Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 1/2019

Toiminnan kolmannesvuosikatsaus

Pelastustoiminnan tehtävät

Pelastustoiminnan alkuvuoden tehtävämäärät nousivat hieman edellisvuodesta. Huhtikuun loppuun mennessä Keski-Suomen pelastuslaitos vastaanotti 1708 kpl (1638 kpl vuonna 2018) kiireellistä ja kiireetöntä pelastustoimen tehtävää. Tehtävämäärän nousuun vaikutti mm. tammikuun alun Aapeli-myrsky, huhtikuun alkupuolen tykkylumihaasteet sekä huhtikuun lopun kuivan kauden maastopalotehtävät.  

Aapeli-myrsky aiheutti kahden vuorokauden aikana pelastuslaitokselle 84 tehtävää. Runsaan lumentulon aiheuttamien sähkökatkosten takia nostettiin pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE) valmiuteen ja lähetettiin Keski-Suomen kuntiin kysely, jossa tiedusteltiin sähkökatkostilannetta ja onko kunnalla tarvetta pelastuslaitoksen tuelle. Kunnat vastasivat aktiivisesti ja suurempaa avuntarvetta ei tällä kertaa ollut.

Huhtikuussa oli sekä lunta että erittäin kuivaa. Huhtikuun 8. - 10. päivä tykkylumi aiheutti kolmen vuorokauden aikana yhteensä 100 pelastustoimen tehtävää, joista vahingontorjuntaa oli 47 kpl ja liikenneonnettomuuksia peräti 24 kpl. Huhtikuun lopun erityisen lämmin ja kuiva säätila loi otolliset olosuhteet maastopaloille, joita kirjattiin vajaan kahden viikon aikana 27 kpl. Vahingontorjuntatehtäviä oli alkuvuonna peräti 225 kpl muiden onnettomuustyyppien määrien pysyessä edellisten vuosien tasolla.

ERICA -hätäkeskustietojärjestelmä otettiin käyttöön Vaasan hätäkeskusalueella ja siten myös Keski-Suomen pelastuslaitoksella 12.3.2019. Valtakunnallisesti verkottunut viranomaisten yhteinen hätäkeskustietojärjestelmä turvaa tasapuoliset ja tasokkaat hätäkeskuspalvelut ja nopean avun saannin maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Uuden järjestelmän ”yliheitto” sujui ilman suurempia kommelluksia. Kiireellisyysluokat tulivat uutena pelastustoiminnan tehtäviin ja yksiköitä hälytetään paikkatiedon, varausasteen sekä ominaisuuksien ja kykyjen perusteella. Uusien ominaisuuksien myötä hätäkeskus voi tehdä hälytyksen tehtävänkäsittelyn aikana ja siten nopeuttaa ensimmäisen yksikön hälyttämistä. Näin vajaan kahden kuukauden kokemusten perusteella järjestelmän iso kuva on ollut hyvä, joskin pieniä tarkistuksia ja hienosäätöä tulee meidän ERICA-työryhmän tehdä vielä kevään aikana. ERICAN kehittyneempi versio otettaneen käyttöön syksyllä.

Karstulan ja Laukaan monitoimiyksiköt aloittivat kuluvan vuoden alusta. Moniammatillisella toimintamallilla yritetään löytää keinoja pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen turvaamiseen vasteaikojen mukaisesti harvaan asutuilla seuduilla. Tarkoitus on integroida pelastustoimen ja ensihoitopalvelun tehtäväaluetta ja saada resurssit tehokkaaseen käyttöön tavoitteena henkeä pelastavan avun turvaaminen. Monitoimiyksikkö on pelastajan ja ensihoitajan miehittämä kahden hengen ”kärkiyksikkö”, joka lähtee ensihoidon ja pelastustoiminnan tehtäviin ja jolla on kyky toimia laaja-alaisesti erityyppisissä ensihoidon ja pelastustoiminnan tehtävissä. Karstulan ja Laukaan lisäksi Muuramessa on ollut monitoimiyksikkö keväästä 2017 alkaen. Pelastustoiminnan tehtäviin kyseiset yksiköt on hälytetty alkuvuoden aikana 153 kertaa.

