Perusturva 2/2019

Toiminnan kolmannesvuosikatsaus

Sosiaalipalvelut

Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut

Ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä tehtiin elokuun loppuun mennessä 4088 kpl (2018:3771) ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiä 4055 kpl (2018: 4666). Toimeentulotuen palvelutakuu ylittyi 26 kertaa (2018:52) kertaa kiireettömässä toimeentulotuessa ja 7 kertaa kiireellisessä toimeentulotuessa (2018:9). Aikuissosiaalityöhön saapui 1992 huoli-ilmoitusta (2018: 962). 

ESR-rahoitteisessa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiahankkeessa (Aku) valmistui toukokuussa arviointi kotona tehtävän katkaisuhoidon KotiKonstin vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.  Tutkimuksessa ilmeni, että asiakkaiden käynnit lääkärissä ja päivystyksessä sekä sairaalavuorokaudet vähenivät. Useat asiakkaat pääsivät KotiKonstin vaikutuksesta edullisimpiin ja tarkoituksenmukaisempiin päihde- ja depressiohoitajien palveluihin.  Tutkimukseen osallistuneen 13 asiakkaan osalta saatiin 6 kuukauden aikana noin 75 000 euron laskennallinen säästö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuluihin. Lisäksi hankkeen järjestämästä koulutuksesta valmistui toukokuussa 9 romanitaustaista kokemusasiantuntijaa. 

Kotoutumispalveluissa on aloitettu 1-8/2019 aikana 154 (2018:149) uutta asiakkuutta. Vuoden 2019 kuntapaikoista on täytetty 48 (2018: 82), joista 9 on ollut kiintiöpakolaista, 10 hätätapauksena saapunutta ja 29 on siirtynyt kuntaan vastaanottokeskuksista. Kuntaan on saapunut myös 39 vuoden 2018 kuuluvaa kiintiöpakolaista. Loput alkaneista uusista asiakkuuksista on kuntaan joko itsenäisesti tai perheenyhdistämisperustein muuttaneita pakolaistaustaisia.

Kesäkuussa Kotoisa-hanke (1.3.18 – 31.12.19, AMIF-rahoitus) järjesti haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kotouttavan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän Green Care Könkkölä ry:n kanssa juuri kuntaan saapuneille kiintiöpakolaisille. 

Aikuissosiaalityössä aloitti työnsä osa-aikainen kehittäjäsosiaalityöntekijä, jonka asiakkaita ovat erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sekä aikuissosiaalityön verkostojen toimijat.  Tehtävä on asumissosiaaliseen työhön keskittyvä liikkuvaa ja rakenteellista sosiaalityötä.

Lastensuojelun palvelut

Lastensuojelun palveluyksiköstä on osallistuttu maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Lastensuojelun avohuolto on mukana kehittämässä systeemisen sosiaalityön käyttöönottoa ja avohuollosta osallistuu kouluttajapari systeemisen sosiaalityön kouluttajakoulutukseen.  Lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto on yhteistyökumppanina STEA:n rahoittamassa Pesäpuun kolmivuotisessa hankkeessa ” UP 2 US – vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimavarana lastensuojelun sijaishuollossa”. Hankkeen tavoitteena on sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan edistäminen. Lastensuojelun jälkihuolto on yhteistyössä Aspa-säätiön kanssa toteuttamassa Haltsaan!-hanketta (2019-2021), joka on saanut STEA-rahoituksen Jyväskylään. Hankkeen päätavoite on nuorten itsenäisen elämän valmiuksien ja elämänhallinnan vahvistaminen.  

Lastensuojelun sijaishuollon vertaisarvioinnin vuodesta 2017 alkanut kehittämistyö jatkuu edelleen yhdessä Pesäpuu ry:n ja Sankarit-kehittämisryhmän kanssa. Tammi-elokuussa 2019 vertaisarviointeja on tehty niin omiin nuorisokoteihin kuin yksityisille palveluntuottajille ja syksyllä toimintaa jatketaan edelleen.

Valvonnan asiat ja niiden kehittämisen tarve ovat korostuneet vuoden 2019 aikana lastensuojelun palveluissa. Lastensuojelun palveluyksikön esimiehiä ovat työllistäneet tammi-kesäkuussa ympärivuorokautisten lastensuojeluyksikköjen tarkastuskäynnit, joita on tehty niin suunnitelmallisesti kuin ennalta ilmoittamatta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ohjauskirjeen velvoittamana. Osa valvontakäynneistä tehtiin yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Valvonnan suorittamisesta ja toteuttamisesta raportoitiin määräyksen mukaisesti aluehallintovirastolle.

Uusien lastensuojeluilmoitusten määrä 3213 lisääntyi 12,6 % (368 kpl) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (1-8 2018: 2845). Ilmoitukset koskivat yhteensä 1811 lasta (1-8/2018: 1728 lasta), kasvua 4,8 % edellisvuoteen. Keskimääräinen lastensuojeluilmoitusten käsittelyaika oli elokuussa   4,15 arkipäivää (8/2018: 2,7 arkipäivää). Kiireelliset lastensuojeluilmoitukset pystyttiin edelleen käsittelemään saman päivän aikana, mutta palvelutakuun toteutumisessa on vakavia haasteita johtuen lastensuojeluilmoitusten määrän kasvusta. Lastensuojeluilmoituksissa merkittävimmät kasvaneet lasta koskevat taustasyyt ovat edelleen lapsen päihteiden käyttöön ja psyykkiseen terveydentilaan liittyvät syyt. 

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olevien lasten kokonaismäärä väheni 2,7 % (39 lasta) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli THL:lle annettavan tilaston mukaan ajalla 1-8 2019 yhteensä 1378 lasta (1-8 2018: 1417 lasta). Keskimääräinen lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijäkohtainen asiakasmäärä (sosiaalityön asiakkuus) ilman kotoutumisvaiheen lastensuojelua oli elokuussa 36,4 asiakaslasta (1-8 2018: 36,7 asiakaslasta). Kotoutumisvaiheen lastensuojelun piirissa oli vuosineljänneksen lopussa 42 lasta (1-8 2018: 44 lasta) ja työntekijäkohtainen asiakasmäärä oli 21 lasta (2018:22 lasta). 

