Haku Sulje
Ilmakuva Jyväskylän keskustasta. Kuva Lentokuva Vallas Oy

Laatuaapinen: Joukkoliikennekatu

Oikotiet

Kuvaus ja yleiset periaatteet
Kalusteet, varusteet ja rakenteet
Valaistus
Kasvillisuus
Hulevedet
Päällysteet ja reunakivet
Liikennejärjestelyt
Taide
Maanalaiset rakenteet/kunnallistekniset rakenteet
Lähteet
Lisätietoja
Katso lisäksi

Kuvaus ja yleiset periaatteet

Joukkoliikennekadun toiminnallisuutta kehitetään ensisijaisesti joukkoliikenteen toimivuuden ja sujuvuuden näkökulmasta. Joukkoliikenteen käyttäjämäärille on asetettu suuret kasvutavoitteet ja näitä ennakoiden paikallisliikenneterminaalin laajentaminen ja pysäkkien lukumäärän lisääminen on tarpeen.  

Joukkoliikennekadun ilmeestä halutaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä. Erityisesti pysäkkialueiden tulee tukea joukkoliikenteen palvelukokemusta. Yksityiskohtien tulee olla viimeisteltyjä, valaistuksen tulee olla korkeatasoista ja ratkaisujen tulee olla esteettömiä.
Tavoitteena on hyödyntää puita kaupunkikuvaa muodostavina ja tilaa jakavina elementteinä. Katualueilla käytetään kestäviä ja laadukkaita, pitkän elinkaaren tuotteita ja materiaaleja. Joukkoliikennekadun kasvillisuus sijoitetaan pääsääntöisesti erotuskaistalle tai välikaistalle. Välikaista vaihtelee leveydeltään eri katuosuuksilla, mutta se on linjassa pysäkkialueisiin nähden.

Kalusteet, varusteet ja rakenteet

Kiinteiden kalusteiden ja varusteiden sijoittelu tulee sovittaa toisiinsa. Pysäkkikatosten yhteydessä kalusteiden valintaan voivat vaikuttaa sopimuskumppaneiden ja kaupungin väliset sopimukset sekä kumppanin malliston valikoima. Huollettavuus, laadukkuus, soveltuvuus kaupunkikuvaan, ergonomia ja ylläpidon vaatimukset tulee huomioida siitä riippumatta, kenen hallinnassa pysäkkikatos ja siihen liittyvät kalusteet ovat.

Mahdolliset mainoslaitteet sijoitetaan pysäkkien yhteyteen ja liikennemerkit sijoitetaan erotuskaistalle tai kalustealueelle kadun varteen. Mainoslaitteiden sijoittelussa tulee välttää historiallisia alueita kuten Kirkkopuistoa. Liikennemerkkejä on pyrittävä kiinnittämään valaisinpylväisiin. 

Kalusteiden ja varusteiden valinnoissa suositaan yhteneviä värisävyjä ja materiaaleja siten, että pysäkit muodostavat selkeän kokonaisuuden. Kalusteiden ilme on moderni ja pelkistetty.

Terminaalipysäkkialueet (vaihtopysäkkialueet) ovat esteettömyydeltään korkeinta laatutasoa ja näillä tulee kiinnittää erityishuomioita kulkuväleihin ja kalusteiden laatutasoon. Katosrakenteiden sijoituksessa ja ulkonäössä tulee huomioida kaupunkikuvalliset sekä liikenneturvallisuuteen liittyvät lähtökohdat. Esteettömyys ja kulkeminen eivät saisi heikentyä kalusteiden ja varusteiden sijoittelussa.

Tyypillisiä kalusteita ja varusteita ovat:

  • pysäkkikatokset
  • valaisinpylväät 
  • katuroska-astiat
  • portaalit
  • kaiteet, aitaukset ja tolpat
  • mainoslaitteet

 

  • linkki kalusteisiin ja varusteisiin
  • linkki pysäkkialueiden korttiin 
  • linkki rakenteisiin ja perustamiseen
  • linkki opastukseen ja mainontaan
  • Värit ja materiaalit

Valaistus

Julkisen kaupunkitilan valaistuksessa tavoitteena on tasapainoinen valomaisema, joka ei häikäise. Valaistuksen tavoitteena on taata sekä autoilijoille, pyöräilijöille että jalankulkijoille riittävät näkemisolosuhteet. Häiriövalon syntyminen on estettävä oikeilla valaisinvalinnoilla. Valaistusratkaisun tulee olla energiatehokas ja ympäristöystävällinen. 

