Kulttuuripalvelujen hankkeet

Tavoitteena oli ennakoida sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vaikutuksia etsivään kulttuuriseen vanhustyöhön ja rakentaa ja vahvistaa hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa tehtävää yhdyspintatyötä. Hankkeen aikana vahvistettiin erilaisissa elämän taitekohdissa olevien ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin.

Hankkeen aikana  Jyväskylässä toteutettiin etsivään kulttuuriseen vanhustyöhön keskittyviä palvelupolkuja eri puolilla kaupunkia. Yhteensä 26 tapahtumakokonaisuutta tavoitti n. 700 osallistujaa. Tapahtumia toteuttivat Teatterikone ja Osiris teatteri.

IKO2-hankkeessa olivat mukana Rovaniemi (jonka vastuulla oli hankkeen hallinnointi) sekä Espoo, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Seinäjoki. Rahoittajana toimi Taiteen edistämiskeskus (STM/Kansallinen ikäohjelma 2030). Budjetti oli 450 000 euroa, josta jokainen osatoimija sai 55 000 euron rahoituksen hankkeen toteuttamiseen. Yhteistyökumppaneina  mukana olivat Teatterikeskus ja Cupore.

Lisätietoja: koordinaattori Outi Savonen, p. 050 597 8954, outi.savonen(at)jyvaskyla.fi

Hankkeiden tavoitteena oli taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille. Hallituksen kärkihanketta ”Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta” toteuttavan valtionavustuksen tarkoituksena oli lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa taidetta ja kulttuuria. Harrastetunteja, kerhoja ja työpajoja järjestettiin koulupäivän yhteydessä koulujen tiloissa tai kouluja lähellä olevissa kulttuuri- ja nuorisotiloissa. 

Hankkeiden koordinoinnista vastasi lasten- ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta yhdessä Jyväskylän kaupungin perusopetuspalvelujen kanssa. Toiminta järjestettiin yhteistyössä taiteilijoiden ja kulttuurialan kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Keväästä 2020 alkaen kerhot ovat toimineet osana opetuspalvelujen kerhotoimintaa.

Lisätietoja: koordinaattori Marjo Tiainen-Niemistö, p. 040 736 4328, marjo.tiainen-niemisto(at)jyvaskyla.fi

Taidetuulahdus-hankkeessa selvitettiin kuinka kulttuuri- ja taidetoiminta voidaan ankkuroida sosiaali- ja terveyspalveluihin kestävällä tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valitsi kokeiluun neljä toimijaa, joista yksi oli Jyväskylän kaupunki. Kokeilu toteutettiin kulttuuri- ja vanhuspalvelujen yhteistyönä ikääntyneiden päiväkeskuksissa Kortepohjassa ja Keltinmäessä. Puolivuotinen hanke alkoi elokuussa 2017 ja päättyi helmikuussa 2018. Tavoitteena on juurruttaa hankkeen hyviä toimintamalleja tulevaisuudessa käytäntöön ympäri Suomea.

Taidetuulahduksen työntekijöinä olivat yhteisötaiteilijat Hanna Veander ja Jari Siljamäki. Taiteilijat olivat osana päiväkeskusten työyhteisöä hankkeen ajan ja heidän tehtävänään oli löytää yhdessä keskusten työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa toimintamalleja ja prosesseja, joissa taiteellisen tekemisen kautta yhteisö vahvistuisi. Käsitys taiteesta on avara ja haastoi taiteilijoita soveltamisen vaiheessa. Taidesisällöt suunniteltiin yhdessä hyödyntäen taiteilijoiden vahvuuksia, joita olivat esimerkiksi sirkus, kuvataide ja musiikki.

Teemoina olivat sukupolvien kohtaaminen, puutarhakulttuuri, vapaaehtoistyö, uudet opetussuunnitelmat, visuaalisuus ja viihtyisä elinympäristö sisä- ja ulkotiloissa. Luontoon tukeutuvien menetelmien hyödyntämistä (Green Care) hyvinvointipalvelujen tuottamisessa pyrittiin hankkeen aikana kehittämään taidekäyttöön. Materiaaleina käytettiin esimerkiksi kasveja ja kukkia ja näiden kautta avattiin luonto- ja taide-elämyksiä. Myös kolmannen sektorin sekä vapaaehtoistoiminnan asemaa pyrittiin vahvistamaan.

Hankkeen aikana haettiin tapoja sitoa eri tavoin päiväkeskusten toimintaa alueeseen, niin että tulevaisuudessa päiväkeskuksista muodostuisi luonteeltaan alueellisia seniori- ja kulttuurikeskuksia.

Taidetuulahduksen esittelyvideo YouTubessa

Lisätietoja: kulttuuripäällikkö Mari Aholainen, p. 050 63495, mari.aholainen(at)jyvaskyla.fi 

Hyvinvoinnin välitystoimisto oli ESR‐rahoitteinen hanke, johon sisältyi koulutusta, neuvontaa ja tutkimusta taiteen hyvinvointivaikutuksista. Hankkeesta vastasi Humanistinen ammattikoulu ja partnereita olivat Turun ammattikorkeakoulu, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Lisäksi mukana olivat Taiteen edistämiskeskus, Turun kaupunki ja Jyväskylän kaupunki.

