Suoraan sisältöön

KÄVELYKATU

Jyväskylän kävelykatu on muuttunut kävelykeskustaksi ja se elää vuoden jokaisen päivän ja jokaisen kellonajan. Joka päivä kävelykeskustassa liikkuu noin 80 000 kaupunkilaista ja vierailijaa. Keskusta elää sesongit vapusta jouluun ja toimii tapahtumapaikkana niin rallille kuin muodillekin. Kävelykeskustaan tullaan kohtaamaan ystäviä, shoppailemaan, viihtymään ja viihdyttämään ja katu on nimetty myös Pohjoismaiden toimivimmaksi.

Kävelykatu on erotettu muusta katuverkosta Kävelykatu-nimisellä liikennemerkillä. Hiukan yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa sitä, että kaikki toiminta kadulla tapahtuu kävelijän ehdoilla. Myös polkupyöräilijän on sovitettava nopeutensa kävelijöiden mukaan niin, että vaaratilanteilta vältytään. Autoilu ja pysäköinti kadulla on kielletty. Huoltoajo on sallittu lisäkilven osoittamaan aikaan ja määräämistä suunnista joka päivä kello 05-10.

Kävelykatu tapahtumapaikkana

Kävelykadulla on mahdollista järjestää erilaisia tapahtumia kuten taide- ja kulttuuritapahtumia, liikunta- tai markkinatapahtumia kävelykadun käyttösuunnitelman mukaisesti. Kävelykatu soveltuu erinomaisesti erilaisten ilmaistapahtumien järjestämiseen. Kadulla järjestetään esimerkiksi Pyöräilyviikon avaus ja Muotipäivät.

Kävelykadun käyttösuunnitelma (pdf)

Lisätietoja tapahtuman järjestämisestä tapahtumakaupungin sivuilla.

Kävelykadun promootio- ja banderollipaikat

Kävelykadulta voi vuokrata promootiopaikkoja missä on mahdollista tehdä tunnetuksi esimerkiksi oman harrastusryhmän toimintaa tai markkinoida yrityksensä brändiä. Tapahtumista kertoville banderolleille voi myös vuokrata paikkoja. Lisätietoja tapahtumakaupungin sivulla.

Lisätietoja kaupungin keskustaluotsilta p. 014 266 5021, ti – la klo 8 – 16, (toiminta-aika huhtikuu – syyskuu)
Muuna aikana Palvelupiste Hannikaisesta p. 014 266 5025, arkisin klo 8 - 15 tai palvelupistehannikainen [at] jkl.fi

Banderolli kävelykadulla

Kävelykadun historia

440 metriä pitkän kävelykadun suunnittelu alkoi vuonna 1989 ja se rakennettiin vuosina 1994-1995. Kaikkiaan tehtiin 12 300 m2 uutta pinnoitetta ja kilometri putkistoa. Kävelykadun alueesta noin 5000 m2 on lämmitettyä. Lämmitysjärjestelmän maksoivat alueen kiinteistönomistajat. Lisäksi kiinteistönomistajat rakensivat noin 1500m2 katulämmitystä omien tonttiensa alueille. Lämmönlähteenä sulatusjärjestelmässä käytetään kaukolämpöverkon paluukierrossa olevaa vettä. Sulatusjärjestelmän käyttökuluista kaupunki maksaa 40 % ja kiinteistönomistajat 60 %. Sulatusjärjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Alueen talvikunnossapidon kustannukset ovat minimaaliset, liukastumistapaturmia ei tapahdu ja lämmitetyn osuuden kiinteistöt säästävät siivouskustannuksissa sekä esimerkiksi lattiamateriaalien vaihdoissa ja rullaportaiden korjauskustannuksissa. Tällä hetkellä kävelykeskustan kiinteistöt laittavatkin sulatusjärjestelmän lähes rutiininomaisesti katualueelleen aina suurempien perusparannusten yhteydessä.

Kävelykeskusta vuodesta 2012

Ennen Asemakadun suunnittelua tehtiin Väinönkadun suunnitelmat, joilla laajennettaisiin kävelykeskustaa. Kauppalaispihan sekä Sokoksen parkkihallin saneeraus joudutti Asemakadun muutosta ja näin se pääsi osaksi kävelykeskustaa vuonna 2012.

Asemakadun rakennekerrokset uusittiin kantavaa kerrosta myöten. Katu päällystettiin luonnonkivilaatoilla ja sulanapitojärjestelmän asennettiin kävelykadulle tyypilliseen tapaan. Asemakadun katualueen leveys vaihtelee 18,8 metristä 14,5 metriin. Kadunvarsipysäköintiä ei ole lukuun ottamatta kahta invapaikkaa Kauppalaispihan välittömässä läheisyydessä.

Yliopistonkadulta Asemakatua pitkin on käynti Jyväskeskuksen parkkihalliin. Tästä syystä kadun suunnittelu perustuikin ”yhteisen tilan” liikennesuunnittelukonseptin ideologiaan. Kulkijoiden käyttäytyminen perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja toisten kunnioittamiseen kaikille yhteisessä tilassa.

Niin kävelykadun kuin Asemakadun rakentamisessa on huomioitu erityisesti liikuntaesteiset asiakkaat. Katupinta on rakennettu niin, että pääsy liikkeisiin on helppoa, liikuitpa sitten kävellen, rollaattorilla, pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa. Asemakadulla ei ole korkeussuunnassa reunakivillä korotettuja alueita, vaikka katu on osiltaan jyrkästi laskeva Yliopistonkadulta Vapaudenkadulle.

Katukalusteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota kävelykeskustassa. Istuimet, kesäkukkaistutukset ja muut kalusteet ovat varta vasten kadulle suunniteltuja. Palkituin elementti lienevät kuitenkin kävelykadun omaleimaiset valaisimet. Kaunis sateenkaaren värejä toistava valaisinrivistö tekee epäsuoralla valollaan kävelykadusta upean ympäristön myös pimeän aikaan. Asemakadulla puolestaan huomiota herättää varmasti eniten kiemurteleva punainen penkki.

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 • Sivun alkuunTietoja sivustosta