Toimenpiteet 1
1.1 Kiusaamiselle 0-toleranssi, joka koskee sekä lapsia että aikuisia
1.1.1 Kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa käytössä olevien kiusaamisenehkäisyohjelmien toteutumista seurataan koulu ja päiväkotikohtaisesti ja käydään läpi lukuvuosiarviossa ja sivistyksen toimialalla ja esiin tuleviin epäkohtiin puututaan.
Jyväskylän varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista vahvistamalla hyvinvointiosaamista, jota opitaan vuorovaikutuksessa. Lasten kanssa harjoitellaan havaitsemaan, tulkitsemaan ja sanoittamaan sekä elimistön että mielen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin viestejä. Arjen rytmien säännöllisyys, liikkuminen, ruokailu, uni ja rentoutuminen ovat hyvinvointioppimisen keskeisiä teemoja varhaiskasvatuksessa.
Kiusaamisen ehkäisy kulkee jatkuvana prosessina ennakointi -> tunnistaminen -> puuttuminen -> arviointi -> havainnointi -> ennakointi.
1.2 Lasten ja vanhempien osallisuus arjessa toteutuu
1.2.1 Vanhemmilla on edustus yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä yms. vastaavissa ryhmissä
1.2.2 Henkilöstölle tarjotaan osallisuuskoulutusta
Osallisuuskoulutuksia/ -valmennuksia järjestetään avoimelle osallisuusyhteyshenkilöverkostolle, johon kuuluu henkilöstöä kaikilta palvelualueilta. Koulutuksia on 6 – 8 vuodessa ja ne toteutetaan yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Koulutusten tavoitteena on osallisuusohjelman toteuttaminen. Ohjelman mukaisesti päätavoitteena on lisätä henkilöstön valmiuksia toimia avoimesti, vuorovaikutteisesti ja osallisuutta mahdollistaen niin henkilöstön kesken kuin myös asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi osallisuusyhteyshenkilöverkostossa jaetaan osallistujien kesken kokemuksia ja tietoutta erilaisista osallisuuden muodoista ja osallisuuskäytännöistä. Osallisuuskoulutusten sisältöinä ovat mm. perehdytys osallisuuteen, dialogiset vuorovaikutustaidot, osallistavat menetelmät ja niiden käyttö sekä asiakasraatitoiminta. Päätöksenteko-osallisuutta vahvistetaan mm. järjestämällä palvelualueille koulutusta vaikutusten ennakkoarvioinnista (EVA). Näiden lisäksi eri palvelualueet järjestävät jonkin verran omia räätälöityjä osallisuuskoulutuksia omalle henkilöstölleen.
1.2.3 Lapsivaikutusten arviointia toteutetaan
Lapsivaikutusten arviointi on erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä tehtävää lapsiin kohdistuvien vaikutusten ennakointia ja seurantaa: miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan?
Lapsivaikutusten arviointia voi käyttää esimerkiksi maakuntien ja kuntien palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä lapsiväestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vaikutuksia tulee arvioida, kun tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai lastensuojelun toimintaympäristössä lapsiin kohdistuvia päätöksiä.
Jyväskylä on myös mukana Unicef:n Lapsiystävällinen kunta toiminnassa, jossa yhtenä tavoitteena on lasten oikeuksien toteutuminen ja osallisuus. Lapsivaikutusten arviointi on keskeinen osa tätä toimintaa.
1.3 Oikea-aikaisen tuen avulla ehkäistään ongelmien kasaantumista
1.3.1 Yhdenvertaistetaan tuen saamisen mahdollisuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa mm. kohdentamalla ja mitoittamalla oikein resursseja, kartoittamalla tuen nykytilanne ja tekemällä suunnitelma tuleville vuosille.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. Tukea on annettava heti, kun tuen tarve ilmenee. Oppilas saattaa tarvita oppimisessa ja koulunkäynnissä tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Koulun antama tuki riippuu vaikeuksien laadusta ja laajuudesta.
Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa jo ennen koulunkäynnin alkua päivähoidon tai esiopetuksen aikana. Oppimisen tai koulunkäynnin vaikeuksia voi ilmetä myös perusopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin oppilas saa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun ja koulunkäynnin eri vaiheissa.
Tuen tasot ja tukimuodot
Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaan tilannetta tulee seurata ja aloittaa tuen antaminen heti, kun siihen ilmenee tarvetta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Lisäksi oppilas voi saada perusopetuslaissa säädetyn oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyä yksilökohtaista oppilashuoltoa.
Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea.
Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys.
Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, tehdään hänelle pedagogiseen selvitykseen perustuva erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Huoltajan tuki, moniammatillinen yhteistyö ja yksilöllinen ohjaus ovat tärkeitä.
1.3.2 Yhdenvertaistetaan mahdollisuus koulujen iltapäivätoimintaan mm. toteuttamalla maksualennuksia ja maksuvapautuksia vähävaraisille perheille
Asian käsittelyä voi seurata Jyväskylän kaupungin nettisivuilla.
https://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=5356
1.3.3 Valitaan käyttöön otettavat toimintamallit sosiaali- ja terveysministeriö Kasvun tuki- työkalupakista
Kasvun tuki on ammattilaisille suunnattu tietolähde vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Kasvun tuki levittää tietoa työmenetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta.