Hyvinvoinnin välitystoimiston tehtävänä on alueellinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen. Sen pitkän ajan tavoitteena on juurruttaa osallistavat taidepalvelut sosiaali‐ ja terveyssektorin rakenteisiin pysyvästi. Hyvinvoinnin välitystoimisto tarjoaa myös koulutusta. Koulutuksessa on mukana sosiaali‐ ja terveysalan, kulttuurituotannon ja taidealan toimijoita. Kolmivuotinen, valtakunnallinen hanke alkoi keväällä 2015. Hankkeen jälkeen toiminta vakiinnutetaan pysyväksi. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kulttuurikolmio-hankkeessa vahvistettiin kulttuurin avulla osallisuutta asuinalueilla sekä toteutettiin paikallisia innovatiivisia ja asukaslähtöisiä kulttuurityön malleja. Mukana oli toimijoita kolmelta erityyppiseltä asuinalueelta Jyväskylästä: Yläkaupungin Yö ry ydinkeskustasta, Keltinmäen, Myllyjärven ja Mäyrämäen-Mustalammen asukasyhdistykset sekä Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys POKO ry toimien kattojärjestönä Moksin, Saukkolan, Sarvenperän, Tikkalan ja Ylä-Muuratjärven kylille.

Hankerahan hakijana sekä hankkeen hallinnoijana toimi Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut. Kaupunki ei kuitenkaan ohjannut Kulttuurikolmiota sisällöllisesti vaan luotti siihen, että toimijat alueilla löysivät itse parhaat käytännöt ja tavat toimia. Hankkeen raportoinnissa ja seurannassa olivat mukana Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes ja Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan maisteriohjelma.

Tavoitteet, toimijat ja teemat

Mukana olevat yhdistykset kehittävät ja luovat asukkaiden omista tarpeista lähteviä toimimisen malleja, ja toiminnan keskiössä on osallistaminen ja joukkoistaminen. Alueiden ihmisille annetaan vapaat kädet käytännön toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen, lähtökohtana tasavertainen kumppanuus ja yhteistyö Jyväskylän kaupungin kanssa.

Yläkaupungin yö ry

• Ydinkeskustan yhteisöllisyyden kehittäminen tapahtumatuotannon avulla ympäri vuoden
• Kaupunkikeskustatilan kehittäminen kohtaamisen paikkana
• Vastaa hankkeessa joukkoistamisen prosessista ja kouluttaa muita mukana olevia toimijoita tarvittavien tietoteknisten sovellusten käytössä.

 Yläkaupungin yö

Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys

• Kylien ja haja-asutusalueiden kulttuuripalvelujen parantaminen (lähipalveluperiaate ja kylä-kantakaupunkilinkitys)
• Yli sukupolvien ulottuva toiminta
• Tilojen käytön tehostaminen resurssiviisaasti
• Ikäihmisten yhteisöllinen asuminen

Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry

Asukasyhdistykset

• Alueen asukkaiden osallistumisen aktivointi ja motivointi kulttuuritoiminnan avulla
• Kylätalon ja muiden alueilla olevien tilojen kehittäminen
• Perhetapahtumat
• Tarinoiden kerääminen ja taltiointi

Keltinmäen ja Myllyjärven asukkaat ry
Mäyrämäen ja Mustalammen asukasyhdistys ry

Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke oli ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelman ARA-rahoituksen saanut hanke Jyväskylässä. Hankkeen tavoitteena oli huhtasuolaisten hyvinvoinnin edistäminen ja uusien mahdollisuuksien ja toimintamallien luominen asukkaiden omatoimiselle, hyvinvointia edistävälle toiminnalle. Hankkeella haluttiin edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä Huhtasuon alueella. 

Kulttuuripalvelut oli mukana useissa eri projekteissa Huhtasuon alueella kohderyhmänä Huhtasuon lapset, lapsiperheet ja vanhukset sekä pitkäaikaistyöttömät. Projektit toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin eri yksiköiden, taiteilijoiden, paikallisten toimijoiden ja huhtasuolaisten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutetun hankkeen tavoitteena oli kehittää pysyviä, ikäkaariajatteluun perustuvia kulttuuritoiminnan malleja, jotka tukisivat sekä lasten että ikääntyneiden hyvinvointia. Hankkeen avulla haluttiin edistää eri-ikäisten ihmisten luontevaa kohtaamista ja vuorovaikutusta. Lisäksi haluttiin tukea päiväkeskuksessa ja päiväkodissa toimivan henkilökunnan edellytyksiä käyttää taiteen keinoja yhteisen toiminnan lisäämisessä joko omaehtoisesti tai ammattitaiteilijoiden avustuksella.

