Usein kysyttyä asemanseudun suunnittelusta

Miksi kaupunki tutkii asemanseudun kehittämistä?

Asemanseutu on osa Jyväskylän keskustan kehittämistä. Pääjunarata, ratapiha ja Rantaväylä rajoittavat keskustan laajenemista sekä katkaisevat toiminnallisen ja kaupunkikuvallisen yhteyden ydinkeskustasta Lutakkoon. Kun kauppatori siirtyy lähivuosina asema-aukiolle, siirtyy myös keskustan painopiste lähemmäksi asemanseutua ja tarve ydinkeskustan ja Lutakon yhdistämiseksi kasvaa. Asemanseudun kehittämisessä tutkitaan, miten tätä yhteyttä voi parantaa ja miten keskustaa voi täydennysrakentaa.

Vaihtoehtoina tutkitaan sekä kulkuyhteyden sisältävää kansirakentamista että uusia kevyen liikenteen siltoja. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on esitetty esimerkiksi Hannikaisenkadun varteen ja messukeskus Paviljongin alueelle, joiden toteutuminen tukisi kaupungin tavoitetta keskustan väkiluvun lisäämisestä.

Miksi vaihtoehdoissa ei ole kevyen liikenteen alikulkua?

Alikulun toteuttaminen on kalliimpaa kuin sillan. Jyväskylän asemanseudun ympäristössä maan alle rakentaminen on vielä tavanomaista kalliimpaa maaperän ja pohjaveden olosuhteiden takia. Myös yhdistettävä väli on pitkä, ja alikulut koetaan usein epäviihtyisiksi. Alikulkua tutkittiin alustavasti, mutta näiden syiden takia se on jätetty pois vaihtoehdoista.  Toki alikulkuun liittyviä hyötyjä tunnistettiin alustavassa tarkastelussa. Ne soveltuvat usein paremmin pyöräilijöille sekä ovat usein paremmin sovitettavissa kaupunkikuvaan.

Miksi koko rata-aluetta ja Rantaväylää ei kateta?

Tällaisen kannen hinta olisi monia satoja miljoonia, eikä kustannuksia pystyttäisi kokonaan kattamaan kannelle tulevasta rakentamisesta saatavilla tuloilla. Kansirakentamiseen liittyvät turvallisuusvaatimukset myös kasvavat, mitä pidemmästä kannesta on kysymys. Ratapihalla on myös toimintoja, joita ei todennäköisesti voi sijoittaa kannen alle.
 
Käytännössä laaja kansi tarkoittaa reunoiltaan muurimaista, lähes 10 metriä korkeaa rakennetta. Se vastaa noin kolmikerroksista rakennusta, jonka päälle tulisi vielä muuta rakentamista. Koko ratapihan laajuisena se peittäisi näkymät ydinkeskustasta Lutakkoon ja Jyväsjärvelle. Kansirakenteen sovittaminen olemassa olevaan rakentamiseen on monin paikoin haastavaa. Toteutusaikataulu olisi myös pitkä, vähintään parikymmentä vuotta.

Nämä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, mihin kohtaan ja minkäkokoisia kansirakenteita nyt tutkitaan. Esitetyt kannet eivät kuitenkaan sulje pois muualle ratapiha-alueelle tai muualle Jyväskylän rata- tai tieväylien päälle sijoittuvaa kantta, mikäli se osoittautuu taloudellisesti järkeväksi.

Miksi ratapihaa ja Rantaväylää ei laiteta tunneliin?

Kuten alikulun yhteydessä on todettu, asemanseudulla maan alle rakentaminen on hyvin kallista. Lisäksi rataa pitäisi alentaa huomattavan pitkältä matkalta Jyväskylän asemaa ennen ja jälkeen, mikä nostaisi kustannuksia entisestään. Näin suurella muutoksella aiheutuisi merkittävää väliaikaista haittaa pääradan ja ratapihan toiminnalle. Ratapihan sijoittamiseen pitkältä matkalta maan alle liittyy myös samanlaisia turvallisuuteen liittyviä haasteita kuin koko ratapihan kattavassa kannessa (ks. yllä oleva kysymys).

Miksi ratapiha-aluetta ei siirretä tai poisteta?