Lue lisää…
http://kasvuntuki.fi/
1.3.4 Uudistetaan eroauttamisen toimintamalli järjestämällä koulutusta ja tekemällä yhteis työtä 3. sektorin kanssa
Eroauttamisen palvelut – vahvistetaan sovinnollisuutta ja lapsen edun toteutumista
Tavoitteena ehkäisevä ja varhainen tuki niin, että riitoja ja huoltokiistoja vähennetään, sovinnollisuutta ja vanhemmuuden jatkuvuutta vahvistetaan. Kartoitetaan erotilanteen palveluiden nykytilanne ja kehitetään tutkimuksen, viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä (maakuntien) uusi palvelukokonaisuus, jossa kohdataan kaikki eroa harkitsevat vanhemmat. Oikeusministeriössä valmisteltavassa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamistyö sovitetaan yhteen kärkihankkeessa tehtävän eropalvelujen kehittämisen kanssa.
Nykytila
Eroauttamisen ympärille koottu verkosto, Eroforum, on kutsuttu ensi kertaa kokoon Jyväskylässä toukokuussa 2016 Jyväskylän perheneuvolan toimesta. Lähtökohtana oli yhteistyöneuvotteluissa eri eroauttamistahojen kanssa esiin noussut kokemus eron jälkeisten huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvien riitojen lisääntymisestä, ja niiden kärjistymisestä. Tämä näkyi myös tuomioistuimesta pyydettyjen olosuhdeselvitysten määrän kasvuna lapsioikeudellisessa yksikössä edellisen vuoden aikana. Kärjistyneimmät tilanteet työllistävät tavallisesti useita tahoja, peruspalveluiden lisäksi erityistason palveluja, kuten erikoissairaanhoitoa ja lastensuojelua. Ennen kaikkea tilanteisiin liittyy paljon inhimillistä kärsimystä ja pitkittyessään vaarantavat lapsen hyvinvointia, kasvua ja kehitystä.
Verkostoon kutsuttiin eroauttamisen toimijoita julkiselta sektorilta, seurakunnasta ja järjestöistä sekä tuomioistuimesta kokoamaan tilannetta, jakamaan kokemuksia sekä miettimään yhdessä uusia yhteistyön muotoja ja toimintamalleja, joilla voidaan vaikuttaa ehkäisevästi erotilanteiden eskaloitumiseen pitkiksi oikeudessa käytäviksi huolto-, asumis- ja tapaamisasioihin liittyviksi riidoiksi.
Laaja- ja monialainen verkosto, eroforum, kokoaa isomman toimijoiden joukon ja kokoontuu kahdesti vuodessa. Sen lisäksi on perustettu pienempi työryhmä kehittämisen tueksi ja ideoiden viemiseksi konkreettisesti eteenpäin. Pieni työryhmä,’erorukkanen’, on kokoontunut kolmesti forumkokoontumisten välillä. Erorukkasessa on edustus perheneuvolasta, lapsioikeudellisista palveluista, käräjäoikeudesta, Keski-Suomen ensi- ja turvakodilta sekä seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksesta.
Tavoite
- palvelujärjestelmän vastaaminen aikaisempaa paremmin erotilanteen kohtaavien perheiden ja lasten tarpeisiin.
- lapsen kuulluksi tulemisen ja osallisuuden vahvistaminen sekä kokemuksen entistä vahvempi mukaan ottaminen erotyöskentelyssä.
- kärjistyneiden ja pitkittyneiden eroriitojen väheneminen sekä sovinnollisuuden ja neuvotteluteitse tapahtuvan sopimisen lisääntyminen
- yhteistyövanhemmuuden edesauttaminen ja tukeminen
- asenneilmapiiriin vaikuttaminen: erotietouden, lapsen näkökulman ja eroriitojen vaikutusten esiin tuominen palveluissa jo varhaisemmassa vaiheessa
- osallisuuden vahvistaminen, kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen eropalveluiden kehittämisessä
- sähköisten palvelujen hyödyntäminen eroauttamistyössä
Toimenpiteet
- eroverkoston laajentaminen perus- ja yleispalveluihin, neuvolatoimintaan, varhaiskasvatukseen ja oppilashuoltoon
- yhteistyön vahvistaminen neuvoloiden kanssa, eroauttamisen ja lapsen näkökulman tuominen osaksi neuvolan uudistuvaa perhevalmennuskokonaisuutta
- verkoston laajentaminen maakunnalliseksi – lähtökohtana voisi olla mm. Keski-Suomen perheneuvoloiden yhteistyöverkoston kytkeminen osaksi forumia
- maakunnallinen kouluttautuminen uudenlaisiin eroauttamisen työmuotoihin
- pilotointina perheohjaajan saaminen kouluun/varhaiskasvatukseen, josta mahdollisuus tarvittaessa matalalla kynnyksellä kotiin vietävään työskentelyyn, myös parisuhteen ja eroauttamisen kysymyksissä
- matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen yhteistyössä Keski-Suomen ensi- ja turvakodin kanssa. Järjestö hakee Raha-automaattiyhdistykseltä hankerahoitusta, jonka yksi osa kohdentuisi matalan kynnyksen eroauttamisen tukeen eroa harkitseville tai jo eronneille perheille. Kohteena ovat perheet, jotka tarvitsevat apua ja tukea haastavaan elämäntilanteeseen tai odottavat aikaa esimerkiksi lastenvalvojalle tai sovittelupalveluihin ja jotka eivät ole lastensuojelun tarpeessa. On myös erotilanteessa olevia vanhempia, jotka tulisivat autetuksi oikea-aikaisella matalankynnyksen ohjauksella ja neuvonnalla vaativampien eroauttamisen palveluiden sijaan.
