Perusturva 1/2019

Toiminnan kolmannesvuosikatsaus

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu päättyi hallituksen eroilmoitukseen 8.3.2019. Keski-Suomen osalta valmistelua on ajettu alas kevään aikana ja vastuuvalmistelijat palaavat varsinaisiin tehtäviinsä kesän aikana.

Valtakunnallinen kärkihanke valinnanvapauskokeilu jatkui vuoden alusta uudella rahoituksella kattaen lähes koko Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen väestön. Kokeilun rahoitus jatkuu lokakuun 2019 loppuun. Kokeilun ulkopuolelle jäi Jyväskylässä Korpilahti, Säynätsalo ja Tikkakoski, joissa avosairaanhoito tuotetaan ostopalveluna. Kokeilun loputtua vaihdon tehneet palaavat kunnallisten palveluiden piiriin omille terveysasemilleen.

Sampoharjun uudisrakennus otettiin käyttöön vuoden alussa. 

Kiirevastaanoton osalta on ollut ongelmia Jyten lääkäreiden päivystysvuorojen toteuttamisessa. Sairaanhoitopiirin kanssa on käyty neuvotteluja lääkärityön turvaamiseksi. 

Koko toimialan osalta on otettu käyttöön uusia palveluseteleitä palvelutarpeeseen vastaamiseksi mm. suun terveydenhuollossa ja vammaispalveluissa.

Sosiaalipalvelut

Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut

Yhteistyötä Jyväskylän Katulähetys ry:n kanssa tiivistettiin ja asumisohjaus tuotti Katulähetyksen kolmen asumisyksikön vuokra-asuntoihin asumisen tukipalvelua. Asumisohjaajat olivat asukkaiden tavattavissa yhtenä päivänä viikossa. Katulähetyksen kanssa tehtiin yhteistyötä myös asiakkaiden itsenäistä selviytymistä tukevissa asukasvalinnoissa. Lisäksi käynnistettiin kotona tehtävän päihteiden katkaisuhoidon KotiKonstin pilotointi asumisohjauksen menetelmänä. 

Sosiaalihuoltolain mukaisesta työtoiminnasta ja tuetun asumisen palveluista tehtiin vaikutusten ennakkoarviointi palvelun hankintatavan päätöksentekoa varten.

Terveysasemien sosiaaliohjaus laajeni kaikille kaupungin omille terveysasemille. Sosiaaliohjaus toteutui laaja-alaisena yhteistyönä. Siihen osallistuivat valinnanvapauskokeilun sosiaaliohjaaja, aikuissosiaalityön asumisohjaaja ja sosiaaliohjaaja, kotoutumispalveluiden sosiaaliohjaaja sekä vanhuspalveluiden Oiva-keskuksen palveluohjaaja. 

Sosiaaliasemalla otetiin käyttöön sähköinen ajanvaraus.

J-Napissa aloitti helmikuun alussa psykologi. Psykologin työskentelymuotoina ovat mm. yksilö- ja ryhmätyö sekä liikkuva työ. Asiakkaat pääsevät palveluun tarvittaessa suoraan ilman aikuissosiaalityön asiakkuutta.

Keski-Suomen sovittelutoimiston sovittelualoitteiden määrä (196) kasvoi 58 % viime vuoteen verrattuna (124). Sovittelun painopisteenä on nuorten sovitteluprosessin kehittäminen sekä lasten ja nuorten asioiden tehokkaampi ohjautuminen sovitteluun.

Sosiaalisessa luototuksessa selvitettiin laskutuksen ja perinnän ulkoistamisen mahdollisuuksia. Sosiaalisen luototuksen kysyntää on kasvattanut erityisesti talous- ja velkaneuvonnan ohjaukset palveluun. Palveluun on alettu ohjata asiakkaita myös terveysasemien valinnanvapaushankkeen sosiaaliohjauksesta ja Säynätsalon sosiaaliohjauksen vastaanotolta.  Palvelussa tehtiin 23 luottopäätöstä (2018:14).  

Kotoutumispalveluiden alaikäisinä yksin tulleiden turvapaikan saaneiden nuorten perheryhmäkotitoiminta päättyi tammikuun lopussa.  Kotoutumispalveluissa pilotoitiin kaikille avoimia omakielisiä (arabia ja persia) yhteiskuntaorientaatioita yhteistyössä Info Glorian omakielisten neuvojien kanssa. Kotoutumis-palveluiden sosiaaliohjaajan vastaanotto vakiintui syksyn kokeilun jälkeen tammikuussa Gradiaan, jossa hän vastaanottaa maanantaisin alaikäisenä yksin tulleita turvapaikan saaneita nuoria opiskelijoita. Kotoisa-hankkeessa koulutetut kokemusasiantuntijat olivat mukana Puhutaan elämästä –keskusteluilloissa, joita järjestettiin laajan yhteistyöverkoston kanssa. Hankkeessa aloitettiin myös kaikille avoin naisten talo –ryhmätoiminta kaupungin kirjastossa. 

ESR-rahoitteisessa asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiahankkeessa järjestettiin kokemusasiantuntijakoulutus romaniväestölle 6.10.2018 – 11.5.2019.  Hankkeessa aloitettiin selvityksen tekeminen KotiKonstin vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin.

Lastensuojelu

Palveluohjauksen ja lastensuojelun alkuarvioinnin työskentelyn tehostamiseksi otettiin käyttöön asiakas-chat sekä mobiilipohjaisia asiakastyön välineitä. Lastensuojelupalveluiden yhteiset Facebook-sivut toimivat ja helmikuussa avattiin lastensuojelun palveluille yhteinen Instagram-tili. Lastensuojelun avohuollon www-sivuja uudistettiin.  

Avohuollossa jatkettiin Systeemisen sosiaalityön pilotointia ja kehittämishanke koskee koko yksikköä. Systeemisen sosiaalityön pilotoinnin mukaista työskentelyä jatkoi neljä koulutuksen käynyttä aluetiimiä ja tiimeissä kliinikkoina työskentelevät perheterapeutit ovat lastenpsykiatrialta, perheneuvolasta, oppilashuollosta ja nuorisopsykiatrialta. 

Avohuollon asiakasmäärä 1193 laski edelleen hieman edellisvuoteen verrattuna (2018: 1210). Myös uusien alkaneiden asiakkuuksien määrä 175 laski edellisvuodesta (2018: 183). Lastensuojeluilmoitusten määrä 1 617 kpl kasvoi 7 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (2018: 1 511). Ilmoitukset koskivat 1 067 lasta (2018: 1 027). Suurin osa ilmoituksista tuli terveydenhuollosta, koulutoimesta, poliisilta ja lasten vanhemmilta. 

Sosiaalipäivystysyksikköön perustettiin yksi uusi sosiaalityöntekijän virka vuoden alusta. Virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen tehtävämäärät 1 034 kpl kasvoivat 16 % edellisvuoden samasta ajankohdasta (2018: 889). Vanhusten avuntarpeisiin liittyvät päivystystehtävät (94 kpl) ovat viimeisten neljän vuoden aikana kasvaneet huomattavasti (2018: 63, 2017: 28, 2016: 3) ja vanhuksiin liittyviä tehtäviä on sosiaalipäivystyksessä lähes päivittäin. Poliisilaitoksen sosiaalityön tehtävät (275 kpl) lisääntyivät 19 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (2018: 232). 

