Hyppää pääsisältöön
Kuva
Maalauksessa sadunomaisia eläinhahmoja värikkäässä puutarhassa.

Suisto

Samuli Heimonen
22.1.–20.3.2022 KeMun taidehallissa, 4. krs.

Jyväskyläläinen kuvataiteilija Samuli Heimonen kertoo kartoittavansa teoksissaan matkaa kohti tavoittamatonta alkukuvaa. Taiteilijan mielestä maalaaminen on muistamista ja unohdetun löytämistä. Hänen sadunkaltaiset ja vertauskuvia täynnä olevat maalauksensa sijoittuvat menneeseen myyttiseen aikaan ja tilaan. Teokset sisältävät vahvaa symboliikkaa, mutta tulkinta jää katsojalle. Heimosen mytologisessa maailmassa eläimet ovat tärkeitä. Ne toimivat välittäjinä tunnetun ja tuntemattoman välillä.

Jyväskyläläinen kuvataiteilija Samuli Heimonen (s. 1975) on tullut tunnetuksi muotokuvamaisista susi- ja koiramaalauksistaan, mutta viime aikoina hän on kiinnostunut myös kirjaimista ja kartoista ja tehnyt kirkkomaalauksia. Keski-Suomen museossa avautuva Suisto-näyttely onkin katsaus Heimosen viime vuosien tuotantoon ja teoksissa käsiteltyihin teemoihin. Näin Heimonen kuvailee näyttelynsä nimen symboliikkaa:

- Kuvittele suuri joki. Lukemattomat pienet sivu-uomat ja yläjuoksut yhdistyvät muodostaen suurempia virtoja ja päätyvät joen villisti virtaavan pääuomaan. Joki laskee lopulta mereen ja muodostaa laskukohtaan suistoalueen, jonne virran mukana kulkeutuva maa-aines kasautuu. Viuhkamaisen suiston maaperä koostuu hiekasta, mudasta ja kaikesta mitä joki on kuljettanut mukanaan. Kuivuneet lähialueet luovat uutta ja rikasta viljelysmaata. 

Suisto viittaa kasvavaan alueeseen, jonne virta on kuljettanut teosten useat eri teemat ja aiheet. Heimonen esittelee näyttelyssä temaattisia kaaria viime vuosilta ja kertoo miten teokset kytkeytyvät toisiinsa, vaikka ne päällisin puolin näyttävätkin toisistaan poikkeavilta. Heimosen taiteelle tunnusomaisten susihahmojen ohella näyttelyn teoksissa esiintyy muun muassa tiikereitä, hevosia, koiria ja pupuja. Eläinhahmojen lisäksi Suisto-näyttelyssä on mukana luonnoksia Petäjäveden uuden kirkon lehterien maalauksista. Niiden ideointi käynnistyi vuonna 2016 ja lopulliset maalaukset syntyivät vuosina 2019–2020. Näyttelyssä on myös katsottavissa valokuvaaja Anne Kalliolan tekemä kirkkomaalausten valmistusprosessia kuvaava dokumentti.

Näyttelyn teoksista löytyy myös taiteilijalle uudenlaista visuaalisuutta: vanhoja kirjasimia yhdistettynä kasviornamentiikkaan. 

- Kiinnostuin maalaamaan nimenomaan sitä, miten kuvasta tulee kirjain. Teoksissa näkyvät kirjaimet eivät muodosta varsinaisia sanoja, vaan ne ovat osa kuvioita. Sanat ovat juuri syntymässä, kuvailee Heimonen.

Yksi näyttelyn keskeisiä teoksia jo kokonsakin puolesta on lähes viisi metriä leveä Atlas Novus (uusi kartasto). Teoksen taustalla vaikutti halu kuvata ajattelua ja sitä, miten me jäsennämme kuvaa maailmasta. Miltä ajatukset näyttävät? Ovatko ne sanoja, kuvia tai karttoja? Syntyi lapsuusaikaan juontava oivallus siitä, miten kirjahylly kuvasti aikakauden ihmisen maailmakuvaa yksinkertaistettuna. Hyllyyn kerätyt koriste-esineet, matkamuistot, läheisten valokuvat, äänilevyt, C-kasetit ja muutamat kirjakerhon kirjat symboloivat omistajansa maailmankuvaa. Yksi vilkaisu kirjahyllyyn riitti muistuttamaan kuka minä olen ja mistä tulen. 

 

Suisto-näyttelyn tehtäväpaketti

Samuli Heimosen näyttelyyn liittyy monipuolinen tehtävämoniste, johon voit työstää omia ideoita annettujen kuvavihjeiden perusteella.

Katsele, tutki ja kokeile itse piirtää Samuli Heimosen jalanjäljissä. Ota mallia taiteilijalta ja anna inspiraation viedä. Värillistä paperia, alustan ja laadukkaat puuvärit löydät näyttelyn yhteydestä museon 4. kerroksesta. 

Voit myös osallistua yleisönäyttelyyn ja kiinnittää oman teoksesi esille Puuhatila Nappulassa.

Tule taiteilemaan museoon yksin tai ryhmässä!