Täydennysrakentaminen, maankäyttö ja asuminen

Täydennysrakentaminen on merkittävin toimenpide, jolla keskustan vetovoimaa voidaan vahvistaa. Asukkaat tuovat keskustaan aktiivisuutta kellon ympäri ja varmistavat elävän kaupunkikeskustan säilymisen.

Jyväskylä kuuluu Suomen suosituimpiin muuttokohteisiin Tampereen ja Turun ohella. Monipuolisen asuntotarjonnan syntyminen mahdollistaa eri elämäntilanteissa olevien ja erilaisten perhekuntien asumisen keskustassa.

Uusia hankkeita ja strateginen suunnitelma

Täydennysrakentamista helpotetaan unohtamatta keskustan kaupunkikuvallisia merkityksiä. Tutustu linjauksiin, joiden mukaan kaupunkirakennetta ja -kuvaa muokataan tulevina vuosina:

Keskustan kaupunkirakenteen strateginen suunnitelma

Kaavoitus 2019–2021

Jyväskylän keskustassa rakentaminen on vilkasta. Kiinnostusta ovat lisänneet kevennetyt maankäyttösopimusmaksut. Keskustassa on monia käyttämättömiä mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle niin kaupalle, elämyksille kuin keskusta-asumisellekin. Näin luodaan uutta yhteisöllistä kaupunkimiljöötä ja -kulttuuria.

Kaavoituskatsaus kertoo Jyväskylän kaavoituksesta, siihen osallistumisen mahdollisuuksista ja esittelee tärkeimmät kohteet, jotka ovat käynnissä tai arvioidaan alkaviksi näinä vuosina.
Kaavoituskatsaus 2019–2021

Täydennysrakentamisen edistämisen pilotit voimassa 2021 saakka

Kevennetty maankäyttösopimusmenettely ja ullakkorakentamisen edistämisen kokeilu ovat Jyväskylän kaupungin välineitä täydennysrakentamisen vauhdittamiseksi.


Useita hankkeita vauhdittaneessa kevennetyssä sopimusmenettelyssa maankäyttösopimusmaksu on ruutukaavakeskustassa vain 25–35 prosenttia arvonnoususta täydennysrakentamisen tilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen.


Keskusta-alueella on tietyin ehdoin myös mahdollista ottaa rakennusten ullakkotiloja asuinkäyttöön  poikkeamismenettelyllä asemakaavamuutosten sijaan.
 

Kevennetyt maankäyttösopimusmenettelyt

Kevennetyn maankäyttösopimusmenettelyn tavoitteena on keskustan 2030 mukainen keskusta-asumisen edistäminen ja uusien täydennysrakentamishankkeiden käynnistyminen. Kevennetyssä menettelyssä ruutukaavakeskustan alueella maankäyttömaksun suuruus on ollut 25 %–35 % arvonnoususta täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen. Kevennetyssä menettelyssä myöskään olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta ei ole peritty maankäyttösopimusmaksua. Normaalitilanteessa arvonnousuun perustuvan maankäyttösopimusmaksun suuruudeksi (neuvottelun lähtökohta) on Jyväskylässä käytännön myötä vakiintunut maksimissaan noin puolet arvonnoususta. Kevennetty menettely koskee vuoden 2021 loppuun mennessä liitekartan osoittamalla alueella käynnistettäviä asemakaavamuutoksia sekä liike- että asuntorakentamisen osalta.
    •    Kevennetyt maankäyttösopimusmenettelyt, kaupunkirakennelautakunta 31.10.2017 [pdf]
    •    Aluerajaus, jolla päätöstä sovelletaan [pdf]

Ullakkorakentaminen

Jyväskylän keskustassa edistetään ullakkorakentamista vuoden 2021 loppuun asti kokeiluluontoisesti osana keskustan kehittämishanketta. Kaupunkirakenneautakunta hyväksyi viisi ullakkorakentamisen edistämisen periaatepäätöstä, joilla poistetaan rakentamisen tieltä niitä esteitä, joihin kaupunki voi omalla päätöksenteollaan vaikuttaa. Keskeisenä periaatteena on, että keskusta-alueella (tietyin ehdoin) rakennusten ullakkotilojen käyttöön otto asunnoiksi on mahdollista poikkeamismenettelyllä asemakaavamuutosten sijaan.

Ullakkorakentamisen edistämisen periaatepäätös [pdf]

Selvitys ullakkorakentamisen mahdollisuuksista [20 Mt, pdf]

Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnittelu -verkkosivut, keskustan kehittäminen

Pysäköinnin kehitys palvelee liikkumisen muutosta 

Pysäköintinormien uudistaminen edistää täydennysrakentamista ja kaikkien kulkumuotojen tasapainoista kehittämistä sekä  vähentänee liiallisten pysäköintipaikkojen rakentamista. Keskustan kadunvarsipysäköinnin tulee palvella ensisijassa lyhytaikaista asiointipysäköintiä. Tilaa vievää maantasopysäköintiä keskitetään yleisiin pysäköintilaitoksiin, mikä vapauttaa tilaa mm. täydennysrakentamiselle ja kaupunkivihreälle. Pysäköintikokemukselta edellytetään helppoutta ja laatua  käyttöasteen ja kävijämäärän kasvaessa.Yhteiskäyttöautopalveluita edistetään myöntämällä huojennuksia asemakaavan edellyttämistä autopaikkamääristä ja varaamalla yhteiskäyttöautoille toimivat pysäköintimahdollisuudet. Pysäköinnin tehostaminen vuorottaiskäytöllä mahdollistuu.

Tavoitteena on kannustaa vuorottaiskäyttöön myös kiinteistöjen omilla pysäköintipaikoilla. Se edellyttäisi autopaikkojen nimeämisestä luopumista ja kiinteistöjen keskinäisiä yhteisjärjestelyjä.  

Ehdotus pysäköinnin hallintamallista ja uusista pysäköintinormeista hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa 16.10.2018.

Lyseon kortteli

Arvokkaan rakennusperinnön lisäksi korttelissa on arviolta 20 000 kerrosalaneliömetrin  täydennysrakentamispotentiaali, josta asumista olisi noin 16 000 kerrosneliötä. Lisää asuntoja ja liiketilaa on kaavailtu Lyseon korttelin naapuriin, kaupungin vuonna 2018 ostaman  kauppahallirakennuksen paikalle.

Vuonna 1902 valmistunut vanha Lyseo-rakennus muodostaa Lyseon korttelin sydämen. Vuoteen 2013  saakka koulukäytössä toimineen rakennuksen vanhin osa on suojeltu rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Parhaillaan on käynnissä Jyväskylän kulttuuritilojen kehittämisen projekti Jyväskylän Sydän. Siinä Lyseon korttelia tarkastellaan yhtenä vaihtoehtona tulevalle kulttuurikeskukselle.

Jyväskylän vanhan torin ja Lyseon korttelin ideakilpailu
 

Kortteli 9

Korttelissa sijaitsee niin sanottu Valtiontalon tontti, jossa asemakaava mahdollistaa Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen 12 500 kerrosalaneliömetriä uudisrakentamista.

Valtiontalo (Suojeluskuntatalo) on Alvar Aallon suunnittelema ja rakennussuojelulain nojalla suojeltu. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu myi 1.12.2015 entisen Suojeluskuntatalon ja sen viereisen tontin perustettavalle jyväskyläläiselle kiinteistöyhtiölle. Yhtiön taustalla ovat Järvi-Suomen Asunnot ja Royal House Oy.

Lisätietoa Valtiontalon tontin asemakaavamuutoksesta

Satama

Jyväskylän satamaa on kehitetty 20 vuotta. Siitä on saatu vetovoimainen kaupunkilaisten oleskelu- ja virkistyspaikka, jossa tapahtumakantena toimiva Lutakonaukea ja sen viereen rakennetut Satamapuisto ulkokuntosaleineen ovat lisänneet alueen suosiota. Tavoitteena on seuraavan kolmen vuoden aikana saada satamaan rakentumaan saunaravintola, satamankärjen puisto ja uusi laituri risteily- ja ravintolalaivoille. Samalla satamakärjen reitit ja pysäköintialueet uusitaan. Viime vuosina sataman vetovoimaisuutta ovat lisänneet kesäisin toimiva konttiravintola ja jäätelökioski. Suuria ihmismassoja alueelle vetävät muun muassa Neste Rally ja SuomiPop-festivaali.