Ratapihan siltakorttelit

Laajan kannen hinta olisi monia satoja miljoonia, eikä kustannuksia pystyttäisi kokonaan kattamaan kannelle tulevasta rakentamisesta saatavilla tuloilla. Kansirakentamiseen liittyvät turvallisuusvaatimukset myös kasvavat, mitä laajemmasta kannesta on kysymys. Kaikkia ratapihan toimintoja ei voi sijoittaa kannen alle, eli laaja kansi vaatisi ratapihan osien tai koko ratapihan siirtoa.

Kansi tarkoittaa reunoiltaan noin 10 metriä korkeaa rakennetta. Tämä vastaa noin kolmea kerrosta ja siihen tulisi vielä muuta rakentamista päälle. Tällaisen rakenteen sovittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on haastavaa samoin kannelle tulevan liikenteen järjestäminen. Hankkeen rakentumisaikataulu olisi hyvin pitkä, monia kymmeniä vuosia.

Konseptisuunnitelmassa on pyritty löytämään kannelle optimaalinen laajuus, jossa tavoite keskustan ja Lutakon yhdistämisestä rakenteellisesti täyttyy, ja rakentamisen laajuus on toteuttamiskelpoinen ja kaupunkirakenteeseen sekä kaupunkikuvaan sopiva. 

Jyväskylän asemanseudulla maanpinnan alle rakentaminen on hyvin kallista maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden takia. Lisäksi rataan pitäisi tehdä muutoksia huomattavan pitkältä matkalta varsinaisen tunnelin ulkopuolella, mikä nostaisi kustannuksia entisestään. Näin suurta muutosta ei välttämättä voida tehdä ilman merkittävää haittaa pääradan ja ratapihan toiminnalle. Ratapihan maan alle liittyy samanlaisia teknisiä turvallisuuteen liittyviä haasteita kuin koko ratapihan kattavassa kannessa (katso edellinen kysymys).

Kantta ei ole vielä päätetty rakentaa. Nyt on selvitetty, onko kannen rakentaminen ylipäänsä mahdollista ratapiha ja valtatie huomioiden. Konseptisuunnitelma konkretisoi visiota, jossa Jyväskylän ydinkeskusta ja Lutakko yhdistyisivät nykyistä paremmin. Mahdolliset päätökset toteuttamisesta tekee kaupunginvaltuusto vasta myöhemmin. Lisäksi tarvitaan myös tulevien toteuttajatahojen päätökset.

Kannen toteuttamispäätöksen vaikuttaa moni tekijä. Käytännössä kokemukset muualta ovat osoittaneet, että alustavan suunnittelun käynnistymisestä rakentamisen aloitukseen kuluu helposti kymmenen vuotta. Asemakaavoituksen ja suunnittelun lisäksi aikaa tarvitaan myös sopimusneuvotteluihin eri osapuolten välillä sekä ankkuritoimijoiden, kuten kannen rakennusten käyttäjien ja toteuttajatahojen löytämiseen. Kansi on mukana vuonna 20024 hyväksytyn Jyväskylän MAL-sopimuksen tavoitteissa, jossa todetaan, että kansirakenteen toteuttaminen voisi käynnistyä 2030-luvun alkupuolella. Muita päätöksiä kannen rakentamisesta ei ole tehty. 

Jyväskylässä on poistettu tarpeettomaksi käyneitä rata-alueita aiemmin esimerkiksi veturitallin ympäristön, Matkakeskuksen ja Lutakon rakentamisen yhteydessä. Vuosina 2016-2017 kaupunki ja valtio tekivät ratapihaselvityksen, jossa tutkittiin, voidaanko nykyiseltä ratapiha-alueen raiteita poistaa tai siirtää. Ratapihan osittainen siirtäminen esimerkiksi Seppälänkankaan lähistölle maksaisi karkeasti arvioiden 100 miljoonaa.