Jyväskylän ratapiha-alueilta on aiemmissa vaiheissa poistettu tarpeettomia raiteita esimerkiksi veturitallin ympäristön ja Matkakeskuksen rakentamista varten. Vuosina 2016-2017 kaupunki ja Suomen valtio selvittivät, voidaanko nykyiseltä ratapiha-alueelta poistaa raiteita tai voidaanko tavararatapihaa siirtää muualle. Selvitysten perusteella kumpikaan ei ole nykytilanteessa mahdollista, sillä ratapiha-alueen kaventaminen edes kahden raiteen verran tai toimintojen siirto vaikeuttaisivat ratapihatoimintoja ja tavara- ja henkilökuljetusten toimintaedellytyksiä. Tilanne voi toki joskus muuttua, mutta ainakaan tällä hetkellä näiden vaihtoehtojen toteuttaminen ei ole näköpiirissä. Vaikka ratapiha supistuisikin joskus nykyisestä laajuudesta, jäisi ratkaistavaksi yhteyden toteuttaminen pääradan ja Rantaväylän yli.

Tutustu tarkemmin tehtyihin ratapihaselvityksiin

Voiko ratapihan päälle tai läheisyyteen rakentaa?

Jyväskylässä ja muualla Suomessa on esimerkkejä, miten ratapihan tai radan läheisyyteen tai päälle voidaan rakentaa. Toisaalta toteutuessaan Jyväskylän kansi olisi Suomen ensimmäinen tavararatapihaa kattava kansirakenne. Jyväskylän ratapiha ei kuitenkaan ole VAK-ratapiha, eli vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamat turvallisuusriskit ovat pienemmät kuin jollain muilla ratapihoilla Suomessa. Riskejä ja niihin varautumista pitää kuitenkin arvioida eri vaiheissa suunnittelua.

Ratapihan ja valtatien läheisyyteen ja päälle rakentaessa pitää ottaa huomioon esimerkiksi melu- ja tärinähaitat. Ratapihaan ja Rantaväylään liittyvien melun, tärinän sekä turvallisuuskysymysten rajoitteita selvitetään tarkemmin suunnittelun kuluessa. Ne vaikuttavat siihen, mitä toimintoja ja millä tavalla radan ja valtatien läheisyyteen tai päälle esitetään sijoitettavaksi.

Milloin Jyväskylän ratapihalle rakennetaan kansi?

Kantta ei ole vielä päätetty rakentaa, vaan sen toteuttamismahdollisuutta selvitetään parhaillaan. Päätökseen kannen rakentamisesta vaikuttaa moni taloudellinen ja kaupungin kehittymiseen liittyvä tekijä. Käytännössä kokemukset muualta Suomesta ovat osoittaneet, että alustavan suunnittelun käynnistymisestä rakentamisen aloitukseen kuluu usein kymmenenkin vuotta. Kaupunki- ja rakennesuunnittelun lisäksi aikaa kuluu myös toteuttajatahojen löytämiseen ja sopimusneuvotteluihin. 

Mikäli asemanseutua kehitetään esimerkiksi rakentamalla uusi kevyen liikenteen silta, suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa lyhyemmässä ajassa. Myös kannesta tai uusista silloista riippumattomien alueiden täydennysrakentaminen voi edetä nopeammin. Lopulliset päätökset rakentamisesta tekee kaupunginvaltuusto alueen kaavojen ja kaupungin investointiohjelmien hyväksymisen yhteydessä. Lisäksi tarvitaan myös tulevien toteuttajatahojen päätökset.

Mitä kannen toteuttaminen maksaisi Jyväskylän kaupungille? 

Kansirakentamisesta ja siltojen toteuttamisesta on hyvin karkeat kustannusarviot. Suunnitelmissa esitettyjen kansien on arvioitu maksavan 50-70 miljoonaa euroa. Lisäksi tiedossa on muita toteuttamiseen liittyviä kuluja, joskin niistä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Kannen toteuttaminen tuo myös tuloja, kun sen myötä saadaan uutta rakennusoikeutta. 

Tämän hetken arvion mukaan koko kannen kustannuksia ei pystytä kattamaan saadulla rakennusoikeudella, jolloin kannen toteutuminen edellyttäisi kaupungin osallistumista osaan kannen kustannuksista. Osallistumista harkittaessa on otettava huomioon myös saatavat hyödyt. Toteutus- ja kustannusmallista saadaan arvio toteutusselvityksen valmistettua talvella 2020-21. Lopulliset päätökset toteuttamisesta ja kaupungin mahdollisesta osallistumisesta kannen toteuttamiseen tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto myöhemmin suunnittelun tarkentuessa.
 

Kaupunginosa: