Arjen zero waste -työpajat
Jyväskylän kaupungin Circwaste käyttäjälähtöiset kokeilut -hankkeessa järjestettiin kesällä 2023 erilaisia Jätteetön Jyväskylä -teemaan liittyviä työpajoja, tapahtumia sekä infokampanjoita. Jätteetön Jyväskylä -kampanjan ideana oli jakaa tietoa siitä, miten jokainen voi vähentää arjessaan syntyvää jätettä ja sillä tavoin vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta.
Jätteetön Jyväskylä -kampanjan aikana järjestettiin käytännöllisiä työpajoja, joissa pääsi konkreettisesti oppimaan, miten arjessa voi ehkäistä jätteen syntyä. Kampanjoinnissa oli mukana myös paikallisia yrityksiä, jotka järjestivät kesäkuussa omia tapahtumiaan zero waste -teemalla.
Zero waste –ideologia sisältää viiden K:n ohjenuoran, jota noudattamalla voi helposti vähentää jätteen määrää arjessaan.
Arjen zero waste -työpajat - Käytännön taitoja jätteettömämpään arkeen
Osana Jätteetön Jyväskylä -kampanjaa suunniteltiin neljä arjen zero waste -työpajaa. Työpajojen ideana oli tarjota osallistujille erilaisia jätteettömyyteen liittyviä vinkkejä ja tapoja, joita asukkaat voivat hyödyntää omassa arjessaan. Työpajat järjestettiin kesän 2023 aikana ja niiden aiheina olivat hävikkiruoka, itse tehty kosmetiikka, jätteiden lajittelu ja kodin elektroniikka. Työpajojen kesto oli 1-3 tuntia ja ne olivat osallistujille maksuttomia.
Työpajojen lisäksi jaoimme kesän aikana JAPAn somessa yhteistyökumppaneiden tekemiä kampanjaan liittyviä postauksia.
Hävikistä herkkua
Arjen zero waste -työpajasarjan aloitti Hävikistä herkkua -työpaja, joka järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen Marttojen kanssa. Työpajassa keskusteltiin ruokahävikin ehkäisystä ja vähentämisestä ja tehtiin itse erilaisia hävikkiruokia. Illan aikana valmistui muun muassa linssi-pastakeitto, paistettu riisi, perunaruudut ja Ahvenanmaan pannukakku. Osallistujat saivat kotiin viemisiksi illan aikana tehtyjen ruokien reseptit sekä muuta hävikkiruokaan liittyvää materiaalia. Työpajaan osallistui kaikkiaan 15 henkilöä.
Ennen työpajaa osallistujille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin heidän tapojaan ja tottumuksiaan ruokahävikin suhteen. Kyselyyn vastanneista 30 % oli hyödyntänyt tähteitä tai hävikkituotteita ruuanlaitossa säännöllisesti. Työpajan jälkeen tehdyn palautekyselyn mukaan kaikki vastaajat saivat työpajasta uusia ideoita ruokahävikin vähentämiseen ja yli puolet vastaajista aikoi kokeilla uusia hävikkiruokareseptejä. Kaikki vastaajat uskoivat, että tällaisilla työpajoilla on vaikutusta ihmisten ajatteluun ja tapojen muutokseen.
Osallistujien palautteita:
- ”Paja oli todella kiva! Valmistetut ruuat toimivat meillä jatkossa hyvinä "pohjina" omassa keittiössä, jopa makaroonilaatikon tullaan jatkossa upottamaan vaikka se nahistunut paprika."
- "Paja oli hyvin toteutettu: teoriaa ei luennoitu, oppia ja vinkkejä saatiin tekemisen kautta. Tekemisen kautta tunnelma oli rento ja ajatusten vaihto/vuorovaikutus kurssilaisten kesken oli vaivatonta ja luontevaa.”
Kosmetiikkaa kotikostein
Kosmetiikkaa kotikonstein -työpaja järjestettiin Kansalaistoiminnankeskus Mataran tiloissa. Illan aikana opittiin, miten omasta keittiöstä löytyviä raaka-aineita voi hyödyntää kotikosmetiikan valmistuksessa. Valmistamalla kosmetiikan itse, vältetään turhaa kemikaalikuormaa sekä kosmetiikkapurkeista syntyvää pakkausjätettä. Työpajassa valmistettiin muun muassa suklaakasvonaamio, jalkakylpy kuivatusta mesiangervosta ja käsien kuorinta-aine kahvinporoista, sokerista ja oliiviöljystä. Työpajan ohjasi biologi-keruutuotetarkastaja Minna Puntala. Työpajaan osallistui kaikkiaan 18 henkilöä.