- järjestää yksilö- ja paritapaamisia eroperheille matalan kynnyksen periaatteella
- käynnistää neuvokahvila/eroneuvo- olohuonetoiminta, missä vertaiset ovat mukana
- mallin siirtäminen maakuntaan
- Rauhanneuvottelu- ja Hyvä tulevaisuus –työmuotoihin kouluttautuminen: Keski-Suomen perheneuvolat, perheasiainneuvottelukeskukset, lastenvalvojat
- ’Rauhanneuvottelu’ –työmuoto, jota psykologi Heli Vaaranen kehittänyt ja mallintaa Väestöliitossa. Rauhanneuvotteluissa tavoitteena on eron hyväksyminen tunnetasolla: Rauha ja hyväksyntä tarvitaan, jotta kummatkin pääsevät eteenpäin. On erotettava toisistaan lause ”haluan eron” ja lause ”hyväksyn eron”. Erorauhaan tähtäävässä erossa molemmilta odotetaan neuvottelun tuloksena toteamusta: ”Hyväksyn tämän eron.” Tämä on vaikea ja työläs prosessi, muttei yhtä vaikea kuin elämänpituinen riita.
- ’Hyvä tulevaisuus’ –työmalli, jossa tulevaisuustyöskentelyn avulla eroistuntoon / sovitteluun mukaan otetaan lapset. Työmallissa lapset ’muistelevat’ hyvää tulevaisuutta ja vanhemmat vastuutetaan miettimään konkreettisia keinoja siihen pääsemiseksi. Työmallissa lasten osallisuus omassa asiassaan vahvistuu, ilman, että häntä vastuutetaan tekemään ratkaisuja tai muodostamaan mielipidettä jommankumman vanhemman välillä. Työmalli on osa THL:n verkostokoordinaattori –toimintamallia
1.3.5 Tuetaan lapsiperheitä tarjoamalla unikoulutoimintaa, parisuhdeneuvontaa sekä tuki- ja lomaperhetoimintaa
Jyväskylän varhaisen tuen perheohjaus tarjoaa keskusteluapua lasta odottaville ja sekä alle kouluikäisten että kouluikäisten vanhemmille. Palvelun tavoitteena on tukea vanhemmuutta, parisuhdetta ja koko perheen hyvinvointia. Riittävä uni on tärkeää niin vauvan kasvulle ja kehitykselle kuin myös vauvan vanhempien jaksamiselle. Neuvolan perhetyö tarjoaa perheille kodeissa tapahtuvaa vauvojen unikouluohjausta.
Parisuhdeneuvonnasta ja perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen muusta ryhmätoiminnasta voit lukea Perheneuvolan sivuilta.
1.3.6 Kehitetään lastensuojeluperheiden kuntoutusta mm. liikunnan, kulttuurin ja muun harrastustoiminnan avulla
1.4 Yhteistyö asiakkaiden ja toimijoiden kesken tiivistyy
1.4.1 Perhekeskusverkoston toiminnan sisällöt selkeytetään, toiminta vakiintuu seitsemällä jo toiminnassa mukana olevalla alueella ja laajenee muille alueille vaiheittain
Perhekeskusverkoston toimintamallin kehittäminen
Perhekeskusmallia voidaan toteuttaa fyysisenä perhekeskustalona ja/tai perhekeskusverkostoina sekä näitä tukevina ja täydentävinä sähköisinä palveluina.
Nykytila:
Jyväskylässä ei tällä hetkellä ole fyysistä perhekeskusta, mutta seitsemällä asuinalueella toimii alueellinen perhekeskusverkosto. Mukana on julkisia palveluja, kolmannen sektorin toimijoita sekä yksityisiä palveluntuottajia. Julkisen sektorin palveluista edustettuina ovat neuvola, neuvolan perheohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu, psykologipalvelut, perheneuvola, sosiaalityö, varhaiskasvatus ja koulu. Kolmannelta sektorilta mukana on seurakunta, järjestötoimijoita ja asukas- ja vanhempainyhdistyksiä. Tavoitteena on ollut koota yhteen perheiden toiminnallinen tukiverkosto Jyväskylässä niin, että perheiden ja lasten saama tuki olisi mahdollisimman saumatonta, hallinnollisista raja-aidoista vapaata ja alueen asukkaiden tarpeet huomioivia.
Käytännössä alueellinen perhekeskusverkostotyö tarkoittaa lapsiperhetahojen yhteisiä kokoontumisia, joissa tutustutaan muihin alueen työntekijöihin, palveluihin ja toimintoihin. Perhekeskusverkostotoimijoiden kokouksia on 2-4 kertaa vuodessa. Kokouksissa käsitellään alueen ja palveluiden ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä, kehitetään olemassa olevia palveluja ja palveluketjuja ja luodaan uusia toimintamalleja. Toimintamalli vahvistaa palveluohjausta, sujuvoittaa yhteistä työtä ja tuo esiin paremmin alueen asukkaiden tarpeita.
Perhekeskusverkostojen toiminnan tuloksena on mm. aloitettu yhteistä ryhmätoimintaa ja kehitetty sähköinen palveluohjauksen väline, Perhekompassi.
Tavoitteet:
- luoda ja edelleen mallintaa koko maakuntaan alueiden tarpeista lähtevä, lähipalveluperiaatteella toimiva perhekeskusverkoston toimintamalli, jonka avulla mahdollistetaan lasten ja perheiden entistä varhaisempi ja oikea-aikaisempi avun ja tuen saanti
- lasten ja perheiden voimavarojen ja osallisuuden vahvistaminen
- maakunnallisesti sovittaa yhteen ja verkostoida julkisen sektorin sosiaali- terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja vapaaehtoistoimijat sekä yksityiset toimijat ja rakentaa lapsi- ja perhelähtöinen, hyvinvointia, kasvua, kehitystä ja terveyttä edistävä palvelujen kokonaisuus.
- vahvistaa edelleen asukasnäkökulmaa ja osallisuutta verkostoissa.
- kehittää sisällöllisesti toimintamallia ja laajentaa sitä uusille alueille sekä vahvistaa toimintamallin koordinointia ja johtamista.
- muuttaa toiminta – ja palvelukulttuuria niin, että luottamus toimijoiden välillä vahvistuu. Toiminta- ja palvelukulttuurin muuttaminen tapahtuu niin työntekijöiden ja asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon kuin työntekijöidenkin välillä. Toimintakulttuurin muutoksessa tärkeää on pyrkiä pois lähettämisen kulttuurista ja ennemminkin koota auttamisen tahot perheen ympärillä yhteen ja yhdessä asiakkaan kanssa tehdä asiakassuunnitelmaa.
- tunnistaa toimijoiden osaamistarpeet ja vahvistaa osaamista mm. varhaisen vuorovaikutuksen ja mentalisaatiokyvyn tukemisen taidoilla.
Kehittämistoimenpiteet:
- laajennetaan olemassa olevaa perhekeskusverkostotyötä koko maakuntaan ja edelleen selkiytetään, kehitetään ja juurrutetaan toimintamallia. Selkiyttäminen tapahtuu mm. perhekeskusverkostoihin kuuluvien palveluiden kokonaisuuden määrittelyllä niin, että se mahdollisimman laajasti sisältää alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten perheiden hyvinvointia tukevat palvelut ja toiminnot monialaisesti.
- selkiytetään kunkin toimijan roolia niin, että toimijat tunnistavat merkityksensä perhekeskusverkoston jäsenenä ja toimivat yhteyshenkilöinä ja tiedon jakajina verkoston ja oman työyhteisönsä välillä
- määritellään perhekeskusverkostoille ydintehtävät ja toimintaperiaatteet niin, että toiminta luo puitteet niin perus- kuin ja/tai erityistason saumattomalle yhteistyölle.
- kehitetään toimintamalli, jossa perhekeskusverkostot ja pilotoitava fyysinen perhekeskustalo toimivat saumattomasti yhdessä
- viedään eteenpäin perhekeskusverkostoissa jo noussutta alueellista kehittämistyötä ja edelleen kehittää ja luoda uusia toimintamuotoja
- luodaan perhekeskustoiminnalle koordinointimalli, jossa työparina on perhekeskuskoordinaattori ja kunkin alueverkoston avainhenkilö
- kirkastetaan ohjaus-/johtoryhmän merkitystä perhekeskustoiminnalle sekä perustaa poikkihallinnolliset ja monialaiset ohjaus-/johtoryhmät verkostoille sekä selkiyttää niiden asemaa ja tehtäviä.
- tunnistetaan organisaatioiden eri tasojen johdon merkitys perhekeskustoiminnalle ja yhteisen strategisen keskustelun avulla rakennetaan yhteen sovittavaa johtamista
- vahvistetaan ja lisätään asukkaiden osallisuutta ja asukas- ja alueymmärrystä mm. ottamalla entistä vahvemmin mukaan asukas-, vanhempain- ym. yhdistyksiä ja neuvostoja
- parannetaan palveluiden ja toimintojen saavutettavuutta ja saatavuutta sähköisten palveluiden kehittämisellä ja laajentamisella. Tämä tapahtuu esim. Perhekompassin laajentamisella maakunnalliseksi.
