tai revitty kangas ovat jo itsessään sisällöllisiä. Niistä voi lukea viittauksia katutaiteeseen, löytää kulutuskritiikkiä tai ne voi tulkita taiteellisen prosessin kuvauksena.
Teksti: Veikko Halmetoja, kuraattori