Hyppää pääsisältöön
Kuva
Ratamon tiiliseinä
Pääsisältö

12.1.–5.2.2017

Kyyneltarha-näyttelyn kuvasarjoissa kyyneleet ovat esillä muodossa tai toisessa, puissa, taimissa, kimpuissa ja hedelminä; surun tummat, vihan punertavat, ilon hehkuvat ja onnen sädehtivät.

Nimen Kyyneltarha kirjoitin luonnosvihkooni 2000-luvun alussa, mutta kesti vielä hyvän aikaa ennen kuin pääsin istutusvaiheeseen. Aloin työstää suurikokoista Kyynelpuu -teoskokonaisuutta ja sen ympärille rakentuvaa kuvasarjaa aikalailla kymmenen vuotta sitten, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta työstä ei vain tullut sellaista kuin halusin. Vuosien aikana Kyynelpuu on muuttanut muotoaan useamman kerran, kun monet sen versiot ovat osoittautuneet liian työläiksi, vaikeiksi tai kalliiksi toteuttaa. Sen rinnalla olen vuosien varrella hahmotellut muita Kyyneltarha-aiheisia kuvasarjoja. Vuonna 2012 tein kolmen pienen vedoksen sarjan Kyynelpuun hedelmät (I-III) ja seuraavana vuonna sarja sai seurakseen vedoksen Kyynelpuun taimi. Viime vuonna 2016 kokonaisuuteen valmistui seitsenosainen Kyynelpuun oksat -sarja. Loput vuoden 2016 loppupuolella valmistuneet, ja tänä vuonna valmistuvat teokset - niiden joukossa liki kymmenen vuotta vartta kasvaneen Kyynelpuun ensimmäinen variaatio - esittelen ensimmäisen kerran Galleria Ratamossa.

Kyyneltarha on muokkautunut päässäni niin pitkään, että sen ympärille on alkanut rakentua oma historiansa ja kulttuurinsa. Epämääräinen hahmotelma irtonaisista kyynelhedelmistä on kehittynyt monimutkaisemmaksi ekosysteemiksi, jonka lainalaisuuksia olen dokumentoinut muistivihkooni muiden kyyneliin liittyvien muistiinpanojeni lisäksi. Näistä vuosien huomioista ja merkinnöistä rakentuu hiljalleen Kyynelpuutarhurin päiväkirja, josta otteita on esillä jo Galleria Ratamon näyttelyssäkin.

Laajennan kokonaisuutta ainakin muutaman vuoden ajan uusilla teoksilla - se täydentyy, kasvaa ja lakastuu, muuttuu ja rönsyilee, kuten mikä tahansa hieman villiintynyt puutarha. Galleria Ratamon näyttely todistaa puutarhan ensimmäisiä vaiheita: se ei ole vielä ehkä niin ryöppyävän umpeenkasvanut millaisena sen mielessäni näen, mutta tekniikoiden ja ehkä kuvakäsialojen rönsyilyäkin teoksista löytyy.

Kuvateosten lisäksi esillä on englanninkielinen Verba‐videorunotrilogia, jossa olen yhdistänyt ympäri maailmaa kotoisin olevien ihmisten ajatuksia ja tunteita visuaalisiksi runoiksi. Runot pohjautuvat yksittäisten sanojen rytmiikkaan, ja niissä oleva muu visuaalisuus on lähinnä abstraktia kuva‐aineistoa. Trilogian ensimmäinen osa, vuonna 2011 valmistunut The Undertakings, perustuu votiivilupauksiin, joita ihmiset ovat tehneet korkeammalle voimalle (”jos minä tästä selviän, niin lupaan…”): keräsin vuosien 2000‐2002 aikana 400 lupausta verkkoprojektissani “Ex votos”, lajittelin vastaukset, purin ne osiin ja järjestin uudelleen. Myös muut kaksi osaa toteutin samalla tavalla: ne perustuvat kertomuksiin, lauseisiin ja yksittäisiin sanoihin, joita olen kerännyt netissä kyselylomakkeella ja sähköpostitse vuoden 2014 aikana. 
In Between käsittelee muistamista ja muistoja ja Sehnsucht kaipausta.

 

www.paivihintsanen.fi | facebook.com/phintsanen

Asiasanat:  
grafiikka
näyttely