Sosiaalipäivystysyksikköön saatiin vuoden alusta yksi uusi sosiaalityöntekijän virka ja lisäresurssin myötä pystyttiin ottamaan käyttöön sosiaalipäivystyksen suora asiakasnumero kokoaikaisesti ja STM.n ohjeistuksen mukaisesti. Sosiaalipäivystysyksikön tehtävämäärät 2474 kpl kasvoivat edelleen vuoden 2018 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 591 tehtävää (2018: 1883 kpl). Päivystystehtävät ovat lisääntyneet joka vuosi ja liittyvät mm. lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan, aikuisten tai lasten päihteidenkäyttöön ja mielenterveysongelmiin sekä vanhusten ja aikuisten avuntarpeisiin. Poliisilaitoksen sosiaalityön tehtävät 516 kpl lisääntyivät myös edelleen aiempaan vuoteen verrattuna (2018: 434 kpl). Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijän tehtävät liittyvät suurimmaksi osin alaikäisten tekemiin rikoksiin tai rikosepäilyihin sekä tilanteisiin, jossa alaikäiseen epäillään kohdistuneen seksuaali- tai väkivaltarikos. 

Tehostetun perhetyön ostopalveluissa saatiin valmiiksi kilpailutus ja uusi hankintakausi kohdentuu ajalle 1.5.2019-30.4.2023. Kilpailutuksessa valittiin 8 palveluntuottajaa, joista 3 on uusia. Kilpailutuksen myötä ammatillinen tukihenkilötoiminta jäi lastensuojelun palveluvalikosta pois.  Tehostetun perhetyön yksiköstä tuotettiin 1-8/2019 palvelua omana ja ostopalveluna yhteensä 606 lastensuojelun asiakaslapselle (1-8 2018: 574 lapselle). Ostopalveluiden kokonaismäärä (2019: 158 asiakaslasta) on kokonaisuutena pysynyt edellisvuoden tasolla (2018: 151 asiakaslasta).

Mattilan perhekuntoutuksessa on ollut asiakkaana 12 eri perhettä, (1-8 2018: 18 perhettä). Hoitopäiviä on ollut 3034 (1-8 2018: 3309) ja asuntojen käyttöaste 73 % (1-8 2018: 94 %). Käyttöastetta on laskenut Mattilan perhekuntoutuksen asiakkaisiin ja työntekijöihin vaikuttaneet kiinteistön sisäilmaongelmat. Käytännössä yksi asunto on ollut koko ajan tyhjillään ja käyttämättä sisäilmapulmien vuoksi.  

Mattilan perhetukikodin kriisiosastolle sijoitettuja lapsia oli 47 eri lasta (1-8 2018: 52 lasta). Mattilan osaston sijoituksista 61% kesti alle kuukauden. Lyhytaikaisen perhehoidon hoitopäivät ja palvelutarve on kasvanut edelleen. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on ollut 54 eri lasta (1-8 2018: 58 lasta), hoitopäiviä 5260 (1-8 2018: 3029 htp.). Toimeksiantosuhteisia perhehoitajia on ollut 30 tammi-elokuun aikana. 

Kaupungin omissa nuorisokodeissa ovat korostuneet kriisiluonteiset lyhytaikaiset sijoitukset ja suuri vaihtuvuus. Hovilan, Lotilan, Myllyjärven ja Palokan nuorisokotien yhteinen käyttöaste oli 99,3 % (1-8 2018: 95 %) eri nuoria hoidossa 123 (1-8 2018: 116 nuorta) ja hoitopäiviä 10 331 (1-8 2018: 9 709 hoitopäivää). 

Huostaanotettujen ja sijaishuollon sosiaalityössä olevien lasten ja nuorten kokonaismäärä oli 289 (1-8 2018:300.).  Heistä sijaisperheisiin oli sijoitettuna (59 %) 174 lasta (1-8 2018: 176 lasta, 59 %), ammatillisessa perhekotihoidossa on (16 %) 46 lasta (1-8 2018: 42 lasta, 14%) ja laitoshoidossa (29 %) 83 lasta (1-8 2018: 82 lasta, 27 %).  Sosiaalityöntekijäkohtainen asiakasmäärän keskiarvo sijaishuollossa oli 41,3 lasta.

Jälkihuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet huomattavasti: jälkihuollossa on ollut asiakkaana 222 lasta ja nuorta (1-8/2018: 193 lasta ja nuorta).  Sosiaalityöntekijäkohtainen asiakasmäärän keskiarvo jälkihuollossa oli 55,5 lasta ja nuorta.

Vammaispalvelut

Vammaisten hoitoavun ja vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun palvelusetelit otettiin käyttöön perusturvalautakunnan toukokuisen päätöksen jälkeen 1.7.2019 alkaen. Ensimmäiset hyväksynnät palvelusetelituottajiksi tehtiin heinäkuussa ja ensimmäiset palvelupäätökset asiakkaille tehtiin elokuussa. Tuottajille on järjestetty info- ja koulutustilaisuuksia ja vammaispalveluiden palvelusetelitiimi tapasi kaikki uudet palveluntuottajat, joilta ei ole aiemmin ostettu vammaisten hoitoapua tai henkilökohtaista apua. 

Vaikeavammaisten asumisen kilpailutuksen kaksivuotinen sopimus päättyi kesäkuussa. Sopimus sisältää mahdollisuuden kahteen optiovuoteen (1+1) ja optiovuosi otettiin käyttöön. Vaikeavammaisten asumisen kilpailutus on ollut onnistunut kustannusten hallinnan näkökulmasta ja palveluntuottajilla on riittänyt asiakaspaikkoja yksiköissään. 

Vammaispalvelujen toimisto ja kehitysvammaneuvola muuttivat toukokuussa Ylistönmäelle uusiin toimitiloihin tilojen muutostöiden jälkeen. Sisäilman laatuun ja äänieristykseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Yksiköiden sisäilmaan liittyviä palavereita, tutkimuksia ja korjauksia tehtiin kolmessa yksikössä (Päivätupa, Norola ja Kotikartano) ja toimenpiteet jatkuvat syksyllä. Nevakodin automaattinen sammutusjärjestelmä asennettiin ja asukkaat muuttivat väistötiloista takaisin kotiinsa kesäkuussa.

Omien tehostetun palveluasumisyksiköiden käyttöaste on ollut 99 %, palveluasumisen 93 %, tukiasumisen 100 % ja tilapäisen asumisen 76 %. 

Asiakkaiden hoidollisuus ja ohjauksen tarve on kasvanut, joten asumisyksiköissä on ajoittain ollut tarvetta ylimääräiselle henkilöstöresurssille asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Ikääntymisen myötä useamman asiakkaan kohdalla on alkanut myös voimakas psyykkinen oireilu ja sekavuus. Tähän ollaan pyritty puuttumaan kuvien käytöllä, asukkaan arjen strukturoinnilla sekä esim. timetimereita on hankittu helpottamaan asiakkaiden ajanhahmottamista. Myös saattohoito yleistyy vähitellen vammaispalveluissa. Kevään ja kesän aikana on toteutettu saattohoitoa tiiviissä yhteistyössä Kotisairaalan kanssa. 

