Väestötilastot

Jyväskylän väkiluvun kasvu jatkui edellisvuosien kaltaisena myös vuonna 2018. Vuoden lopun virallinen väkiluku oli 141 305. Väestönlisäystä kertyi noin 1 100 hengen verran (+0,8 %). 2010-luvun alusta Jyväskylän väestö on kasvanut n. 10 500 hengellä (8 %). 

Suurin ikäryhmä on 20-25 -vuotiaat, joita vuonna 2018 oli 16 772. Ikäryhmä edusti noin 12 %:a kaupungin kokonaisväkiluvusta. Myös yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä, 18 % ja 25 404 henkilöä, on huomattava. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi vuonna 2018 2,4 % edellisvuodesta. Määrä on kasvanut koko 2010-luvun ajan keskimäärin n. 4 % vuosivauhtia. 0-6 -vuotiaiden osuus on puolestaan ollut laskusuuntainen viime vuosina. Vuonna 2018 0-6 -vuotiaita kaupunkilaisia oli 10 026 (7,1 %) ja määrä laski edellisvuodesta 3,2 % (-328 henkilöä). Muutosta selittää osaltaan yleinen syntyvyyden lasku. Jyväskylässä luonnollinen väestönlisäys on ollut laskussa koko 2010-luvun. Viime vuonna syntyneitä oli vain 80 enemmän kuin kuolleita, kun vielä vuonna 2017 luku oli 321. Vuoteen 2030 ulottuvissa ennusteissa 0-6 -vuotiaiden määrän odotetaan pysyvän noin 10 000 hengen vuositasolla. 

Jyväskylän väkiluvun kasvu on viime vuosina perustunut suurelta osin kuntien väliseen nettomuuttoon ja nettomaahanmuuttoon. Vuoden 2017 vahvistettujen muuttotietojen mukaan alueellisesti eniten muuttovoittoa Jyväskylään kertyi Äänekoskelta, Jämsästä ja Laukaasta. Vastaavasti eniten muuttotappiota Jyväskylän kannalta oli Helsingin, Tampereen ja Muuramen kohdalla. Kokonaisuutena vuonna 2017 Jyväskylään muutti muista kunnista 8 768 henkilöä. Vastaavasti kaupungista pois muutti 7 935. Näin ollen nettomuutto jäi positiiviseksi 833 henkilön verran. Eniten nettomuuttoa kertyi 15-24 -vuotiaista (1 350), kun taas eniten pois muuttaneita oli 25-34 -vuotiaiden ikäryhmässä (525). Vuoden 2018 ennakkotiedon mukaan kuntien välinen nettomuutto olisi Jyväskylän osalta 870 henkilöä. 

Vuonna 2017 maahanmuuttajia saapui Jyväskylään 611 ja vastaavasti maasta muutti pois 343 henkeä. Nettomaahanmuutto jäi siis plussan puolelle 268 henkilön verran, joskin pudotusta vuoden 2016 määrään (416) tuli 148 henkilöä. Vuoden 2018 ennakkotiedon mukaan maahanmuuttajia tuli Jyväskylään 613 ja jyväskyläläisiä muutti maasta 337. Nettomaahanmuuttoa kertyi 276 henkilön verran. Vuosikymmenen alusta lähtien tarkasteltuna maahanmuutossa ei ole suuria vuosittaisia muutoksia. 

Ulkomaankansalaisia oli Jyväskylässä vuonna 2018 kaikkiaan 4 648, mikä vastasi 3,3 % koko väestöstä. Suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä ovat venäläiset, joita Jyväskylässä oli 750. Toiseksi eniten puolestaan oli afganistanilaisia (355) ja kolmanneksi eniten virolaisia (276). Kieliryhmistä suurin on myös venäjä, jota Jyväskylässä äidinkielenään puhuu lähes 1 700 henkilöä. Seuraavaksi suurin kieliryhmä koostuu persiaa/farsia puhuvista, joita on noin 600. Kolmanneksi eniten on englanninkielisiä (469). Arabian kielen puhujien määrä on jatkanut kasvuaan viime vuodesta noin 50 henkilön verran ja vuonna 2018 heitä oli yhteensä noin 400. Kasvu johtunee pitkälti maahanmuuton kasvusta Lähi-idän alueelta. Vieraskielisiä oli Jyväskylässä kaikkiaan 6 975 henkilöä vuonna 2018.