Tehostetun perhetyön ostopalvelujen kilpailutus toteutettiin yhteistyössä Hankintayksikön kanssa ja hankinta sijoittuu ajalle 1.5.2019-30.4.2023. Kilpailutuksessa valittiin 8 palveluntuottajaa, joista 3 on uusia. Kilpailutuksen myötä ammatillinen tukihenkilötoiminta jää lastensuojelun palveluiden palveluvalikosta kokonaan pois. 

Mattilan perhetukikodin kriisi- ja vastaanotto-osastolla on ollut sijoituksessa 23 eri lasta, käyttöaste 92,5 % (2018: 33 lasta, käyttöaste 96 %). Osastolle sijoitetuista lapsista 39 % on ollut samanaikaisesti lastenpsykiatrian asiakkuudessa. Mattilan perhekuntoutuksessa on ollut asiakkaana 7 eri perhettä, joissa yhteensä 11 lasta ja 8 aikuista. Perhekuntoutuksen sisällön kehittämistä jatkettiin: koko perheen ryhmätoiminta, perhepäivät, kokkikerho, theraplay-ryhmät, koira-avusteinen kuntoutus ja korva-akupunktio ovat menetelminä aktiivisessa käytössä. 

Lyhytaikaisen perhehoidon käyttö kasvoi edelleen: lyhytaikaisessa perhehoidossa oli 40 lasta, 2 776 hoitopäivää (2018: 36 lasta, 1 116 htp.). Toimeksiantosuhteisia perhehoitajia oli 24, joiden tukena toimii Mattilassa kaksi ohjaajaa. 

Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö täytti 40 vuotta, juhlat pidettiin 8.3.2019. Yksikössä aloitettiin pilotoimaan psykoedukaatioryhmää yhteistyössä lastenpsykiatrian kanssa. Ryhmä on tarkoitettu sijaishuollossa kasvaville nuorille aikuisille. Lasten ja nuorten sijoituspaikkojen vähyys ja toisaalta lastensuojelun sijoitusten määrän kasvu on työllistänyt sijaishuoltoyksikköä edellisvuoden tapaan. 

Kaupungin omien nuorten kriisi- ja vastaanottokotien yhteinen käyttöaste oli 102 % (2018: 97 %), eri nuoria laitoksissa 92 (2018: 75). Nuorisokodeissa on ollut jonkin verran lapsia AVI:n antamilla luvilla ylipaikoilla paikkojen puutteen ja sijoitustarpeiden kasvun vuoksi. 

Sijaishuollon sosiaalityössä oli asiakkaana yhteensä 273 huostaanotettua lasta (2018: 284), joista perhehoidossa oli 163 lasta eli 60 % (2018: 173 lasta, 61 %). Laitoshoidon osuus oli edellisvuoden tapaan 25 % kaikista sijoituksista ja ammatillisen perhekotien osuus 15 % (2018: 14 %). 

Lastensuojelun palveluyksikön esimiehiä sekä valvontakoordinaattoria ovat työllistäneet keväällä ympärivuorokautisten lastensuojeluyksiköiden tarkastuskäynnit, joita on tehty niin ennalta ilmoittamatta kuin suunnitelmallisestikin aluehallintoviraston ohjauskirjeen velvoittamana.

Vammaispalvelut

Vammaispalveluissa otettiin käyttöön Hyvis-järjestelmä, joka mahdollistaa asiakkaiden ja työntekijöiden tietosuojatun ja –turvallisen yhteydenottotavan ja tietojen vaihdon. Sähköisen yhteydenottolomakkeen lisäksi Hyviksen toimintoja on tarkoitus kehittää edelleen, jotta monipuoliset sähköiset toiminnot ovat eri asiakasryhmien käytettävissä. Vammaispalveluissa otettiin käyttöön myös sähköinen Omaolo –verkkopalvelu, jossa asiakkaat voivat tehdä palveluarvion vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta ja kuljetuspalveluista.

Yksityisten ja omien asumispalvelujen valvonta-asiat ovat korostuneet alkuvuoden aikana. Yksityisten palveluntuottajien tehostetun palveluasumisen yksiköihin on tehty sekä ennalta ilmoittamattomia että ennakkoon ilmoitettuja valvontakäyntejä yhdessä valvontakoordinaattorin ja aluehallintoviraston ylitarkastajan kanssa. Myös vammaispalvelujen omiin palveluyksiköihin on suoritettu omavalvontakäyntejä. 

Omien tehostetun palveluasumisyksiköiden käyttöaste on ollut 100 %, palveluasumisen 92,4 %, tukiasumisen 100 % ja tilapäisen asumisen 68,2 %. Tilapäisasumisen käyttöastetta laskee äkilliset perumiset sairastumisista ja muista henkilökohtaisista tai perhetilanteista johtuvista syistä.

Nevakodin automaattisen sammutusjärjestelmän asentaminen aloitettiin tammikuussa. Puolet ryhmäkodin asukkaista muutti väistötiloihin entisen Kyllikinkadun palvelutalon tiloihin. Sammutusjärjestelmän muutostyöt valmistuvat toukokuun aikana ja asukkaat pääsevät palaamaan omiin koteihinsa.

Kortepohjan toimintakeskuksen Päivätoiminta 2:n kokeilu toimintapäivän jakamisesta aamu- ja iltapäiväryhmiin päätettiin vakinaistaa 1.1.2019 alkaen. Myös muissa päivätoimintayksiköissä selvitetään mahdollisuutta jakaa toimintaa aamu- ja iltapäiväryhmiin. Tavoitteena on lisätä asiakaspaikkoja ja kohdentaa työntekijäresurssia entistä paremmin aktiivisen päivätoiminnan tuottamiseen.

Kehitysvammaisten vakituisessa ostetussa asumispalveluissa oli 98 asukasta vuosikolmanneksen päättyessä (2018: 87) ja tilapäisessä asumisessa 30 asukasta (2018: 19). Asumispalveluja tarvitsevien kehitysvammaisten asiakkaiden määrän lisääntymiseen on vastattu ostopalveluja lisäämällä. Tähän liittyen vammaispalveluissa otettiin 1.1.2019 alkaen käyttöön kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden asumisen tuen palveluseteli. 

Henkilökohtaisen avun sijaismaksajapalvelu otettiin käyttöön 1.1.2019. Sijaismaksajapalvelun kautta hoidetaan henkilökohtaisen avun palkanmaksuun liittyvät työnantajien lakisääteiset velvoitteet, kuten palkanmaksu ja palkkalaskelmat työntekijöille, ilmoitukset verohallinnon tulorekisteriin ja työnantajan vakuutukset. Sijaismaksajapalvelun kautta saadaan myös tarkempaa tilastotietoa henkilökohtaisen avun aktiivisista työnantajista. 

