Hyppää pääsisältöön
Kuva
Keski-Suomen museo ja käsityöläiskodit vuonna 1961. Kuva: Kauko Kippo / KeMu. Kuva Kauko Kippo
Pääsisältö

Videokuvaus tuottaa liikkuvaa kuvaa joko digitaalisena tai nauhalle tallentuneena. Dokumentoinnissa kannattaa käyttää digitaalista videokameraa. Videokuvaus sopii etenkin toiminnan, prosessien ja liikkeen tallentamiseen. Menetelmä soveltuu myös ainutkertaisiin tilanteisiin, joissa vaiheittainen kuvaaminen esimerkiksi valokuvaamalla on mahdotonta.

Videokuvaan tallentuu lyhyessä ajassa paljon tietoa, johon voidaan myöhemmin palata. Liikkuva kuva on monipuolinen tutkimusaineisto. Myös muita tallennusmenetelmiä täydentävät lyhyet ”videoklipit” auttavat dokumentomaan muuten hankalasti tallentuvia tilanteita. Videokuvausta voidaan käyttää esimerkiksi ryhmähaastattelujen tallentamiseen.

Laitteet

Laadukkaan videokuvan tuottaminen vaatii hyviä välineitä sekä laitteiden hallintaa. Videokameroita on saatavissa helppokäyttöisistä harrastajalaitteista ammattilaistason videokameroihin. Laite kannattaa valita omien taitojen mukaisesti. Kuvaamista täytyy harjoitella etukäteen.

Laitevalintaan vaikuttaa myös kuvaamiselle asetettu tavoite. Pyritäänkö julkaisukelpoiseen aineistoon vai tehdäänkö videointi muistiinpanotarkoituksessa? Varsinaisten videokameroiden ohella liikkuvaa kuvaa voidaan tuottaa järjestelmäkameroilla sekä mobiililaitteiden ja tietokoneiden kameroiden avulla.

Videokuvaaminen edellyttää usein lisävarusteiden käyttöä. Mikäli kuvaus tapahtuu paikallaan, jalustan käyttö vakauttaa kuvaamista. Äänen laadukas tallentaminen on mahdollista erillisellä mikrofonilla.

Kuvauspaikan olosuhteet saattavat edellyttää lisävarusteiksi suotimia, lisävalaisimia tai tuulisuojia.

Valmistautuminen

Kuvauspaikkaan ja tilaan kannattaa tutustua etukäteen sopivien kuvakulmien löytämiseksi. Kulkureitit, tapahtumien ja kohteiden sijainti sekä valaistus vaikuttavat siihen, miten kuvaaminen voidaan toteuttaa. Tutustumisen yhteydessä arvioidaan myös lisävarusteiden tarve.

Videokuvaamista ja laitteiden toimivuutta kannattaa kokeilla tilassa etukäteen, mikäli se on mahdollista.

Yksityisissä tiloissa ja sisätiloissa kuvaaminen edellyttää lupaa tilan omistajalta sekä kuvauksen kohteilta. Huolehdi lupa-asiat ja tiedotus kuntoon hyvissä ajoin. Lisätietoa luvista löydät sivulta Luvat ja käytännöt.

Käsikirjoitus

Videokuvaus vaatii ennakkosuunnittelua ja käsikirjoituksen. Dokumentointia suunniteltaessa määritellään tavoitteet:

  • Mitä videossa on tarkoitus tallentaa?
  • Millä keinoin asia tuodaan esille?
  • Mikä on videon kohdeyleisö?

Nykyajan tallennuksen näkökulma määrittää kuvaamisen tavoitteet ja kuvaustyylin.

Videon käsikirjoitus voi olla lyhyt ideapaperi tai pitkälle työstetty ja yksityiskohtainen käsikirjoitus (synopsis). Ammattimaisessa videokuvaamisessa käytetään myös kuvallista käsikirjoitusta (storyboard).

Käsikirjoitukseen kuuluu kuvasuunnittelu. Valaistuksen hallinta, kuvakulmien valinta ja kameran liikkeet (panoroinnit, tilttaus) mietitään etukäteen. Yleiskuvien lisäksi videossa kannattaa hyödyntää myös muita kuvakokoja, esimerkiksi henkilöiden kokokuvia, puolilähikuvia ja lähikuvia.

Mikäli videossa halutaan käyttää muita tehokeinoja, kuten selostusta tai haastattelujaksoja, ne sisällytetään käsikirjoitukseen. Jos dokumentoinnissa kuvataan usealla kameralla samaan aikaan, huomioidaan kameroiden kuvakulmat. Eri tallennusmenetelmien yhtäaikainen käyttö sovitetaan niin, etteivät ne häiritse toisiaan.

Kuvaustilanne

Kuvaustilanne on usein ainutkertainen tapahtuma. Paikalle kannattaa saapua ajoissa, jotta kameran asetteluun ja muihin valmisteluihin jää riittävästi aikaa. Kuvaustilanne saattaa tuoda mukanaan yllätyksiä. Riittävän väljä aikataulu mahdollistaa muutosten huomioinnin.

Toisinaan on hyvä varautua useampaan kuvauskertaan. Toistuvissa tapahtumissa useampi videointikerta saattaa paljastaa kohteesta uusia piirteitä ja tihentää kerrontaa.

Varmista ja testaa etukäteen laitteiden toimivuus. Kuvaustilanteessa kannattaa vielä kertaalleen tarkistaa videon tallentuminen ja muistikortin toiminta. Ulkona kuvatessa tulee varautua olosuhteiden muutoksiin. Myös äänimaailma saattaa muuttua nopeasti kuvaustilanteessa.

Videokuvaus muodostuu kuvista ja niiden rakentamista otoksista, jotka on toteutettu yhtenäisenä kuvausjaksona. Vaihtelevuutta videoon syntyy muuttamalla kuvakokoja ja kuvakulmia otosten välillä. Otoksien kestoa voidaan säädellä editointivaiheessa leikkaamalla.

Jälkityöt

Videokameroiden tuottamat videoformaatit vaihtelevat kameran valmistajien mukaan. Yleisimpiä ovat esim. MOV ja AVI. Säilytä nämä alkuperäistiedostot videon originaaleina. Tästä materiaalista voidaan editointiohjelmalla muokata sekä kevyempiä katselutiedostoja että pitkäaikaiseen säilytykseen soveltuvia videotiedostoja.

Yhtenä otoksena kuvattu video on harvoin valmis tallennettavaksi sellaisenaan. Videota työstetään editointiohjelmien avulla. Editointityötä helpottaa, mikäli käytössä on kaksi tietokonenäyttöä.

Videon editoinnissa valitaan raakatiedostoista haluttuja osuuksia lopulliseen videoon. Kuva- ja ääniraidat kulkevat editoinnissa erillään, mutta ne voidaan yhdistää (synkronointi). Valitut otokset ja ääniraidat kerätään aikajanalle, jossa leikattuja otoksia muokataan ja siirrellään haluttuun järjestykseen.

Työstettävät videotallenteet tallennetaan siirtokelpoiseen tiedostomuotoon (DV, MPEG, WMV) tai suoraan pitkäaikaissäilytykseen soveltuvaan tiedostomuotoon (Motion JPEG 2000, AVC, DPX).Tietoa tiedostomuodoista löydät sivulta Aineistojen käsittely ja säilyttäminen.