- kehitetään asukkaiden ja työntekijöiden palaute- ja arviointijärjestelmä kehittämisen tueksi
- tiedotetaan kehittämistyöstä ja verkostojen toiminnasta
1.4.2 Kokemusasiantuntijoita ja vertaistoimintaa hyödynnetään toiminnassa ja kehittämisessä avo-, sijais- ja jälkihuollossa esim. systeemisen sosiaalityön kehittäminen ja huostaan otettujen lasten vanhempien VoiKukkia- vertaisryhmätoiminta
Lastensuojelun avohuollon systeemisen sosiaalityön pilotointi ja verkkosivujen uudistus toteutetaan 2018 siten, että toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana koulutetut kokemusasiantuntijat. Pilotointi toteutuu neljässä asiakastyön tiimissä tiimien koulutuksen jälkeen. Verkkosivujen, esitteiden ja muun viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana koulutettuja kokemusasiantuntijoita.
Lastensuojelun tehostetun perhetyön kehittämiseksi on tavattu kokemusasiantuntijoita, erityisesti aloitus- ja siirtovaiheen tutkimiseksi. Tietoa hyödynnetään Tulotiimi-kokeiluna talvikautena 2017-2018. LAPE-hankkeen perhetyön maakunnalliseen mallinnukseen on kutsuttu kokemusasiantuntijaedustus, pilotteina Jyväskylän, Saarikan ja Äänekosken kaupungit.
VOIKUKKIA- vertaistukiryhmä on tarkoitettu huostaanotettujen lasten syntymävanhemmille tueksi kriisistä selviytymiseen. Suljetussa ryhmässä kokoontuvat kymmenen kertaa 4-7 ryhmäläistä sekä ohjaajat. VOIKUKKIA- vertaistukiryhmässä on aina kaksi koulutettua ammattilaisohjaajaa sijais- ja jälkihuollosta sekä vertaisohjaajana vanhempi, joka on itse kokenut lapsensa huostaanoton, käynyt läpi vertaistukiryhmän ja kouluttautunut sen jälkeen tukemaan muita.
http://www.voikukkia.fi/
1.5, 2.4, 3.7, 5.5, 6.2 Kaikille tarjotaan mahdollisuus kulttuuriin ja harrastustoimintaan
1.5.1 Toteutetaan koulujen kulttuuriopetussuunnitelmaa
https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi/nimet%C3%B6n-39e2
1.5.2, 2.4.1 Vahvistetaan maksutonta Liikuntalaturi toimintaa ja käynnistetään Liikunta veturi- toimintaa
LiikuntaLaturi- ja LiikuntaVeturitoiminta
Liikuntapalvelujen yksi tärkeimmistä tavoitteista on tukea lasten ja nuorten liikkumista sekä taata mahdollisuus harrastaa. Liikunnan aloittamisen ja harrastamisen kynnys halutaan pitää mahdollisimman matalana. Liikuntapalvelujen LiikuntaLaturi-toiminta mahdollistaa monipuoliset maksuttomat liikuntaryhmät 13–19-vuotiaille nuorille. Toiminnan tavoitteena on tavoittaa jatkossa entistä enemmän nuoria eri puolella kaupunkia. Nuorten tavoittamiseksi yhteistyötä tullaan lisäämään eri toimijoiden kanssa ja etsitään uusia keinoja nuorten liikkumaan aktivoimiseksi. Liikuntapalvelut sai kouluterveydenhuollosta ja kuntalaisilta toiveen kehittää LiikuntaLaturi-toimintamallin mukaista toimintaa myös nuoremmille lapsille. Toiveen mukaisesti on päätetty kehittää LiikuntaVeturi-toimintaa 9-12-vuotiaille lapsille.
Kuka
Liikuntapalvelut / Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut
Missä
Toiminnan järjestäminen eri kaupunginosissa
Mitä
- 9-12 -vuotiaille järjestettävän maksuttoman liikuntatoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen
- 13–19 -vuotiaille järjestettävän liikuntatoiminnan kehittäminen kaupungin eri osissa yhteistyöverkoston kanssa
- Yhteistyöverkoston laajentaminen ja liikunnanpalveluketjujen kehittäminen
- Yhteistyö Liikkuva koulu-hankkeen kanssa
- Nuorten sosiaalisen median palvelujen hyödyntäminen tiedotuksessa
Milloin
- Syksy 2017 – kevät 2018, LiikuntaVeturin aloituskokeilu ja mallintaminen
- Syksy 2017, Liikkuva koulu-yhteistyön aloitus
- Syksy 2017, liikunnanpalveluketjun kehittäminen käynnistetään
- Kevät 2018, uudet some-kanavat
Yhteistyötahot
mm. urheiluseurat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, nuorisopalvelut, opetuspalvelut
1.5.3 Perustetaan ja kehitetään lähiliikuntapaikkoja lähiliikuntapaikkaohjelman mukaisesti
1.5.4 Selvitetään ”harrastuskoordinaattori” –toimintaa
Joissakin Suomen kunnissa on palkattu harrastekoordinaattoreita tai vastaavia työntekijöitä, joiden tehtävänä on tukea lasten ja nuorten harrastuksiin kiinnittymistä sekä huolehtia ja koordinoida lapsille ja nuorille tarjottavaa harrastetoimintaa kunnan alueella harrastetakuu hengessä.