Kyydinvälityskeskuksen välittämä sopimusliikenne kilpailutettiin dynaamisessa hankintajärjestelmässä uudelle 1.6.2019 alkavalle sopimuskaudelle. Hankinta koskee koko perusturvan toimialan henkilöliikennekuljetuksia. Vuonna 2016 alkanut tunti- ja päivähintainen sopimusliikennekausi päättyi 31.3.2019 kahden kohteen osalta. Yhden kohteen sopimuskautta jatkettiin ottamalla kahden vuoden optiokausi käyttöön. Päättyneiden kohteiden tilalla toimii suoriteperusteisella hankintasopimuksella oleva liikenne. Dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistui paljon autoilijoita ja uudelle sopimuskaudelle sopimuskumppaneina on 73 yritystä, joilla on yhteensä 168 eri autoa. 

Vammaispalveluiden omat kouluttajat suunnittelivat ja järjestivät ensiapu-, AVEKKI- ja kinestetiikkakoulutuksia vammaispalveluiden henkilöstölle. Alkuvuonna järjestettiin neljä ensiapukoulutusta, 15 AVEK-KI-koulutusta ja neljä kinestetiikkakoulutusta. Säännöllisesti toistuvilla koulutussarjoilla ylläpidetään henkilöstön ammatillisia valmiuksia ja pyritään vähentämään työstä johtuvaa fyysistä ja psyykkisistä kuormitusta.

Vanhuspalvelut

Palvelualueen henkilöstömuutokset vuonna 2019: Sampoharju sai viisi uutta lähihoitajaa ja kolme laitoshuoltajaa. Palvelualueelle saatiin yksi uusi valvontakoordinaattorin virka. Vuonna 2019 kotihoidon kotiutustiimiin lisätään neljä sairaanhoitajaa, yksi fysioterapeutti ja viisi lähihoitajaa. Väinönkadun palvelutalon lakkautuksen yhteydessä vapautuneesta henkilöstöstä osa sijoittui lyhytaikaishoidon yksikkö Akseli ja Elinaan, osa palvelualueella mm. eläköitymisten vuoksi vapautuviin toimiin, mikä osaltaan vähensi palvelualueen henkilöstömäärää.

Palveluohjaus ja kotona asumisen tukeminen

OIVA-keskuksesta tehtiin tammi-huhtikuun aikana 663 palvelutarpeenarviointia, joko kotikäynnillä tai terveyskeskussairaalan osastolla. Lisäksi palveluohjausta annettiin OIVA-keskuksessa paikan päällä 126 kertaa. 

OIVA-keskuksessa otettiin 6.2.2019 käyttöön takaisinsoittopalvelu. Uuden järjestelmän myötä asiakkaat voivat jättää takaisinsoittopyynnön. Ajalla 6.2. - 30.4.2019 saapuneita puheluita oli 3 432, joista suoraan vastattiin 2 137 puheluun, takaisinsoittopalvelun kautta vastatiin 588 yhteydenottoon. 

Syksyllä 2018 OIVA-keskuksessa otettiin käyttöön chat-palvelu. Chatin kautta yhteydenottoja tehtiin vuoden 2019 ensimmäisen kolmanneksen aikana 56 kpl. Omaolo-palvelua laajennettiin OIVA-keskukseen 6.2.2019. Omaolossa kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä sähköinen palveluarvio mahdollisuudesta omaishoidontukeen. Palveluarvioita omaishoidontukeen tehtiin 14 kpl ajalla 6.2. - 14.4.2019.

Kotiutustiimi on osa OIVA-keskusta. Kotiutustiimi teki tarkastelujaksolla kotikäyntejä yhteensä 587, joista 287 oli kotiutuksen vastaanottavia kotikäyntejä. 

Vuoden 2019 aikana OIVA-keskuksessa pilotoidaan RAI CA-Helsan käyttöä tavoitteena löytää asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin yhdenmukainen mittari. Tätä työtä tehdään yhdessä THL:n kanssa.

Omaishoidontukeen oikeutettuja asiakkaita oli kolmanneksen lopussa 894, joista lähes 43 % oli yli 75-vuotiaita. 

Kotihoidossa oli alkuvuodesta useita esimiesmuutoksia toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuen. Kotihoidon (sis. säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon, säännöllisen ja tilapäisen avustajapalvelun sekä veteraanien kotihoidon ja kotihoidon setelipalvelut) piirissä oli tarkastelujaksolla 1 779 eri asiakasta, heistä 75 vuotta täyttäneitä oli 360.  Lähes 13 % yli 75-vuotiaiden ikäluokasta sai kotihoidon palveluita tarkastelujaksolla. Säännöllisen kotihoidon palvelua vähintään 30 h/kk saaneita asiakkaita oli 503 (28 % asiakkaista). Tukipalveluasiakkaita oli alkuvuodesta yhteensä 2 325, joista 65 vuotta täyttäneitä oli 2 153. 

Kotihoidon jaksotyöaikapilotti, ns. Voimamalli päättyy 6.5.2019. Pilotin terveysvaikutukset, asiakastyytyväisyys ja henkilöstökokemukset eivät olleet odotusten mukaisia.

Kevään aikana valmisteltiin lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutusta. Kotihoidon alueelliset asiakasillat vakiintuivat osaksi toimintaa. Tilaisuuksia järjestetään keväisin ja syksyisin. Mäki-Matti - Viitaniemen kotihoitoalueella pilotoidaan lääkerobottia asiakkaan lääkehoidon varmistamisessa. 

Kotiutustiimi aloitti toimintansa vuoden 2018 lopussa. Kotiutustiimissä otetaan vähitellen käyttöön myös asiakkaiden kuntouttavat arviointijaksot.  

Päiväkeskuksissa toteutetaan vuoden 2019 aikana päiväkeskusten jakautuminen hyvinvointikeskuksiin ja kuntouttavaan päivätoimintaan. Kuntouttavan päivätoiminnan yksiköissä tehdään asiakkaiden toimintakyvyn arviointeja, ja toteutetaan tavoitteellista kuntoutusta. Asiakkaita kuntouttavassa päivätoiminnassa oli tarkastelujaksolla noin 450.

Kulttuurisen vanhustyön kehittämiseen palkattiin vuodeksi 2019 projektityöntekijä, jonka tarkoituksena on kehittää hyvinvointikeskusten toimintaa ja yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kanssa. 

Henkilöstön saatavuuden haasteet näkyvät koko toimialalla. Varahenkilöstön määrä ei riitä kaikkien poissaolojen sijaistamiseen, ja ulkopuolisia sijaisia on vaikea saada. Vakituisen henkilöstön tuplavuorokorvauksia ja hälytysrahoja maksettiin ensimmäisen kolmanneksen aikana 14 100 euroa. Ne lisääntyivät palveluyksikössä edelliseen vuoteen verrattuna 5 000 euroa.