Päivätoiminta Kotilon toiminta laajeni kesäkuun alussa tarjoten nuorille kehitysvammaisille heidän tarvitsemaansa vahvistettua päivätoimintaa. Kesä-heinäkuussa päivä- ja työtoimintayksiköt olivat kiinni porrastetusti.   

Kesäsijaisten rekrytointi oli ajoittain haasteellista.  Uudelleen käynnistetty sijaishaku helpotti tilannetta vuosiloman sijaisuuksien täytön osalta. Myös varahenkilöiden saaminen lyhyisiin ja äkillisiin poissaoloihin on ollut ajoittain haastavaa. 

Erityisen vaativaa laitoskuntoutusta tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on lisääntynyt. Tämä näkyy kasvaneina asiakasmäärinä kehitysvammalaitoksissa, mikä nostaa laitoshoidon kustannuksia. Taustalla on autismikirjon häiriöitä ja psykiatrisia ongelmia sekä haastavaa/väkivaltaista käyttäytymistä. Sijoitus laitosyksikköön on useissa tapauksissa tapahtunut yhteistyössä lastensuojelun avohuollon kanssa.

Vammaisten lasten tilapäishoidon tarve on lisääntynyt, mikä on nostanut kehitysvammaisten ostetun asumisen kustannuksia. Lasten tilapäishoidon ostopalvelun tuottajia on vähän, mikä tekee tilanteesta haavoittuvan palvelujen järjestämisen näkökulmasta. 

Valvonta-asiat korostuivat vuosikolmanneksen aikana. Aluehallintoviraston alkuvuodesta antaman määräyksen mukaisesti kaikkiin yksityisten palveluntuottajien ympärivuorokautista asumispalvelua tuottaviin asumisyksiköihin, joihin ei viimeisten 2-3 kuukauden aikana muuten ole tehty valvontakäyntiä, tehtiin valvontakäynti. Nämä ennalta ilmoittamattomat valvontakäynnit tehtiin joko sosiaalipalveluiden omana toimintana tai yhteistyössä aluehallintoviraston kanssa. Käynnit tehtiin kesäkuun puoliväliin mennessä ja valvonnan suorittamisesta ja toteuttamisesta raportoitiin määräyksen mukaisesti aluehallintovirastolle.

Vanhuspalvelut

Tammi-elokuussa SAS-työryhmässä tehtiin ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelusta yhteensä 255 päätöstä (2018: 297), joista 5 (2018: 7) ulkopaikkakuntalaisille. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 238 (2018: 284) ja kielteisiä 17 (2018: 13). 

Palvelun piiriin sijoitettiin yhteensä 206 (2018: 268) uutta asiakasta, lisäksi 31 asiakasta muutti yksiköstä toiseen. Asiakkaista 211 (2018: 268) sijoittui tehostettuun palveluasumiseen (omaan palveluun 111 (2018: 146) ja ostopalveluihin 100 (2018:74). Pitkäaikaishoitoon sijoittui 26 asiakasta (2018: 48). Uusista sijoitetuista 43 % siirtyi palveluun terveyskeskussairaalasta, 20 % lyhytaikaishoidosta, 27 % kotoa ja 10 % muualta (mm. omalla kustannuksella palvelutalossa jo olevat ja toiselta paikkakunnalta siirtyvät). 

Vakituista ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon paikkaa odotti keskimäärin 56 (2018; 32) asiakasta, joista 82 % (2018: 83%) odotti tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 18 % (2018: 17%) pitkäaikaishoidon paikkaa. Tarkastelujakson viimeisenä päivänä paikkaa odotti 82 (2018: 45) asiakasta, joista 44 % (55,5%) terveyskeskussairaalassa, 33 % (2018: 35,5%) kotona, 17 % (2018: 7%) lyhytaikaishoidossa ja 6 % (2018: 2%) muualla (mm. itse maksavat ja ulkopaikkakuntalaiset). 

Keskimääräinen odotusaika tehostettuun palveluasumiseen oli 58 (2018: 25) päivää ja pitkäaikaishoitoon 67 (2018: 14) päivää. Kolmen kuukauden odotusaika ylittyi kolmella asiakkaalla.

Asukasvalintoihin liittyvän ARA-ohjeistuksen noudattamiseksi varallisuustiedot saatiin selvitettyä 196 asiakkaalta. Määritetty varallisuusraja ylittyi heistä 46%:lla.

Koko palvelualueella sairauspoissaolot vähenivät tammi-elokuussa edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna lähes 10%. Erityisesti lyhyiden poissaolojen määrät laskivat (1-3 päivää 15,8% ja 4-14 päivää -18,4%)

Henkilöstön saatavuuden haasteet alkoivat näkyä erityisesti kesäaikana. Kaikkiin määräaikaisiin poissaoloihin ja akuutteihin tarpeisiin ei saatu sijaisia eikä varahenkilöstö voinut sijaistaa kaikkia henkilöstövajeita. Vakituisen henkilöstön tuplavuorokorvauksia ja hälytysrahoja maksettiin ajalla 1.1.2019 -31.7.2019 kotihoidossa 43 780 € (lisäystä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon 48 %) ja tehostetussa palveluasumisessa 18 570 € (vähennystä edelliseen vuoden vastaavaan ajanjaksoon 1 %).


Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen

OIVA-keskuksesta tehtiin tammi-elokuun aikana 1 633 (2018: 1 393) palvelutarpeenarviointia, joko kotikäynnillä tai terveyskeskussairaalan osastolla. Takaisinsoittopalvelu palvelu otettiin käyttöön 6.2.2019. Ajalla 6.2. - 30.8.2019 saapuneita puheluita oli 4 355, joista suoraan vastattiin 3 192 puheluun, takaisinsoittopalvelun kautta vastatiin 531 yhteydenottoon. Chatin kautta yhteydenottoja tehtiin tarkastelujaksolla 105. Kotiutustiimi teki tarkastelujaksolla yhteensä 1 254 kotikäyntiä, joista 716 oli kotiutuksen vastaanottavia käyntejä.

