Haastattelut
Haastattelu on menetelmä, jolla kerätään syvempää tietoa dokumentoitavasta kohteesta kysymysten ja keskustelun avulla.
Haastattelu on vuorovaikutustilanne haastattelijan ja haastateltavan välillä. Joskus haastatteluun osallistuu useampia henkilöitä. Haastattelutieto on luonteeltaan subjektiivista eli haastateltavan henkilökohtaisen tiedon, kokemusten ja arvojen värittämää.
Laitteet
Haastattelutieto säilyy kattavimmin tallennettuna äänitiedostoksi. Tallennuksessa käytetään digitaalista tallenninta, joka tuottaa riittävän laadukkaan äänitiedoston. Laitteen käyttö tulee opetella ja testata etukäteen.
Äänitiedosto tallennetaan WAV-tiedostoksi tai muuhun pitkäaikaisen säilyttämisen tiedostomuotoon. Kuuntelutiedostot ovat esimerkiksi mp3-muodossa. Perinteistä nauhuria (esim. C-kasetti) käytettäessä nauha tulee myöhemmin digitoida erikseen.
Käsin kirjoittamalla haastattelusta jää merkittävä osa informaatiota tallentamatta. Äänitallenteeseen voi tarvittaessa palata myöhemmin. Tekniikka mahdollistaa myös haastateltavan puheen persoonallisten piirteiden tallentamisen.
Haastattelutyypit
Haastattelu voidaan toteuttaa eri tavoin.
Avoin haastattelu etenee vapaasti keskustelun tapaan. Haastateltava voi puhua vapaasti omista kokemuksistaan, tunteistaan, muistoistaan ja mielipiteistään.
Teemahaastattelu on keskustelun kaltainen haastattelu, jossa käydään läpi ennalta suunniteltuja aiheita. Teemoista puhutaan vapaassa järjestyksessä. Haastattelija laatii ennakkoon lyhyet kysymykset käsiteltävistä teemoista.
Strukturoitu haastattelu on lomakehaastattelu. Valmisiin kysymyksiin laaditaan vastausvaihtoehdot. Myös avoimet kysymykset ovat mahdollisia. Puolistrukturoidussa haastattelussa kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset yhteneväisessä järjestyksessä. Haastattelu etenee ennakkoon laadittujen kysymysten mukaan.
Ryhmähaastattelussa haastatellaan useita henkilöitä yhtä aikaa. Menetelmällä saadaan paljon tietoa kerralla ja eri haastateltavat täydentävät toisiaan. Ryhmähaastattelussa haastateltavien puheen erottaminen nauhalta voi olla vaikeaa. Kuka puhuu juuri nyt?
Haastattelu voidaan toteuttaa myös videohaastatteluna. Ks. Videokuvaus
Valmistautuminen
Haastattelukysymykset laaditaan valmiiksi etukäteen. Pääkysymysten lisäksi kannattaa tehdä myös täydentäviä kysymyksiä, joita käytetään tarvittaessa. Kirjalliset kysymykset voidaan myöhemmin liittää talletettavan haastatteluaineiston yhteyteen. Haastattelukysymykset voi lähettää haastateltavalle etukäteen, jos näin on sovittu.
Haastateltavaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Samalla sovitaan haastattelun sisällöstä, tavoitteista, tallennusmenetelmistä, minne dokumentoitu aineisto päätyy sekä ketkä ovat aineiston mahdolliset käyttäjät.
Haastateltavalla on oikeus tietää, mihin tarkoitukseen haastattelu tehdään ja missä yhteydessä sitä käytetään.
Haastattelun ajankohta, paikka ja arvioitu kesto sovitaan etukäteen.
Opettele käyttämään tarvitsemiasi laitteita. Varmista tallennuslaitteiden esim. nauhurin, kameran tai videokameran toimivuus sekä akkujen lataus ennen tallennustilannetta. Tarkasta, että tallentimen päiväys ja kellonaika ovat kunnossa, jolloin tiedostoon tallentuu automaattisesti oikeat tekniset metatiedot. Varmista laiteasetukset (näytteenottotaajuus, resoluutio).