Valaistus huomioi pysäkkialueiden vaatimukset. Vaihtopysäkkialueilla valaistusta on normaalin katuvalaistuksen lisäksi katoksissa. 

TÄYDENTYY MYÖHÄISEMMÄSSÄ VAIHEESSA

Kasvillisuus

Jyväskylän ruutukaavakeskustan katualueiden kasvillisuus voidaan karkeasti tyypitellä kolmeen kategoriaan. Keskeisimpiä elementtejä niin visuaalisesti kuin vihreän infrastruktuurinkin kannalta ovat katupuut. Tämän lisäksi on muita vihreää infrastruktuuria tukevia kasvillisuusratkaisuja (mm. hulevesien hallintaan liittyvät ratkaisut) sekä pääosin visuaalisesti kaupunkikuvaa elävöittäviä kasvillisuusratkaisuja (esim. kausi-istutukset).

Lähtökohtaisesti katualueen välikaistoille pyritään löytämään tilaa puille. Katualueille istutetaan pääosin katupuita, mutta tilan salliessa myös pensaita ja/tai maanpeitekasveja. Tilanpuutteen takia voidaan selvittää myös muita vertikaalisia ratkaisuja, kuten jo nykyisin pylväissä käytettäviä kesäkukkia. 

Lajivalinnoissa suositaan monilajista puustoa sekä paikallisissa kasvu- ja sääolosuhteissa viihtyviä kasvilajeja ja -lajikkeita. Päällystetyt alueet suunnitellaan hyödyntäen olemassa olevaa ja istutettavaa kasvillisuutta siten, että kasvillisuus varjostaa niitä ainakin osittain. 

Kaupunkipuiden arvo ja pitkäikäisyys turvataan hyväksi tiedetyillä suunnitteluratkaisuilla, hyvälaatuisilla taimilla ja ammattitaitoisella hoidolla. Identiteettiä luodaan sekä puiden sommittelun että lajivalinnan avulla. Puukujanteita ja -rivejä sekä vanhoja kookkaita puuyksilöitä vaalitaan. Katutilassa tulee huomioida valittavan kasvillisuuden ja erityisesti puiden koko (leveys) suhteessa käytettävissä olevaan tilaan. Riittävä kasvualustatila on tärkeää ja kasvualustan materiaali.

Pintarakenteet suunnitellaan niin, että hulevesiä ohjataan puiden juuristolle. Kasvualustalle suunnitellaan riittävä vedenpidätyskyky ja juuristolle riittävä kasvutila sekä tutkitaan mahdollisuudet hyödyntää hulevesiä. Kantavaa kasvualustaa käytetään aina päällystetyillä pinnoilla, kapeilla väli- ja erotuskaistoilla sekä aina kun pinnan kantavuusvaatimusten takia ei ole mahdollista käyttää tavallista kasvualustaa.

Säilytettävien puiden juuristoalueella vältetään maankaivua ja varastointia. Kohteen mitoitus sekä kasvillisuus- ja päällystealueiden laajuus ja yhtenäisyys suunnitellaan konetyöskentelyä ajatellen. Säilytettävien puiden kasvualustat kunnostetaan.

  • Viheralueiden kunnossapito
  • linkki kasvualustoihin, kantaviin kasvualustoihin, kasvillisuuden katemateriaaleihin, kasvillisuuden suojauksiin, istutusten rajaamiseen rakenteella, katupuihin, pensaisiin, perennoihin, kausikasveihin, niitty- ja nurmialueisiin, dynaamisiin istutuksiin

Hulevedet

Jyväskylän keskustan korkeuserojen takia rankkasateiden jälkeiset tulvat painottuvat erityisesti Hannikaisenkadulle, jonka suuntaan lähes kaikki Jyväskylän keskusta-alueen hulevesiverkoston päävirtausreitit sekä katuja pitkin kulkevat tulvareitit johtavat. Tämä tulee olla lähtökohtana suunniteltaessa hulevesien hallintaketjun kokonaisuutta, joka muodostuu monista yksittäisistä vesijakeista ja tulvareiteistä. Keskusta-alueen hulevedet johtuvat Jyväsjärveen, joten hulevesien laadullisilla toimenpiteillä on merkitystä erityisesti vesienhoidon näkökulmasta. Keskusta-alueella hulevesiratkaisuissa viivyttäminen ja suodattaminen ovat käytettäviä keinoja. Hulevesien imeyttäminen on tutkittava tapauskohtaisesti, eikä sitä lähtökohtaisesti suositella käytettävän tiiviisti rakennetulla keskusta-alueella.

Keskusta-alueella vihreän infran keinoja tulee käyttää aina kun se on mahdollista. Hulevesien 
hallinta koostuu sekä teknisistä että kaupunkikuvallisista ratkaisuista. Siellä, missä puita on mahdollista välikaistalle sijoittaa, on hyvä pyrkiä johtamaan hulevesiä niiden käyttöön. 

Hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta toteutetaan Jyväskylän keskustan hulevesimallinnuksen (2017) sekä resurssiviisausohjelman lähtökohtien mukaisesti

  • linkki Jyväskylän keskustan hulevesimallinnukseen
  • Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma 2040
  • linkki hulevesiratkaisuihin (esim. imeytys- ja suodatusrakenteet, viivytysrakenteet, kourut, maanalaiset järjestelmät, läpäisevät päällysteet) 

Ohjeet:

  • Katupuiden ja kunnallisteknisten verkostojen väliset etäisyydet (INFRA RYL):
  • Kaivulupamenettely ja -ohjeet
  • Johtotiedot (Alva-yhtiöt Oy)

Päällysteet ja reunakivet

Pysäkki-, jalankulku- ja pyöräilyalueiden materiaaleilla tuetaan kadun tunnistettavuutta ja yhtenäisyyttä. Joukkoliikennekatu parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta keskustaan saavuttaessa ja keskustasta lähdettäessä. 

Suunnittelun lähtökohtana ovat liikenteelliset, toiminnalliset sekä palveluntasoa tukevat tavoitteet. Materiaalien vaihtelulla ja ladonnalla merkitään kulkuväyliä, rakenteita ja toimintoja (pysäkkialueita). Tasoerot ja materiaalien käyttö huomioivat esteettömyyden vaatimukset liikkumiseen ja reunojen näkemiseen näkörajoitteisille.

Pintamateriaalivalintojen perustana ovat elinkaari ja kunnossapidon kestävyys. Reunakivet erottavat sekä korkeussuunnassa ja pituussuunnassa eri kulkutapoja toisistaan. Katualueen pituudelta voidaan paikallisesti käyttää matalimpia reunakivien korkeuksia helpomman liikkumisen mahdollistamiseksi. 

Materiaalien valinnassa tulee huomioida myös resurssiviisaus. Mahdollisuuksien mukaan tulee suosia luonnon resursseja kokonaisuudessaan vähän kuluttavia vaihtoehtoja. Tällöin huomiota tulee kiinnittää kestävyyteen, kuljetusmatkojen minimoitiin, uusiokäytön mahdollisuuksiin, sekä tuotannon päästövaikutuksiin. Valintaa tehdessä eri tuotteiden välillä tulee resurssiviisaus olla yhtenä vertailtavana laatutekijänä.

Pintamateriaalien käytössä huomioitavia lähtökohtia:

  • Liikkumisen pääsuunnat sekä alueelle että alueen läpi
  • Ajoradan pintamateriaalina on asfaltti
  • Kiveyksissä käytetään pääsääntöisesti luonnonkiveä. 
  • Reunatuki on luonnonkiveä
  • Pyöräväylillä ei tulisi olla tasoeroja risteyksissä
  • Opaslaattoja tai lohkopintaista nupukiviraitaa voidaan käyttää pysäkkialueiden esteettömyyden erikoistason alueilla
  • Ajoneuvoliikenteen merkintä ja erottelu materiaaleilla
  • Toiminnallisten alueiden kuten pysäkkialueiden ja suojateiden erottelu materiaaleilla

 

