Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 2/2019

Toiminnan kolmannesvuosikatsaus

Pelastustoiminnan tehtävät

Pelastustoiminnan tehtävämäärät laskivat hieman edellisvuodesta. Elokuun loppuun mennessä Keski-Suomen pelastuslaitos vastaanotti 3744 (4042 kpl vuonna 2018) kiireellistä ja kiireetöntä pelastustoimen tehtävää, joten tehtäviä oli 298 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2018. Tehtävämäärän laskua tapahtui erityisesti ensivastetehtävissä (-200). Myös maastopaloja (-56) oli vähemmän ja metsää oli palanut vain 31 ha. Rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja kirjattiin suunnilleen saman verran edelliseen vuoteen verrattuna ja niistä kirjatut vahingot vähenivät selvästi. Palokuolemia oli yksi.

Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisisä tehtävissä riskiluokista riippumatta oli maakunnassa 14 minuuttia, joka on aikaisempien vuosien tasoa. Toimintavalmiusaikojen osalta päästiin tavoitteisiin II- ja III-riskiluokkien osalta, mutta Jyväskylän I-riskiruuduissa ei päästy tavoiteaikaan, vaan 6 min tavoiteaika 50% tehtävissä jäi osin saavuttamatta. Mediaaniaika oli 6:23, joten viiveet olivat 1-2 minuutin luokkaa riskiruutuja kohden. Pelastusjoukkueen (johtoyksikkö ja 2 pelastusyksikköä) toimintavalmiusaika I-riskiruutujen alueelle on alle 10 minuuttia.

ERICA -hätäkeskustietojärjestelmä otettiin käyttöön Vaasan hätäkeskusalueella ja siten myös Keski-Suomen pelastuslaitoksella 12.3.2019. Valtakunnallisesti verkottunut viranomaisten yhteinen hätäkeskustietojärjestelmä turvaa tasapuoliset ja tasokkaat hätäkeskus-palvelut ja nopean avun saannin maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Uusien ominaisuuksien myötä hätäkeskus voi tehdä hälytyksen tehtävänkäsittelyn aikana ja siten nopeuttaa ensimmäisen yksikön hälyttämistä. Aluelaitosten väliset yhteistoimintakeikat ovat kaksinkertaistuneet ERICAN käyttöönoton jälkeen, joka kertoo osaltaan siitä, että lähin apu löytyy maakunnan rajoille usein myös naapurimaakunnan puolelta. Uusi järjestelmä on ollut käytössä nyt lähes puoli vuotta ja aivan ilman kipuilua ei ERICAN käytöstä ole selvitty. Näin vajaan puolen vuoden kokemusten perusteella järjestelmän iso kuva on ollut hyvä, joskin pieniä tarkistuksia ja hienosäätöä tulee meidän ERICA-työryhmän tehdä vielä loppuvuonna. Tulevaisuudessa ERICAN rooli pelastustoiminnan johtamisessa korostuu, kun myös pelastuslaitokselle tulee hätäkeskustietojärjestelmän käyttöpaikat. ERICAN kehittyneempi versio otettaneen käyttöön vuonna 2020.

Karstulan ja Laukaan monitoimiyksiköt aloittivat kuluvan vuoden alusta ja lisäksi meillä on monitoimiyksikkö ollut keväästä 2017 alkaen myös Muuramessa. Moniammatillisella toimintamallilla yritetään löytää keinoja pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen turvaamiseen vasteaikojen mukaisesti harvaan asutuilla seuduilla. Tarkoitus on integroida pelastustoimen ja ensihoitopalvelun tehtäväaluetta ja saada resurssit tehokkaaseen käyttöön tavoitteena henkeä pelastavan avun turvaaminen. Monitoimiyksikkö on pelastajan ja ensihoitajan miehittämä kahden hengen ”kärkiyksikkö”, joka lähtee ensihoidon ja pelastustoiminnan tehtäviin ja jolla on kyky toimia laaja-alaisesti erityyppisissä ensihoidon ja pelastustoiminnan tehtävissä. Monitoimiyksikön henkilöstöltä saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista uudesta toimintamallista ja henkilöstö on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään yksikön toimintaa. Karstulan, Laukaan ja Muuramen monitoimiyksiköt hälytettiin pelastustoiminnan tehtäviin alkuvuoden aikana yhteensä 329 kertaa.
 

Onnettomuuksien ehkäisy

Onnettomuuksien ehkäisyssä on noudatettu pelastuslain 79 § mukaista riskienarviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevien kohteiden tavoitteelliset palotarkastusmäärät, asuinkerros- ja pientalojen paloturvallisuuden itsearvioinnin alueet sekä muut valvontatoimenpiteet. Valvontasuunnitelman toteutumaa seurataan kuukausittain ja näin pyritään valvomaan, että asetetut tavoitteet toteutuvat suunnitelman mukaisesti. Valvontatyöhön käytettävissä olevat resurssit ovat 25 henkilötyövuotta.