Nuorisopalvelut tutustuvat ja selvittävät vuoden 2018 aikana harrastuskoordinaattori toiminnan ja sen mahdollisen soveltavuuden Jyväskylään.
Vastuu nuorisopalveluiden johtotiimi
1.5.5 Vesi kuuluu meille kaikille –hankkeen avulla tarjotaan maksutonta uintiharrastustoimintaa perheille
- Hanke: ”Vesi kuuluu meille kaikille”
- Kesto: 1.6.-31.12.2018
- Tuki: Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratuki
- Vastuuhenkilöt: Heikki Roiko-Jokela / Piia Pöyhönen
- Ohjaajat: Sanna Kauppinen ja Ida Vuorela (tuuraus Anniina Hirvonen, Viivi Järvinen)
- Hankkeessa kehitetään ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen harrastustoimintaa vesiliikunnan parissa usean toimijan yhteistyöllä. Hankkeessa tarjotaan seuratoiminnan kautta mahdollisuus liikunnan harrastamiseen ja liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen niille lapsille, nuorille ja perheille, joilla ei aiemmin ole ollut tähän mahdollisuuksia erinäisistä syistä.
- Hanke toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden, sosiaalitoimen ja perheiden ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Hanke käynnistetään syksyllä 2017.
- Hankkeen on tarkoitus toimia samalla eräänlaisena pilottihankkeena, joka voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa myös muissa toimintaympäristöissä ja eri lajien parissa.
- Hanke on käynnistynyt syyskuussa ja syyskauden aikana järjestetään kaksi perheryhmää ja kaksi lasten ryhmää. Jokaisella ryhmällä on 8 uintikertaa kurssin aikana.
1.5.6, 2.4.2, 3.7.1 Kipinä-kortilla tarjotaan maksuttomia ja edullisia kulttuuri- ja liikuntapalveluja
http://www.jyvaskyla.fi/kipina
3.7.2 Vahvistetaan alueellisia liikuntapalveluja
Liikuntapalvelut laajentaa alueellista liikunnanohjaajamallia. Eri alueiden vastaavat liikunnanohjaajat toimivat tiiviissä yhteistyössä vastuulla olevan kaupunginosan asukasyhteisön ja alueella toimivien muiden palvelutuottajien kanssa. Tämä toimintamalli on toistaiseksi aloitettu Huhtasuon ja Tikkakosken kaupunginosissa, ja tulevaisuudessa toimintaa laajennetaan käytettävissä olevien resurssien muodostamissa rajoissa entisestään. Mallin perusajatuksena on edistää ja mahdollistaa kuntalaisten monipuolista liikkumista omilla asuinalueillaan sekä tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tärkeimpinä kohderyhminä alueilla ovat lapset, nuoret ja iäkkäät sekä ne kuntalaiset, jotka tarvitsevat matalan kynnyksen liikuntapalveluja.
Kuka
Liikuntapalvelut / Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut
Missä
Alueellisen liikunnanohjaajamallin laajentaminen seuraaville alueille: Korpilahti, Tikkakoski, Puuppola, Palokka, Keltinmäki, Kuokkala, Korpilahti, Vaajakoski
Mitä
- Aluevastuussa olevien liikunnanohjaajien määrän kasvattaminen työnkuvamuutoksin
- Jyväskylän eri kaupunginosiin nimetään omat vastuulliset liikunnanohjaajat, jotka kehittävät alueen toimintaa ja toimivat alueella viikoittain asiakastyössä
- Tarkka perehtyminen ja tutustuminen alueisiin
- Alkukartoitus eri alueiden tarpeista, kerätään alueen asukkailta ajatuksia alueen tämän hetkisistä liikuntamahdollisuuksista ja ideoita sekä toiveita tulevaisuutta ajatellen
- Liikunnanohjaajat verkostoituvat alueen eri toimijoiden kanssa ja tiivistävät yhteistyötä heidän kanssaan. Tavoitteena ovat toimivat alueelliset liikunnanpalveluketjut.
- Alueellisen liikuntaneuvonnan kehittäminen ja aloittaminen osana liikunnanpalveluketjua
- Matalan kynnyksen liikuntapalvelujen kehittäminen ja järjestäminen alueellisesti tarpeiden mukaan
- Tiedotuksen tehostaminen alueiden liikuntamahdollisuuksista
Milloin
- Toimintamallin laajentaminen syksyllä 2017 / Palokka, Puuppola, Korpilahti, Keltinmäki, Kuokkala
- Mallin laajentamista jatketaan vuonna 2018 / Vaajakoski ja resurssien mukaan mahdolliset muut uudet alueet
Yhteistyötahot
mm. kaupungin eri palvelualueet, yksityiset palveluntuottajat, alueen liikuntaseurat sekä yhdistykset
3.7.3 Kehitetään liikuntaneuvonta- ja liikuntaryhmälähete käytäntöjä
Olennainen osa liikunnanpalveluketjua on liikuntapalvelujen järjestämä maksuton liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonta on yksilöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Se on tarkoitettu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että asiakas motivoituu liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen. Liikuntaneuvontaan asiakas tulee hoitohenkilökunnan kirjoittamalla lähetteellä tai varaamalla ajan itse. Jyväskylässä liikuntaneuvontaa on kehitetty vuodesta 2010 asti tiiviissä yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Palvelu tarvitsee edelleen jatkokehittämistä yhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnanpalveluketju toimisi jatkossa entistä paremmin osana eri kohderyhmien terveydenedistämistä.