Vuoden 2019 aikana turvapalvelun ja kuntouttavan päivätoiminnan palvelutarpeenarvioinnin palvelupäätökset siirrettiin palveluohjaukseen. OIVA-keskuksen rooli asiakkaan palveluiden koordinoijana ja arvioijana korostui. Kotihoidon palvelusetelin tuotteistaminen on käynnissä. Tavoitteena on vahvistaa palvelusetelin asemaa. Tämä edellyttää setelin myöntämiseen liittyvän prosessin keventämistä ja setelin arvon nostamista tasolle, jolla se voi olla aito vaihtoehto kotihoidon toiminnassa.

Vuoden 2019 aikana OIVA-keskuksessa pilotoidaan RAI CA-Helsan käyttöä tavoitteena löytää asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin yhdenmukainen mittari. Tätä työtä tehdään yhdessä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. 

Omaishoidontukeen oikeutettuja asiakkaita oli kolmanneksen lopussa 921 (2018: 865), joista lähes 
46 % (2018: 42 %) oli yli 75-vuotiaita. 

Kotihoidon (sis. säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon, säännöllisen ja tilapäisen avustajapalvelun sekä veteraanien kotihoidon ja kotihoidon setelipalvelut) piirissä oli tarkastelujaksolla 2056 (2018: 1948) eri asiakasta, heistä 75 vuotta täyttäneitä oli 1 560 (2018: 1 465).  Lähes 15 % yli 75-vuotiaiden ikäluokasta sai kotihoidon palveluita tammi-elokuussa. Säännöllisen kotihoidon palvelua vähintään 30 h/kk saaneita asiakkaita oli 653 (2018: 663). Tukipalveluasiakkaita oli alkuvuodesta yhteensä 2 672 (2018: 3 010), joista 65 vuotta täyttäneitä oli 2 480 (2018: 2 779)

Kotihoidon jaksotyöaikapilotti, ns. Voimamalli päättyi 6.5.2019. Pilotin terveysvaikutukset, asiakastyytyväisyys ja henkilöstökokemukset eivät olleet odotusten mukaisia.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu osana kotihoitoa alkoi 1.8.2019 koko kaupungissa. Kotihoidon alueelliset asiakasillat vakiintuivat osaksi toimintaa. Tilaisuuksia järjestetään keväisin ja syksyisin. Kotihoitoalueella pilotoidaan lääkerobottia asiakkaan lääkehoidon varmistamisessa. 

Päiväkeskustoiminta jakautui vuoden 2019 alussa kuntouttavaan päivätoimintaan ja avoimeen päiväkeskustoimintaan kaupungin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Toiminnan kehittämistä toteutetaan tarpeellisilla toiminnan ja työtehtävien muutoksilla henkilöstöä lisäämättä. Kuntouttavan päivätoiminnan yksiköissä tehdään asiakkaiden toimintakyvyn arviointeja ja toteutetaan tavoitteellista kuntoutusta. Asiakkaita kuntouttavassa päivätoiminnassa oli tarkastelujaksolla noin 450.

Etähoivaa on käynnistetty yökameran ja lääkerobottien avulla. 

Kotihoidon asiakasmäärät eivät ole merkittävästi lisääntyneet, mutta myönnetyt asiakastunnit lisääntyivät, kun kotihoidon palveluita käyttävät tarvitsevat entistä enemmän tukea. Kotihoitoa on kehitetty vuoden 2018 ja 2019 aikana Aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten perusteella. Keväällä 2019 tehdyn havainnointitutkimuksen perusteella kotihoidon työntekijät kokevat erityisen kuormittavina tilanteet, joissa asiakkailla on erilaisia monimutkaisia elämänhallinnan haasteita sekä päihde- että mielenterveysongelmia.  Kotihoidon ammattirakennetta monipuolistetaan lisäämällä ohjaajan resurssia alueille. Myös kotiutustiimin palautteiden perusteella kotihoidon nykyiset palvelut eivät pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin tilanteissa, jolloin asiakkaalla on lukuisia elämänhallinnan haasteita.  

Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito

Alkuvuodesta keskityttiin asukkaiden virkistystoiminnan kehittämiseen. Toimintayksiköihin nimettiin vastuuhenkilöt ja laadittiin virkistyssuunnitelmat. Sirkustaiteilija aloitti taiteilijaresidenssin elokuussa Jokikartano 1-2 kerroksissa sekä Huhtasuon Aholassa. Viriketoimintaa siirrettiin kesän aikana mahdollisimman paljon ulkotiloihin, samoin nuoret kesätyöntekijät keskittyivät asukkaiden ulkoiluttamiseen. Piippurannan palvelutalossa toteutetussa Green Care –projektissa asukkaat ja hoitajat kasvattivat pihassa vihanneksia, juureksia ja kukkia.

Huhtasuon palvelutalossa testattiin Älykäs poistumisvalvonta -teknologiaa lisäämään asukkaiden turvallisuutta. Laite tunnistaa asukkaiden liikkeitä omassa huoneessa ja sieltä poistumisen. Myös kameravalvontaa tehostettiin.

Alkuvuoden aikana työstettiin tukipalveluselvitystä, missä arvioitiin laitoshuoltajien työn sisältöä, resurssin jakautumista ja hoitajien tekemän tukipalvelutyön määrää. Tarkoituksena on tukipalvelutehtävien kohdentuminen järkevästi, oikea resursointi sekä laadun kehittäminen. 

Vanhuspalveluiden omavalvonnan ja Aluehallintoviranomaisten valvonnan perusteella tehtiin lisäresurssointia muun muassa Piippurantaan, Luhtiseen sekä Jokikartanon 1-2 yksiköihin. 

Aluehallintovirasto aloitti elokuussa työsuojelutarkastukset kaikkiin ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon toimintayksiköihin. 

Toimintayksiköiden esitteet yhdenmukaistettiin, ne löytyvät yksiköiden nettisivulta. Viestintää tehostettiin Facebookissa ja Instagramissa.


Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut


Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Kesäajan palvelut neuvoloissa toteutuivat suunnitellusti ja hyvin ilman sulkuaikoja. Terveydenhoitajien vuosilomat sijaistettiin 50 %:sti ja sijaisia oli saatavilla. Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen ensimmäiset tehtäväsiirrot lääkäreiltä terveydenhoitajille toteutuivat. Uudistettuun perhevalmennusohjelmaan sisältyvä hyvinvointitapahtuma ”Vauvan kaa” järjestettiin Palokan neuvolassa ensimmäisen kerran toukokuussa ja se tavoitti runsaasti lapsiperheitä. Keski-Suomen keskussairaalan toimijoiden kanssa rakennettiin lasten mielenterveyden hoitoketjua sekä päivitettiin päihdeäitien hoitoketju. Kulttuurineuvolatoiminnan suunnittelua jatkettiin perintörahan turvin.

Kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toteutuivat hyvin lukuvuonna 2018 – 2019. Laajat Avin työsuojelutarkastukset saatiin kesän lopussa päätökseen, erityisesti niissä kiinnitettiin huomio kouluterveydenhoitajan yksin työskentelyyn sekä psykososiaaliseen kuormitukseen.  Kouluterveydenhuoltoon saatiin keväällä toinen osastonhoitajan virka, joka täytettiin. Terveydenhoitajien koulutuksia Ekoutsi- mobiilisovellusten käyttöön terveysneuvonnassa jatkettiin.

Opiskeluterveydenhuollon palveluja tarjottiin kahden terveydenhoitajan työpanoksella heinäkuussa, palvelujen käyttö oli vähäistä. Kevään ja alkukesän asevelvollisten kutsuntatarkastukset toteutuivat suunnitellusti. Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon virkoihin saatiin rekrytoitua lääkärit. Korkeakouluopiskelijoiden YTHS:lle siirtoa vuoden 2021 alusta valmisteltiin.


Psykososiaaliset palvelut

Varhaisen tuen palveluissa perhekeskustyöntekijät ovat laajentaneet elokuusta alkaen avoimien palveluohjauksellisten vastaanottojen pitämistä 14 alueelle, Tikkakoskella ja Kuokkalassa avoimia vastaanottoja järjestetään useammassa toimipisteessä.

Perheohjauksessa eri perheiden määrä kasvoi 26 % ja oli 432 (2018: 343). Perhetyössä aloitettiin kolmiportaisen perhetyön ennakkovaikutusten arvioinnin –prosessi. Sen avulla pyritään selkiyttämään perhetyön kokonaisuutta ja helpottamaan asiakasohjausta. Perheohjauksen tiimin valmennusprosessi on päättymässä, tavoitteena on hyödyntää työstetyn materiaalin avulla työn rakenteita. Perheohjaajat ovat jalkautuneet neuvoloihin yhtenä päivänä kuukaudessa, missä on vastaanotto myös kouluikäisille lapsille. Perheohjauksessa on alkamassa neljä ryhmää. Vanhempana vahvemmaksi –ryhmä toteutetaan yhdessä perheneuvolan kanssa.

Perhesosiaalityössä on asiakkaina yhteensä 216 lasta kahdella perhesosiaalityöntekijällä. Palvelutarpeen arviointeja ei ole pystytty suuren asiakasmäärän vuoksi tekemään tarvittavassa laajuudessa ja määrin. Vuoden alussa alkaneen ammatillinen tukihenkilötyön piirissä on 21 lasta ja MLL:n kautta tukihenkilösuhde on 23 lapsella. Tukiperheissä käyviä lapsia on yhteensä 111. Tukiperhetoiminnan kilpailutusta on aloitettu valmistelemaan.

Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevien perheiden määrä oli palvelusetelissä 1-8/2019 329 (2018: 365) ja omassa työssä 76 (2018:74). Tilapäisen kotipalvelun piirissä oli 323 (2018: 285) perhettä ja säännöllisessä kotipalvelussa 127 (2018:154) perhettä. Myönnetty tuntimäärä tilapäisen kotipalvelun kohdalla oli 11 123 (2018: 9182) ja säännöllisessä kotipalvelussa 9926 (2018: 10 822). Asiakasperheiden määrä on kasvanut tilapäisen kotipalvelun piirissä, samoin myönnetty tuntimäärä on nyt suurempi tilapäisessä kuin säännöllisessä kotipalvelussa. 

Psykologipalvelussa asiakasmäärä 1-8/2019 on 1 979 (2018: 1 791). Suoritteiden määrä on 9 207 (2018: 7 806). Erityisesti aikuispsykologityö on ruuhkautunut ja odotusajat palveluun pääsyyn ovat pitkittyneet, so. keskimäärin 12 viikkoa. Uusia aikaa odottavia asiakkaita on 110.  Keskimääräinen odotusaika pikkulapsipsykologeille on tällä hetkellä 4 viikkoa. Psykologipalvelut ovat valmistelleet syksyllä toteutuvaa, kaikille kaupungin psykologeille suunnattua kaksipäiväistä koulutusta neuropsykiatrisista häiriöistä.  Psykologipalvelut on mukana käynnistyneessä valmistelutyössä, jossa osa mielenterveys- ja päihdepalveluista arvioidaan siirtyväksi sairaanhoitopiiriltä perustason toiminnaksi.

Perheneuvolan keskimääräinen odotusaika oli 6.5 viikkoa (2018: 8,1).  Neuvonta- ja terapiaseteleitä myönnettiin 121 (2018: 76) ja neuropsykiatrisen tuen seteleitä 86 (2018:41). Perheneuvolaan ohjautuneiden lasten ja perheiden tilanteet ovat aiempaa vaativampia. Lastenpsykiatrialta perustasolle perheneuvolaan lähetettyjen asiakkaiden määrä on edelleen lisääntynyt (15).  Palvelusetelitoiminta laajeni perheasiansovittelun uuteen seteliin. Perheneuvolan ryhmätoiminnassa on syksyn aikana alkamassa yhteensä kuusi ryhmää. Perheneuvolassa on otettu käyttöön sähköisesti varattavia aikoja perheasiainsovittelun, puhelinneuvonnan ja perheen kertakeskustelu –vastaanottojen osalta. Niitä on käytetty aktiivisesti ja ne ovat osaltaan helpottaneet asiakkaiden pääsyä perheneuvolaan. Lastentutkimusklinikalla on hyödynnetty videovälitteisiä etävastaanottoja konsultaatioina kuntiin ja sitä on käytetty myös onnistuneesti kaukana asuvien lasten kuntoutuksessa. Sopimuskunnista Laukaa ilmoitti purkavansa perheneuvolan kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen 2020 vuoden alusta. 

Nuorisovastaanoton asiakasmäärä oli 954 (2018: 361) ja suoritemäärä 5936 (2018: 3 226). Avoimella vastaanotolla on käynyt 91 asiakasta. Bostarilla on tavattu 61 nuorta. Yhteensä ajanvarauksettomia asiakastapaamisia oli 152. Nuorisovastaanotolla on selkiytetty työnjakoa ja sujuvoitettu yhteistyönkäytäntöjä muiden tahojen kanssa. Nuorisovastaanottoon on siirtynyt lastensuojelusta yhteensä 39 asiakasta perheineen. Lastensuojelusta ohjattiin avopäihdehoidon syyllä Nuorisovastaanoton hoidolliseen asiakkuuteen yhteensä 24 nuorta, osalla heistä lastensuojelun asiakkuus jatkuu. Lisäksi 40 asiakkaan kanssa on tehty yhteinen palvelutarpeen arviointi lastensuojelun kanssa. Nuorisopsykiatrialta on ohjautunut nuorisopsykiatrian arvion mukaan 35 asiakasta perheineen Nuorisovastaanottoon. Lähetteiden määrän kasvu nuorisopsykiatrialle on taittunut: 1-7/2019 177 (2018:178). Nuorisovastaanotolla on kehitetty toimintaa ja muodostettu toiminnan sujuvoittamiseksi ja asiakkaaksi pääsyn nopeuttamiseksi kaksi tiimiä: alkutiimi ja hoitotiimi.  Alkutiimissä on viisi työntekijää ja he ottavat vastaan uudet asiakkaat ja vastaavat lyhyistä tuen tarpeista tuen tarpeen arvioinnista. Pidempiaikaisesta tuesta ja hoidosta vastaa hoitotiimi.

Nuorisovastaanotolla on kouluttauduttu ja valmisteltu syyskuun alussa 3D10 –arviointilomakkeen käyttöönoton pilottia. IPC-koulutus on toteutettu yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon ja nuorisopsykiatrian kanssa ja se toteutetaan elo-syyskuun vaihteessa. Nuorisovastaanoton työntekijät on koulutettu kevään ja alkusyksyn aikana G-Tep -menetelmän käyttöön. Se on todettu toimivaksi perustason työvälineeksi ahdistuneisuushäiriöissä.

Lapsioikeudellisissa palveluissa sähköinen ajanvaraus on sujuvoittanut asiakkaiden mahdollisuutta varata aikaa palveluun. Lisäksi on otettu käyttöön chat-palvelu. Päivystyksellinen ja ajanvaraukseton vastaanotto kerran viikossa (3h) otetaan käyttöön myöhemmin syksyllä. Valvottujen tapaamisten piirissä olevien lasten määrä on yhteensä 91 lasta (2018: 104 lasta).

Avoterveydenhuolto

Avosairaanhoito

Avosairaanhoidon lääkäritilanteessa on vaihtelua. Haasteet lääkärityövoiman rekrytoinnissa jatkuvat kuten edellisinä vuosinakin. Alkukesästä haettiin avoimella haulla lääkäreitä, mutta hakemuksia ei saatu. Haku oli kohdistettu erityisesti Uuraisten ja Hankasalmen terveysasemiin. Uuraisten lääkäritilannetta on vaikeuttanut yhden lääkärin irtisanoutuminen maaliskuussa. Uuraisten vastaanotolla on yksi oma lääkäri ja puuttuvan lääkärin työpanosta on korvattu Palokan lääkäreiden avustuksella. Syyskuun alusta Uuraisilla aloitti ostopalvelulääkäri ja Uuraisten lääkäritilanne on nyt hyvä.

Terveystalolta on hankittu lääkäriresurssia ostopalveluna Kyllön klo 16 – 18 tapahtuvaan kiirevastaanottotoimintaan sekä Hankasalmen ja Huhtasuon vastaanotoille. Terveystalolla on ollut ongelmia lääkäreiden toimittamisessa erityisesti Kyllön iltavastaanotolle. Sairaanhoitopiirin kanssa on jatkettu neuvotteluja kiirevastaanoton ja päivystyksen työnjaosta. 

Avosairaanhoidossa keskiarvoinen jonotusaika lääkärille on vaihdellut lääkäritilanteen mukaan. Potilaat ovat kuitenkin päässeet kiireettömään hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa (alle 3kk). Kesäaikana oli hyvin lääkärisijaisia ja jonoja ei kesän aikana syntynyt.

Sähköinen hoidontarpeen arviointi OmaOlo otettiin käyttöön alkuvuodesta ja oirearviointeja voi tehdä tällä hetkellä 14 eri oireesta. OmaOlo sähköinen palvelu mahdollistaa potilaalle sähköisen asioinnin turvallisessa nettiympäristössä, jonka kautta on myös mahdollista varata aika lääkärille, sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille. Ajanvaraus toteutuu Omaolosta suoraan potilastietojärjestelmä Efficaan. Jokaisessa toimintayksikössä on sähköiset omaolo-ajanvaraukset sekä lääkärille että sairaanhoitajalle. Omaolossa on täytetty oirearviolomakkeita; Jyväskylä 1042 kpl, Hankasalmi 30 kpl, Uurainen 25 kpl. OmaOlo palvelujen kautta tehdyt oirearvioinnit ovat lisääntyneet kesän aikana ja alkusyksystä. Omaolo palvelussa voi tehdä myös palvelutarpeen arvioinnin omaishoitotilanteesta, henkilökohtaisesta avusta ja liikkumisesta kodin ulkopuolella. Palvelutarpeen arviointeja on tehty 58 kpl.

Kuokkalan terveysasemalla aloitettiin videovastaanotto kokeilu huhtikuun alussa. Kuokkalan kokemukset toiminnasta ovat vielä vähäisiä. Videovastaanotto on koettu osittain teknisesti hankalana, mutta järjestelmää kehitetään eteenpäin.  Videovastaanottotoimintaa on tarkoitus laajentaa loppuvuodesta mm. Uuraisille, mikäli tekninen toteutus onnistuu. Puhelinpalvelun kehittämiseen on edelleen panostettu ja IVR-palveluvalikko (puhelun kiireellisyyden valinta) on käytössä. Valikon käyttöönoton myötä on pystytty vastaamaan nopeammin kiireellisten potilaiden yhteydenottoihin. Puhelinpalvelun toimivuutta seurataan ja tietylle osalle potilaista lähetetään tekstiviestinä palautekysely, jossa arvioidaan puhelinpalvelun laatua ja toimivuutta. Puhelinpalvelulle asetettu 80 %:n vastaamistavoite saavutettiin jakson päätyttyä.

Laatutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja laatutyön kehittäminen jatkuu edelleen. Tämän vuoden laatutavoitteet ovat johdon ja laatutyöryhmän yhteisesti sopimat ja julkaistu. Tupakoinnin vähentäminen on uusi laatutavoite ja verenpaineasia on edelleen keskiössä. Tupakkavieroituskurssit on aloitettu huhtikuussa ja jatkuvat läpi syksyn. Laatutyön verkostoa on laajennettu ja aloitettu yhteistyö avosairaanhoidon ulkopuolelle; neuvolaan, opiskeluterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon.
                 