Ympärivuorokautinen asuminen ja hoito

Vuoden alussa lyhytaikaishoidon yksikkö Akseli ja Elina siirtyi Palveluohjaus ja kotona asumisen tukemisen palveluyksikköön. Akseli ja Elina muutti Keljosta Väinönkadun palvelukeskuksen tiloihin. Väinönkadun yksikön asukkaiden ja henkilöstön sijoittuminen muihin palveluihin sujui ennakoidusti. Suurin osa henkilöstöstä sijoittui vanhuspalveluissa muihin vastaaviin tehtäviin, eikä ketään irtisanottu tämän vuoksi.

Väkkärän palvelukeskus muutti 15.1.2019 Vaajakoskelle valmistuneeseen 34-paikkaiseen Sampoharjuun. Toiminta Sampoharjussa alkoi muutoksen jälkeen vähitellen vakiintua.

Keljonkadun palvelukeskuksen A-talon kiinteistön paloturvallisuuden riskien vuoksi paloviranomainen edellytti välittömiä muutoksia yksiköiden paloturvallisuuden parantamiseksi. Yhteistyössä Tilapalvelun kanssa muutokset saatiin toteutetuksi, ja 25.4.2019 saatiin lupa jatkaa nykyistä toimintaa kiinteistössä 31.8.2021 asti.

Pitkäaikaishoidon tulevaisuutta koskevien vaikutusten ennakkoarvioinnin perusteella laitoshoidon muutosta ja toiminnan siirtämistä Palokan sairaalasta vuonna 2020 – 2021 vapautuviin tiloihin on valmisteltu, ja alustava tarveselvitys on tehty.

Talven ja kevään aikana mediassa käyty negatiivinen vanhuspalvelukeskustelu vaikutti osaltaan myös Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon henkilöstötilanteeseen. Poissaoloihin ei saatu varahenkilöitä ja ulkopuolisten sijaisten rekrytointi oli vaikeaa. Vakituinen henkilökunta teki tuplavuoroja, joista kertyi merkittäviä lisäkustannuksia. Tuplavuorokorvauksia ja hälytysrahoja maksettiin palveluyksikössä ensimmäisen kolmanneksen aikana 9 720 euroa.

Vuoden ensimmäisellä kolmanneksella SAS-työryhmässä tehtiin ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palvelusta yhteensä 111 päätöstä, joista 2 ulkopaikkakuntalaisille. Myönteisiä päätöksiä tehtiin 109 ja kielteisiä 2. 

Palvelun piiriin sijoitettiin yhteensä 110 uutta asiakasta, lisäksi 24 asiakasta muutti yksiköstä toiseen. Asiakkaista 119 sijoittui tehostettuun palveluasumiseen (omaan palveluun 67 ja ostopalveluihin 52). Pitkäaikaishoitoon sijoittui 15 asiakasta. Uusista sijoitetuista 39 % siirtyi palveluun terveyskeskussairaalasta, 23 % lyhytaikaishoidosta, 29 % kotoa ja 9 % muualta (mm. omalla kustannuksella palvelutalossa jo olevat ja toiselta paikkakunnalta siirtyvät). 

Vakituista ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon paikkaa odotti ensimmäisellä vuosikolmanneksella keskimäärin 42 asiakasta, joista 78 % odotti tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 22 % pitkäaikaishoidon paikkaa. Tarkastelujakson viimeisenä päivänä paikkaa odotti 56 asiakasta, joista 34 % terveyskeskussairaalassa, 39 % kotona, 11 % lyhytaikaishoidossa ja 16 % muualla (itsemaksavallapaikalla ja ulko-paikkakuntalaiset). 

Ensimmäisellä kolmanneksella keskimääräinen odotusaika tehostettuun palveluasumiseen oli 54 päivää ja pitkäaikaishoitoon 45 päivää. Kolmen kuukauden odotusaika ylittyi yhdellä asiakkaalla.

Asukasvalintoihin liittyvän ARA-ohjeistuksen noudattamiseksi varallisuustiedot saatiin selvitettyä 91 asiakkaalta. Määritetty varallisuusraja ylittyi heistä 49 %:lla. 

Tarkistelujakson aikana Pihlajalinna Oyj irtisanoi Ikipihlaja Mathildan palveluasumisen sopimuksen. Yksikössä asui 5 asiakasta, joiden asumispaikka järjestettiin uudelleen. Yksikön viimeinen asukas sijoitettiin 3.5.2019.

Perheiden ennalta ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman hanke KSLAPE päättyi vuoden 2018 loppuun. Kansallisella tasolla Lapen muutostyö on suunniteltu jatkuvan vuosina 2019-2025. Hankkeen hyviä käytäntöjä edelleen jalkautettiin mm. maakunnallisen lapsistrategian konkretisoimisella sekä lapsen osallisuuden ja oikeuksien edistämisellä koulutuksin ja yhteistyö- ja kumppanuusfoorumien muodossa. Perhekeskusmallin mukainen palvelurakenteen syventäminen jatkui Jyväskylän alueellisten perhekeskusverkostojen edelleen laajentamisella ja niiden toiminnan viemisellä rakenteisiin. Perhekeskustoiminnan pelikirja valmistui kehittämistyön muistilistaksi ja avuksi. Pelikirja tukee toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia, sekä yhtenäistää toimintaa. Perhevalmennuksen uudistettuja sisältöjä otettiin käyttöön, nuorten vanhempien Suunta-toiminta jatkui koulutuksien muodossa sekä Lapset puheeksi -toimintamallin käyttöönottoa laajennettiin. 

Erityinen painopiste uudistamisessa on lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden muodostaminen, siten että sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyksen palveluiden yhdyspinnoista ja yhteistyöstä huolehditaan asukaslähtöisesti. Lapen jatkotyöskentelyn tavoite on, että palvelut toimivat moninaisten toimijoiden verkostossa, jossa eri osat ja toimijat ovat toisistaan riippuvaisia ja yhden kohdan muutokset heijastuvat palvelukokonaisuuteen. Osana LAPE-työn jatkoa valmistellaan palveluiden osaamis- ja tukikeskuksia (OT-keskuksia) valtakunnallisessa työryhmässä sekä alueellisissa valmisteluryhmissä. Jyväskylä on mukana yliopistovetoisessa (JYU) valmistelussa. 

Perustasolla tehtävän lasten mielenterveystyön edistämiseksi on järjestetty yhteistyössä sivistyksen toimialan ja sairaanhoitopiirin kanssa esimiesten ja johdon työpajoja sekä päivitetty hoitoketjuja.

Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Vaajakoskella Sampoharjun neuvolan avajaisia vietettiin helmikuun alussa. Avajaisten yhteydessä lanseerattiin kulttuurineuvolatoiminta, jota pyritään porrastetusti laajentamaan myös muihin toimipaikkoihin. Laajennettuja palveluaikoja on kokeiltu Sampoharjun ja Kyllön neuvoloissa, asiakaspalaute on ollut hyvä. Kesän neuvolapalvelut on suunniteltu toteutettavaksi pääosin ilman sulkuaikoja. Lastenneuvolassa on valmisteltu uutta, asiakkaan tarpeet paremmin huomioivaa palvelumallia. Äitiys- ja lastenneuvolassa on LAPE- hankkeen kanssa yhteistyössä uudistettu maakunnallinen perhevalmennus, jonka vakiinnuttamien osaksi palvelutoimintaa on aloitettu. Äitiys- ja lastenneuvoloiden keskitetyn puhelinpalvelun yhteyteen liitettiin chat-palvelu huhtikuussa. Päihdeäitien kohtaamista ja hoitoa on kehitetty yhteistyössä Sovatekin kanssa. 

Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden perusopetuksen harjoitteluyhteistyö jatkuu äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan toimipisteissä.

Kouluterveydenhuollossa on jatkettu vuonna 2018 aloitettuja AVI:n työsuojelutarkastuksia. Päihteiden käyttöä ja mielialaa seulovat mittarit on otettu aktiiviseen käyttöön ja työntekijöiden osaamista päihdekysymyksissä on lisätty. Aloitettiin kouluterveydenhuollon neuropsykiatrisen toimintamallin kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 

Kouluterveydenhuollon, KIHU:n ja Liikkuva-koulu toimijoiden kesken on käynnistynyt kartoitus yhteistyön mahdollisuuksista koululaisten kokonaishyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. 

Opiskelijoiden mielenterveyden ja päihteiden käytön kasvaviin ongelmiin on vastattu psykologin ja päihdesairaanhoitajan lisäyksellä syksyllä 2018. Hoidollisen tuen palveluja on integroitu osaksi opiskeluterveydenhuollon kokonaisuutta. Avosairaanhoidon ja Fimlabin kanssa valmistellaan sukupuolitautien etä-testauspalvelun käyttöönottoa. Maksuton alle 20-vuotiaiden ehkäisyn käyttö on lisääntynyt ja vakiintumassa osaksi palveluja. Maksuton ehkäisy kohdennetaan myös alle 25-vuotiaille, joille on tehty raskauden keskeytys. Opiskeluterveydenhuollossa on valmisteltu kesäajan palvelua; heinäkuussa tarjotaan terveydenhoitajan päivystysluonteinen vastaanottopalvelu, lääkäripalvelut avosairaanhoidon vastaanotoilla. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto siirtyy vuonna 2021 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiölle.

Psykososiaaliset palvelut

Varhaisen tuen palveluissa aloitti maaliskuun alussa kaksi perhekeskustyöntekijää. He ovat laajentaneet perhekeskusverkostotoimintaa myös Palokan alueelle. Verkostoja on nyt kaikkiaan 11 ja ne kattavat koko Jyväskylän. Alkuvuonna verkostokokoontumisia on ollut yhteensä 17. Perhekeskustyöntekijät ovat aloittaneet keväällä neljällä alueella avoimien palveluohjauksellisten vastaanottojen pitämisen.

Perheohjaajauksessa on huhtikuusta alkaen työskennellyt 12 työntekijää. Perheohjaajilla on meneillään tiimivalmennusprosessi, jossa on tavoitteena selkeyttää perheohjaajien työnkuvaa ja kehittää työn rakenteita. Perheohjauksessa eri perheiden määrä oli 307 (2018: 220). Perheohjaajat ovat jalkautuneet neuvoloihin yhtenä päivänä kuukaudessa, missä on vastaanotto myös kouluikäisille lapsille. Perheohjauksessa on meneillään kolme ryhmää: yksin odottavien ryhmä, nuorten äitien ryhmä ja vuorovaikutusryhmä.

Perhesosiaalityöntekijöiden asiakasperhemäärä on kasvaneet (73 perhettä ja 106 lasta). Palvelutarpeen arvioinnin määriä on seurattu 11.3. alkaen (25 palvelutarvearviointia). Ammatillinen tukihenkilötyö on vasta alkanut vuoden alussa (12) ja MLL kautta on tukihenkilösuhde 29 lapsella. Tukiperheissä käyviä lapsia on 91.

Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä olevien perheiden määrä on vähentynyt, se on 1-4/2019 177 (2018:238) ja omassa työssä 52 (2018: 59). Perheiden määrän vähentyminen ei kuitenkaan näy myönnetyssä tuntimäärässä, joka on hieman kasvanut viime vuodesta, 1-4/2019 10027 (2018:9702). Myönnetty tuntimäärä on lähes tasan säännöllisen ja tilapäisen kotipalvelun välillä. Säännöllisen kotipalvelun piirissä on edelleen kasvanut tiivistä ja erityistä tukea tarvitsevien perheiden osuus. Perheitä säännöllisen kotipalvelun piirissä oli 90 ja tilapäisen 184 perhettä. 

Psykologipalvelussa keskimääräinen asiakasmäärä kuukaudessa on 714 (2018: 598). Suoritteiden määrä on 4797 (2018: 4294). Erityisesti aikuispsykologityö on ruuhkautunut ja odotusajat ovat olleet kevään aikana keskimäärin 8 viikkoa. Uusia aikaa odottavia asiakkaita on jonossa 70. Keskimääräinen odotusaika pikkulapsipsykologeille on tällä hetkellä 5 viikkoa. Psykologipalvelut ovat valmistelleet syksyllä toteutuvaa, kaikille kaupungin psykologeille suunnattua kaksipäiväistä koulutusta neuropsykiatrisista häiriöistä.  

Perheneuvolaan ohjautuneiden lasten ja perheiden tilanteet ovat aiempaa vaativampia. Niissä tarvitaan pitkäkestoista, hoidollista työtä ja yhteistyötä monitoimijaisten verkostojen kanssa. Lastenpsykiatrialta perustasolle perheneuvolaan lähetettyjen asiakkaiden määrä on lisääntynyt, lähetteiden määrä on 20. Suoritemäärä on 8315 (2018: 7678). Neuvonta- ja terapiaseteleitä myönnettiin 67 (2018: 36) ja neuropsykiatrisen tuen seteleitä 67 (2018:19). Keskimääräinen odotusaika on 5,8 (2018: 8,8). Perheneuvolan ryhmätoiminnassa on ollut kevään aikana yhteensä seitsemän ryhmää. Perheneuvolassa on otettu käyttöön sähköisesti varattavia aikoja sovittelun ja neuvonnan osalta. Niitä on käytetty aktiivisesti ja ne ovat osaltaan helpottaneet asiakkaiden pääsyä perheneuvolaan. Valmisteilla on sähköisen ajanvarauksen laajentaminen nopeutettuihin kerta-aikoihin. Lastentutkimusklinikalla on hyödynnetty videovälitteisiä etävastaanottoja konsultaatioina kuntiin ja sitä on käytetty myös onnistuneesti kaukana asuvien lasten kuntoutuksessa.

