Liikuntapaikkojen kunnossapito

Laadukkaiden latujen tekeminen on hidasta ja huolellisuutta vaativaa työtä. Latukone etenee keskimäärin vain 7 kilometrin tuntinopeudella. Hyvälumisena talvena koko Jyväskylän alueella voi olla noin 300 kilometriä latuja. Latua ajetaan päivästä riippuen 3–6 latukoneella. 

Siihen, milloin Jyväskylän luonnonlumilatuja päästään tekemään, vaikuttavat lumen määrä ja laatu. Latupohjaa varten lumi tampataan tiiviiksi kerrokseksi moottorikelkoilla ja jyrillä. Esimerkiksi kuiva pakkaslumi on rakenteeltaan liian kevyttä ladun pohjustamiseen. Varsinainen latu voidaan tehdä vasta, kun latupohja on kyllin paksu. Jyväskylän liikuntapalveluiden ylläpitämien latupohjien tekemisessä kiinnitetään erityistä huomiota, ettei lumen sekaan pääse nousemaan haitallista määrää maa-ainesta, sillä se aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä vaurioittaa hiihtäjien suksia. 

Liikuntapalvelut avaa ladun kunnossapidon seurantajärjestelmään, kun ne on saatu turvallisiksi, alikulut lumetettua ja säännöllisestä kunnossapidosta voidaan huolehtia. 

Kunnossapitojärjestelmään avattu latu pyritään pitämään hiihtokunnossa latukauden päättymiseen saakka. Kaudenaikaisessa kunnossapidossa huomioidaan valitsevat sääolosuhteet sekä kunnossapitotoimien järkevyys. Ladut ovat monesti hyvässä hiihtokunnossa ilman kunnossapitotoimia, ja huonoimmillaan latukoneella tehtävät kunnossapitotoimet voivat huonontaa hiihtoladun kuntoa.

Yli 20 pakkasasteessa tamppauskoneessa on rikkoontumisen vaara eikä sään takia latuja voida silloin kunnostaa. Pitkäkestoisilla pakkasjaksoilla kunnostetaan latuja kuluneisuuden ja kovettumisen mukaan. 

Nuoskasäällä kunnostetaan harvemmin tai kunnostamista vältetään, jos nuoskaantuminen on lyhytaikaista. Tällä pyritään estämään latujen jäätymistä. Pakkasen tultua tampatusta lumesta tulee vaikeasti työstettävää ja siten laduista ikäviä käyttää. 

Jyväskylän alueella on useita järviä, joille Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut ajaa mahdollisuuksien mukaan hiihtoladut. 

Jäälatujen kunnostuksen aloittamisessa tärkein kriteeri on jään paksuus. Teräsjäätä tulee olla vähintään 15 cm koko reitin varrelta. Myös työstettävää lunta tulee olla riittävästi, jotta ladun teko on yleensäkin mahdollista. Jäälatuja pohjataan, kun jään paksuus alkaa kantamaan kunnostuskalustoa. 

Olosuhteet jäällä, kuten pakkaset ja tuiskuava lumi vaikuttavat kunnostuksen etenemiseen. Useampana talvena jäälatujen hoitoa on haitannut jään päälle noussut vesi. 

Laduilla liikkuu hiihtäjien lisäksi latukoneita myös päiväsaikaan. Kohdatessa koneen hiihtäjän tulee pysähtyä ja väistää latukonetta riittävän kauas latu-uralta. Odota rauhassa, että kone ohittaa sinut. Latukoneesta hiihtäjää ei ole aina helppo havaita.

Älä hiihdä latukoneen välittömässä läheisyydessä turvallisuussyistä, ja jotta latu ehtii kovettumaan kunnostamisen jäljiltä.

Jyväskylän seudun latujen ajantasaista kunnostustilannetta seuraat Fluent Outdoors -sivustolta. Kunnossapidon seurantajärjestelmä toimii latukoneissa. GPS-paikantimen avulla latureitti kuittaantuu kunnostetuksi ja reitin kunnostus kirjautuu järjestelmään kokonaisuudessaan, kun latukone liikkuu merkittyjen pisteiden läpi. Hiihtoladun ajo voi kestää kelistä ja reitistä riippuen kokonaisuudessaan jopa 8–9 tuntia, jonka päätteeksi latu kuittaantuu kunnostetuksi.

Latukoneiden reaaliaikaista seurantaa ei ole otettu käyttöön, sillä latukone saattaa ajaa saman osuuden useita kertoja, ennen kuin ladulla voi hiihtää. Joskus latukoneet tekevät vasta latujen pohjia, eivät latuja.

Liikuntapalvelut avaa kunnossapidon järjestelmään ladut sitten, kun alikulut on lumetettu ja olosuhteet hiihdolle vakiintuneet ja todettu turvallisiksi.

Latuja kunnostetaan sääolosuhteiden ja sijaintien mukaan.

Jyväskylän liikuntapalveluiden ylläpitämästä latuverkostosta noin 100 kilometriä on valaistu. 

Reitit ovat valaistuja pääosin klo 6–22. 

Valaistukseen liittyvät häiriöt ja pimeistä valaisimista pyydämme tekemään ilmoituksen Jyväskylän kaupungin palautepalvelun kautta. 