Muista ottaa välineistö mukaan haastatteluun. Akkujen ja pattereiden lisäksi ota mukaan myös verkkovirtajohto.
Haastattelutilanne
Varaa riittävästi aikaa haastateltavan kohtaamiseen ja haastattelutilanteen valmisteluun. Haastatteluympäristön tulee olla rauhallinen, jotta ulkopuoliset eivät keskeytä haastattelua. Myös taustamelu äänittyy ja vaikeuttaa myöhemmin tallenteen kuuntelemista.
Haastattelun alkuun haastattelija mainitsee tallentimelle (nauhurille) haastattelun perustiedot. Näitä ovat mm. haastatteluaika, paikka, haastattelijan nimi, haastateltavan nimi ja aihe.
Haastattelun kulku on usein ennalta arvaamatonta. Sen vuoksi tarkan kysymyslistan seuraaminen voi osoittautua haastavaksi. Haastattelija voi valmistautua dokumentointiin kirjaamalla ylös kaikkein keskeisimmät teemat, joita haluaa käsiteltävän. Ennakkoon valmistautuminen ja aiheeseen paneutuminen mahdollistaa onnistuneen haastattelun.
Haastattelijan tehtävänä on johdattaa haastattelun kulkua ja tehdä täydentäviä lisäkysymyksiä: ”Mitä tarkoitit sanoessasi…?”, ”Kuvaile lisää…”, ”Kertoisitko vielä…”, ”Palataan vielä takaisin…” Ryhmähaastattelussa haastattelijan tehtävänä on toimia keskustelun vetäjänä niin, että kaikki haastateltavat saavat puheenvuoron.
Muista lopuksi kiittää haastattelusta.
Aineiston käsittely
Haastattelun jälkeen äänitallenne litteroidaan eli puhtaaksikirjoitetaan tekstimuotoon. Tekstiksi kirjoitettua haastattelua on helppo käyttää myöhemmin.
Litterointi voidaan tehdä eri tarkkuudella. Sanasta sanaan litteroinnissa kirjoitetaan kaikki puhuttu informaatio, myös toistot ja täytesanat. Tämä välittää autenttisimmin haastattelutilanteen ja haastateltavan puheen erityispiirteet.
Yleiskielisessä litteroinnissa puhetta stilisoidaan helpommin puhuttavaan muotoon karsimalla puheesta toistot ja täytesanat. Propositiotason litteroinnissa puhtaaksi kirjoitettu teksti noudattaa haastateltavan puheen ajatussisältöjä. Litteroija valikoi haastattelun keskeiset teemat ja tiivistää niiden sisällöt.
Litterointi on hidas työvaihe. Se edellyttää haastatteluäänitteen kelaamista niin, että haastateltavan puhe saadaan kirjoitettuun muotoon.
Merkitse litteroinnin alkuun tiedot haastattelusta:
- haastattelun nimi
- haastattelijan nimi
- haastateltavan nimi
- haastattelupaikka ja paikkakunta
- haastattelupäivä
Äänitiedostosta merkitään nauhurin merkki, nauhoitteen tyyppi ja äänitteen kesto.
Litterointi toteutetaan vaiheittain siten, että jokaisen henkilön puhe sijoitetaan alkamaan omalta riviltään. Puheenvuoron alkuun merkitään aina puhujan nimi ja kaksoispiste. Epäselvät sanat tai litteroijan tekemät täydennykset merkitään hakasulkeisiin.
Tallenna haastattelu ja litteraatio pitkäaikaiseen säilytykseen soveltuvassa tiedostomuodossa. Tietoa tiedostomuodoista löydät sivulta Aineistojen käsittely ja säilyttäminen.