Nuorisovastaanotolla on tehty tiivistä yhteistyötä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa, niiden avulla on selkiytetty työnjakoa ja sujuvoitettu yhteistyönkäytäntöjä. Nuorisovastaanoton asiakasmäärä oli 550 (2018: 361). Avoimella vastaanotolla on käynyt 64 asiakasta. Palveluissa valmistellaan chat-palvelun siirtämistä ilta-aikaan nuorten tavoittamiseksi paremmin sekä 3D10 –arviointilomakkeen käyttöönottoa. IPC-koulutus toteutetaan yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, oppilashuollon ja nuorisopsykiatrian kanssa. Erityisesti lastensuojelun kanssa on lisätty asiakaskohtaista yhteistyötä. Nuorisovastaanottoon on siirtynyt lastensuojelusta yhteensä 25 asiakasta perheineen, joista selkeästi avopäihdehoidon asiakkaita on 17. Lisäksi 27 asiakkaan kanssa on tehty yhteinen palvelutarpeen arviointi lastensuojelun kanssa. Nuorisopsykiatrialta on ohjautunut 20 asiakasta perheineen Nuorisovastaanottoon.

Lapsioikeudellisissa palveluissa uuteen virkaan saatiin rekrytoitua pätevä sosiaalityöntekijä, joka aloitti maaliskuussa. Sähköinen ajanvaraus on sujuvoittanut asiakkaiden mahdollisuutta varata aikaa palveluun. Puhelinneuvonta-aikojen määrä kaksinkertaistettiin suuren kysynnän vuoksi ja otettiin käyttöön chat-palvelu. Sähköistä ajanvarausta laajennetaan tapaamisneuvotteluihin. Päivystyksellinen ja ajanvaraukseton vastaanotto kerran viikossa otetaan käyttöön. Valvottujen tapaamisten piirissä olevien lasten määrä on yhteensä 73 lasta (2018: 77 lasta). Valvottujen tapaamisten palveluntuottajia on tällä hetkellä kaksi.

Avoterveydenhuolto

Avosairaanhoito

Avosairaanhoidon lääkäritilanteessa on vaihtelua. Tammi-helmikuussa lääkäritilanne oli kohtuullisen hyvä mutta maalis-huhtikuussa lääkäritilanne huonontui (täyttöaste oli helmikuussa yli 92 % ja huhtikuussa alle 80 %). Haasteet lääkärityövoiman rekrytoinnissa jatkuvat kuten edellisinä vuosinakin. Avoimeen lääkärihakuun tuli vain yksi hakemus. Maaliskuussa tehtiin avosairaanhoidon resurssiselvitys, jossa tarkasteltiin Jyten resurssitilannetta lääkäreiden ja hoitajien osalta. Uuraisten lääkäritilannetta on vaikeuttanut yhden lääkärin irtisanoutuminen maaliskuussa. Uuraisille ei ole saatu rekrytoitua lääkäriä.

Terveystalolta on ostettu lääkärityötä Kyllön kiirevastaanottotoimintaan klo 16-18 väliselle ajalle sekä Hankasalmelle ja Huhtasuolle. Terveystalolla on ajoittain ollut ongelmia lääkäreiden toimittamisessa, jolloin esim. kiirevastaanottoa ei ole pystytty lääkärityön osalta järjestämään (10 vuoroa tammi-huhtikuun aikana). Sairaanhoitopiirin kanssa on jatkettu neuvotteluja kiirevastaanoton ja päivystyksen työnjaosta. 

Avosairaanhoidossa keskiarvoinen jonotusaika lääkärille on vaihdellut 22 päivästä 34 päivään. Hoitajien keskiarvoinen jonotus aika on vaihdellut kuudesta (6) päivästä 12 päivään. Hoitajakäyntien määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitajakäyntien vähenemiseen vaikuttaa mm. se, että hoitajien lyhyihin poissaoloihin ei ole saatu sijaisia. Potilaat ovat kuitenkin päässeet kiireettömään hoitoon hoitotakuun edellyttämässä ajassa (alle 3kk).

Sähköinen hoidontarpeen arviointi OmaOlo otettiin käyttöön ja oirearviointeja voi tehdä tällä hetkellä 8 eri oireesta; alaselkä, hengitystie- ja virtsatietulehdus, polvi, olkapää, närästys, yskä, korvakipu ja kurkkukipu. OmaOlo sähköinen palvelu mahdollistaa potilaalle sähköisen asioinnin turvallisessa nettiympäristössä, jonka kautta on myös mahdollista varata aika lääkärille, sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille. Ajanvaraus toteutettiin Omaolosta suoraan Efficaan. Jokaisessa toimintayksikössä on sähköiset omaolo-ajanvaraukset sekä lääkärille että sairaanhoitajalle.

Kuokkalan terveysasemalla aloitettiin videovastaanotto kokeilu huhtikuun alussa. Tavoitteena on laajentaa videovastaanottotoimintaa syksyllä, jos Kuokkalan kokemukset toiminnasta ovat hyvät. Puhelinpalvelun kehittämiseen on edelleen panostettu ja on otettu käyttöön ns. IVR-palveluvalikko, jossa potilaat soittaessaan voivat valita numerovalikon avulla, mitä asia koskee ja onko kyseessä kiireellinen hoito. Valikon käyttöönoton myötä on pystytty vastaamaan nopeammin kiireellisten potilaiden yhteydenottoihin.

Laatutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti ja laatutyön kehittäminen jatkuu edelleen. Tämän vuoden laatutavoitteet ovat johdon ja laatutyöryhmän yhteisesti sopimat ja julkaistu. Tupakoinnin vähentäminen on uusi laatutavoite ja verenpaineasia on edelleen keskiössä. Tupakkavieroituskurssit on aloitettu huhtikuussa. Laatutyön verkostoa on laajennettu ja aloitettu yhteistyö avosairaanhoidon ulkopuolelle; neuvolaan, opiskeluterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon.
                 
Valinnanvapauskokeilun myötä Hankasalmella aloitti maaliskuussa uusi toimija Hankasalmen Kunnanlääkärit. Valinnanvapauskokeilu päättyy lokakuussa ja on käyty neuvotteluita eri palveluntuottajien kanssa potilaiden siirtymisestä takaisin avosairaanhoitoon.

Sairaala Novan käyttöönoton suunnittelu on alkanut.

Kuntoutus ja erikoisvastaanotot

Hoitotarvikkeiden kustannukset ovat pysyneet alkuvuoden melko hyvin budjetin sisällä. Sokeritasapainon jatkuvan kudossensorointi FreeStyle Libren jakelun laajentaminen Jyväskylässä vuodelle 2019 etenee suunnitelman mukaan. Noin 75 %:lle 1-tyypin diabeetikoista, luovutetaan käyttöön 18 sensoria/vuosi. Edelleen noin 25 % kriteerit täyttävistä 1-tyypin diabeetikoista saa täydet 26 sensoria käyttöönsä.

Sairaanhoitopiirin hankintakeskuksen toteuttama hoitotarvikkeiden kilpailutus on lähes kokonaan toteutettu. Hoitotarvikkeiden kulutuksen raportointia on tarkennettu ja syntyvät kulut voidaan kohdistaa yksikkökohtaisemmin.
    
Erikoislääkäreiden tutkimuslähetteet vähentyivät alkuvuodesta ja lähtivät kevään aikana uudelleen kasvuun. Hoitajavastaanotoille pääsy vaihtelee. Huolta aiheuttaa erityisesti ravitsemusterapeutille ja diabeteshoitajan vastaanotoille pääsyt. Diabeteskentällä on puutetta ja vaihtuvuutta henkilöstössä. 

