Väestötilastot

Jyväskylän väkiluvun kasvu jatkui edellisvuosien kaltaisena myös vuonna 2019. Vuoden lopun virallinen väkiluku oli 142 400. Väestönlisäystä kertyi 1 095  hengen verran (+0,8 %). 2010-luvun alusta Jyväskylän väestö on kasvanut n. 11 600 hengellä (9 %). 

Suurin ikäryhmä on 20-25 -vuotiaat, joita vuonna 2019 oli 16 804. Ikäryhmä edusti noin 12 %:a kaupungin kokonaisväkiluvusta. Myös yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä, 18,3 % ja 26 080 henkilöä, on huomattava. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2019 2,7 % edellisvuodesta. Määrä on kasvanut koko 2010-luvun ajan keskimäärin n. 3,7 % vuosivauhtia. 0-6 -vuotiaiden osuus on puolestaan ollut laskusuuntainen viime vuosina. Vuonna 2019 0-6 -vuotiaita kaupunkilaisia oli 9 612 (6,8 %) ja määrä laski edellisvuodesta 4,1 % (-414 henkilöä). Muutosta selittää osaltaan yleinen syntyvyyden lasku. Jyväskylässä luonnollinen väestönlisäys on ollut laskussa koko 2010-luvun, kuten yleisesti kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2019 luonnollinen väestönlisäys kuitenkin hieman kasvoi vuoteen 2018 verrattuna. Viime vuonna syntyneitä oli 142 enemmän kuin kuolleita, kun luku vonna 2018 oli ainoastaan 81. Vuoteen 2030 ulottuvissa ennusteissa 0-6 -vuotiaiden määrän odotetaan pysyvän noin 9 000 hengen vuositasolla. 

Jyväskylän väkiluvun kasvu on viime vuosina perustunut suurelta osin kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettomaahanmuuttoon. Vuoden 2019 muuttotietojen mukaan alueellisesti eniten muuttovoittoa Jyväskylään kertyi Jämsästä, Mikkelistä ja Kuopiosta. Vastaavasti eniten muuttotappiota Jyväskylän kannalta oli Helsingin, Tampereen ja Espoon kohdalla. Kokonaisuutena vuonna 2019 Jyväskylään muutti muista kunnista 8 627 henkilöä. Vastaavasti kaupungista pois muutti 8 027. Näin ollen nettomuutto jäi positiiviseksi 600 henkilön verran. Eniten nettomuuttoa kertyi 15-24 -vuotiaista (1 527), kun taas eniten pois muuttaneita oli 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä (770). 

Vuonna 2019 maahanmuuttajia saapui Jyväskylään 684 ja vastaavasti maasta muutti pois 347 henkeä. Nettomaahanmuutto jäi siis plussan puolelle 337 henkilön verran, kasvua vuoden 2018 määrään (192) tuli 155 henkilöä. Vuosikymmenen alusta lähtien tarkasteltuna maahanmuutossa ei ole suuria vuosittaisia muutoksia. 

Ulkomaankansalaisia oli Jyväskylässä vuonna 2019 kaikkiaan 4 791, mikä vastasi 3,4 % koko väestöstä. Suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ovat venäläiset, joita Jyväskylässä oli 719. Toiseksi eniten oli afganistanilaisia (390) ja kolmanneksi eniten virolaisia (269). Kieliryhmistä suurin on myös venäjä, jota Jyväskylässä äidinkielenään puhuu noin 1 700 henkilöä. Seuraavaksi suurin kieliryhmä koostuu persiaa/farsia puhuvista, joita on lähes  700. Kolmanneksi eniten on englanninkielisiä (448). Myös arabian kielen puhujien määrä on kasvanut viime vuosina ja vuonna 2019 heitä oli yhteensä noin 420. Kasvu johtunee pitkälti maahanmuuton kasvusta Lähi-idän alueelta. Vieraskielisiä oli Jyväskylässä kaikkiaan 7 453  henkilöä vuonna 2019.