Turvallisuusviestintää on tehty Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelman mukaisille kohderyhmille, kuten NouHätä! -kampanja peruskoulun 8. luokkalaisille. Työtunteja turvallisuusviestintätilaisuuksiin on kirjattu elokuun loppuun mennessä 2 391 tuntia.

Varautumista ja oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa on kehitetty viime vuoden tapaan pelastuslaitoksen sisällä, yhteistyössä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Pelastuslaitos on lisäksi ollut isossa roolissa syksyllä 2018 perustetun Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Tämä kehitystyö jatkuu edelleen. Sisäministeriön poikkeusolojen riskianalyysi-hanke on edennyt suunnitellusti. Keski-Suomi on toinen valituista pilotointialueista.

Pelastusjohtaja on allekirjoituksellaan vahvistanut valvontasuunnitelman 9.1.2019.
http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/toimintaohjeet/suunnitelmat/valvontasuunnitelma
 

Ensihoito

Uusi hätäkeskusjärjestelmä ERICA aloitti toimintansa 12.3.2019 Keski-Suomen alueella. ERICA on lisännyt A (210), B (1045) ja D (1147) luokan tehtäviä edellisestä vuodesta. C luokan tehtävät ovat selkeästi vähentyneet (-1123). Kiireelliset A ja B tehtävät aiheuttavat haasteita pysyä palvelutasopäätöksessä, kun kiireelliset tehtävät ovat nousseet, resurssien pysyessä ennallaan. ERICAn myötä Ristonmaan yksiköiden tehtävämäärät ovat laskeneet, tehtävien ohjautuessa enemmän yksityiselle palveluntuottajalle, joka vaikuttaa suoraan KELA-tulojen pienenemiseen.

Vuoden vaihde ja alkuvuosi 2019 näyttäytyi ensihoidossa tutun vilkkaana ajanjaksona. Ensihoidon tehtävämäärät nousivat 1. tarkastelujaksolla 1034 tehtävällä edellisestä vuodesta. Ne selittyvät kahdella uudella monitoimiyksiköllä. 2. tarkastelujaksolla tehtävät hieman vähenivät, edellisvuoteen verrattuna on koko alkuvuoden ajalta lisäystä 1277 tehtävää, vaikka uudet yksiköt ajoivat 2159 tehtävää. Tehtävät vähentyivät Jyväskylässä Ristonmaan asemalla (618 tehtävää vähemmän kuin viime vuonna), Joutsassa tehtävämäärä nousi ja muualla alueella mentiin normaalilla vaihteluvälillä.

Tehtäviin sidotut käyttöasteet laskivat Ristonmaan (EKS 121 ja 122) yksiköillä. Seppälän (EKS 123) käyttöaste on edelleen huolestuttavan korkea 48%. Jyväskylän muut yksiköt sekä Viitasaaren (EKS 234) käyttöaste on noin 40%. Uusina yksiköinä aloittivat Laukaan (EKS 321) ja Karstulan (EKS 623) monitoimiyksiköt.
 

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Onnettomuuksien ehkäisy

1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.

Valvontatoimenpiteitä on kirjattu tehdyksi kahdella ensimmäisellä vuosikolmanneksella kaikkiaan 7 820 kappaletta. Yhteensä vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevista 1 448 kohdeluokan A1-A6 valvontakohteesta on tarkastettu puolet eli 745 kohdetta. Ympärivuorokautisessa käytössä olevista A1-kohteista on tarkastettu 161 (55 %), A2-Opetusrakennuksista ja päiväkodeista 182 (37 %), A3-Kokoontumis- ja liiketiloista 346 (53 %), A4-Teollisuus- ja varastorakennuksista 105 (50 %), A5-Maatalousrakennuksista 105 (32%) ja A6-muista rakennuksista ja kohteista 186 (69%). Muita epäsäännöllisiä valvontatehtäviä on suoritettu 244 kohteeseen.    

Asiakirjavalvontatehtäviä on suoritettu 5 800 omavalvontakohteeseen, 35 pelastussuunnitelmaan, 226 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaan ja 202 paloteknisten laitteistojen tarkastuspöytäkirjaan sekä 21 muuhun asiakirjaan.