Suolistosyövän seulontojen aloituksen valmisteluun on valmistauduttu kevään aikana. Jyväskylä on mu-kana suolistosyövän seulonnoissa yhtenä pilottikuntana. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Fimlabin ja Suomen syöpärekisterin kanssa. Vuosina 2019–2020 seulonta kohdistuu 60-, 62-, 64- ja 66-vuotiaille jyväskyläläisille miehille ja naisille.  Seulontakirjeet lähetetään porrastetusti kuluvan vuoden aikana kotiosoitteisiin viikosta 18 alkaen.

Sydämen rasitustutkimusten kliinisen lääkärityön kilpailuttamisen valmistelu aloitettiin huhtikuun lopulla. Uuden sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa. Yksilöllisten apuvälineiden kilpailuttamisen aloittamisesta tehtiin päätös sairaanhoitopiirin ja Jyten kesken. Kilpailutus koskee ortopedisiä jalkineita ja tukisukkia/-hihoja.

Puheterapian hoitoonpääsyssä ylitetään edelleen hoitotakuun raja. Hoitoonpääsyviiveissä on vaihtelua kuukausittain, mutta suunta kuitenkin maltillisesti laskeva. Ulkoisen palveluntuottajan kanssa on tehty sopimus etäterapiasta. Parhaillaan kartoitetaan sopivia ja halukkaita asiakkaita palvelun piiriin. Uusien maksusitoumuksella tai palvelusetelillä toteutettavien terapioiden käynnistämistä hankaloittaa yksityisten palveluntuottajien pula. Jyte alueella hankasalmelaisille ja korpilahtelaisille puheterapian asiakkaille on haastavaa löytää ostopalveluna terapeutteja. Suunnitteilla on webropol-kyselyn toteuttaminen asiakaspalautteiden saamiseksi sekä sähköisen ajanvarauksen rajattu kokeilu. Positiivista on, että kliiniseen harjoitteluun tulevia opiskelijoita on säännöllisesti tarjolla.

Lasten toimintaterapiassa hoitotakuu on ylittynyt säännöllisesti. Uusi toimintaterapeutti on rekrytoitu ja aloittaa työt kesäkuun alussa. Lasten terapeuttien lähetekäytäntöjä ja prosessien sujuvuutta on kehitetty fysio- ja toimintaterapiassa. Kaksi lasten toimintaterapeuttia on osallistunut palveluohjauskoulutukseen. Jamkin etäkuntoutuskoulutukseen on osallistunut 2 työntekijää lasten tiimistä suunnitellen etävastaanoton mahdollisuutta lasten terapioissa. Sairaala Novaan siirtyvien lasten fysio- ja toimintaterapeuttien osalta on tiivistetty yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa.

Fysioterapiassa liityttiin mukaan Omaolo oirearvioon alaselkä-, polvi- ja olkapääoireilevien osalta. Oirearvion tehtyään potilas voi saada ajan fysioterapeutin vastaanotolle ilman suoraa kontaktia ammattilaiseen. Palvelu aloitettiin Kyllön terveysaseman fysioterapiassa ja laajenee vähitellen Jyten muille alueille. Fysioterapeutin suoravastaanotto laajentui vuoden 2019 alusta Hankasalmelle. Jyten avofysioterapian keskitetty ajanvaraus keskitettiin alkuvuodesta yhden numeron alle, samalla puhelinpalveluaikaa lisättiin.

Tekonivelpotilaan uudistunut hoitopolku, jossa potilas käy sairaanhoitajan ja fysioterapeutin yhteisvastaanotolla, laajentui alkuvuodesta Jyten kaikille terveysasemille.

OTE-fysioterapeutti aloitti työn kevään aikana. Fysioterapeutin vastaanotolle ja kuntoutukseen ohjautuu työterveyshuollon kautta alaselkäoireisia tai selkäleikattuja sairauslomalla tai sen uhkaamia työikäisiä potilaita. AVH-sopeutumisvalmennuskurssi toteutettiin alkuvuoden aikana.

Sairaala Novan käyttöönoton suunnittelu on alkanut.

Suun terveydenhuolto

Hoidon kysyntä on kasvanut ja hoitoon pääsy on heikentynyt edelleen. Sampoharjun hammashoitola aloitti toimintansa helmikuun alussa. Samaan aikaan Jyskän ja Vaajakosken hammashoitoloissa toiminta loppui. Tämän seurauksena tilojen määrä supistui entisestään ja rekrytointeja ei ole voitu toteuttaa talousarvion mukaisesti. 

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi huhtikuun lopussa Jyväskylän kaupungille määräyksen järjestää hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa terveydenhuoltolain 51 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla siten, että potilas pääsee hammaslääkärin vastaanotolle viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Tarpeelliset toimenpiteet on suoritettava 31.10.2019 mennessä ja näiden toimenpiteiden selvitystyö aloitettiin välittömästi.

Palveluseteli otettiin käyttöön 18.3.2019. Palvelutuottajia on saatu mukavasti ja toivottua kilpailuakin on syntynyt. Palveluseteleitä on jaettu lohkeamien hoitoa varten ja kuntalaiset ovat ottaneet niitä erittäin mielellään vastaan.

Asetuksen mukaisia suun terveystarkastuksia on tehty kouluilla (Huhtasuo ja Pupuhuhta) ja liikkuvassa yksikössä (Kyllön alueen koulut). Yhteistyötä sivistystoimen kanssa on jatkettu Pop up –yksikön käytön laajentamiseksi useammille kouluille, jotta ikäluokat saataisiin vielä kattavammin tarkastettua.

Suun terveydenhuollosta on käyty kouluttamassa vanhuspalveluiden henkilökuntaa suuhygienian ylläpidossa sekä kaupungin omissa että ostopalveluyksiköissä.

Vastaanottojen asiakaskokemus on pysynyt erinomaisella tasolla. Puhelinpalvelun asiakaskokemus oli alkuvuodesta hyvällä tasolla, mutta palvelusetelin käyttöönoton myötä puheluiden määrä lisääntyi ennakoitua enemmän ja tämä vaikutti asiakaskokemukseen. Se pysyi kuitenkin ihan kelvollisella tasolla. Varahammashoitajan rekrytointi on helpottanut äkillisissä poissaolotilanteissa. 

Psykososiaalista kuormitusta on havaittu useammassa kyselyssä viime vuosina (AVI työsuojelutarkastukset, riskien kartoitus, henkilöstökysely). Suun terveydenhuollossa sovittiin, että tänä vuonna kiinnitetään huomioita työpäivän aikaiseen palautumiseen, erityisesti mikrotaukoihin. Hoitoloissa on mietitty ja sovittu yhteisiä taukokäytäntöjä.

Suun terveydenhuollon oirearvion käyttöönotto ODA-projektissa on viivästynyt. Tähän on syynä muiden oirearvioiden meneminen ohi aikataulussa sekä suun oirearvion hieman monimutkaisempi rakenne. Tarkoituksena on aloittaa asiakastestaus heti kun korjattu versio oirearviosta saadaan käyttöön. Alkuperäisen aikataulun mukaan asiakastestaus pitäisi olla nyt käynnissä, mutta todennäköisesti se päästään aloittamaan syksyllä.