Valinnanvapauskokeilu päättyy lokakuussa ja useat palvelutuottajat päättivät toimintansa siinä heinä-elokuussa. Hankasalmen kunnan väestölle on valmisteltu avosairaanhoidon palveluseteliä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön marraskuun alussa.

Sairaala Novan käyttöönoton suunnittelu jatkuu ja paraikaa tehdään inventointia nykyisistä laitteista. Inventoinnin tarkoituksena on kartoittaa nykyinen laitekanta ja arvioida mitä niistä voidaan siirtää sairaala Novaan.


Kuntoutus ja erikoisvastaanotot

Sokeritasapainon jatkuvan kudossensorointi FreeStyle Libren jakelun laajentaminen Jyväskylässä vuodelle 2019 etenee suunnitelman mukaan. Suolistosyöpäseulontojen pilotin tähystettävien määrä on lisääntynyt kesän aikana. Erikoisvastaanottojen eri tutkimuslähetteiden määrä on kesän jälkeen noussut aiheuttaen jonotusta. Erikoislääkäreille pääsee keskimäärin reilun kuukauden kuluessa. Diabeteshoitajien poistumat ovat lisänneet jonotusaikaa. Ravitsemusterapeutille pääsy on jonkin verran parantunut kesäsijaisen ansioista. Hoitotarvikepalvelun käynnit ovat lisääntyneet kesän aikana. Hoitotarvikkeiden käynnissä olevat ja päättyneet kilpailutukset ovat aiheuttaneet palvelun ja työn järjestelyihin pohdintaa. Diabetestuotteiden kotijakelun päättyminen tulee lisäämään asiakasmäärää yli 800 asiakkaalla. Henkilöstön resursointi on äärirajoilla. Kotijakelun jatkamista selvitetään.

Sydämen rasitustutkimusten kliinisen lääkärityön kilpailuttaminen saatiin kesällä päätökseen. Uusi sopimus astuu voimaan vuoden 2020 alussa. Yksilöllisten apuvälineiden kilpailuttaminen ortopedisten jalkineiden ja tukisukkien/-hihojen osalta etenee hankintatoimiston vetämänä.

Puheterapiassa aloitettu ostopalveluna toteutettava etäkuntoutus on päässyt alkuun ja palautetta toiminnasta odotetaan myöhemmin. Asiakkaiden rekrytoinnissa on ollut haastetta. Hankituista lisensseistä on vasta osa mennyt asiakkaille. Puheterapian jonoja on saatu purettua kesän aikana. Tämä johtuu osin toimintatavan muutoskokeilusta, samoin tarkennetusta lähetekäytännöstä esikouluikäisten kohdalla. Puheterapian ostopalveluiden huono saatavuus on edelleen jatkunut. Uusia asiakkaita ei yksityisille palveluntuottajille ole juurikaan saatu. Yksityisten palveluntuottajien määrä on vähentynyt. 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön puheterapian hoitoon pääsyn tilanteesta vastattiin alkukesästä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi huomautuksen asiassa ja edellyttää, että hoitoon pääsy tulee toteutua kolmen kuukauden enimmäisajassa. Aluehallintovirasto pyytää selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin annettu hallinnollinen ohjaus on antanut aihetta, millainen vaikutus yhteistoiminta-alueen aloittamilla toimilla on ollut puheterapian saatavuuden korjaamiseksi sekä mikä on ajantasainen puheterapiapalveluiden jonotilanne. Selvitys pyydetään antamaan 31.12.2019 mennessä.

Palveluohjauskoulutuksen myötä on kehitetty lasten toimintaterapian lähetekäytäntöjä. Käyttöön on otettu mm. päivähoidon ja koulun sähköinen lähete ja tekstiviesti vanhemmille lähetteen saapumisesta sekä todennäköisestä vastaanottoajasta. Lähetteiden ja jonon hallinta on siirretty Effica-ajanvaraukseen ja lähetteiden käsittelyn prosessia on tehostettu. Lasten toimintaterapiaan rekrytoitiin uusi toimintaterapeutti 3.6.2019 alkaen. Oman toiminnan etävastaanoton pilotointia on valmisteltu. Ensimmäiset etävastaanotot vauva-asiakkaiden perheiden kanssa on sovittu syyskuulle.

Fysioterapian suoravastaanotto palveli läpi kesän isoimmilla terveysasemilla. Apuvälinepalvelun toiminta keskitettiin kesällä Kyllön terveysasemalle.


Suun terveydenhuolto

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi huhtikuun lopussa Jyväskylän kaupungille määräyksen järjestää hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa siten, että potilas pääsee hammaslääkärin vastaanotolle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava 31.10.2019 mennessä. Perusturvalautakunta päätti kesäkuussa, että avoterveydenhuollon palvelualue voi hankkia oman toiminnan lisäksi suun terveydenhuollon palveluita palvelusetelillä ja ostopalveluna aluehallintoviraston antaman määräyksen täyttämiseksi. 

Ostopalvelukilpailutus tehtiin kesän aikana pienhankintana. Tarjoukset saatiin viideltä tuottajalta, jotka kaikki hyväksyttiin. Elokuussa valmisteltiin iltaisin ja viikonloppuisin Kyllön hammashoitolassa vuokratyönä tapahtuvaa ruuhkan purkua.

Palveluseteli otettiin käyttöön maaliskuussa ja alkuun palveluseteleitä jaettiin lohkeamien hoitoa varten. Elokuusta lähtien seteleitä on jaettu myös hammaslääkärin tutkimuksen perusteella tehtäviin jatkohoitoihin.
Vastaanottojen asiakaskokemus on pysynyt erinomaisella tasolla. Puhelinpalvelun asiakaskokemus on pysynyt ihan kelvollisella tasolla; eniten negatiivista palautetta tulee pitkistä odotusajoista.
 
Psykososiaalista kuormitusta on pyritty vähentämään kiinnittämällä huomiota työpäivän aikaiseen palautumiseen. Lisäksi kahdessa työyksikössä on suunniteltu henkilöstöpalvelujen tukemaa valmennusta, jonka avulla kuormitustekijöitä voitaisiin vähentää.

Sairaala Novan käyttöönottoa suun terveydenhuollon osalta koordinoi oikomisen hammashoitaja. Kuluneen kolmanneksen aikaan päädyttiin siihen, että päivystysyksikössä oleva hammashoitohuone otetaan muun perusterveydenhuollon käyttöön ja virka-ajan ulkopuolinen päivystys tullaan toteuttamaan aistinelinklinikalla Novan kolmannessa kerroksessa mm. logistiikan helpottamiseksi.


