Väestötilastot

Jyväskylän väkiluku ylitti 140 000 rajan vuonna 2017. Vuoden lopun virallinen väkiluku oli 140 188. Väestönlisäystä kertyi noin 1 300 hengen verran (1 %). Kasvun ennustetaan jatkuvan samanlaisena myös tänä vuonna, jolloin väkiluku vuoden lopussa olisi 141 500. 2010-luvun alusta Jyväskylän väestö on kasvanut n. 9 500 hengellä (7,2%).

Opiskelijakaupungille tunnusomaisesti väestörakenteen hallitseva ikäryhmä ovat 20-25 -vuotiaat, jotka vuonna 2017 edustivat 12 %:a kaupungin kokonaisväkiluvusta. Myös yli 65 -vuotiaiden osuus 17,7 % on huomattava. Yli 65 -vuotiaiden määrä on kasvanut koko 2010-luvun ajan keskimäärin n. 4 % vuosivauhtia. Sitä vastoin 0-6 -vuotiaiden osuus on ollut laskusuuntainen. Vuonna 2017 0-6 -vuotiaita kaupunkilaisia oli 10 354 (7,4%) ja määrä laski edellisvuoteen 2,3% (-242 henkilöä). Muutos kielii yleisestä syntyvyyden laskusta. Jyväskylässä luonnollinen väestönlisäys on ollut laskussa koko 2010-luvun. Vuoteen 2030 ulottuvissa ennusteissa 0-6 -vuotiaiden määrän odotetaan pysyvän noin 10 000 hengen vuositasolla.

Muuttoliikkeessä on nähtävissä kaupungistumisen ilmiö

Jyväskylän väkiluvun kasvusta noin puolet koostuu kuntien välisestä nettomuutosta. Alueellisesti tarkasteluna eniten muuttovoittoa vuonna 2016 Jyväskylään oli Äänekoskelta, Saarijärveltä ja Oulusta. Vastaavasti eniten muuttotappiota Jyväskylän kannalta kertyi Helsingin, Tampereen ja Muuramen kohdalla. Kokonaisuutena vuonna 2016 Jyväskylään muutti muista kunnista 8 606 henkilöä. Vastaavasti kaupungista pois muutti 7 974. Näin ollen nettomuutto jäi positiiviseksi 632 henkilön verran. Eniten nettomuuttoa kertyi 15-24 -vuotiaista (1 498), kun taas eniten pois muuttaneita oli 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä (658). Vuoden 2017 ennakkotiedon mukaan kuntien välinen nettomuutto olisi 804 henkilöä, mikä vastaa 60 % kaupungin väestönlisäyksestä.

Vuoden 2017 ennakkotiedon mukaan maahanmuuttajia saapui Jyväskylään 604 ja vastaavasti maasta muutti pois 281 henkeä. Nettomaahanmuutto jäi siis plussan puolelle 323 henkilön verran, joskin pudotusta vuoden 2016 määrään (416) tuli 93 henkilöä. Vuosikymmenen alusta lähtien tarkasteltuna maahanmuutossa ei ole suuria vuosittaisia muutoksia.

Ulkomaankansalaisia oli Jyväskylässä vuonna 2017 kaikkiaan 4 607, mikä vastasi 3,3 % koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisten osuus on ollut hienoisessa nousussa viime vuosina. Suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ovat venäläiset, joita Jyväskylässä oli 771. Toiseksi eniten puolestaan oli afganistanilaisia (312) ja kolmanneksi eniten virolaisia (277). Parina viime vuotena myös syyrialaisten ja irakilaisten osuus Jyväskylän väestöstä on kasvanut merkittävästi. Kieliryhmistä suurin on myös venäjä, jota Jyväskylässä äidinkielenään puhuu lähes 1 700 henkilöä. Seuraavaksi suurin kieliryhmä koostuu persiaa/farsia puhuvista, joita on noin 600. Kolmanneksi eniten on englanninkielisiä (470). Viime vuosina eniten kasvanut kieliryhmä on arabian puhujat, joita vuonna 2017 oli Jyväskylässä 350. Kasvu johtunee pitkälti maahanmuuton kasvusta Lähi-idän alueelta.