Hyppää pääsisältöön
Kuva
Keski-Suomen museo ja käsityöläiskodit vuonna 1961. Kuva: Kauko Kippo / KeMu. Kuva Kauko Kippo
Pääsisältö

Valokuvausta voi käyttää itsenäisenä tallennuskeinona tai muiden tallennusmenetelmien rinnalla. Dokumentointikuvaan liittyy aina kontekstitieto. Kuva palvelee dokumenttina, jos sen kuvaaja, kuvausaika, kuvattu kohde tai tapahtuma tunnetaan. Tiedot tallennetaan valokuvan yhteyteen.

Valmistautuminen ja laitteet

  • Valitse välineet kuvaustilanteen mukaan. Ennakoi kuvaustilannetta:
  • Kuvaatko lähellä vai kaukana olevia kohteita?
  • Onko kuvausajankohdan valonlähteenä päivänvalo, keinovalo vai onko hämärää?
  • Kuvaatko laajoja näkymiä vai ahtaissa tiloissa?
  • Onko tarvetta liikkuvien kohteiden kuvaukseen ja nopeaan reagointiin?
  • Onko esinekuvauksessa mahdollista rakentaa pienoisstudio taustakartongista, kahdesta lisävalosta, heijastinlevystä ja jalustasta?

Kuvausvälineiksi tarvitset kameran. Se voi olla kompaktikamera, järjestelmäkamera, tabletti tai mobiililaite. Lisävarusteina on hyvä olla erilaisia objektiiveja, salama, lisävalot (esimerkiksi valkoinen levy tai lakana) sekä jalusta.

Laitteiden käyttö on opeteltava etukäteen. Varmista myös, että kameran akku on täyteen ladattu ja muistikortilla on riittävästi tilaa.

Kuvausohjeet

Dokumentoinnin kuvausaiheena voivat olla esimerkiksi esineet, henkilöt, ihmisryhmät, maisemat, rakennukset tai katunäkymät tai erilaiset tapahtumat.

Valokuvausta suunniteltaessa on hyvä tutustua ennakolta tallennuskohteeseen. Selvitä, vaatiiko kuvaaminen lupia. Huomioi etenkin yksityisissä tiloissa ja henkilöiden kuvaaminen. Hanki tarvittavat luvat etukäteen. Lisätietoa luvista löydät sivulta Luvat ja käytännöt.

Laadi tarvittaessa kuvaussuunnitelma tai kuvauskäsikirjoitus, jotta dokumentointi sujuu jouhevasti. Ainutlaatuisen tapahtuman dokumentointi vaatii erityistä valmistautumista, koska tilanne ei toistu, eikä siihen voi palata.

  • Kuinka kauan aikaa kuvaamiseen kuluu?
  • Millaisessa tilassa kuvaus tapahtuu?
  • Mitä kuvataan ja missä järjestyksessä?

Valokuvatessa huomio kiinnitetään kuvan rajaukseen, valaistukseen ja kuvan tarkkuuteen. Rajauksen avulla valokuvan sommitelmasta saadaan tasapainoinen ja katsojaa kiinnostava. Esimerkiksi henkilökuvauksessa henkilön pää ja raajat eivät saa rajautua häiritsevästi kuvan ulkopuolelle.

Etsi rohkeasti edullisia kuvakulmia. Kulje ympäriinsä, kyykisty, nouse korokkeelle!

Valaistus säätelee kuvaustilannetta sitä enemmän, mitä vähemmän lisävarusteita on käytössä. Vältä vastavaloon kuvaamista, mikäli käytössä ei ole salamaa tai lisävalaisimia.

Vastavalossa kuvan kohde jää pimentoon. Liiku tilassa niin, että voit kuvata valonlähde kuvaajan sivulla tai selän takana.

Dokumentointikuva on tarkka. Tarkentamisen varmistamiseksi ota samasta tilanteesta useita otoksia. Epätarkat, tärähtäneet kuvat seulotaan pois.

Tilojen kuvaamiseen valitaan havainnollinen näkökulma. Tapahtumakuvauksessa huomioidaan tapahtuman eri vaiheiden dokumentointi. Ota yleiskuvia ja yksityiskohtaisempia lähikuvia. Täydennä dokumentointia tarvittaessa uusintakuvauksella.