Anna palautetta hiihtolatujen valaistuksesta

Hiihtäjien toivotaan huomioivan vallitsevat sääolosuhteet, koska lumisade, myrskyt ja äkilliset tai suuret lämpötilavaihtelut vaikuttavat latujen kunnossapitoon. Laduilla tulee noudattaa hyvää käytöstä ja huomioida muut ladun käyttäjät.

Jyväskylän hiihtoladuilla noudatetaan Suomen Ladun Latuetikettiä.

Latualueella kulkeminen muutoin kuin suksilla on kielletty rakenteen rikkoontumisen ja turvallisuuden vuoksi.

Latu kannattaa valita oman taitotason mukaan, jotta hiihtäminen on itselle ja muille ladun käyttäjille mukavaa ja turvallista.  Jyväskylän kaupungin Ladut-verkkosivulle on koottu kaupungin ylläpitämät ladut sekä lyhyet kuvaukset, joiden avulla voi etsiä omalle hiihtotaidolle sopivan ladun. 

Myös Fluent Outdoors -kunnossapitosivustolle on merkattu reittikuvauksiin lapsille ja aloittelijoille sovitut ladut. 

Monien koulujen ja päiväkotien läheisyyteen tehdään helppoja tasamaan latuja, jotka sopivat erinomaisesti hiihdon opettelemiseen.

Jyväskylän kaupungin ylläpitämät uimarannat on jaettu kolmeen hoitoluokkaan, joita hoidetaan hoitoluokkien mukaisesti. Säännöllinen hoito alkaa porrastetusti kunkin hoitoluokan oman kunnossapitokauden mukaisesti.

Kunnossapidon tehtävät
Kunnossapidon tehtäviin kuuluu uimarannan yleisen kunnon sekä kiinteiden rakenteiden, kuten pukukoppien, laitureiden ja WC-tilojen tarkistaminen. Lisäksi kunnossapito huolehtii pienempien roska-astioiden tyhjentämisestä, nurmialueiden hoidosta, ilmoitustaulun tietojen ajantasaisuudesta sekä rannan yleisestä siisteydestä kunnossapitokauden ajan. Suurempien jäteastioiden tyhjennys sekä WC-tilojen siivous ja tyhjennys on järjestetty ulkopuolisena palveluna.

Uimarannan perusvarustus
Ylläpidettyjen uimarantojen perusvarustukseen kuuluvat pelastusrengas, jäteastiat, pukukopit, WC-tila sekä ilmoitustaulu, josta löytyy rannasta kertovaa ajankohtaista tietoa. Rantojen WC-tilojen määrä vaihtelee hoitoluokittain.

Uimarantojen hoitoluokat

Hoitoluokka 1

• Kaupungin pääuimarannat.
• Kunnossapitokausi 1.6.–31.8.
• Uimarannan kunnosta ja siisteydestä huolehditaan päivittäin.
• Nurmialueet leikataan kerran viikossa.
• Perusvarustuksen lisäksi rannoilla on erilliset WC-tilat miehille ja naisille sekä esteetön WC-tila.
• Hoitoluokkaan 1 kuuluvat uimarannat: Kirri, Köhniö ja Tuomiojärvi.

Hoitoluokka 2

• Alueelliset uimarannat
• Kunnossapitokausi 1.6.–31.8.
• Uimarannan kunnosta ja siisteydestä huolehditaan viisi kertaa viikossa.
• Nurmialueet leikataan joka toinen viikko.
• Perusvarustuksen lisäksi rannoilla on erilliset WC-tilat miehille ja naisille.
• Hoitoluokkaan 2 kuuluvat uimarannat: Jyskä, Leiriranta, Leppälahti, Lohikoski, Lutakko, Myllylampi, Ollila, Pappilanranta, Sääksjärvi, Tikka ja Uimalanniemi.

Hoitoluokka 3

• Paikalliset uimarannat
• Kunnossapitokausi 15.6.–31.8.
• Uimarannan kunnosta ja siisteydestä huolehditaan keskimäärin kolme kertaa viikossa
• Nurmialueet leikataan joka toinen viikko
• Varustukseen kuuluu perusvarustus sekä 1–2 WC:tä.
• Hoitoluokkaan 3 kuuluvat uimarannat: Asmalampi, Haapaniemi, Halssila, Haukkalanranta, Kaakkolampi, Kivilampi, Kolmisoppinen, Korttajärvi, Kuohu, Laivaranta, Luonetjärvi, Mattilanniemi, Myllyjärvi, Nenäinniemi, Rantue, Ristikivi, Ritoniemi, Salmiranta, Tähtirinne, Vesanka, Viitaniemi ja Äijälänranta.

Uimarantojen veden laatu

Virallisen uimakauden aikana (15.6.–31.8.) Jyväskylän seudun ympäristöterveys seuraa uimarantojen vedenlaatua vähintään kerran kuukaudessa otettavien uimavesinäytteiden avulla. EU-uimarannoilla vedenlaatu tarkistetaan myös ennen uimakauden alkua. Uimavesinäytteiden tulokset ovat saatavilla Uimarantojen veden laatu -verkkosivuilla sekä kunkin uimarannan ilmoitustaululla.