Pekka Suomäki, vuosituhannen retroskeptio

15.4.–22.5. Holvin alagalleria

"Osoittautuvatko alakoululaisille jaetut tabletit vääräksi lääkitykseksi? Voiko olla kosketuksissa, jos näyttö puuttuu? Pääsikö Poliisit-sarjasta tuttu viranhaltija pilvipalvelun jäljille? 2000-luvun alkukymmeninä fiktio sai lopullisen yliotteen faktasta, ja oman elämänsä Putous-hahmot alkoivat kantaa päivitysvastuuta. Vain valoisimmat optimistit jaksoivat uskoa, että huonot ajat ovat vasta tulossa." 
- Pekka Suomäki

Pekka Suomäki on kuvataiteilija, joka tuo esille yhteistä elämänmenoamme ja osallisuuttamme maailman nykytilaan. Esinekoosteiden ja kollaasien edessä katsoja joutuu tunteiden ristituleen eikä armoton ajatusten askarrus jätä rauhaan kotisohvallakaan. Rohkeasti Suomäki heittää eteemme ikäviä, arveluttaviakin asioita. Hänen kriittisyytensä on purevaa, piinaavaa ja järkyttävän tarkkanäköistä, mutta yhtä kaikki myös lempeää, huumorilla maustettua ja ymmärtäväistä. Katsoja ei tiedä itkisikö vai nauraisiko. Selvää on kuitenkin, että Suomäki on pienen ihmisen puolella suurta koneistoa vastaan - se tuntuu arvokkaalta.

Näyttelyssä on esillä esinekoosteita vuosilta 2001–2016.


Seitsemän kysymystä Pekka Suomäelle:

Mistä näyttelyn nimi?
Esille tulevat teokset ovat valmistuneet 2000-luvulla, joten näyttelyä voi luonnehtia väliraportiksi, vaikkei varsinaisesta retrospektiivisyydestä kyse olekaan. Lähtökohta oli otollinen mahtipontiselle nimelle, jonka kirjoitusasu kumpuaa näyttelyn sisällöistä.

Miksi esinekoosteet?
Yhden elämän nähneet esineet ja luonnonmateriaalit soveltuvat parhaiten välittämään niitä viestejä, joita teoksiini sisältyy. Materiaali on moniulotteista muutenkin kuin muodoltaan, joten tähän tarkoitukseen on vaikea ajatella jotain toista tekniikkaa.

Miten sinusta tuli kuvataiteilija?
Valokuvan kautta. Sisällöllinen ja tekninen etsiskely johti umpikujaan, jonka päässä aloin yhdistellä valokuvaan kolmiulotteisia elementtejä.

Minkälainen on normipäiväsi?
Tällä hetkellä kun valokuvaan edelleen hevosurheilua ja sen parissa työskenteleviä ihmisiä, teen kaksivuorotyötä. Aamuvuoro talleilla alkaa tavallisesti kahdeksan maissa ja päättyy kahteen mennessä. Sen jälkeen on ohjelmassa iltavuoro verstaalla tai sen tuntumassa. Normaalirytmissä aamuvuoron aika menisi heräilyyn.

Mikä tuottaa iloa taiteen tekemisessä?
Materiaalilöydöt, kirkkaat ideat ja sujuva työskentely.

Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Lähiaikojen työlistalla ovat teokset, jotka eivät ehtineet valmistua taidemuseon näyttelyyn. Tulevaisuus on Korkeamman kädessä – siis Taiteen edistämiskeskuksen, Kulttuurirahaston ja kumppaneiden.

Mieleenpainuvin näyttelymuistosi?
Jyväskylän taiteilijaseuran kesänäyttely Höyry-galleriassa kesäkuussa 2011. Yksi teoksistani varastettiin avajaisten jälkeisenä sunnuntaina kirkonmenojen aikaan.

Näyttelyn avajaiset torstaina 14.4. klo 18–20. Tervetuloa!
Sähköinen kutsu