Ennen työpajaa osallistujille lähetettiin kysely, jolla kartoitettiin heidän tapojaan ja tottumuksiaan kotikosmetiikan suhteen. Kyselyyn vastanneista ainoastaan 13 % teki ja käytti säännöllisesti kotikosmetiikkaa. Työpajan jälkeen tehdyn palautekyselyn mukaan kaikki vastaajat aikoivat käyttää kotikosmetiikkaa jatkossa. Vastaajista yli 70 % uskoi, että tällaisilla työpajoilla on vaikutusta ihmisten ajatteluun ja tapojen muutokseen.
Palautteista poimittua:
- ”Haluan jakaa oppimaani muillekin. Innostuin tosi paljon oppimistani.”
- ”Kurssi oli itselleni antoisa, sillä siellä pääsi tekemään käytännössä eri tuotteita, jolloin huomasi, ettei se ole rakettitiedettä.”
- ”Se, että pienillä valinnoilla ja ajatuksen muuttamisella voi olla iso vaikutus: omaan hyvinvointiin, jätteen vähenemiseen, se mitä opetamme kukin tahoillamme jälkikasvulle omalla esimerkillämme.”
Jätteiden lajittelu ja kodin elektroniikka
Kaksi seuraavaa työpajaa Miten jätteet lajitellaan ja kierrätetään Suomessa? ja Pitkää ikää kodin elektroniikalle jouduttiin lopulta perumaan vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Miten jätteet lajitellaan ja kierrätetään Suomessa? -työpajan kohderyhmänä olivat maahanmuuttajat. Työpajassa oli tarkoitus tutustua jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen Suomessa käytännön esimerkkien kautta. Työpaja sopisi ehkä paremmin esimerkiksi kotoutumisryhmille. Juuri maahan tullut henkilö ei ehkä heti osaa etsiä tämäntyyppistä toimintaa itse somesta eikä ehkä myöskään tunne tarvetta tällaiselle tiedolle maahanmuuton alkuvaiheessa.
Pitkää ikää kodin elektroniikalle -työpajan aiheena olivat pöytäkoneet, läppärit ja televisiot. Illan aikana oli tarkoituksena antaa vinkkejä, millainen laite kannattaa hankkia, kuinka oman laitteen käyttöikää voidaan pidentää, milloin laitteen huoltaminen on järkevää ja miten jokainen voi itse huoltaa laitteitaan. Työpajan aihe oli uusi, eikä asukkaat ehkä ole tottuneet korjaamaan elektroniikkalaitteitaan ja ajatus tuntui vieraalta. Aihe voisi toimia paremmin esimerkiksi toisen tapahtuman, kuten vaikkapa messujen yhteydessä. Työpajan somemarkkinointi sai hyvin huomiota, mutta se ei konkretisoitunut ilmoittautuneiden määrässä. Uskomme, että teema on hyvä, mutta ehkä aika ei vielä ole kypsä tällaiselle toiminnalle.
Uskon, että erilaisille kestävään elämäntapaan liittyville työpajoille olisi varmasti kysyntää, jos niitä voitaisiin tarjota säännöllisesti. Ihmisillä on selkeästi halu tehdä asioita kestävästi omassa arjessaan ja kaipaavat konkreettisia neuvoja ja vinkkejä niiden toteuttamiseen. Internet on pullollaan ohjeita ja ideoita, mutta asiantuntijan neuvot ja yhdessä tekeminen tuovat syvyyttä oppimiseen ja helpottaa kestävien tapojen siirtymistä käytäntöön. Ideaalia olisi, jos asukkaat voisivat harrastaa tämäntyyppistä pajatoimintaa säännöllisesti.
Teksti: Paula Wilkman
Kuvat: Paula Wilkman ja Minna Kankainen
Arjen Zero waste -vinkkejä
Instagramin @zerowastejkl tilillä löytyy käytännönläheistä tietoa Zero Waste -elämäntavasta sekä konkreettisia life hack -tyyppisiä oivalluksia siihen liittyen.
Löydät myös tämän sivun alalaidasta vinkit jätteettömään arkeen.
Vinkkejä jätteettömämpään arkeen
Jätteetön Jyväskylä 2023 -kampanjassa toteutettua
Seuraa meitä somessa!
#zerowastejkl
Instagram:
- Zero Waste Jyväskylä, tunnisteella @zerowastejkl
- Jkl kestävä kehitys JAPA ry, tunnisteella (@japa_ry
Mikä ihmeen zero waste?
Zero waste eli ei jätettä on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä omassa arjessa ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny tai sitä syntyisi mahdollisimman vähän. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi kierrättää ja joka päätyy lopulta poltettavaksi eli sekajätettä.
Zero waste -ajattelu on kuitenkin jätteitäkin laajempi käsite. Sen tarkoituksena on kannustaa pohtimaan omaa vaikutusta ympäristöön laajemmin ja tavoittelemaan kokonaisvaltaisesti kestävää elämäntapaa.
Lähde: Zero Waste Finland