Hyppää pääsisältöön
Kuva
Lampaat laitumella. Kuva Touho Häkkinen
Pääsisältö

VieKas LIFE hanke keskittyi haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen. 

Haitallisten vieraslajien aiheuttamat vahingot terveydelle, luonnolle ja taloudelle tulevat lisääntymään ilmaston lämmetessä. Siitä syystä tahdomme olla mukana ratkaisemassa vieraslajiongelmaa, kehittämässä uusia torjuntatapoja sekä jakamassa tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta. 

Vikeas LIFE Hanke on päättynyt vuonna 2023. Sitä koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto.

Lampaat kitkemässä jättipalsamia Vehkalammella

Kuva
Lampaat laitumella. Kuva Touho Häkkinen

Kokeilulla on saatu hyviä tuloksia

Jättipalsamin hävittäminen on monivuotinen prosessi, jossa tärkeintä on estää ainoiden kasvin talvehtivien osien eli siementen muodostuminen.  Lampaiden avulla jättipalsamin taimet tulevat syödyiksi ennen kuin ne ehtivät tuottaa siemeniä.

Kokeilun toisena kesänä jättipalsameja taimettui laitumille enää harvakseltaan. Toisenakaan vuonna jättipalsamit eivät ehtineet siemenvaiheeseen laiduntamisen aikana. Alueella havaittiin kuitenkin minikokoisia jättipalsameja, jotka jäävät helposti lampailta syömättä. Minikokoisten jättipalsamien siementuotanto ei onneksi ole yhtä suurta, kuin normaalikokoisten.

Kokeilun kolmantena kesänä jättipalsamia havaittiin kahdella pienellä laitumella vain muutamia. Nämä laitumet ovat suhteellisen kosteita ja niissä on myös nokkosta, mikä sai lampaat välttämään kyseisiä laidunosia. Nokkosta niitettiin lampaiden laiduntamisen helpottamiseksi.

Kokeilun neljäntenä vuotena pystyttiin toteamaan, että jättipalsami oli lähes kokonaan hävinnyt viiden hehtaarin kokoiselta laidunnusalueelta. Laitumilta löytyi vain muutamia yksittäisiä jättipalsameja, jotka kasvoivat lähinnä aitojen vierustoilla ja olivat levinneet aitojen ulkopuolella siementäneistä kasveista.

Viidentenä kesänä kesän jättipalsamia havaittiin ainoastaan yhdellä laitumella. Yksi matala jättipalsami kasvoi heinikon seassa oksankarahkan alla ja vajaa 10 korkeaa palsamia nokkosten keskellä. Nokkosten keskellä kasvaneet korkeat jättipalsamit ehtivät siementää laidunkauden jälkeen, mutta pienen jättipalsamin siemenkota kuihtui ennen siementen kypsymistä.

Hankkeen loppuyhteenveto

Kokeilun aikana jättipalsamit hävisivät Vehkalammenpuiston 5,7 hehtaarin kokoiselta laidunalueelta kahta pientä B-laitumen esiintymää lukuun ottamatta. Lampaille syötettiin laitumet tarkasti vähintään kaksi kertaa kesässä. Lampaat söivät sekä jättipalsameja että kotoperäisiä kasveja. 

Laidunnuksen seurauksena kasvillisuus hävisi laitumelta laikuittain varsinkin hävinneiden jättipalsamiesiintymien kohdalta, ja nokkonen sekä maahumala levittäytyivät laajoiksi kasvustoiksi vapautuneille alueille. Ensimmäisen kesän jälkeen lampaiden määrää vähennettiin ja nokkosia niitettiin useita kertoja kesässä, jolloin myös muut kotoperäiset lajit, kuten heinät, leinikit, mintut ja saniaiset alkoivat levittäytyä vapautuneille kasvupaikoille. 

Lampaiden laidunnus on tehokas tapa torjua jättipalsamia puistometsistä, niityiltä ja muilta viheralueilta. Laiduntamalla saadaan torjuttua laajoille alueille levinneitä jättipalsamikasvustoja, kunhan alueet soveltuvat laiduntamiseen. Laidunnuksen kustannukset koostuvat laitumien rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä lampaiden hoidosta.

Laidunnusta on jatkettava useamman vuoden ajan. Laitumia ympäröiviltä alueilta tulee poistaa jättipalsamit, jotta saadaan estettyä siementen kulkeutuminen takaisin laitumille. Kiertävä laidunnus ja lampaiden lukumäärän muutokset laidunkaudella ovat tapoja säädellä torjuntatulosta. 

Mitä laidunnuksessa on huomioitava

Ajatus lampaiden hyödyntämisestä jättipalsamin aktiivisessa hävittämisessä syntyi, kun jättipalsamin huomattiin pikkuhiljaa häviävän alueilla, joilla lampaat ovat kesäisin laiduntaneet.

Hankkeen alkuvaiheessa oli tärkeää tutkia, miten laidunnus on parasta järjestää, jotta jättipalsamit tulisi syötyä mahdollisimman tarkasti. Joka paikassa lampaita ei voi laiduntaa. Alueen on oltava tarpeeksi iso ja lauman sopivan kokoinen, jotta lampaat viihtyvät. Lisäksi juomavesihuollon järjestäminen ja muut käytännön asiat rajoittavat sopivan laitumen löytämistä.

Miksi jättipalsamia kitketään?

Jättipalsami kasvaa nopeasti ja tiheästi tukahduttaen muun kasvillisuuden alleen. Sen epäillään vähentävän luonnonkasvien pölytystä, koska pölyttäjät ohjautuvat helposti rehevään jättipalsamiin ja edistävät näin sen leviämistä.

Jättipalsami on juureltaan hauras. Kasvit on helpoin hävittää katkaisemalla niiden varsi maanpinnasta tai vetämällä kasvit ylös maasta ja murskaamalla varret juurten yläpuolelta tallaamalla. Murskattu varsi varmistaa sen, että kasvit eivät enää pysty juurtumaan uudestaan, eivätkä kasveissa olevat siementen aiheet jatka kypsymistä.

Kuva
Jättipalsami. Kuva Tarja Ylitalo

Jättipalsamin kitkeminen on nopeinta alkukesästä, kun kasvit ovat vielä pienikokoisia. Sitä voi kitkeä myös kukinnan aikana, jolloin vaaleanpunainen kukka toimii kätevänä tunnistuskeinona.

Hankkeen tiedot

(LIFE17 NAT/FI/000528)

Awareness building, surveying and controlling invasive alien species (IAS) in Finland -LIFE+

Koordinaattori: Suomen luonnonsuojeluliitto

Hankkeen kesto: 8/2018–12/2023

Hankkeen budjetti: 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta.

VieKasLIFE-hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta, jonka avulla tuetaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeita ja sitä kautta EU:n ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Tämän julkaisun sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio tai EASME ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

VieKas = Vieras Kasvi

 

Oletko havainnut vieraskaveja? Missä?

Raportit

 

Neuvoja vieraslajien hävittämiseen

 

Kuva
Viekas LIFE logo. Kuva Suomen luonnonsuojeluliitto

 

Kuva
life logo

Lisätietoa: www.sll.fi/viekas-life/