Hyppää pääsisältöön
Kuva
Jyväskylän kaupunginteatterin portaikko
Kuva
ohjaaja Miko Jaakkola kaupunginteatterin yleisölämpiössä

Miko Jaakkola

  •  s. 1969 Orimattilassa.
  • Asuu Kotkassa, kahden kouluikäisen pojan isä.
  • Valmistunut ohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta 2000.
  • Työskentelee Kotkan kaupunginteatterin johtajana (2017–). Aiemmin toiminut Kajaanin kaupunginteatterin johtajana 2008–2015, Teatteri Takomon taiteellisena johtajana 2004–2007 ja ohjaajana Oulun kaupunginteatterissa 2001–2002.
  • Ohjannut kaikkiaan yli 50 näytelmää teattereihin eri puolilla Suomea. Susanin vaikutus on Suomen kantaesitys ja ensimmäinen ohjaus Jyväskylän kaupunginteatteriin.
  • Harrastaa kilpapurjehdusta. Paras sijoitus 5. sija FinRating 1-luokassa Helsinki-Tallinna Racessa 2020.

 

Tinde Lappalainen 

  •  s. 1988 Varkaudessa.
  • Asuu Helsingissä.
  • Freelancer lavastaja-pukusuunnittelija.
  • Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta Taiteen maisteriksi 2018 sekä Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineinaan uskontotiede, antropologia ja Itä-Aasian tutkimus.
  • Työskennellyt Kansallisoopperassa, Espoon kaupunginteatterissa, Aleksanterin teatterissa ja viimeisimpänä Theatre La Nef’ssä Wissembourgissa Ranskassa.
  • Harrastaa kiinan opiskelua ja juoksemista.

Kun Peter Høegin Susanin vaikutus julkaistiin suomeksi vuonna 2015, luin sen heti tuoreeltaan. Olen aina pitänyt Høegin kirjoista ja Susanin vaikutuksen lukemisen jälkeen tuli tunne, että Høeg on uudessa romaanissaan löytänyt vuosien tauon jälkeen tutun tyylinsä uudelleen. Romaanissa kiehtoi kirjailijan kyky yhdistää dekkarin muoto sekä perhedraama toisiinsa tavalla, jossa samaan aikaan on mahdollista käsitellä suuria yhteiskunnallisia ja eksistentiaalisia kysymyksiä. 

Myös Susanin poikkeuksellinen hahmo tuntui mielenkiintoiselta. Susanin mystinen kyky saada ihmiset avautumaan empaattisesti sekä Susanin ristiriitainen ja ääripäitä hipova luonne kiinnosti. Susan on nordic noir -dekkareiden tapaan taitava ja kova manipuloija, mutta samaan aikaan äärimmäisen herkkä, älykäs, intohimoinen sekä pohjattoman intuitiivinen. 

Kun vuonna 2015, heti ensimmäisen lukukokemuksen jälkeen, halusin herättää Susanin hahmon eloon näyttämölle, en voinut mitenkään aavistella miten ajankohtainen teos tulisi olemaan keväällä 2021. Kun romaani nyt pitkän prosessin jälkeen toteutuu näyttämölle poikkeusolojen keskelle, on pelottavaa huomata, miten Høeg on romaanissaan onnistunut luomaan tulevaisuuden dystopian, jossa monet siinä ennustetut visiot lähentyvät todellisuutta. Silti romaanin lohduttoman maiseman ylle piirtyy suuri toivo. Toivo kohtaamisen mahdollisuudesta, empatiasta, rakkaudesta, vilpittömyydestä sekä siitä että tärkeintä on se, että kerromme toisillemme totuuden.

Miko Jaakkola, ohjaaja

 

Susanin vaikutus tapahtuu maailmassa, joka on yhtä aikaa todellisuuteen ankkuroitu ja visuaalisesti tyylitelty. Nordic noir ja salaliittorillerit, jotka ovat teoksen tyylilajeja, tapahtuvat yleensä melko realistista tunnelmaa tavoittelevissa maailmoissa. Teatterin lavalla tällainen realismi ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa mielekästä. Esityksen Kööpenhamina on kaoottinen, mustien ja vaaleiden pintojen muodostama tetris, jossa Susan yrittää pysyä pinnalla. Sekä lavastuksessa että pukusuunnittelussa lähdin hakemaan ideoita tanskalaisesta nykyarkkitehtuurista ja muodista, jotka ovat lähtökohdiltaan pelkistettyjä ja minimalistisia. Tämä yhdistyy myös teoksen taustalla häämöttäviin kauhukuviin ekologisesta romahduksesta, hitaasti sulavista jäävuorista.

Tinde Lappalainen, lavastaja-pukusuunnittelija

 

Kuva
Tinde Lappalaisen pukusuunitelma Susanin hahmosta