Villiyrttipuisto

Kehä Vihreän varrelta löytyy villiyrttipuisto, joka sijoittuu Tuomiojärven rantareitin varrelle ravintola Priimuksen lähistölle. Villiyrttipuistosta kuka tahansa saa kerätä villiyrttejä omiin tarpeisiin. Puisto sopii erinomaiseksi vierailukohteeksi myös aloitteleville villiyrttiharrastajille. Aidatulla puistoalueella kasvavat yrtit merkitään nimin ja kuvin, joten niiden tunnistaminen on helppoa ja kerääminen turvallista. Puisto toimii myös erinomaisena oppimisympäristönä kouluille. Lemmikkieläinten tuonti puistoalueelle ei ole sallittua, lemmikin voi jättää puiston ulkopuolella sijaitsevaan koiraparkkiin. 

Villiyrtit

Mesiangervo

Mesiangervon lehdet kannattaa kerätä niiden ollessa vielä nuoria. Lehdillä on vastakkaiset lehdykät ja vekkimuoto. Kasvin lehtiruoti on punainen vain sen toiselta puolelta. Päätylehdykkä on hiukan vadelman lehden oloinen, mutta makea tuoksu paljastaa sen mesiangervoksi. Mesiangervon valkoiset kukat kukkivat heinäkuussa. Mesiangervossa on aromikkuutta, lääkkeenomaisuutta ja salisyylihappoa. Kasvi on ollut tärkeä aspiriinin kehittämisessä.

Mesiangervo kasvaa ympäri maan kosteilla paikoilla, kuten niityillä, ojien varsilla ja hakkuuaukioillakin. Samalla paikalla voi kasvaa myös nokkosta.

Aspiriiniallergisten, salisylaateille yliherkkien kannattaa käyttää mesiangervoa varoen, koska sisältää salisyylihappoa sekä sen esiasteita ja johdannaisia. Mesiangervoa ei suositella alle 2-vuotiaille lapsille, eikä raskaus- tai imetysaikana käytettäväksi.

Mesiangervoa on käytetty teenä mm. päänsärkyyn, reumaattisiin oireisiin ja hammassärkyyn. Alunperin sitä hyödynnettiin myös ilmanraikastajana.
Lisätiedot ja reseptivinkki.

Poimulehti

Poimulehdessä on parkkiaineita ja eteerisiä öljyjä, jotka supistavat limakalvoja ja auttavat ruuansulatusta, parantavat ripulia ja ehkäisevät verenvuotoja. Poimulehti tasapainottaa naisten hormonitoimintaa ja auttaa myös siten sekä kuukautis- että vaihdevuosivaivoissa.

Poimulehtiä voi pakastaa sellaisenaan. Lehdet kannattaa huuhdella ennen pakastamista. Keväällä ja kesällä voi käyttää poimulehteä salaatin joukossa, keitoissa, padoissa. Lehtiä voi myös kuivata esimerkiksi teeksi. Kaada kiehuva vesi kuivien lehtien päälle ja anna hautua noin 10 minuuttia. Käytä 5-6 lehteä/teemuki. Kuuma vesi irrottaa kasvista aineita, jotka eivät muuten välttämättä imeydy kehoon. Voit käyttää poimulehteä myös jalkakylvyissä.

Huom! Poimulehden käyttöä ei suositella raskauden aikana, koska se voi aiheuttaa supistuksia. Poimulehti voi kuitenkin auttaa toipumisessa synnytyksen jälkeen.

Poimulehden voi löytää erityisesti vanhoilta puutarha ja piha-alueilta, puolivarjoisista lehtimetsistä ja ojanpientareilta. Poimulehden  kukkia voi käyttää lehtien tavoin.
Lisätiedot ja reseptivinkki.

Siankärsämö

Siankärsämön lehti on pienen havun muotoinen. Siankärsämö on kirjaimellisesti veret seisauttava kasvi. Se tyrehdyttää verenvuodon ja sellaisena sitä on käytetty kautta aikojen. Kasvilla on todella paljon muitakin terveysvaikutuksia. Sen on sanottu parantavan jalkojen verenkiertoa, pehmentävän ihoa ja auttavan jopa suonikohjuihin.

Siankärsämön lehtiä voi käyttää mausteiden tavoin erityisesti liharuokien maustamiseen. Jos rutistat siankärsämön lehteä, huomaat sen maustemaisen tuoksun, jopa pippurisen aromin. Jo viikingit käyttyvät siankärsämöä villisian lihan kanssa. Siankärsämö sopii erinomaisesti myös sieniruokiin. Siankärsämöllä on hyvä makuharmonia rakuunan kanssa.

Yksinkertaisin tapa käyttää siankärsämöä on tehdä sen lehdistä tai kukinnoista teetä hauduttamalla. Haudute voi olla myös jääteenä jääkaapissa. Saat siankärsämöstä miellyttävän makuisen teen, vaikka kasvi itsessään on pippurinen. Haudute auttaa suolistoa ja hengitysteitä. Siankärsämö sopii myös jalkakylpyyn.

Huom! Jos sinulla on kamomilla- tai pujoallergia, vältä  siankärsämöä. Kasvi ei myöskään sovi pienille lapsille, raskaana oleville tai imettäville.
Lisätiedot.

Vuohenputki

 Vuohenputki on yksi Suomen vihatuimmista – ja rakastetuimmista kasveista. Kansanperinteessä vuohenputkea on käytetty kihdin, nivelien ja eturauhasvaivojen hoitamiseen.

Vuohenputki on parhaimmillaan tuoreena ja kasvi on helppo kuivata. Vuohenputki on porkkanan ja sellerin arominen huikea ruokakasvi. Käytä vuohenputkea lehtikaalin ja pinaatin tavoin erilaisiin ruokiin. Erityisesti nuoria versoja ja lehtiä voi käyttää hyvin monipuolisesti ruoanlaitossa. Vanhempia lehtivarsia voi käyttää parsan tavoin. Tuoreita kukkia voi käyttää mausteena persiljan ja lipstikan tavoin.

Tunnista vuohenputki varmuudella

Vuohenputken tunnistus on tärkeää. Tunnistukseen on kolme sääntöä: 

1. Vuohenputken ruoti on kolmiomainen, mutta YKSI kolmion sivuista on kourumainen. Tämän voi tunnistaa jo sormillaankin.
2.  Lehdykät ovat kolmessa nipussa kuin ”kädet ja pää”, ei ”välikäsiä”, kuten karhunputkessa.
3.  Rutista vuohenputkea sormissasi rikki ja tunnistat sen ominaisen tuoksun: monet sanovat sitä porkkanamaiseksi tai sellerimäiseksi.

 Lähin vuohenputkea muistuttava näkökasvi on karhunputki. Se ei ole myrkyllinen, mutta ei myöskään maultaan vuohenputken veroinen.

Vuohenputki on levinnyt hyvin ympäri Suomen. Ensimmäiset versot tulevat esiin jo miltei viikon kuluttua lumen sulettua. Vuohenputkitaimet ovat usein punertavampia, kuin muut versot, mutta kuitenkin syötäviä heti alusta saakka. Kun verso on kasvanut yli noin 20 cm korkeaksi, se ei enää ole niin herkullinen.

Vuohenputkella ei ole tunnettuja rajoituksia, haittoja eikä yhteisvaikutuksia. Juurta ei pidä syödä. Raskauden ja imetyksen aikaisesta käytöstä ei ole tutkimustietoa.
Lisätietoa ja reseptivinkkejä.

Maitohorsma

Maitohorsma on yksi monikäyttöisimpiä villiyrttejä. Tunnistat sen versovaiheessa usein punertavasta varresta ja spiraalin muotoisesti asettuneista lehdistä. 

Maitohorsmanversoja voi syödä sitä suoraan luonnosta popsien (jos keruupaikka on puhdas) tai voissa kevyesti pannulla kuullottaen. Paikkakunnasta riippuen noin kesäkuun alusta juhannukseen asti voi kerätä tuoreita latvuksia ja lehtiä. Ne sopivat salaatteihin ja ruuanlaittoon. Niitä kannattaa kuivata talveksikin erityisesti makeisiin leivonnaisiin kuten lettuihin tai vohveleihin. Lehdistä voi hauduttaa myös teetä.