Sairaala Novan käyttöönoton suunnittelu on alkanut.

Terveyskeskussairaalat

Osastotoiminta

Lääkäritilanne on ollut todella haasteellinen ensimmäisen kolmanneksen ajan painottuen tammi-maaliskuulle. Tästä johtuen osastojen ylipaikat ovat olleet pois käytöstä potilasturvallisuuden varmistamiseksi helmi-maaliskuussa, ja osaltaan tähän liittyen on muodostunut kitkalaskutusta 146 hoitopäivältä. Sairaalahoitoa on jouduttu ostamaan yhteensä 362 hoitopäivää Muuramen hyvinvointi -liikelaitokselta, Sotainvalidien sairaskodilta sekä Keuruun ja Laukaan terveyskeskuksista.

Lääkäritilanteesta johtuen päiväsairaalan alkuvuosi on ollut myös erittäin haasteellinen, minkä vuoksi se on toiminut hoitajavetoisesti eikä uusia päiväsairaalalähetteitä ole pystytty ottamaan vastaan maaliskuussa eikä huhtikuun alussa. Potilaiden lääkärikontrolliaikoja on jouduttu siirtämään, mutta potilaat ovat päässeet lääkärinvastaanotolle hoitotakuun rajoissa. Huhtikuun puolivälistä alkaen päiväsairaala on toiminut jälleen normaalisti myös lääkärityön osalta. 

Kotiutustiimin toiminnan kautta kotiutuksia on pystytty tehostamaan, ja tätä on tukenut myös oman toiminnan palveluohjauksen kehittäminen edelleen.

Hoitohenkilöstösijaisten saaminen lyhyisiin poissaoloihin on ollut haasteellista ensimmäisen kolmanneksen ajan, painottuen erityisesti huhtikuulle. Varahenkilöstö on ollut täysimääräisenä käytössä koko ajan. Henkilökunnan sairauspoissaolot ovat alkuvuoden aikana olleet viime vuotta vähäisempiä. 

Vuonna 2019 terveyskeskussairaaloiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on saattohoidon kehittäminen yhteistyössä kotisairaalan kanssa. Saattohoidon kehittäminen tulee olemaan myös maakunnan yksi strategisista kehityskohteista. Kyllön osastojen 3 ja 5 toiminnan kehittämisen vuoksi on kyseisiä osastoja remontoitu, ja osastojen paikat vaihdetaan toukokuun puolivälissä. Kyllön osastolla 5 hoidetaan pääasiassa palliatiivisia- ja saattohoitopotilaita ja Kyllön osastolla 3 pääasiassa päihde- ja mielenterveyspotilaita. Remontin ja osastojen vaihdon myötä Kyllön osastolle 5 saadaan kahdeksan saattohoitopaikkaa, muistohuone ja taukotilat omaisille sekä Kyllön osastolla 3 pystytään paremmin huomioimaan turvallisuustekijät. Lisäksi kaikkien osastojen profiilit on tarkistettu. 

Asiakaskokemuksen jatkuva mittaaminen aloitettiin Roidun palautelaitteilla tammikuussa. Nyt saadaan reaaliaikaista, jatkuvaa ja arvokasta tietoa asiakastyytyväisyydestä ja nopeaa reagointia vaativista kehityskohteista. Asiakaskokemusta johtamalla parannetaan mm. potilastyytyväisyyttä ja motivoimme henkilökuntaa. NPS tavoitetaso asetettu 70, ensimmäisen kolmanneksen keskiarvo 75,54.

Triage Risk Screening Tool eli TRST-mittari otettiin käyttöön osastoilla huhtikuun alussa. Mittarilla on tarkoitus segmentoida paljon terveydenhuollon palveluita tarvitsevien potilaiden ohjautuminen palvelu-tarpeenarviointiin ja palveluiden piiriin.

Koko henkilökunta osallistui terveyskeskussairaaloiden yhteiseen lean-koulutukseen maalis-huhtikuussa. Lean-agenteiksi nimettiin kaksi hoitajaa joka osastolta sekä yksi lääkäri. He osallistuvat loppuvuoden aikana lean-agenttikoulutukseen ja osana koulutusta kehittävät mm. kotiutukseen ja lääkehoitoon liittyviä prosesseja sekä ylläpitävät lean-kehittämistä myös koulutuksen jälkeen. 

Terveyskeskussairaalat ovat aktiivisesti mukana sairaala Novan vuodeosastosuunnittelun työryhmissä ja ohjausryhmässä sekä toimintaprosessien ohjausryhmässä ja käyttöönoton projektiryhmissä.

Siivoustyö ja ruokapalvelut

Vaajakosken vanhan terveysaseman siivous oli Siivoustyö ja ruokapalvelut -yksikön toimintaa tammikuun loppuun saakka. Uuden Sampoharjun terveysaseman siivous siirtyi Tilapalvelun hallintaan helmikuun alussa. Vaajakosken terveysasemalla aiemmin työskennelleet kaksi laitoshuoltajaa siirtyivät Kyllöön, johon lisääntyneen potilasvaihdon vuoksi tarvittiin lisäresurssia. Laitoshuoltajien työvuoroihin tehtiin muutoksia välivuoron osalta, jotta se tukee potilashoitoa ja helpottaa iltavuoron laitoshuoltajan työkuormitusta. Huhtikuussa aloitettiin suunnittelu potilas- ja liinavaatetilausten tekemisen ja purkamisen siirtämisestä hoitohenkilöstöltä laitoshuoltajille, joka toteutuu toukokuussa.

Laitoshuoltajasijaisten saaminen poissaoloihin on ollut haasteellista ensimmäisen kolmanneksen ajan, painottuen erityisesti alkuvuoteen.  Laitoshuoltajien varahenkilöstö on ollut täysimääräisenä käytössä koko ajan. 

Siivouksen laadunarviointien tekeminen aloitettiin avoterveydenhuollon tiloista pilottina. Laitoshuoltajille pidettiin keskitetysti työhyvinvointikorttikoulutuksia helmi- ja maaliskuussa. Laitoshuoltajat osallistuivat terveyskeskussairaaloiden yhteiseen lean-koulutukseen maalis- ja huhtikuussa. Laitoshuoltajista nimettiin 10 lean-agenttia, jotka lähtevät osana koulutusta parantamaan mm. ateriapalveluprosessia. 

Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisen vahvassa keskiössä oli laiteturvallisuus. Perusturvan tarvike- ja laiteturvallisuussuunnitelma hyväksyttiin perusturvan johtoryhmässä huhtikuussa. Laiteturvallisuuden kehittäminen jatkui osaamisen varmistamisen osiolla; laiteajokorttien koontilistoja tehtiin eri palveluyksiköihin sekä laitekohtaisia liitetiedostoja. Tavoitteena on saada laiteajokorttien kokonaisuus valmiiksi toukokuun 2019 loppuun mennessä.