Kuka
Liikuntapalvelut / Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa
Missä
Eri kaupungin osissa
Mitä
- Aloitetaan liikuntaneuvontapalvelun tarjoaminen useammassa eri kaupungin osassa.
- Kehitetään lasten – ja nuorten liikuntaneuvonta- ja lähettämiskäytännemalleja.
- Kehitetään aikuisten ja iäkkäiden liikuntaneuvonnanpalveluketjukäytänteitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tavoittaa entistä enemmän kohderyhmään kuuluvia kuntalaisia.
- Kehitetään liikuntaneuvontapalvelun tiedostusta. Tavoitteena on, että tietoisuus palvelusta kasvaa sekä ammattilaisten että kuntalaisten keskuudessa.
- Kehitetään asiakastietojen sujuvaa tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä.
- Lisätään liikuntaneuvontaa tekevien liikunnanohjaajien määrää työnkuvamuutoksilla.
Milloin
Edellä mainittujen tavoitteiden kehittäminen aloitetaan syksyllä 2017
Yhteistyötahot
mm. terveyspalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, vanhuspalvelut
5.5.1 Toteutetaan kokeiluna naisten oma uimahallivuoro Wellamossa
Uimaopetus ja miesten sekä naisten uimahallivuorojen kehittäminen
Liikunta on yksi keino kotouttaa maahaanmuuttajia. Kulttuuriset erot tuovat haasteita etenkin uimahallipalvelujen järjestämiseen. Maahanmuuttajissa on paljon uimataidottomia aikuisia. Osa maahanmuuttajataustaisista naisista ja tytöistä ei voi kulttuurieroista johtuen osallistua yhteisiin uimakouluihin eikä myöskään kehittää uimataitoa uimahallin yleisillä aukioloajoilla. Liikuntapalvelut on päättänyt vastata tähän haasteeseen. Tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttajataustainen henkilö saavuttaisi uimataitoisuuden. Maahanmuuttajille suunnitellaan omat uimaopetuskurssit sekä toiveena ollutta naisten omaa uimahallivuoroa kokeillaan.
Kuka
Liikuntapalvelut / terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut ja uimahallit yhteistyössä kotoutumispalvelujen kanssa
Missä
Jyväskylän kaupungin uimahallit, Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari ja uimahalli Wellamo
Mitä
- Suunnitellaan maahanmuuttajille säännölliset alkeisuimaopetuskurssit.
- Järjestetään naisille oma uimahallivuoro ja huomioidaan järjestelyissä kulttuuriset erot.
Milloin
- Vuosittaisen uimakoulukurssikalenterin rakentaminen / Vuosi 2018
- Kokeiluna naisten oman uimahallivuoron tarjoaminen kerran kuussa uimahalli Wellamossa / Kevät 2018
- Naisten oman uimahallivuorokokeilun arviointi ja edelleen kehittäminen / Kevät ja syksy 2018
Yhteistyötahot
mm. kotoutumispalvelut, vastaanottokeskukset, yhdistykset
6.2.1 Liikunta- ja kulttuuriluotsitoimintaa vahvistetaan mm. järjestämällä alueellisia liikuntaluotsikoulutuksia ja lisäämällä luotsikoordinaattorin työaikaa
Liikuntapalvelut on kehittänyt ja käynnistänyt liikuntaluotsitoiminnan vuonna 2014 yhteistyössä vapaaehtoispalvelujen kanssa. Vapaaehtoiset liikuntaluotsit toimivat liikuntakavereina niille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea ja kannustusta liikkumiseensa. Liikuntaluotsien kysyntä on tällä hetkellä niin suuri, että kaikkiin pyyntöihin ei pystytä vastaamaan. Suurin tarve liikuntakavereihin on iäkkäillä henkilöillä. Liikuntapalvelut on päättynyt kehittää liikuntaluotsitoimintaa edelleen etsien uusia toimintamalleja sekä yhteistyötahoja. Toiminnan koordinoinnista vastaa vapaaehtoistoimintaan perehtynyt liikunnanohjaaja. Tavoitteena on, että yhä useampi liikuntakaveria tarvitseva henkilö pääsisi jatkossa liikkumaan liikuntaluotsin kanssa.
