Liikkumisohjelma - Liikkumisen hyödyt

Hyvinvoinnin tuottaminen on kunnan perustehtävä. Liikkumisen edistäminen tukee väestön hyvinvoinnin lisäksi monia muitakin tärkeitä tavoitteita, kuten kestävää kehitystä, eriarvoisuuden ja segregaation ehkäisyä sekä osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. 

Yhteiskunnan kannattaa taloudellisessakin mielessä investoida asukkaiden fyysiseen aktiivisuuteen. Terveempi väestö tarkoittaa pienempiä terveydenhuollon kuluja, tuottavampaa työvoimaa ja vähäisempiä sairauspoissaoloja. Liikkumattomuus on maailman neljänneksi suurin itsenäinen kuoleman riskitekijä (WHO 2024) ja UKK-instituutin laskurin mukaan liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset Jyväskylälle ovat 80 miljoonaa € /vuosi (UKK-instituutti 2024). 

Fyysinen aktiivisuus on olennainen osa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia: 

• Fyysisesti liikunnan tiedetään edistävän sydän- ja verisuoniterveyttä sekä auttavan painonhallinnassa. 
• Fyysinen aktiivisuus pienentää myös monien kroonisten sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, syöpäsairauksien ja korkean verenpaineen, riskiä. 
• Lisäksi se vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä, mikä mm. ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentää kaatumisen riskiä. 
• Psyykkisesti liikunta vähentää masennusoireita ja stressiä, parantaa mielialaa ja edistää parempaa unen laatua. 
• Liikunnalla on myös positiivisia vaikutuksia kaikissa ikäluokissa aivojen terveyteen, muistiin sekä oppimiseen. 
• Sosiaalisesti liikunta tarjoaa mahdollisuuksia kontakteihin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. 

(WHO 2024)

Esimerkki 1

Mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet heikentävät asukkaiden elämänlaatua, ja aiheuttavat 60 % kaikista yli 10 päivän sairaspoissaoloista (Kela 2021). Tutkimusten mukaan liikunta ehkäisee näiden molempien syntyä.

Esimerkki 2

Autoilun vähentäminen kävelyä ja pyöräilyä edistämällä auttaa merkittävästi pienentämään ulkoilman epäpuhtauksia (Neves & Brand, 2019), mikä pienentää ennenaikaisten kuolemien ja sydän- ja hengityselinsairauksien riskiä (Lehtomäki ym., 2018). Investoinnit aktiiviseen kulkemiseen voidaan siis nähdä hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kustannussäästöjen kautta: yksi pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 18 senttiä ja yksi autoiltu kilometri taas maksaa 11 senttiä (Gössling ym., 2019).

Esimerkki 3

Yli 65-vuotiaille suunnattu ryhmäliikuntaohjaus 1–2 kertaa viikossa todettiin tutkimuksessa kustannus- hyötyanalyysin mukaan taloudellisesti kannattavaksi vähentyneiden terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen tarpeen vuoksi. Lisäksi se tuotti osallistujille laatupainotettuja lisäelinvuosia (QALY). (Snowsill ym., 2022).

Esimerkki 4

Selkäkivuista kärsiville sairaanhoitajille järjestetty 6 kk yhdistetty pilates-tyyppinen lihaskuntoharjoittelu ja selkäneuvonta oli kustannusvaikuttavaa vähentyneiden sairauspoissaolopäivien vuoksi. (Vasankari & Kolu, 2018)

Esimerkki 5

Suomalaisissa ja kansainvälisissä seurantatutkimuksissa on havaittu, että lapsuusiän fyysinen aktiivisuus ennustaa aikuisiän liikunnallista elämäntapaa (Telama, 2009). Myös ne lapset, jotka kulkevat kouluun lihasvoimin, ovat todennäköisimmin fyysisesti aktiivisia vielä aikuisenakin (Yang ym., 2014).