Edunvalvonta

Suomen elinvoima, kilpailukyky ja hyvinvointi luodaan kaupungeissa. Kaupungit ovat elinkeinoelämän ja innovaatioiden keskuksia, joiden merkitys koko Suomen menestykselle on kiistaton. Kaupungeissa luodaan edellytyksiä hyvälle arjelle sekä luodaan pohjaa tulevaisuuden hyvinvoinnille. Suuret yli 100 000 asukkaan kaupungit tarvitsevat erityisaseman kaupunkipolitiikassa.

Tavoitteet

1. Suuret yli 100 000 asukkaan kasvavat kaupungit ja valtio valmistelevat ja toteuttavat kaupunkipolitiikkaa yhteistyössä. Hallitusohjelmassa on kaupunkipolitiinen osio, jossa kuvataan yhdenvertainen menettelytapa suurten kaupunkien erityiskysymyksien ratkaisemiseksi ja investointikyvyn turvaamiseksi.
2. Kaupunkipolitiikkaa rakennetaan valtion ja kaupunkien väliseen sopimukselliseen kumppanuuteen perustuen. Suurille kaupungeille osoitetaan kehittämisrahoitusta kestävän kaupunkikehittämisen toteuttamiseen vaikuttavuus perusteisesti. MAL-sopimusta kehitetään edelleen nykyisten 7 kaupunkiseudun kanssa.
3. Valtion ja kaupunkien yhteistyössä vahvistetaan kaupunki- ja kaupunkitalousvaikutusten arviointia. Uudistuksilla ei heikennetä kaupunkien taloutta ja investointikykyä. Lisäksi varmistetaan kaupunkien mahdollisuus vastata kasvun ja vihreän siirtymän haasteisiin, mikä palvelee koko Suomen kilpailukykyä.
4. Lainsäädäntö mahdollistaa suurimmille kaupungeille joustavia ja paikallisesti vaikuttavia ratkaisuja. Yksityiskohtaista toiminnan ohjausta ja tehtävien mitoitusta karsitaan. Lainsäädäntökokeiluja lisätään yhteistyössä suurten kaupunkien kanssa

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, saatavuuden varmistaminen. 

Sote-uudistuksen myötä valtionosuusjärjestelmästä tuli sattumanvarainen, vai keasti tulkittava ja kuntia eriarvoistava. Jotta valtionosuusmalli vastaisi kuntien nykyisiä tehtäviä sekä erilaistuvaa kuntakenttää, tulee sen valuviat korjata pikaisesti.

Tavoitteet

1. Valtionosuudet korjataan vastaamaan kunnan nykyisiä tehtäviä. Sote-siirtoerien vaikutus poistetaan pikaisesti.
2. Valtionosuudet painottuvat yhä vahvemmin yleiskatteellisiin valtionosuuksiin. Jaossa olevat kokonaissummat eivät pienene.
3. Kuntien tehtäviä ei lähtökohtaisesti lisätä. Mikäli uusia tehtäviä kuitenkin asetetaan, kulut kompensoidaan täysi määräisesti ja kuntakohtaisesti. Uudet tehtävät eivät lisää kuntien taloudellista eriytymistä.
4. Kasvaville kaupungeille kohdistetaan rahoitusta kasvuhankkeiden toteuttamiseen.
5. Kuntien verojärjestelmän muutokset eivät lisää kuntien taloudellista eriytymistä.

Kasvavan kaupunkiseudun elinvoiman kulmakivi on kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus. Valtion rahoituksen liikenteeseen tulee olla riittävä ottaen huomioon infran korjausvelan sekä tarpeet uusinvestoinneille. Jyväskylä on tavara- ja henkilöliikenteen logistinen solmukohta valtateiden risteyksessä. Toimivilla liikenneyhteyksillä varmistetaan elinkeinoelämälle tärkeiden kuljetusten sujuvuus, sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus sekä turvallinen henkilöliikenne.

Tavoitteet

1. Valtio rahoittaa Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta tarpeelliset kansalliset liikenneinvestoinnit täysimääräisesti ja kuntien rahoitusvastuuta valtion 
   infrasta ei lisätä.
2. Valtatien 4 parantamisesta Vaajakosken kohdalla tehdään investointipäätös ja käynnistetään investointihanke.
3. Valtio toteuttaa Jyväskylä-Tampere -raideyhteyden parantamishankkeen saattamalla hankesuunnittelun loppuun ja tekemällä investointipäätöksen.
4. Kolmen tunnin saavutettavuus Helsinki-Vantaan lentokentälle turvataan jatkossakin. Jyväskylän lentoaseman kustannustehokas kaksoiskäyttö hyödynnetään ja sujuva 
   lentoyhteys Keski-Suomesta maailmalle varmistetaan viime kädessä valtion rahoittamalla ostopalveluliikenteellä. Sujuvat lentoyhteydet Eurooppaan ja muualle maailmaan ovat edellytys elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle.
5. Vedyn tuotantoa ja käyttöönottoa vahvistetaan erityisesti raskaassa liikenteessä, jossa päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Hallitus käynnistää valtatie 4:n varrelle kohdistuvan vedyn raskaan liikenteen pilottikokonaisuuden, joka yhdistää vedyn tuotannon ja jakeluinfrastruktuurin kehittämisen ja käyttöönoton. Pilotin tavoitteena on luoda skaalautuva malli valtakunnalliseen käyttöön sekä vahvistaa Suomen asemaa vetytalouden edelläkävijänä.

Kasvu, työllisyys ja tuottavuus perustuvat korkeaan osaamiseen. Suurten kaupunkien kasvun moottorina on aina ollut koulutus ja tutkimus. Uutta luova tutkimus muuttaa maailmaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Hallitusohjelmassa ja korkeakoulupolitiikassa on tunnistettava suurten yliopistokaupunkien kasvun ja kehityksen keskeiset eväät 
muuttuvassa väestörakenteessa. Jyväskylä tunnetaan korkeatasoisesta osaamisesta ja tutkimuksesta sekä erinomaisena opiskelukaupunkina, joka houkuttelee opiskelijoita niin Suomesta kuin maailmalta. 

Olemme ylpeitä juuristamme suomenkielisen opettajakoulutuksen synnyinpaikkana ja suomalaisen sivistyksen kehtona. Jyväskylän yli opisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu muodostavat vuoden 2026 alusta alkaen korkeakoulukonsernin.

Tavoitteet

1. Korkeakoulupolitiikka ja -lainsäädäntö tunnistaa korkeakoulu konsernit, joustavoittaa niiden toimintamahdollisuuksia ja mahdollistaa päällekkäisen hallinnon purkamisen. Näin varmistetaan paikallisilla ratkaisuilla nykyistä tehokkaampi hallinto ja suoraan toimintaan ohjautuva rahoitus.
2. Jyväskylässä on Suomen vahvin liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaamiskeskittymä. Jotta väestön terveyttä voidaan edistää ennaltaehkäisevästi ja raskaiden palveluiden tarvetta vähentää, liikunta-, terveys- ja hyvinvointialan koulutusta ja tutkimusta lisätään ja syvennetään entisestään Jyväskylässä eri koulutustasoilla. Tarpeeseen vastaamiseksi myös lääketieteellistä koulutusta Jyväskylässä lisätään. Jyväskylän Hippokselle rakentuu koko Suomea palveleva liikunnan ja hyvinvoinnin ekosysteemi, joka vahvistaa kasvavan hyvinvointialan innovaatioita ja kansainvälistä kilpailukykyä.
3. Avoin korkeakoulutus, joka päivittää ja uudistaa työikäisen väestön osaamista, resursoidaan riittävän vahvasti.
4. Korkeakoulujen ja yritysten tki-yhteistyötä sekä tutkimustoiminnan tulosten siirtymistä yhteiskunnan hyödyksi ja uudeksi liiketoiminnaksi tuetaan pitkäjänteisesti, ja rahoitusmallit kannustavat aitoon yhteistyöhön.
5. Koulutuksen kansainvälisyyttä vahvistetaan. Osaamisperustaisen maahanmuuton edistämiseksi korkeakoulujen englanninkielisten koulutusohjelmien toimintaedellytykset turvataan säilyttämällä Suomeen työllistyvät lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat korkeakoulujen rahoitusmalleissa. Osaamisperustaisesti Suomeen saapumisen ja asettumisen lupaprosesseja ja palveluita selkiytetään ja sujuvoitetaan.
6. Toisen asteen koulutuksen resurssit tulee varmistaa ja lupaprosesseja parantaa. Toisen asteen rahoitusta tulee muuttaa niin, että valtionosuus kattaa koulutuksenjärjestäjän kustannukset. Mikäli tarvetta vastaava rahoitus ei toteudu, tulee opiskelijan koti kunnan osallistua koulutuksen järjestämisen kustannuksiin

Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta vahvistavaa työtä tehdään enenevissä määrin myös kaupungeissa. Koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamisessa Jyväskylällä on merkittävä rooli, etenkin kyberturvallisuuden ja puolustusteollisuuden osaamisen keskittymänä. Tätä roolia tulee edelleen 
vahvistaa.

Tavoitteet

1. Jyväskylässä on vahva kyberturvallisuusosaamisen, -koulutuksen ja -liiketoiminnan valtakunnallinen keskittymä. Näihin vahvuuksiin tukeutuen Jyväskylään perustetaan sekä julkista sektoria että yrityksiä palveleva kyberturvallisuuskeskus.
2. Jyväskylän asemaa vahvistetaan edelleen puolustushallinnon tärkeiden toimintojen operatiivisena ja strategisena keskittymänä sekä tätä tukevien liiketoimintojen kehittymisen ja kasvun ympäristönä.
3. Kantaverkon kehittämisellä Keski-Suomessa varmistetaan kansallisesti kriittisen infrastruktuurin huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Fingridin kantaverkkoa (400 kV ja 110 kV) kehitetään Keski-Suomessa yhteiskunnan ja teollisuuden lisääntyneisiin energiatarpeisiin sekä uusituvan energian tuotannon nopeaan kasvuun vastaamiseksi. Keski-Suomi toimii tärkeänä siirtoalueena Pohjois-Suomen tuulivoiman ja etelän kulutuskeskusten välillä.
4. Valtio turvaa puolustuskyvykkyyden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi tarvittavien osaamiskeskittymien rakentumisen. Olennaista on huomioida myös kaksikäyttöisyys ja osaamiskeskittymien vaikuttavuus rauhan aikana. Jyväskylään muodostuu eurooppalaisesti uniikki suorituskyvyn ja tuoteratkaisujen kehittämis- ja testausympäristö, jolla tuetaan Suomen puolustuskyvyn tärkeän osa-alueen, sotilaan fyysisen ja kognitiivisen suorituskyvyn kehittymisen lisäksi kansanterveyden ja resilienssin vahvistumista ja kilpa- ja huippu-urheilun kehittämistä.