  • linkki pintamateriaaleihin ja reunatukiin (esim. luonnonkivipäällysteet, betonipäällysteet, asfalttipäällysteet, valetut pinnat, luonnonkivireunatuet, metalliset reunatuet, saumaukset)
  • linkki Jyväskylän kaupungin periaate reunatukien käytöstä suojatien ja pyörätien jatkeen kohdalla (vaatii päivityksen)

Liikennejärjestelyt

Joukkoliikennekatuna toimii Vapaudenkatu, joka on Jyväskylän keskustan läpileikkaava kaksisuuntainen katu. Joukkoliikennekatu jatkuu Urhonkadulle, jonka kautta eri suuntaan jatkava joukkoliikenne kääntyy rautatieaseman suuntaan. 

Autoliikenne:

Joukkoliikennekadun liikennejärjestelyissä priorisoidaan joukkoliikenteelle sujuva kulku. Henkilöautoilua voidaan tarpeen vaatiessa liikennemerkein rajoittaa.

Jalankulku ja pyöräily:

Jalkakäytävä sijaitsee joukkoliikennekadun molemmin puolin. Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat samassa tasossa keskenään ja rajautuvat reunakivellä tai välikaistalla ajorataan. Välikaistalle voidaan sijoittaa liikennemerkkejä. Välikaista erottaa ajoradan suunnassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetun väylän ajoradasta. Jalankulku- ja pyöräilyväylät tulee erottaa toisistaan rakenteellisesti tai vähintään tiemerkinnällä aina kun mahdollista.

Pysäkkialueet:

Pysäkkialueet jaetaan laadulliselta luokitukseltaan korkean tason vaihtoalueisiin sekä perustason kadunvarsipysäkkeihin. Pysäkit sijoittuvat pääosin julkiselle katualueelle, mutta tiiviissä keskustassa pysäkkialueet voivat tietyissä kohteissa sijaita erillisellä sopimuksella myös tonttien puolella. Linja-autopysäkkikatokset sijoitetaan pääsääntöisesti jalankulku- ja pyörätien eteen. Tilanpuutteen vuoksi tai jos pyöräilyliikenne on vähäistä, pysäkkikatokset voidaan sijoittaa jalankulku- ja pyöräväylien taakse.

Kadunvarsipysäkkialueet toteuttavat laadukkaan perusratkaisun: pysäkkikatos luonnonkivellä päällystetyssä pysäkkisyvennyksessä. Pysäkkikatokset ovat pääosin sopimuskumppaneiden kalusteita. Kalusteiden erikoismallit tulee neuvotella erikseen sopimuskumppaneiden kanssa. Laatua voidaan pyrkiä nostamaan erikoiskalusteissa mahdollisilla joukkoliikenteen teemaväreillä, taiteen keinoin, viherkatoilla tai lisäkalusteilla.   

Vaihtopysäkkialueet ovat laatutasoltaan korkeamman palvelutason alueita. Katokset ovat kohteeseen tehtyjä erityiskalusteita. Matkustajainformaationäytöt sijoitetaan katoksen yhteyteen. Pysäkkialueet ovat esteettömyyden erikoisalueita, joiden yhteydessä on korotetut suojatiet, korotetut istuimet ja taktiililaatoitus.

  • linkki linja-autopysäkkeihin ohjekorttiin (peruspysäkkialue ja vaihtopysäkkialue)
  • Taajama-alueiden linja-autopysäkit ja -terminaalit RT 98-11104 (Infra 63-710112)
  • Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu Liikennevirasto 2015 *(uusi valtakunnallinen ohje tulossa tänä syksynä. Tämä olisi hyvä linkittää kaikkien ohjekortteihin liikennejärjestelyt-osuuteen)
  • Pyöräliikenteen suunnitteluohje 2020

Taide

Joukkoliikennekadulle toteutettava taide huomioi muun katuinfran ja toteutetaan niin, ettei se vie huomiota sillä tavoin, että se aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle. Taide voi toimia maamerkkimäisinä ja tunnistettavina rakenteina esimerkiksi bussipysäkeillä, jolloin bussipysäkki itsessään voi toimia taideteoksena. Taide on hyvä keino tehdä bussipysäkkejä tunnistettavammiksi. 

Taide voi toteutua bussipysäkeillä esimerkiksi interaktiivisten elementtien kautta, jolloin katoksissa voidaan hyödyntää myös sopimuskumppaneiden kalusteita modifioimalla, yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Korkeamman laatutason pysäkeillä katos voi itsessään toimia taideteoksena, jolloin koko katos on kaupungin hallinnassa ja esimerkiksi kalusteet korvataan taiteilijan suunnittelemilla uniikeilla kalusteilla. 

Taidetta voidaan toteuttaa osana joukkoliikennekadun jalankulkuosion päällysteitä, katualueen kalusteita, valaistusta, osaksi katuvihreää tai esimerkiksi istutusaltaita, koska niillä voidaan tukea katualueen tunnistettavuutta.

Taide voi sijoittua busseihin osana kuosisuunnittelua, ikkunoiden ja auton julkisivujen kuviointia tai se voi näkyä vaihtuvina kokonaisuuksina esimerkiksi infonäytöillä. Busseihin toteutettava taide voi koostua myös esittävän taiteen kokonaisuuksista esimerkiksi tapahtumien yhteydessä. Tiivis yhteistyö liikennöitsijän kanssa tuottaa parhaimmat tulokset.

Julkiseen tilaan integroidussa taiteessa taiteilija on hyvä kiinnittää joukkoliikennekadun suunnitteluun jo yleissuunnitteluvaiheessa niin, että luonnossuunnitelmat ehtivät valmistua riittävälle tasolle vietynä jo ennen rakennussuunnitteluvaihetta. Taiteilijan luonnossuunnitteluun on hyvä varata vähintään 3kk aikaa. Taiteen hankintaprosessissa noudatetaan hyviä käytäntöjä ja hankintamenettelyitä. Taiteilijoiden valinnassa on oltava mukana taiteen asiantuntija ja valintaa on hyvä käsitellä kaupungin julkisen taiteen työryhmässä.

Taiteilijalle on hyvä toimittaa lähtötietona suunnitteluun vaikuttavien RT-korttien lisäksi myös maanalaisten rakenteiden sijoittuminen ja laajuus, koska tämä voi vaikuttaa taideteoksen perustamiseen ja sijoittumiseen pysäkkialueella. 
Julkiseen tilaan toteutettava taidetta suunnitellessa tilaajan on hyvä huomioida julkisen taiteen vaatimat lupamenettelyt:

1. Jyväskylän Kaupunkikuvatoimikunta:

On rakennus- ja ympäristölautakunnan rakennushankkeiden kaupunkikuvallisen laadun arvioimiseksi asettama asiantuntijatoimielin. Se antaa lausunnon suurista ja näkyvistä rakennushankkeista sekä kaupunkikuvallisesti että rakennussuojelullisesti merkittävistä hankkeista.

2. Toimenpidelupa ja rakennuslupa:

Pääsääntöisesti kaikenlaisten rakennettujen taideteosten sijoittaminen ympäristöön edellyttää viranomaisten ennakkolupaa eli joko rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Taidehankinnalle ei välttämättä tarvita erillistä toimenpidelupaa, mikäli teoksen sijainti on esitetty riittävällä tavalla katusuunnitelmien yhteydessä tai mikäli kyseessä on kevytrakenne, joka ei vaadi perustuksia.

Katso lisäksi ohjekortit:

  • Ohjekortti taide- ja rakennushankkeen yhteensovittamiselle > linkki tähän?

Muita ohjeita:


Lomakepohjat:

  • Urakka- ja vastuunjakolomake 2020 > linkki tähän?
  • Taideteoksen huoltokirja -lomake 2020 > linkki tähän?

Taiteilijapankit:

Maanalaiset rakenteet/kunnallistekniset rakenteet

Maanalaiset rakenteet pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että katualueelle on mahdollista toteuttaa puuistutuksia sekä hulevesien käsittelyjärjestelmiä. Maanalaisten rakenteiden uudelleen sijoittelua tulee tarkastella muun muassa siinä vaiheessa, kun katujaksoa saneerataan laajemmin.

Lähteet

Lisätietoja

Katso lisäksi

  • Viittaukset sivuaviin aihekokonaisuuteen laatuohjeen sisäisesti

 

Poikkileikkauskuva joukkoliikennekadusta. Kuva Ramboll Finland Oy