Onnettomuuksien ehkäisy

Onnettomuuksien ehkäisyssä on noudatettu pelastuslain 79 § mukaista riskienarviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevien kohteiden tavoitteelliset palotarkastusmäärät, asuinkerros- ja pientalojen paloturvallisuuden itsearvioinnin alueet sekä muut valvontatoimenpiteet. Valvontasuunnitelman toteutumaa seurataan kuukausittain ja näin pyritään valvomaan, että asetetut tavoitteet toteutuvat suunnitelman mukaisesti. Tällä hetkellä valvontatehtäviä on suoritettu jonkin verran vähemmän kuin vuoden 2018 kolmannesvuosiraportissa. Valvontatyöhön käytettävissä olevat resurssit ovat 25 henkilötyövuotta.

Turvallisuusviestintää on tehty Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelman mukaisille kohderyhmille, kuten NouHätä! -kampanja peruskoulun 8. luokkalaisille. Työtunteja turvallisuusviestintätilaisuuksiin on kirjattu alkuvuonna 1 116 tuntia, joista Nou Hätä! -tilaisuuksiin yhteensä 264 tuntia. Kahdeksasluokkalaisille on pidetty yhteensä 52 tilaisuutta, joihin on osallistunut yhteensä 1 178 henkilöä. Jyväskylässä pidetyn NouHätä! -aluekilpailun voitti tällä kertaa Kannonkosken koulun joukkue. Valtakunnallisessa loppukilpailussa Keski-Suomen joukkue sijoittui hienosti huipputuloksella sijalle neljä. Alkuvuonna on tehostettu myös viestintää sosiaalisessa mediassa, joka tavoittaa vuositasolla moninkertaiset määrät ihmisiä perinteiseen koulutustilaisuuteen verrattaessa.

Varautumista ja oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa on kehitetty viime vuoden tapaan pelastuslaitoksen sisällä, yhteistyössä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Pelastuslaitos on lisäksi ollut isossa roolissa syksyllä 2018 perustetun Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Tämä kehitystyö jatkuu edelleen.

Pelastusjohtaja on allekirjoituksellaan vahvistanut valvontasuunnitelman 9.1.2019.
http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/toimintaohjeet/suunnitelmat/valvontasuunnitelma

Ensihoito

Uusi ensihoitoasetus astui voimaan 1.1.2018. Uusi asetus mahdollistaa yhden hengen ensihoitoyksikön, joka ei ole kuljettava yksikkö. 

Alkuvuosi 2019 näyttäytyi sekä ensihoidossa että Jyväskylän keskussairaalan päivystyksessä normaalin kiireisenä ajanjaksona. Ensihoidon tehtävämäärät nousivat 1. tarkastelujaksolla 1 034 tehtävällä edellisestä vuodesta. Tehtävien lisääntymisen selittää Laukaan ja Karstulan monitoimiyksiköiden aloitus pelastuslaitoksella vuoden 2019 alusta. 

Tehtäviin sidotut käyttöasteet ovat liian korkealla Ristonmaan (EKS 121 ja 122), Seppälän (EKS 123), Vaajakosken (EKS 124) ja Tikkakosken (EKS 132) yksiköillä. Suositus olisi 35 prosentin käyttöaste.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Onnettomuuksien ehkäisy

1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.

Valvontatoimenpiteitä on kirjattu tehdyksi ensimmäisellä vuosikolmanneksella kaikkiaan
1 838 kappaletta. Ympärivuorokauden käytössä olevia kohteita, joita ovat esimerkiksi sairaalat ja hoitolaitokset on ensimmäisellä vuosikolmanneksella tarkastettu 16 % (52 kpl), samoin kuin kokoontumis- ja liiketiloja myös 16 % (54 kpl) vuoden tavoitteesta. Yhteensä vuonna 2019 tarkastusvuorossa olevista 1 540 valvontakohteesta on tarkastettu 245 kohdetta. Muita epäsäännöllisiä valvontatehtäviä on suoritettu 274 kohteeseen. Asiakirjavalvontatehtäviä on suoritettu sekä kirjoitettu erilaisia lausuntoja 1 302 kohteen osalta.

Asuin- ja vapaa-ajanrakennusten valvonta toteutetaan asukkaiden itse suorittamana paloturvallisuuden itsearviointina. Valvontakirjeitä, jotka sisältävät palautuslomakkeen, ohjeet ja oppaan on lähetetty alkuvuodesta 15 000 kappaletta. Ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana asukkaat ovat palauttaneet 1050 kirjettä.

