Kohti korkeampaa keskustaa

Keskustavisio2030 tavoitteiden mukainen keskustan asukasmäärän lisääminen on otettu hyvin vastaan niin kiinteistönomistajien, rakennusliikkeiden kuin kaupungin toimijoiden osalta. Kaavoituksen resursseja on ohjattu keskustan kehittämiseen, ja keskustan alueella onkin parhaillaan meneillään kymmenisen kaavamuutosta, keskustan laatukäsikirjan valmistelu, Jyväskylän Sydän -projekti ja keskusta-asemanseudun selvitystyö. Kaupallisissa kortteleissa tavoitteena on hybridikaavat, joissa kortteleihin sisällytetään liike- ja toimistotiloja alimpiin kerroksiin ja ylempiin kerroksiin asumista. Hankkeet ovat monimuotoisia ja sisältävät kaupunkikuvaan, toiminnallisuuteen kuten esimerkiksi huoltoratkaisuihin, liikenteeseen ja pysäköintiin sekä kaupunkivihreään liittyviä haasteita. Hankkeita on vireillä mm. Jyväskeskuksen ja Forumin kortteleissa.

Asumispainotteisia kaavahankkeita edistetään Kalevankadulla ja Hannikaisenkadulla ns. Miltonin korttelissa, jossa käytiin arkkitehtuurikutsukilpailu. Kevään 2019 aikana kolmelle suunnittelutoimistolle annettiin tehtäväksi ideoida Jyväskylän ydinkeskustaan korkeaa rakentamista. Tavoitteena oli tutkia korkean rakentamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia, luoda kokonaisnäkemys kehittämisen suunnasta ja avata keskustelu. Monien kaupunkilaisten mielestä keskusta tarvitsee lisää rakentamista, myös korkeaa, mutta samalla tulisi vaalia myös Jyväskylän ominaispiirteitä. Mitä se tarkoittaa ja miten se tehdään?

Pelko tornitalojen massasta, jotka näyttävät kaikissa kaupungeissa samankaltaisilta, on toki aiheellinen. Varsinkin jos tornitalo on itseisarvo ja koettu laatu korvautuu statusarvolla. Panostamalla suunnitteluun ja sijoitteluun tornitalot täydentävät kaupunkikuvaa ja toimivat maamerkkinä ja tunnisterakennuksena. Visiosuunnitelmien pohjalta ydinkeskustan alueelle on päätetty laatia korkean rakentamisen periaatelinjaukset, jotka ohjeistavat hankkeisiin ryhtyviä panostamaan arkkitehtuurikilpailuihin tai useamman toimiston rinnakkaistoimeksiantoihin erilaisten vaihtoehtojen selvittämiseksi.

Tällä tavoin on mahdollista löytää meidän kaupunkikuvaamme sopivia, identiteettiämme vahvistavia sekä arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisia ja rohkeita rakennuksia.

Lue lisää Kaavoituskatsauksesta 2020-2022

Väyliä, katuja ja vihreitä ratkaisuja

Kaupunkimme eteläinen sisääntulo Ruusupuiston alueella valmistuu. Uudet liikennejärjestelyt kiertoliittymineen on rakennettu ja käytössä. Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo, yliopiston Ruusupuisto-rakennus, Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiön rakennukset, Hämeenkadun rakenteilla olevat kerrostalot, Älylän huvilat ja Seminaarinmäen yliopistokampus muodostavat ensiluokkaisen sisääntulon Tampereen suunnasta kaupunkimme keskustaan. Myös keskustan pohjoispuolella on suunnitteilla mittavia tiehankkeita. Rantaväylän pohjoisosan osayleiskaava oli kesällä luonnoksena nähtävillä ja nämä tiejärjestelyt muokkaavat tulevaisuudessa kaupunkikuvaamme Aholaidan, Seppälän ja Tourulan suunnalla. Uudet rampit mahdollistavat Kankaan alueen liittymisen katu- ja tieverkkoon ja samalla avautuu uusia maankäytön mahdollisuuksia mm. Kivääritehtaan alueelle.

Kehä Vihreästä on muotoutunut Jyväskylän keskustaa kehystävien virkistysalueiden kokonaisuus. Monimuotoinen, pääreitiltään noin 10 kilometrin mittainen reitti on tuonut virkistys- ja liikkumismahdollisuudet lähelle kaikkia kaupunkilaisia. Sen merkitys korostuu tulevaisuudessa keskustan tiivistyessä ja asukasmäärän lisääntyessä. Myös sinivihreää infrastruktuuria kehitetään. Asemakaavojen hulevesimääräykset ja Puutarhakadun Green Street käyvät esimerkeistä ottaa haltuun sade- ja sulamisvesien viivyttäminen. Samalla kun asia hoidetaan teknisesti, saadaan myös viihtyisiä, monipuolisia ja luonnonläheisiä ympäristöjä. Uudet ratkaisut edellyttävät uudenlaista suunnitteluyhteistyötä, huolellista toteutusta ja uusia kunnossapitorutiineja, mutta tuovat myös kustannussäästöjä ja ovat siten resurssiviisaita ratkaisuja.

Kaupunkilaisten viihtymistä ja virkistäytymistä edistää myös historiallinen ensimmäinen KymppiV2019-2028 eli Viherpalveluohjelma, joka hyväksyttiin kesäkuussa. Ohjelma esittelee viheralueiden kehittämisen tavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle.