Space_Man_Technology_Order

23.1.–6.4. Holvi
Kaisa Lipponen, Ron Nordström, Stefan Nyström, Sari Palosaari, Thomas Westphal

Kuvataiteilijat Kaisa Lipponen, Ron Nordström, Stefan Nyström, Sari Palosaari ja Thomas Westphal tarkastelevat teknologis-taloudellista ja sen myötä henkistä murrosvaihetta läpikäyvän yhteiskuntamme ilmiöitä esteettisesti ja kriittisesti, melankolialla ja huumorilla.

Kyse on arkkitehtuurin/tilan/teknologian/ihmisyyden (useimmiten piilossa olevien) hierarkioiden tarkastelusta.

Näyttelyn teokset ovat veistoksia, installaatioita ja videoita sekä usein näiden hybridejä. Museotilaan rakentuu orgaaninen, kerroksellinen, kaupunkimainen ”maisema”, jossa on kaava mutta myös yllättäviä poikkeamia ja sattumia.

Stefan Nyström, näyttelyn kuraattori

Näyttelyn avajaiset torstaina 22.1. klo 18–20

Sähköinen kutsu


Kaisa Lipponen
s. 1975 Lahdessa, asuu ja työskentelee Billnäsissä

Teosteni lähtökohta tässä näyttelyssä: Ihmisen usko talouden ja teknologian kaikkivoipaisuuteen synnyttää vieraslajeja: Vettä, jota ei voi juoda, puun joka ei maadu ja ruokaa, jota ei voi syödä.

Yleisesti taiteeni tekemisestä: Teokseni ovat kulttuurihäirintää, päättymättömiä performansseja, valmiita osia uudessa järjestyksessä, valkoisia kuutioita, kirjoittamista ja toimintaa. Idean kautta valikoituu tekniikka tai tekniikat. En halua varastoida mitään, teokseni ovat joko aineettomia tai koottavia, purettavia ja jatkojalostettavia.


Ron Nordström
s. Hangossa 1971, asuu ja työskentelee Fiskarsissa

Teen enimmäkseen video- ja ääni-installaatioita. Teokseni ovat myös usein interaktiivisia. 

Työskentelin viime vuoden haudankaivajana hautausmaalla. Tehtäviini kuului myös keskiaikaisesta kirkosta huolehtiminen. Näiden myötä kiinnostuin yhä enemmän uskonnollisesta ja filosofisesta symboliikasta. Näyttelyn teokset ovat kuvanomaisia, symbolisia tulkintoja kolmesta eri käsitteestä. 


Stefan Nyström
s.1959 Helsingissä, työskentelee Fiskarsissa, asuu Karjaalla, jonne muutti asuttuaan 2006–2013 Jyväskylässä

Työskentelyni lähtökohtana on aina minua askarruttava ilmiö, kuten ruumiillisuuden käsitys tai politiikka. Olen onnellinen mies, jos onnistun tekemään hyvän taideteoksen tai näyttelyn. Hyvä sellainen syntyy asioiden tiivistyessä ja se värähtelee merkitystasoja yhtä rikkaana kuin hyvä kirja. Kuvataiteen kokeminen tapahtuu ensisijaisesti aistimalla ja sanattomana ajatteluna, sitten vasta sen voi pukea sanalliseen muotoon. Näin molemmat taiteenlajit täydentävät toisiaan elämäämme rikastuttaen.

Tämän näyttelyn paikkasidonnaisen teoksen lähtökohtana on lapsuuden seikkailujen maisema Åminneforsin ruukissa: 1970-luvun lopulla purettu terässulattamo (romukasan alimmassa kerroksessa sotaromua), happilaitos jne. Teos muistuttaa meitä myös tuhansista menetetyistä savupiipputeollisuuden työpaikoista – hävinneistä yhteisöistä.


Sari Palosaari
s. 1974 Kemi, asuu ja työskentelee Helsingissä

Teokseni ovat veistoksia, installaatioita ja videoita. Lähtökohtana työskentelylleni on usein arkkitehtonisen ympäristön tarkastelu. Parhaillaan työstän näkemisen, nähdyksi tulemisen ja näyttämisen kysymyksiä liittyen lasirakentamiseen. Myös fyysiset kohtaamiset lasirakenteiden kanssa kiinnostavat minua.

Minimal Romantic -teos sai alkunsa ollessani residenssissä Chicagossa. Videossa nähtävä lasikuutio on Willis Towerin (Sears Tower) 103. kerroksessa sijaitseva näköalapaikka. Pil-venpiirtäjän seinästä ulostyöntyvä kuutio tuntui tarjoavan täydellisen laiturin nokan urbaaniin maisemaan ja horisonttiin. Mutta kuten usein turistirysien kohdalla, ei kokemus vastannut paikasta saatua kuvaa. Otin siis teoksen lähtökohdaksi tuon kuvan ja siihen projisoimani odotukset. Keräsin videon kuvamateriaalin turistien postaamista kuvista netissä ja animoin meidät kaikki projisoimiini odotuksiin.


Thomas Westphal
s. 1972 Bochum, Saksa. Asunut ja työskennellyt Helsingissä vuodesta 2000 lähtien.

Monet teoksistani sisältävät videoita erilaisissa muodoissa. Työskentelen liikkuvan kuvan parissa käyttäen sitä voimakkaasti veistoksellisesta näkökulmasta. Usein videot liikkuvat itsestään osana kineettistä objektia. En käytä töissäni editointia tai erikoisefektejä, käytän kuvausmateriaalia suoraan, jolloin joudun tekemään ratkaisut veistoksena, esineenä itsessään. Valitsen usein yllättäviä kuvakulmia, leikkiäkseni katsojien odotusten kanssa tai esim. leikkimällä objektin koolla liikun dokumentaarisen ja fiktiivisen välimaastossa. Ihmiskeho ja sen liikkeet, sekä veistokselliset määreet, kuten mittasuhteet ja painovoima ovat voimakkaasti läsnä töissäni.

Tässä näyttelyssä minulta on esillä kineettinen videoinstallaatio, useita videoteoksia sekä figuratiivisia veistoksia, joissa yhdessä on animaatio