Epäsäännöllisen valvonnan määräksi kemikaalilainsäädännön nojalla vuonna 2019 on valvontasuunnitelman laadintavaiheessa arvioitu 565 valvontasuoritetta. Näiden toteutuma ensimmäisellä kolmanneksella on 31.


 

2. Turvallisuusviestinnässä otetaan huomioon valvonta- ja onnettomuustiedot sekä asiakasryhmien tarpeet Keski-Suomen pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma – asiakirjassa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Turvallisuusviestinnässä on keskitytty tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Turvallisuusviestintätilaisuuksia on ollut yhteensä 246 kappaletta, joista lukumääräisesti suurimpana on turvallisuuskoulutuksen osuus: 201 koulutustilaisuutta. Kaikkiin turvallisuusviestintätilaisuuksiin on ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana osallistunut 8 993 henkilöä eli n. 3 % väestöstä.


Pelastustoiminta

3. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain.

I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.

II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.

Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2016 vuoden lopussa on esitetty alla olevassa taulukossa:
 

 Ruutujen määräVäestömäärä
Riskiluokka(kpl, km2)2016 (arvio)
Riskiluokka I1543 632
Riskiluokka II159114 376
Riskiluokka III21844 005
Riskiluokka IV19 55973 775
Yhteensä19 951275 788

Toimintavalmiusaikojen tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät

A. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 14:20 (n= 408), joissa toimintavalmiusaika on mitattu). Vuonna 2018 vastaava aika oli 13:42

B. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV). Ensimmäisen yksikön tva-tavoitteen täyttymisprosentti = 50 %. Taulukko 1

Taulukko 1    
riskiluokkatavoiteaika, mintavoiteajassa %mediaanikpl
I6386:19185
II10826:58330
III20999:38106
IV3610015:08342

C. Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I,II, II ja IV). Taulukko 2.

Taulukko 2    
riskiluokkatavoiteaika, mintavoiteajassa %mediaanikpl
I114811:0850
II146812:06115
III2210012:4638
IV389818:46205

Varautuminen ja väestönsuojelu

4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa Suomen kansallisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä. Pelastuslaitos osallistuu aktiivisesti Keski-Suomen maakunnan alueella toimivan valmiustoimikunnan sihteeristön toimintaan.

Pelastusjohtaja, osastopäälliköt ja valmiuspäällikkö sekä aluepalomestarit ovat merkittävällä tavalla osallistuneet väestönsuojelun ja varautumisasioiden edistämiseen maakunnassa. Pelastuslaitoksen omaa jatkuvuuden hallintaa on kehitetty siten, että pelastuslaitos kykenisi suoriutumaan tehtävistään erilaisista häiriötilanteista huolimatta. Erityisesti voimavaroja on priorisoitu sähkökatkoihin varautumiseen muun muassa siirrettävien varavoimakoneiden hankinnalla. Kuntien varautumisen tukemisessa on keskitytty evakuointisuunnitelman päivittämiseen. Kuntakohtaisia palavereja on pidetty 18 kunnassa. Lisäksi pelastuslaitos on osallistunut kuntien varautumiskoulutuksen järjestämiseen yhdessä pelastusopiston kanssa. 

Keski-Suomen alueellisen riskiarvion toimeenpanoa on jatkettu Keski-Suomen turvallisuus ja valmiustoimikunnassa pelastuslaitoksen johdolla. Maakunnallista valmiutta viedään eteenpäin kolmella keihäänkärjellä: 

  • Sähkönjakelun häiriöt ja sen seurannaisvaikutukset (sähkö, polttoainejakelu, viestin-tä/kyber, logistiikan häiriöt), talvimyrskyt ja pakkanen, 
  • Väestön terveyteen vaikuttavat uhat (vesihuollon häiriöt, pandemia)  
  • Sotilaallinen voimankäyttö ja laajamittainen maahantulo

Edellä mainituista kokonaisuuksista selvitetään tarkemmin nykytilanne maakunnan toimijoiden näkökulmasta, minkä jälkeen kehitetään organisaatioiden omia valmiuksia ja parannetaan yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä. Tavoitteena kasvattaa organisaatioiden ja koko maakunnan resilienssiä.