Terveyskeskussairaalat

Osastotoiminta

Terveyskeskussairaaloiden osastojen potilasvaihto oli toisen vuosikolmanneksen aikana keskimäärin 783 potilasta kuukaudessa. Huomioitavaa on, että heinäkuun potilasvaihto (838) oli selkeästi keskimääräistä korkeampi, joka saattaa johtua siitä, että sairaanhoitopiiri sulki operatiivisia osastoja heinäkuun ajaksi. Sairaalahoitoa ostettiin 142 hoitopäivän verran, heinäkuussa sairaalahoitoa ei ostettu. Kitkalaskutusta tuli yhteensä 40 hoitopäivältä, heinäkuussa kitkalaskutuspäiviä ei ollut. Terveyskeskussairaaloiden osastoilla jonotti keskimäärin 28 potilasta jatkohoitoon tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon, määrä on kasvanut huolettavan paljon kuukausittain. Elokuun lopussa jonottavia potilaita oli 36. Lääkäritilanne oli sijaisten ansiosta alkuvuotta parempi. Lääkärivajetta jouduttiin kuitenkin paikkaamaan ostopalvelulääkärillä heinäkuuta lukuun ottamatta. Hoitajien osalta kesäsijaisten rekrytointi onnistui hyvin, mutta sijaisten saamisessa lyhyisiin sijaisuuksiin oli haasteita. 

Päiväsairaalakäyntejä oli toisen vuosikolmanneksen aikana 302, heinäkuussa päiväsairaala oli osittain kiinni. Kotisairaalassa oli keskimäärin 80 potilasta kuukaudessa, kotisairaalakäyntejä oli toisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä 5004.

Kyllön osastojen 3 ja 5 tilat vaihdettiin remontin jälkeen toukokuussa. Kyllön osaston 3 nykyiset tilat ovat henkilökunnan ja potilaiden turvallisuuden kannalta aiempia tiloja toimivammat. Kyllön osastolle 5 saatiin kahdeksan saattohoitopaikkaa, muistohuone ja tilat omaisille.  

TRST (Triage Risk Screening Tool) -mittaria pilotoitiin terveyskeskussairaaloiden osastoilla huhti-kesäkuussa. Tavoitteena oli selvittää, pystytäänkö TRST-mittarilla tunnistamaan paljon palveluja tarvitsevia yli 75-vuotiaita potilaita, ja ohjaamaan heitä varhaisemmin tarvittavan tuen piiriin. Alustavien tulosten perusteella terveyskeskussairaaloissa TRST-mittarilla löydetyt potilaat olivat jo pääsääntöisesti palvelujen piirissä. Mittarin jatkokäytöstä tehdään päätös syyskuun aikana.

Asiakaskokemuksen jatkuvaa mittaamista jatkettiin Roidun palautelaitteilla. Nyt saadaan reaaliaikaista, jatkuvaa ja arvokasta tietoa asiakastyytyväisyydestä ja nopeaa reagointia vaativista kehityskohteista. NPS tavoitetaso asetettu 70, toisen kolmanneksen keskiarvo 67.

Lean-agenttien koulutus jatkui, ja koulutukseen liittyen kehitetään yksikköjen toimintaa mm. potilaan kotiutusprosessiin liittyen. 

AVI toteutti tarkastuksen terveyskeskussairaaloihin 18.-19.6.19 liittyen sairaanhoitajaopiskelijoiden toimimiseen sijaisina terveyskeskussairaaloissa. AVI kiinnitti terveyskeskussairaaloiden huomiota opiskelijoiden ohjaajan kirjalliseen nimeämiseen. Terveyskeskussairaalassa on tehty tarkastuksen johdosta pieniä muutoksia ja täydennyksiä perehdyttämiseen ja vastuusairaanhoitajan toimenkuvaan. AVI:lle on annettu vastine elokuun lopussa.

Lääkehoidon sisäinen tarkastus tehtiin terveyskeskussairaaloissa kesäkuussa, lääkehoidon kehittämisessä huomioidaan tarkastuksessa tehdyt havainnot.


Siivoustyö ja ruokapalvelut

Laitoshuoltajien työvuoroihin tehtiin muutoksia kevättalvella välivuoron osalta, jotta toiminta tukee potilashoitoa ja helpottaa iltavuoron laitoshuoltajan työkuormitusta. Resursseja saatiin välivuoron vahvistamiseen vanhan Vaajakosken terveysaseman toiminnan lakkaamisen kautta. Välivuoro on osoittanut onnistuneeksi ratkaisuksi, jolla on saatu turvattua potilasvaihdon sujuvuus myös laitoshuoltajien työn osalta.  Huhtikuussa aloitettiin suunnittelu potilas- ja liinavaatetilausten tekemisen ja purkamisen siirtämisestä hoitohenkilöstöltä laitoshuoltajille, joka toteutettiin toukokuussa. Yhteistyötä Sakupe-pesulan kanssa tiivistettiin. 

Laitoshuoltajasijaisten saaminen poissaoloihin on ollut haasteellista heinäkuun loppupuolen ja elokuun osalta. Kyseisenä aikana on tullut pitkiä poissaoloja äkillisesti eikä kesäajasta johtuen ole ollut sijaisia saatavilla.  Laitoshuoltajien varahenkilöstö on ollut täysimääräisenä käytössä koko ajan ja henkilöstö on liikkunut tarpeen mukaan yksiköiden välillä. 

Siivouksen laadunarviointien tekeminen aloitettiin avoterveydenhuollon tiloista pilottina, jota jatketaan syyskuussa. Laitoshuoltajat osallistuivat terveyskeskussairaaloiden yhteiseen lean-koulutukseen toukokuussa ja osana koulutusta jatkavat mm. ateriapalveluprosessin parantamista. 

Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisen vahvassa keskiössä jatkui laiteturvallisuus. Perusturvan tarvike- ja laiteturvallisuussuunnitelmasta, joka hyväksyttiin Perusturvan johtoryhmässä huhtikuussa, tiedotettiin esimiehiä.  Laiteturvallisuuden kehittäminen jatkui osaamisen varmistamisen osiolla; laiteajokorttien koontilistoja tehtiin eri palveluyksiköihin sekä laitekohtaisia liitetiedostoja. Koontilistat valmistuivat toukokuun 2019 loppuun mennessä, mutta liitetiedostojen tekemistä jatkettiin kesän aikana. Laiteajokortin suorittaminen käynnistyy syyskuun alussa. Valvira teki Perusturvaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ammattimaisen käytön tarkastuksen 27.6.2019, jonka palautteen perusteella jatketaan laiteturvallisuuden kehittämisessä eteenpäin.