Osittainen siirto tai poisto ei ole tällä hetkellä mahdollista, sillä ne vaikeuttaisivat ratkaisevasti ratapihatoimintoja ja tavara- ja henkilöliikenteen toimintaedellytyksiä ja tulevia kehittämismahdollisuuksia. Tilanne voi toki joskus muuttua, mutta ainakaan tällä hetkellä ratapihan tai sen osien siirtäminen ei ole näköpiirissä. Kaupunki ei myöskään yksipuolisella päätöksellä voi ottaa rata- tai tiealueita muuhun käyttöön.

Ratapihan siirtäminen ei ratkaisisi kokonaan Lutakon ja keskustan yhdistämisen haasteita. Vaikka tavarajunaliikenteen toiminnot siirtyisivät, pitäisi edelleen ylittää pääjunarata ja Rantaväylä. Ylitettävä yhteys olisi tuolloin noin 80 metriä nykyisen 130 metrin sijasta. Lisäksi vapautuvien maa-alueiden hyödyntämiseksi pitäisi myös Rantaväylää siirtää, mikä nostaisi kokonaiskustannuksia. 

Kansirakentamisesta ja siltojen toteuttamisesta on hyvin karkeat kustannusarviot. Konseptisuunnitelmassa esitetyn kannen ja sille johtavien siltojen hinnaksi on arvioitu 62,9 miljoonaa euroa, jonka lisäksi voi tulla muita toteuttamiseen liittyviä kuluja. Kannen toteuttaminen tuo myös tuloja sen päälle tulevasta rakennusoikeudesta, kannen vastikemaksuista ja kiinteistöverotuloina. Toteutettavuusselvityksen (2019-21) perusteella kannen kustannuksia ei pystytä kattamaan saadulla rakennusoikeudella, eli kannen toteutuminen edellyttäisi kaupungin osallistumista rakentamisen kustannuksiin. 

Kaupungin osallistumista harkittaessa on otettava huomioon myös saatavat hyödyt, kuten uudesta sillasta mahdollisesti säästyvät kustannukset. Päätökset kaupungin mahdollisesta osallistumisesta tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto.

Selvitys Jyväskylän ratapihan ja Rantaväylän päälle tutkitusta kansiyhteydestä valmistui vuonna 2021. Alustavissa vaihtoehdoissa esitettiin myös siltaa, mutta selvityksessä päädyttiin tutkimaan tarkemmin kansiyhteyden toteuttamista Asema-aukion ja Lutakonaukion välille.

Alustavan selvityksen perusteella kansi on teknisesti sekä rata- ja tiealueiden vaatimusten mukaisesti toteutettavissa, mutta toteutus vaatisi kaupungin osallistumista kustannuksiin. Selvityksessä tutkittiin myös asemanseudun ympäristön täydennysrakentamisen mahdollisuuksia esimerkiksi Hannikaisenkadun varrella, Messukeskus Paviljongin yhteydessä ja Matkakeskuksen läheisyydessä. 

Aineistot

• Periaatesuunnitelman loppuraportti (pdf)
• kannen havainnekuvat (pdf)
• Alustavat suunnitelmavaihtoehdot (pdf)

Vuosina 2016-2017 Jyväskylän keskusta-asemanseudun alue oli mukana Rantaväylän skenaariotyössä, jossa tarkasteltiin kahta mallia alueen liikenneratkaisujen ja kaupunkitilan kehittämiselle. Skenaariotyön jälkeen suunnittelu jatkui valtatie 4:n osalta Aholaidan ja Lohikosken välillä. Keskusta-asemanseudun osalta ei kuitenkaan löydetty lopullista yhteensovittavaa ratkaisua liikenteen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen. Ratapiha-alue ydinkeskustassa tuo kehittämiseen oman haasteen. Sen osalta on aiemmin selvitetty sekä vaihtoehtoisia sijainteja että ratapihan kaventamista, joihin ei ole kumpaankaan löytynyt kustannuksiltaan toteutettavissa olevaa ratkaisua, joka ei heikentäisi ratakuljetusten toimintaedellytyksiä. 

Aineistot

• Rantaväylän skenaariotarkastelun raportti (pdf)
• Ratapihaselvitys toiminnoista ja ratapihan kaventamismahdollisuuksista (pdf)
• Ratapihaselvityksen päivitys ratapihan toimintojen siirtomahdollisuuksista (pdf)