Hyppää pääsisältöön
Kuva
Ruukku Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttelyssä. Kuva: National Museums of World Culture / Museum of Near Eastern Antiquities. Kuva Kuva: National Museums of World Culture / Museum of Near Eastern Antiquitiess
Pääsisältö

Nykyinen Lähi-itä on maailman vanhimpien ja suurimpien historiallisten imperiumien syntyaluetta. Se on myös alue, jonne tutkimusmatkailijat ovat kautta aikain suunnanneet etsimään läntisen kulttuurin menneisyyttä. Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely kertoo, miten suomalaistutkijat ovat 1800-luvulta tähän päivään saakka matkanneet tutustumaan ja tutkimaan näitä tuhansien vuosien takaisia sivilisaatioita. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Suomen kansallismuseon kanssa.

Näyttelyyn on ensimmäistä kertaa koottu yhteen suomalaisiin museokokoelmiin kuuluvia Lähi-idän arkeologisia esineitä. Näyttelyssä on esineitä Suomen kansallismuseosta ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista, Gallen-Kallelan museosta, Raahen museosta, Lappeenrannan museoista, Lahden museoista, Helsingin yliopiston yliopistomuseosta ja Kansalliskirjastosta. Näyttelyn reilusta sadasta esineestä kahdeksan on lainassa Medelhavsmuseetin kokoelmista Ruotsista. Kokoelmat on alun perin kerätty eurooppalaisen tutkimuksen näkökulmasta, joten esineet kertovat paitsi alkuperäisen alueensa historiasta, myös siitä, miten Lähi-itä on nähty Euroopassa.

Näyttelyssä tutustutaan tutkimusmatkailijoihin, joiden työ on luonut vakaan pohjan muinaisen Lähi-idän tutkimukselle Suomessa. Ahvenanmaalainen Georg August Wallin (1811–1852) teki Euroopasta levinneen Egypti-innostuksen, egyptomanian, myötä kaikkiaan kolme tutkimusmatkaa Lähi-idän alueelle 1840-luvulla. Kiinnostus Egyptiä kohtaan näkyy Suomessa myös museokokoelmissa: Museoviraston kokoelmissa sekä museoissa ympäri maan on satoja egyptiläisiä esineitä. Suomen alueelta Lähi-itään, nykyisen Irakin alueella sijaitsevaan Niniveen, suuntasi nuolenpääkirjoitusta tutkinut pohjanmaalainen Karl Fredrik Eneberg (1841–1876) jo vuonna 1876. Antropologi Hilma Granqvist (1890–1972) puolestaan lähti 1920-luvulla Palestiinaan tutkimaan Raamatussa kuvattua naisten elämää väitöskirjaansa varten. Granqvistin kehittämästä tavasta tutkia vierasta kulttuuria elämällä sen arkea ja osallistumalla paikallisten elämään tuli myöhemmin antropologisen tutkimuksen perusmenetelmiä, joita kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi. 

Näyttelyssä käsitellään myös muinaisesta Lähi-idästä peräisin olevia yhteiskunnallisia kehityssuuntia ja innovaatioita, kuten varhaisimpia kirjoitus- ja rahajärjestelmiä. Matematiikan ja tähtitieteen tutkimuksella oli tuhansia vuosia pitkät perinteet Babyloniassa, ja sieltä on peräisin tunnin jakaminen 60 minuuttiin sekä ympyrän jakaminen 360 asteeseen.

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -näyttely tuo esille myös alueen kulttuuriperintöön kohdistuvia riskejä. Kuten muuallakin maailmassa, rakentamisella ja maankäytöllä on suuri vaikutus kulttuuriperintökohteiden säilymiseen. Sodat ja konfliktit tuhoavat kulttuuriperintökohteita sekä museokokoelmissa eri puolilla maailmaa säilytettäviä kulttuuriesineitä. Lisäksi Lähi-idän arkeologiset löydöt ovat haluttuja antiikkimarkkinoilla. Kiinnostus arkeologisia esineitä kohtaan lisää ryöstökaivauksia ja esineiden laitonta maastavientiä, vaikka niiden maastavientiä on säädelty jo egyptomanian ajoista, 1800-luvulta asti.

Keski-Suomen museo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön ja Suomen kansallismuseon kanssa. Näyttely on ollut aiemmin esillä Kansallismuseossa, ja Keski-Suomen museossa siihen voi tutustua 15.10.2022–1.1.2023

Näyttelyn yhteydessä järjestetään monenlaista kiinnostavaa oheisohjelmaa, mm. yleisöluentoja, opastuksia sekä työpajoja. Lisätietoja näistä löydät viereisestä infolaatikosta sekä KeMun tapahtumakalenterista. 

Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään

15.10.2022–1.1.2023

Näyttelyn oheisohjelma:

Ti 18.- su 30.10. klo 11-18 Baytuna - Kotona kulttuurissa -pop up-työpaja
Ti 25.10. klo 17.30 Muinainen Lähi-itä ja kulttuurimme juuret -yleisöluento
Pe 28.10. klo 17 Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -yleisöopastus
La 29.10. klo 14-16 Tutustu nuolenpääkirjoitukseen -työpaja
Ti 15.11. klo 17 Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -yleisöopastus
Pe 18.11. klo 13-17 Muinainen muoto -työpaja
Pe 25.11. klo 13-17 Muinainen muoto -työpaja
La 3.12. klo 14 Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -asiantuntijaopastus
Pe 9.12. klo 17 Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään -yleisöopastus
Ti 13.12. klo 17.30 Ikonoklasmi muinaisessa Lähi-idässä -yleisöluento

Tarkemmat tiedot KeMun tapahtumakalenterista