Pidä kuvauspäiväkirjaa, johon merkitään kuvauspäivä, ja -paikka, kuvaaja, kuvassa esiintyvät henkilöt sekä kuvaustapahtuma. Kuvauspäiväkirjan tietojen perusteella kuvat voidaan myöhemmin luetteloida.

Tiedostomuodot

Hyvälaatuista digitaalista kuvaa voi käsitellä myöhemmin. Heikkotasoisesta kuvasta taas on vaikea saada jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmalla riittävän tasokasta dokumenttia.

Käytä valokuvatessa seuraavia tiedostomuotoja:

  • Kompaktikamerassa, tabletissa ja mobiilikamerassa on usein ainoana vaihtoehtona JPEG -tiedostomuoto. Tällöin valitaan suurin mahdollinen koko ja paras laatu.
  • Valkotasapaino valitaan kuvausolosuhteiden mukaan; ulkokuvauksessa joko aurinkoinen tai pilvinen sää. Sisätiloissa kuvatessa käytetään joko hehkulamppu- tai loisteputkivalaistus-asetusta.
  • ISO-arvo eli herkkyys pidetään mahdollisimman alhaisena. Hämärässä arvoa joudutaan nostamaan, mutta yli ISO 400-arvoilla kohina yleensä lisääntyy liikaa.
  • Jos kamerassa on mahdollisuus valita tiedostomuodoksi TIFF tai RAW, niin silloin valitaan jompikumpi niistä, ensisijaisesti RAW.
  • Järjestelmäkamerassa valitaan tiedostomuodoksi aina RAW tai RAW + JPG.
  • RAW -kuvaa ei pakata eikä kamera käsittele sitä automaattisesti toisin kuin JPG -tiedostoa. Tämän takia RAW-kuva sisältää kaiken kameran kennon tuottaman informaation. Valkotasapaino voidaan määritellä jälkikäteen, ainoastaan herkkyysasetus säilyy kuvausasetusten mukaisena.
  • Järjestelmäkameroissa voidaan herkkyyttä nostaa jopa arvoon ISO 1600 tai vieläkin korkeammalle.
  • RAW -tiedosto täytyy aina käsitellä tietokoneella ja sen jälkeen muuttaa TIFF tai JPG -formaattiin. RAW -kuvan käsittely on häviötöntä. Tiedostosta ei voi hävitä pikseliäkään ja lähtökohtaan voi aina palata. RAW (eli raaka) -tiedostot säilytetään alkuperäistiedostoina. Digitaalisessa kuvassa ne vastaavat filmikuvien negatiiveja tai diakuvia.
  • Kaikilla kameravalmistajilla on eri tavalla nimetyt raakatiedostonsa, joten ne kannattaa muuttaa universaaliin DNG (digitaalinen negatiivi) -formaattiin, jotta kaikki yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat nyt ja tulevaisuudessa tunnistaisivat ne.

Kuvien työstäminen tallennettaviksi

Valokuvauksen jälkeen kuvat työstetään tallennettaviksi. Dokumentoinnissa kuvien laatu on määrää tärkeämpi. Tallennukseen valitaan mieluummin vähän hyvälaatuisia ja informatiivisia kuvia, kuin paljon seulomatonta kuva-aineistoa.

Poista epäonnistuneet kuvat. Näitä ovat tärähtäneet, väärin rajatut ja huonosti valottuneet kuvat.

Tarkasta, että kamerasta kuvatiedostoon tallentunut kuvausaika on oikein. Jos kuvausaika on väärä, merkitse muistiinpanoihin kunkin kuvan oikea kuvausaika.

Tee jokaisesta kuvasta muistiinpanot, joihin merkitään perustiedot kuvista: missä kuva otettu, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä kuvassa näkyy. Muistiinpanojen pohjalta varsinainen luettelointityö sujuu nopeammin.

Tarkasta, että kaikkien kuvissa näkyvien henkilöiden kanssa on tehty kirjallinen sopimus kuvien tallentamisesta sekä kuvien myöhemmästä käytöstä.

Kun tallennus on valokuvien osalta valmis, sinulla on järjestetty kokoelma, johon kuuluvat:

  • valokuvat DNG- sekä TIFF-tiedostoina
  • kuviin liittyvät kontekstitiedot
  • valokuvissa esiintyvien henkilöiden allekirjoittamat sopimukset