Voit myös säilöä lehtien maitohorsman versoja kylmäkellarisäilykkeinä esimerkiksi pikkelöityinä tai vain laittamalla niitä pussukoissa pakasteeseen. Lisäksi voit laittaa maitohorsman kukkia pakkaseen jääpalamuotteihin  ja käyttää niitä koristeina erilaisissa juomissa. Maitohorsman nuppuja voi myös hyödyntää ruuanlaitossa.

Imettävät äidit voivat koittaa maitohorsman tehoa maidon erittymiseen. Maitohorsan uskotaan vaikuttavan myös eturauhasvaivoihin. Vitamiinien ja hivenaineiden lisäksi kasvi on varsinainen proteiinipommi kasvimaailmassa. Perinteisesti maitohorsmaa on käytetty jännityksestä johtuviin vatsaoireisiin.
Reseptivinkki

Voikukka

Tutun voikukan tunnistaa keltaisesta kukasta ja lehtiruodista tulevasta valkoisesta maidista. Voikukassa in paljon vitamiineja: A, B, C, D ja K1. A-vitamiini syntyy kehossasi tarpeen mukaan betakaroteenista jota voikukassa on. C-vitamiinia on todella runsaasti. D-vitamiinia on harvassa kasvikunnan edustajassa, mutta voikukasta sitäkin löytyy. Lisäksi voikukassa on magnesiumia, fosforia, kalsiumia ja rautaa. Kasvissa on myös kaliumia, joka on tärkeää, jos käytät voikukkaa kehon nesteiden tai turvotuksen poistamiseen. Voikukan keltaisissa kukissa on jopa enemmän antioksidantteja kuin lehdissä. 

Kaikilla näillä ominaisuuksilla varustettu voikukka toimii kuin kehon putkimiehenä ja puhdistaa sisäelimiämme ja suolistoa. 

Voit kaivaa voikukan juuria käyttöösi heti lumen lähdettyä. Lehtiä voit syödä jatkuvasti. Jo 5 lehteä päivässä voi tehdä hyvää. Lehtiä riittää aivan uutena kasvustona usein lumen tuloon saakka. Voikukan keltaisia kukkia on luonnehdittu toffeen makuisiksi. Loppusyksystä ennen lumen tuloa juuret ovat hyödynnettävissä uudemman kerran.
Lisätiedot ja reseptivinkit.

Nokkonen

 

Nokkonen on Suomessa eniten käytettyvilliyrtti. Se voi nostaa hemoglobiiniarvoja, lisää hapenkulkua veressä sekä tasapainottaa verenpainetta. Lisäksi sen uskotaan alentavan verensokeria, lisäävän immuniteettia, hoitavan kynsiä, hiuksia, luustoa ja hermostoa.

Nokkosen tunnistaa poltinkarvoistaan eikä sillä ole matkijakasvia. Valkopeippi muistuttaa nokkosta ja sekin on syötävä kasvi, joskaan ei nokkosen veroinen. 

Keväällä nuoret nokkoset voit kerätä kokonaisena. Sen jälkeen kannattaa kerätä noin 10 cm mitan verran nokkosen latvasta ja lehtiä. Lehdet kannattaa jättää syömättä jo loppukesästä. Nokkosen voi viikatoida kokonaan nurin ja laiduntaa tällä tavalla tuoretta kasvustoa loppukesään. Nokkosen siemenet ovat huippuravintoa ja ne sisältävät muun muassa testosteronia, joten – varsinkin ikääntyvien – miesten kannattaa käyttää siemeniä sellaisenaan noin teelusikallinen päivässä tai 20 tippaa nokkosuutetta, jota voi tehdä itse tai ostaa luontaistuotekaupasta.

Nokkosesta saa monenlaisia ruokia. Helpointa on aloittaa korvaamalla pinaatti nokkosella. Nokkosella on hyvä makuharmonia mintun kanssa. Nokkosella ei ole yleisiä haittoja tiedossa mutta Marevan-lääkityksen kanssa on tärkeää syödä nokkosta tasaisesti, jotta siitä ei ole ongelmaa lääkkeen annostelun kanssa.
Lisätiedot ja reseptivinkki.