Asuin- ja vapaa-ajanrakennusten valvonta toteutetaan asukkaiden paloturvallisuuden itsearviointina. Valvontakirjeitä, jotka sisältävät palautuslomakkeen, ohjeet ja oppaan, on suunniteltu lähetettäväksi vuonna 2019 noin 15 000. Jyväskylän ja Muuramen alueella kokeiltavana oleva ulkoa ostettava ja sähköisen palautuskanavan sisältävä postituspalvelu ei ole vielä käynnistynyt suunnitellusti. Elokuun loppuun mennessä asukkaat ovat palauttaneet 4 552 ja mökkiläiset 1 127 kirjettä. Palautusprosentti on hieman yli 40 %.

Epäsäännöllisen valvonnan määräksi kemikaalilainsäädännön nojalla vuonna 2019 on valvontasuunnitelman laadintavaiheessa arvioitu 565 valvontasuoritetta. Näiden toteutuma kahdella ensimmäisellä kolmanneksella on 81.
 


 

2. Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta- ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma – asiakirjassa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Turvallisuusviestinnässä on keskitytty tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Turvallisuusviestintätilaisuuksia on ollut yhteensä 457 kappaletta, joista lukumääräisesti suurimpana on turvallisuuskoulutuksen osuus: 360 koulutustilaisuutta. Kaikkiin turvallisuusviestintätilaisuuksiin on kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana osallistunut 18 090 henkilöä eli 7 % väestöstä.


Pelastustoiminta

3. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain.

I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.

II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.

Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2016 vuoden lopussa on esitetty alla olevassa taulukossa:
 

 Ruutujen määräVäestömäärä
Riskiluokka(kpl, km2)2016 (arvio)
Riskiluokka I1543 632
Riskiluokka II159114 376
Riskiluokka III21844 005
Riskiluokka IV19 55973 775
Yhteensä19 951275 788

Toimintavalmiusaikojen tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät

A. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 14:00 (n= 875), joissa toimintavalmiusaika on mitattu). Vuonna 2018 vastaava aika oli 14:20

B. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV). Ensimmäisen yksikön tva-tavoitteen täyttymisprosentti = 50 %. Taulukko 1
 

Taulukko 1    
riskiluokkatavoiteaika, mintavoiteajassa %mediaanikpl
I6396:23370
II10826:57724
III20978:48249
IV3610014:51869

 C. Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, II ja IV). Taulukko 2.
 

Taulukko 2    
riskiluokkatavoiteaika, mintavoiteajassa %mediaanikpl
I114211:22112
II147411:39227
III229612:0485
IV389718:09451

Varautuminen ja väestönsuojelu

4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa Suomen kansallisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen maakunnan alueella toimivan valmiustoimikunnan sihteeristön toimintaan.

Pelastusjohtaja, osastopäälliköt ja valmiuspäällikkö sekä aluepalomestarit ovat merkittävällä tavalla osallistuneet väestönsuojelun ja varautumisasioiden edistämiseen maakunnassa. Pelastuslaitoksen omaa jatkuvuuden hallintaa on kehitetty siten, että pelastuslaitos kykenisi suoriutumaan tehtävistään erilaisista häiriötilanteista huolimatta. Erityisesti voimavaroja on priorisoitu sähkökatkoihin varautumiseen muun muassa siirrettävien varavoimakoneiden hankinnalla. Kuntien varautumisen tukemisessa on keskitytty evakuointisuunnitelman päivittämiseen. Kuntakohtaisia palavereja on pidetty 18 kunnassa. Kesällä Jyväskylän kanssa on edistytty merkittävästi evakuointien yhteensovittamisessa. Lisäksi pelastuslaitos on osallistunut kuntien varautumiskoulutuksen järjestämiseen yhdessä pelastusopiston kanssa. 

Keski-Suomen alueellisen riskiarvion toimeenpanoa on jatkettu Keski-Suomen turvallisuus ja valmiustoimikunnassa pelastuslaitoksen johdolla. Maakunnallista valmiutta viedään eteenpäin kolmella keihäänkärjellä: 

  • Sähkönjakelun häiriöt ja sen seurannaisvaikutukset (sähkö, polttoainejakelu, viestintä/ kyber, logistiikan häiriöt), talvimyrskyt ja pakkanen, 
  • Väestön terveyteen vaikuttavat uhat (vesihuollon häiriöt, pandemia)  
  • Sotilaallinen voimankäyttö ja laajamittainen maahantulo

Edellä mainituista kokonaisuuksista selvitetään tarkemmin nykytilanne maakunnan toimijoiden näkökulmasta, minkä jälkeen kehitetään organisaatioiden omia valmiuksia ja parannetaan yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä. Tavoitteena kasvattaa organisaatioiden ja koko maakunnan resilienssiä. KSTURVA sihteeristö on kokoontunut pelastuslaitoksen johdolla kolme kertaa, viimeksi 29.8.2019. Isompi KSTURVA foorumi on kokoontunut kahdesti ja kokoontuu seuraavan kerran 19.9.2019.