Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen selvitys lukiokoulutuksesta (2017)
Toimeksiantonsa mukaisesti selvitystyöryhmä on tarkastellut Jyväskylän lukiokoulutuksen resursseja ja johtamisjärjestelmän kehittämismahdollisuuksia. Tarkastelussa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton tilastotietoja, minkä lisäksi tietoja on soveltuvin osin täydennetty Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnallisilla ja tilinpäätöstiedoilla. Tarkasteluajanjakso kattaa laajimmillaan vuodet 2009-2016. Tarkasteltavasta asiasta ja tilastosta riippuen ajanjaksot ovat käytännössä 2009-2015 ja 2011-2016. Tarkastelussa ovat pääsääntöisesti kymmenen suurinta kaupunkia, minkä lisäksi syvällisempää vertailua on tehty Lahden kaupungin ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian kanssa.
Tunnuslukuanalyysin perusteella Jyväskylän lukiokoulutuksen suhteellinen asema kymmenen suurimman kaupungin joukossa on heikentynyt vuosina 2009-2016. Mikäli lukiokoulutuksen rahoitusta ei lisätä, asema jatkaa heikentymistään edelleen vuosina 2017-2019 koulutuskuntayhtymän toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman vuoksi. Sopeuttamisohjelman tavoitteeksi on asetettu talouden tasapaino vuonna 2019, mikä lukiokoulutuksen osalta tarkoittaa vajaan kahden miljoonan euron säästötarvetta. Lukiokoulutuksen alijäämä vuonna 2016 oli 1,8 milj. euroa ja kertynyt alijäämä 10,2 miljoonaa euroa.
Jyväskylän lukiokoulutusta koskevassa keskustelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota kustannusten kohdistumiseen opetukseen ja sisäiseen hallintoon. Opetuksen osalta tunnusluku osoittaa, että Jyväskylässä opetukseen käytettävä resurssi on pienin kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Sisäiseen hallintoon Jyväskylässä puolestaan näyttäisi tilastojen perusteella kohdistuvan suurin resurssi. Näiden tunnuslukujen vertailukelpoisuuteen liittyy kuitenkin ongelmia. Lahden ja Hämeenlinnan antamien tietojen perusteella koulutuksen järjestäjät ovat kohdistaneet kustannuksiaan tilastoihin toisistaan poikkeavilla tavoilla, mikä vaikeuttaa vertailtavuutta. Vertailu näiden kaupunkien johtamisjärjestelmiin osoitti myös sen, että Jyväskylän lukioiden johtamisen resurssi on syksyllä 2016 toteutettujen yt-toimenpiteiden jälkeen samalla tasolla niiden kanssa.
Selvitystyö toi esille sen, että jatkoselvittelyjä tarvitaan mm. lukiokoulutuksen todellisten kustannusten ja valtionosuusrahoituksen vastaavuudesta (Vantaan ja Lahden kaupungit kattavat lukiokoulutuksen kustannukset valtionosuusrahoituksella), rehtoreiden työtehtävien organisoinnista ja opetusresurssin käytöstä sekä koulutuksen järjestäjien resursseillaan tuot- taman koulutuksen tuloksista.
Selvitystyöryhmä ehdottaa, että Jyväskylän kaupunki harkitsisi Jyväskylän lukiokoulutuksen rahoittamista siten, että vuoden 2016 opetusresurssin taso voitaisiin säilyttää. Vuoden 2016 tilinpäätöksen, vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmien perusteella arvio vuodelle 2017 tarvittavasta rahoituksesta on noin 370 000 euroa, vuodelle 2018 noin 820 000 euroa ja vuodesta 2019 alkaen vuosittain noin 1 275 000 euroa. Näiden arvioiden perusteella lukiokoulutuksen olisi mahdollista saavuttaa talouden tasapaino vuonna 2019, kun samanaikaisesti kuntayhtymä ja lukiokoulutus toteuttavat organisaatiouudistusta sekä toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmaa.