Maapolitiikka

Maapolitiikalla tarkoitetaan julkisen sektorin suorittamaa maan hankintaa, luovutusta ja hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämistä.

Maapolitiikka on kaavoituksen ohella peruskeino, joilla kunta ohjaa ja luo edellytykset halutun yhdyskuntarakentamisen muodostumiseen. Tavoitteena on huolehtia siitä, että maata on jatkuvasti saatavissa kohtuuhintaan eri tarkoituksia varten, sopivilta paikoilta ja sopivana ajankohtana. Tavoitteilla pyritään luomaan pelisäännöt rakentamiselle ja samalla varmistamaan, että kunnan asettamat asumista, elinkeinoja, palveluja ja ympäristöä koskevat tavoitteet voidaan toteuttaa. Parhaiten tässä onnistutaan, jos kaupunki omistaa suunnittelun ja tulevan rakentamisen kohteena olevat alueet.

Kaupungin maanomistus kaavoitettavaan maahan luo edellytykset sille, että kaupunki pystyy tarjoamaan rakennustontteja maankäytön toteuttamisohjelman ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti sekä turvaamaan myös tarvittavat ulkoilu- ja virkistysalueet ja tarvittaessa myös suojelemaan arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet. Aktiivisella ja tarpeeksi ajoissa hoidetulla maanhankinnalla kaupunki pystyy myös kohtelemaan maanomistajia tasapuolisesti sekä estämään maakeinottelun.

Tärkeimmät maapoliittiset menetelmät kaupungin ohjaavan aseman säilyttämiseksi Jyväskylässä ovat aktiivinen ja suunnitelmallinen maan hankkiminen yhdyskuntarakentamista varten sekä maankäyttösopimuksien tekeminen.

Jyväskylän kaupungin kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.6.2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet.

Maahankinta

Kaupungin maanhankinnassa kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun päästää yleensä vapaaehtoisin kaupoin ja maanvaihdoin. Maanhankinnan keinona vapaaehtoisilla sopimuksilla on Jyväskylässä vahva ykkössija, kaupungin raakamaan hankinnasta lähes 100 % on hoidettu ja pyritään myös jatkossa hoitamaan vapaaehtoisten kauppojen avulla.

Lunastus

Kunta voi lunastaa maata eri tarpeita varten maankäyttö- ja rakennuslain, lunastuslain (LunL 603/1977) ja kiinteistönmuodostuslain (KmL 554/1995) nojalla. Lunastaminen voi tapahtua joko suoraan lain nojalla tai kunnan saatua lunastusluvan asianomaiselta ministeriöltä. Lunastamisen yhteydessä maan-omistajalle maksettava hinta vastaa kohteen täyttä arvoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lunastaminen ei vähennä eikä lisää maanomistajan omaisuutta. Edellä kuvattua lunastusoikeutta tulee kaupungin olla valmis käyttämään tarvittaessa esimerkiksi maakeinottelun estämiseksi, mikäli vapaaehtoisia kauppoja ei saada syntymään. Lunastettavat alueet ovat yleensä yhdyskuntarakentamista varten välttämättömiä alueita. Lunastuksen käyttämisestä päättää kaupunginhallitus. Tavoitteena tulee olla kuitenkin vapaaehtoiset kaupat. Lisäksi lunastusta voidaan käyttää myös sellaisissa tapauksissa, joissa tontin osat kuuluvat eri omistajille eikä sopimusta osien myynnistä ole onnistuttu saamaan. Tontin osan lunastuksia tehdään Jyväskylässä vuosittain.

Etuosto-oikeus

Etuostolaki (EOL 608/1977) antaa kunnalle kiinteistökaupassa mahdollisuuden mennä ostajan sijaan, silloin kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen taikka virkistys- ja suojelutarpeita varten. Etuosto-oikeus koskee yli 5000 m2:n suuruisia alueita. Kaupunki on valmis käyttämään etuostomenettelyä maanhankintakeinona silloin, kun ostettava alue on kaupungille tarpeellinen joko nykyisiin tai tulevaisuuden tarpeisiin, alueen yksityinen omistus saattaa vaarantaa kaupungin ohjausvaltaa ja alue on hinnaltaan käypä. Etuostoa käytettäessä huolehditaan siitä, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Jyväskylässä etuosto-oikeutta käytetään vuosittain ja siitä päättää kaupunginhallitus.

Katualueen haltuunotto

Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyy katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus. Kaupungilla on oikeus saada maanomistajalta haltuunsa ja käyttöönsä korvauksetta katualue tietyin ehdoin. Ilmaisluovutusvelvollisuudesta on säädetty tarkemmin maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 132/1999). Jyväskylässä menetelmää käytetään aina ensimmäisen asemakaavan mukaisia katualueita haltuun otettaessa.