Hyppää pääsisältöön
Kuva
Keski-Suomen museo ja käsityöläiskodit vuonna 1961. Kuva Kauko Kippo
Pääsisältö

Kysely on aineistonhankintamenetelmä, jossa kysymykset on laadittu valmiiksi kirjalliseen muotoon. Kyselyllä on mahdollista tavoitella suurempaa vastaajajoukkoa tai kerätä tietoa laajemmista ilmiöistä.

Kyselyllä voidaan saada määrällistä (kvantitatiivista) tietoa tai laadullista (kvalitatiivista) tietoa. Määrällistä tietoa keräävät kyselyt ovat yleensä valmiiksi strukturoituja, jolloin vastaajilta pyydetään valintoja valmiiksi laadituista valikosta. Laadullista tietoa kerätään avoimilla kysymyksillä, joihin vastaaja voi itse muotoilla vastauksen haluamallaan tavalla. Määrällinen tieto on nopeammin käsiteltävää ja analysoitavaa kuin vapaaseen kirjalliseen ilmaisuun perustuva laadullinen tieto.

Vapaammin muotoiltuja kyselyitä ovat esimerkiksi teemalliset muistelukyselyt, perinnekyselyt tai kirjoituskilpailut. Kansanperinnettä ja muistitietoa on perinteisesti kerätty erilaisilla vapaamuotoisilla kyselyillä.

Pienempiä kyselyjä voi käyttää muun dokumentoinnin ohessa täydentämään tehtyjä haastatteluja. Kyselyllä voi myös täydentää dokumentointiaineistoa tapauksissa, joissa kaikkia dokumentoitavia henkilöitä ei ehditä tai pystytä haastattelemaan.

Kyselyn laatiminen

Kyselylomakkeen kysymykset kannattaa suunnitella huolella, jotta vastaukset kertovat halutusta aiheesta. Kysy vain asioita, joista tarvitset tietoa.

Suunnittele kysymyksistä yksinkertaisia ja yksiselitteisiä. Pitkä ja hankalaselkoinen kyselylomake karkottaa vastaajia. Ennen lomakkeen levittämistä kysymysten ymmärrettävyys on hyvä testata koevastaajilla tai ulkopuolisella oikolukijalla.

Vastaajilta kysyttyjen taustatietojen määrä vaihtelee. Vastaajien taustatietoja ovat esim. sukupuoli, ikä, paikkakunta, koulutus, ammatti ja perhesuhteet. Tiedot ovat tarpeen, jos kyselyyn vastataan nimettömästi.

Kyselyn alussa vastaajille kerrotaan, missä tutkimusta käytetään, miten se tallennetaan ja missä tutkimustulokset julkaistaan. Kyselyä laadittaessa on huomioitava aineistojen käyttöön ja tallennukseen liittyvät luvat ja tietosuoja. Lisätietoa luvista löydät sivulta Luvat ja käytännöt.

Vastaajan intimiteettisuojasta on huolehdittava. Nimiä ei saa mainita, ellei siihen ole saatu lupaa. Jos kyselyn yhteydessä kerätään vastaajien henkilö- ja yhteystietoja, selvitä muodostaako aineisto tietosuojalainsäädännön alaisen rekisterin. Myös tällaisissa kyselyissä on vastaajalla oltava mahdollisuus päättää, tallennetaanko häntä koskeva aineisto nimettömänä.

Myös kyselyaineiston säilyttäminen on hyvä pohtia etukäteen. Missä paperimuotoinen kyselyaineisto säilytetään? Kuinka verkkokysely tallennetaan?

Kyselyn toteuttaminen

Kysely toteutetaan paperilomakkeena tai sähköisenä internetin ja sähköpostin välityksellä.

Kyselyn toteuttamistapa valitaan sen perusteella, miten toivotut vastaajat tavoitetaan parhaiten. Kysely voidaan kohdistaa ennakolta suunnitellulle vastaajajoukolle tai levittää vapaasti. Internet-kyselyissä tai julkisissa tiloissa levitettävissä kyselyissä vastaajat valikoituvat satunnaisemmin.

Kyselyn kesto voi vaihdella. Pienelle kohderyhmälle osoitetut kyselyt voidaan toteuttaa lyhyellä vastausajalla. Perusteellisille ja suurta vastaajamäärää tavoitteleville kyselyille on varattava pidempi vastausaika.

Kyselyn markkinointi ja vastaajien tavoittaminen on suunniteltava etukäteen. Vapaasti vastattavien kyselyiden vastausprosentti voi jäädä alhaiseksi. Kyselyä on markkinoitava aktiivisesti. Vastaajia voi tavoitella esim. lehti-ilmoitusten, sähköpostilistojen, organisaatioiden verkkosivujen, facebookin tai erilaisten tapahtumien välityksellä.

Kysely sisältää selkeät ohjeet aineiston palauttamisesta. Sähköinen kyselylomake tulee laatia niin, että vastaaja saa tiedon onnistuneesta palautuksesta: ”Kiitos vastauksestanne!” Postikyselyssä tutkimuksen teettäjä vastaa kustannuksista: vastauslomakkeiden lähetyksestä, kyselyyn tarvittavista tulosteista, kirjekuorista sekä postimaksuista.

Jälkityöt

Kyselyaineiston tallentaminen, tiedon käsittely ja analysointi ovat kyselyyn liittyviä jälkitöitä. Vastauksista laaditaan yhteenveto keskeisten piirteiden hahmottamiseksi.

Internetissä käytettävissä kyselytutkimussovelluksissa on usein mahdollisuus aineiston analyysiin raporttien ja tilastojen muodossa. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset analysoidaan erikseen.

Kyselyaineistot tallennetaan joko paperidokumentteina tai tiedostoina. Tietoa tiedostomuodoista löydät sivulta Aineistojen käsittely ja säilyttäminen.