Vuosien varrella kaupungintalossa tapahtuneet muutokset
Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: AulainfoJo noin kymmenen vuotta talon käyttöön oton jälkeen tilajärjestelyissä tehtiin muutoksia. Kirjasto ja lukusaleineen siirtyi kellarikerrokseen huutokauppakamarilta vapautuneisiin tiloihin vuonna 1908. Tuolloin valtuusmiehet saivat käyttöönsä ensimmäisen kerroksen kauniin pylväshuoneen. Huoneen ilmettä ehostettiin ja siihen tehtiin uudet, ajan tyylin mukaiset koristemaalaukset. Luultavasti maalaukset suunnitteli aikoinaan talon rakentamisvaiheessa kritiikkiä esittänyt arkkitehti Yrjö Blomstedt, sillä koristemaalaukset toteuttanut 29-vuotias Emil Sanmark oli tapaturmaisesti kuollut asunnossaan riehuneessa tulipalossa keväällä 1900.
Suomen Pankki muutti talosta omaan, Kauppakadun varrelle rakennettuun taloon vuonna 1918. Sen tiloihin siirtyivät maistraatti ja raastupa. Merkittävä talon tiloihin vaikuttanut muutos tapahtui vuoden 1927 kunnallislain myötä. Kaupunki sai ensimmäisen kaupunginjohtajansa ja kaupunginhallituksen, jonka perustamiskokous pidettiin 21.3.1929. Hallitus alkoi pitää kokouksiaan pylväshuoneessa, jonka viereisistä huoneista sai tilat rahatoimisto ja kaupunginkanslia. Uusi laki vaikutti myös talon kalustukseen. Jyväskyläläislähtöinen arkkitehti Kerttu Tamminen sai suunniteltavakseen valtuuston uudet kalusteet; tuolit ja pöydät valtuutetuille, puheenjohtajalle, sihteerille ja lehtimiehille.
Jyväskylän kaupungin 100-vuotisjuhlien kynnyksellä taloa ehostettiin. Sen pääjulkisivun uusrenessanssi-ilme vaikutti todennäköisesti liian koristeelliselta Kirkkopuiston reunalla, jonka toiselle laidalle oli 1920-luvun lopulla rakennettu arkkitehti Alvar Aallon funktionalistista tyylisuuntaa enteilevä, julkisivuiltaan pelkistetty suojeluskuntatalo. Muun muassa julkisivun pilastereiden korinttilaisia kapiteeleja korvattiin pelkistetyimmillä. Sisätiloja ehostettiin maalaamalla seiniä jyväskyläläisen taidemaalari Urho Lehtisen laatimien värityssuunnitelmien mukaan.
Talon työntekijä- ja käyttäjämäärä kasvoi kaupungin toimintojen laajetessa. Vuonna 1939 Kansanhuoltotoimistolle annettiin tilat juhlasalin takaa jakamalla jo siellä olleen rakennustoimiston tilat. Suuria muutoksia sai aikaan myös keskuslämmitykseen siirtyminen. Kellariin tehtiin pannuhuone ja muut tarpeelliset tekniset tilat. Vanhat uunit purettiin pikkuhiljaa tarpeettomina. Vuoden 1941 alueliitokseen varauduttiin kunnostamalla kaupungintalon juhlasali valtuustosaliksi. Muutos oli suuri, sillä tuolloin juhlalliset kattomaalaukset peitettiin ja seinät maalattiin valkoisella maalilla, osa näyttämöstä erotettiin toimistohuoneeksi ja sivuseinän lehteriaukot levytettiin umpeen.
Alun perin yhdistyksille varatuissa toisen kerroksen huoneissa oli 1920-luvulta lähtien kokoontunut valtuusto ja osa tiloista oli varattu Yleisradion studioksi. 1940-luvulla koko pääty muuttui kaupungin rakennusosaston toimistoksi. Talon toimintojen kasvu aiheutti tilajärjestelyjä ja remontteja joka kerroksessa. Myös rakennuksen ullakkokerros otettiin osittain käyttöön, jotta sinne saatiin tilat verotoimistolle ja studiolle.
