Näyttelykalenteri

Pysyvä näyttely

Keskisuomalaisuutta etsimässä

Mitä ihmettä on se keskisuomalaisuus? KeMun uudessa pysyvässä näyttelyssä ollaan keskisuomalaisuuden jäljillä aina esihistoriasta vuoteen 2000. Näyttely pohtii ja esittelee keskisuomalaisen ihmisen elämää eri vuosituhansina, -satoina ja -kymmeninä. Näytelystä löytyy monipuolisesti katsomista, kuunneltavaa ja tekemistä kaiken ikäisille. Entäpä löydätkö vastauksen kysymykseen mitä on keskisuomalaisuus?

 

Vaihtuvat näyttelyt 2021

Kenen luonto? Keski-Suomi 

27.3.-16.5.
Näyttely on keskisuomalaisten luontokuvaajien ja valokuvataiteilijoiden teoksista muodostuva kokonaisuus, joka nostaa esiin luonnon moniääniset merkitykset ja kestävän tavan katsoa ja kokea luonto. Näyttelyyn valitut valokuvaajat ovat: Mikko Auerniitty, Ville Bräysy, Iiro Immonen, Maria Kärkkäinen, Heli Mannisenmäki, Mika Nykänen, Anssi Ruuska. Näyttelyn kuraattorit ovat valokuvataiteilijat Antti Hintsa ja Tiina Palola.

Kenen luonto? -näyttely on osa kolmivuotista Taiteen edistämiskeskuksen yhteistyöhanketta. Hanke on esillä samanaikaisesti Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylän taidemuseossa ja Galleria Ratamossa eri teemaisilla
näyttelyillä.

 

Kissaleidit
Päivi Meriläisen maalauksia

17.4.-30.5.
Näyttelyssä on esillä Päivi Meriläisen maalaamia muotokuvia tapaamistaan kissoista ja kissaleideistä. Hän on tyttärensä kanssa käynyt kissojen kasvattajakursseja ja osallistunut kissanäyttelyihin ympäri Suomea. ”Kissaharrastus on naisvaltainen ala, ja harrastus on hyvin intohimoista. Kissaleidit-näyttelyni on kunnianosoitus kaikille upeille kissaleideille ja komeille kissoille”, kertoo Meriläinen. 

 

Jyväskylä ja sen kasvot
Pekka Helinin valokuvia

29.5.-1.8.
Näyttely koostuu Keski-Suomen museon pitkäaikaisen valokuvaajan Pekka Helinin valokuvista. Esillä on valokuvia 1980-1990-lukujen Jyväskylästä ja jyväskyläläisten elämästä.  Valokuvien teemoina ovat muun muassa jyväskyläläiset ihmiset, tapahtumat sekä kaupungin vilinä ja estetiikka.

 

Sydämiä, ruutuja ja tulppaaneja
1700-1800-lukujen kansanomaisia ryijyjä

12.6.-19.9.
Suomessa ryijy on ollut merkittävä käyttötekstiili jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Sen käyttötavat ovat mukautuneet eri aikojen tarpeisiin. Vene- ja makuupeistosta kehittyi päiväpeitto, hääryijy, rekipeite ja seinien koriste. Tänä päivänä ryijyn suosio on kasvanut ja mielenkiintoista onkin kurkata taaksepäin ja tutustua kansanomaisten ryijyjen hyvinkin monimuotoiseen ja kauniiseen muotokieleen. Näyttely koostuu Tuomas Sopasen kokoelman 1700-1800-lukujen kansanomaisista ryijyistä.  Esillä on myös katsaus Keski-Suomen museon kokoelmien tuon aikakauden keskisuomalasiin ryijyihin. 

 

Sinne ja takaisin - maisemassa vaeltaja
Päivi Reimanin öljyvärimaalauksia

14.8.-17.10.
Päivin Reimanin abstraktit maalaukset sisältävät maiseman tulkintaan liittyviä elementtejä. Näyttelyn teemana on tietynlaisen maiseman toistuminen maalauksissa suhteessa oman identiteetin muotoutumiseen.

Näyttely on hyvin henkilökohtainen. Reiman muutti Keski-Suomesta Ruotsiin jo alakouluikäisenä ja on myöhemmin asunut sekä Suomessa että ulkomailla. Paluu Keski-Suomeen elämään ja työskentelemään tapahtui 20 vuotta sitten ja vaikutti hänen taiteensa kuvastoon juuri maisemallisuuden ja mielen sisäisen maiseman tulkinnan tarpeen kautta. Taiteilija tunnisti itsensä maisemassa, josta kokemuksesta tuli olennainen osa hänen taiteilijan identiteettiään.

Näyttely on kannanotto omien juurien säilyttämisen tarpeellisuudesta maailmassa, jossa niin moni on joutunut lähtemään syystä tai toisesta kauas synnyinseuduiltaan. 

 

Unisexiä ja väriteeveetä
Värien kertomaa 1960-1970-luvuilta

2.10.2021-9.1.2022
Näyttelyssä kurkataan värien kautta 1960-1970-lukujen visuaaliseen ympäristöön. Nuo vuosikymmenet olivat iloisen värikkäitä, mutta sisälsivät myös ruosteen sävyjä, harmaata ja mustaa. Miten värit näkyivät aikakauden muodissa, muotoilussa, taiteessa, sisustuksessa tai arkkitehtuurissa? Ja mitä ne kertovat?

 

Rakenteet
Liisa Pesosen öljyvärimaalauksia

30.10.2021-22.1.2022
Liisa Pesosen näyttelyn teemana on muisti. Hänen kiinnekohtansa Jyväskylään liittyvät vahvasti rakennuksiin ja arkkitehtuuriin, kuten Jussi Paatelan suunnittelemaan ns. Mikron asuintaloon ja Alvar Aallon suunnittelemiin Jyväskylän työväentaloon sekä Jyväskylän yliopiston kampusalueeseen. Taiteilijaa kiinnostaa pohtia kuinka rakennettu ympäristö vaikuttaa mielen rakenteisiin. Millaisia muistijälkiä siitä jää? Ei ainoastaan visuaalisina jälkinä vaan myös kehollisesti elettyinä kokemuksina.