Arjen Sankareiden toteutuksessa sukupolvet kohtasivat toisensa tarinoiden ja leikkien kautta ja tarinat muuntuivat taiteilijoiden ohjaamina kuviksi, musiikiksi ja nukkehahmoiksi. Arjen Sankarit -hankkeen sisällöstä ja toteutuksesta vastasivat nukketeatteritaiteilija Ilona Lehtoranta, medianomi Sisko Vähämäki ja näyttelijä, muusikko Markus Petsalo.

Toimintaan osallistui keväällä ikääntyneiden ja lasten ryhmät Huhtasuon päiväkeskuksesta ja Huhtasuon päiväkodista. Syksyllä mukana olivat Kypärämäen päiväkeskus ja Kypärämäen päiväkoti. Arjen Sankarit tavoitti yhteensä 27 päiväkeskusten vanhusta ja 30 päivähoitolasta. Hoitajia ja ohjaaja oli mukana seitsemän. Sekä Huhtasuolla että Kypärämäessä lasten ja ikääntyneiden luova yhdessä tekeminen ja toimiminen huipentuivat koskettaviin yhteisesityksiin.

Ikäkaari-toimintaa ylläpidetään jatkossa Taideapteekin ja Kulttuuriaitan perustoiminnassa. Hankkeesta syntyi myös menetelmäopas omaehtoisen toiminnan tueksi.

Osaattorin tavoitteena oli edistää taiteilijoiden työllistymistä ja taiteen asemaa ikäihmisten hoivayksiköissä. Vuonna 2011 käynnistynyt ESR-hanke toimi Helsingissä, Jyväskylässä, Lahdessa ja Turussa. Jokaisessa kaupungissa järjestettiin taiteilijoille ja hoivahenkilöstölle suunnattuja koulutuksia, taiteen pilottiprojekteja ja kulttuurista vanhustyötä käsitteleviä tulevaisuusfoorumeja. Oleellisena osana hanketta oli verkostomainen toiminta, jossa osanottajakaupungit jakoivat kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan.
www.osaattori.fi

Osaattori Jyväskylässä

Hankkeen aikana Jyväskylässä järjestettiin kaksi Taiteilijana vanhustyössä –koulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 20 taiteilijaa eri taiteen aloilta. Koulutusten teemoina olivat hoivayksiköiden käytänteet, ikäihmisten kohtaaminen ja yrittäjämäinen toiminta. Kouluttajina toimivat Jykes Oy, Diges Ry, Laatuhoiva Oy, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä vanhusten kanssa työskentelevät ammattitaiteilijat. Koulutuksen myötä Jyväskylässä aloitti toimintansa taiteilijaryhmä ”Kulttuurinappi”, joka tuottaa ikäihmisille suunnattuja taidepalveluita.

Hoivahenkilöstölle järjestettiin neljä taidekoulutusta eri puolilla kaupunkia vuoden 2012 aikana. Koulutukset kohdennettiin päiväkeskusohjaajille sekä palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon työntekijöille. Koulutusten tavoitteena oli edistää luovuuden ja taiteen käyttöä osana hoivahenkilöstön työtä. Kouluttajina toimivat Teija Häyrynen, Noora Nenonen, Tiina Mattila, Katriina Hyvönen, Raija Lundahl ja Auli Kurvinen.

Ensimmäinen taidepilotti Jyväskylässä toteutettiin keväällä 2013 Pieni Sydän -esityksellä. Tanssija Noora Nenosen ja musiikkipedagogi Antti Ikosen rakkaus-aiheinen esitys nähtiin yhteensä 11 pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen osastolla.

Jyväskylän tulevaisuusfoorumi järjestettiin 18.4.2013 aiheella Erilainen nykymuori - kulttuurisen vanhustyön tulevaisuus. Avoimen seminaarin lisäksi järjestettiin taidetyöpajoja, joihin kutsuttiin jyväskyläläisiä päättäjiä ja vanhuspalveluiden esimiehiä.

Toinen taidepilotti Jyväskylässä toteutettiin marraskuussa 2013 Jokikartanon ryhmäkodissa. Tanssitaiteilijat Elli Isokoski ja Jukka Ristolainen viettivät Jokikartanossa yhteensä yhdeksän päivää tuoden tanssillista näkökulmaa osasto 5 arkirutiineihin. Projektin tavoitteena oli lisätä asukkaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnankin viihtyvyyttä ja voimavaroja tanssin keinoilla. Yhteiset tanssihetket, liikekokeilut, esitykset ja rentoutushetket toteutettiin ryhmäkodin arjen ehdoilla asukkaita kuunnellen ja kunnioittaen.

Tutkimuksia aiheesta:
Asta Engström: Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä taiteesta ja kulttuurista vanhusten hoitotyössä
Pro gradu –tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2013

Sara Ala-Hynnilä: Haastattelussa Osaattori-hankkeen koulutukseen osallistuneita taiteilijoita
Opinnäytetyö, Mikkelin Ammattikorkeakoulu 2012