Kuka
Liikuntapalvelut / Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut yhteistyössä vapaaehtoispalvelujen kanssa
Missä
Jyväskylän eri kaupunginosat
Mitä
- Secapp- viestinvälitysjärjestelmä- ja MDO-tehtävien vastaanotto-ohjelmien käyttöönotto
- Alueellisten korttelikävelyryhmien kehittäminen ja aloitus
- Yhteistyömallien rakentaminen oppilaitosten ja eri yhdistysten kanssa
- Säännölliset liikuntaluotsikoulutukset eri kaupunginosissa
- Liikuntaluotsina toimivien säännöllisten eri aihealueita käsittelevien koulutusten kehittäminen ja tarjoaminen
- Liikuntaluotsitoiminnasta vastaavan liikunnanohjaajan tehtävänkuvan painottaminen luotsitoiminnan koordinointiin
Milloin
Secapp- ja MDO-ohjelmat
- Perehtyminen järjestelmiin ja osittainen käyttöönotto, syksy 2017
- Käyttöönotto, kevät 2018
Alueelliset korttelikävelyryhmät
- Toimintamallin kehittäminen, syksy 2017
- Ryhmien käynnistäminen alkaa, kevät 2018
Yhteistyömallien rakentaminen oppilaitosten ja yhdistysten kanssa
- Toimintamallien kehittäminen, syksy 2017
- Toiminnan aloitus, kevät 2018
Liikuntaluotsitoiminnasta vastaavan liikunnanohjaajan työkuvamuutos
- Syksy 2017
Koulutukset
- Säännöllisesti syksystä 2017 eteenpäin
Yhteistyötahot
mm. eri oppilaitokset ja yhdistykset, kaupungin eri palvelualueet
1.6, 2.5 Edistetään terveyttä ja terveitä elämäntapoja
1.6.1 Ehkäistään lasten ylipainoa liikuntaneuvonta ja liikuntalähetekäytäntöjä kehittämällä
Olennainen osa liikunnanpalveluketjua on liikuntapalvelujen järjestämä maksuton liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonta on yksilöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Se on tarkoitettu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että asiakas motivoituu liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen. Liikuntaneuvontaan asiakas tulee hoitohenkilökunnan kirjoittamalla lähetteellä tai varaamalla ajan itse. Jyväskylässä liikuntaneuvontaa on kehitetty vuodesta 2010 asti tiiviissä yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Palvelu tarvitsee edelleen jatkokehittämistä yhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnanpalveluketju toimisi jatkossa entistä paremmin osana eri kohderyhmien terveydenedistämistä.
Kuka
Liikuntapalvelut / Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa
Missä
Eri kaupungin osissa
Mitä
- Aloitetaan liikuntaneuvontapalvelun tarjoaminen useammassa eri kaupungin osassa.
- Kehitetään lasten – ja nuorten liikuntaneuvonta- ja lähettämiskäytännemalleja.
- Kehitetään aikuisten ja iäkkäiden liikuntaneuvonnanpalveluketjukäytänteitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tavoittaa entistä enemmän kohderyhmään kuuluvia kuntalaisia.
- Kehitetään liikuntaneuvontapalvelun tiedostusta. Tavoitteena on, että tietoisuus palvelusta kasvaa sekä ammattilaisten että kuntalaisten keskuudessa.
- Kehitetään asiakastietojen sujuvaa tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä.
- Lisätään liikuntaneuvontaa tekevien liikunnanohjaajien määrää työnkuvamuutoksilla.
Milloin
Edellä mainittujen tavoitteiden kehittäminen aloitetaan syksyllä 2017
Yhteistyötahot
mm. terveyspalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, vanhuspalvelut
Lasten ylipainoa ehkäistään myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnassa, jossa Jyväskylän kaupunki on mukana.
Hyvinvoivien lasten ja nuorten Keski-Suomi on tuore, laajan toimijajoukon käynnistämä yhteistyöverkosto, jossa kuntien toimijat, hanketoimijat ja mm järjestöt toimivat yhteisen tavoitteen eteen yhdessä ja jakavat hyviä käytäntöjä koko maakunnan käyttöön.
Tavoitteena on:
- Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen, erityisesti perheiden oman tekemisen kautta
Miten tähän pyritään:
- Tuetaan perheitä ja lapsia, ollaan apuna hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämisessä ja vaikutetaan aktiivisesti siihen, että ympäristö tukee ja mahdollistaa hyvinvointitekoja
- Hyvinvointia edistävä työ, tekijät ja tulokset tuodaan esille ja näkyväksi viestimissä
- Perheiden ja työntekijöiden kesken tehtävää yhteistyötä tehostetaan
- Kaikki hyvinvoinnin osatekijät ja paikalliset toimijat huomioidaan omassa työssä, järjestettävissä tilaisuuksissa ja päätöksenteossa
- Sitoudutaan työssämme yhdessä sovittuihin, lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin toimintatapoihin ja kerrotaan niistä perheille
Yhteistyöverkosto toiminta:
- Verkoston työkokoukset
- Toimijat ovat verkoston asiantuntijoita omalta osaamisalueeltaan
- Tuodaan esille hyvinvointia edistävää toimintaa, käytäntöjä ja toimijoita: kerrotaan kuntapäättäjien tekemistä hyvistä tavoitteista, päätöksistä ja ratkaisuista lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, annetaan tunnustusta liikuntapaikoista, aktiivisista vanhempainyhdistyksistä, työpaikoista, kouluista, varhaiskasvatusyksiköistä jne.
- Ilmoitetaan havaituista epäkohdista ja esteistä hyvinvoinnin toteutumiselle
- Vinkataan hyvistä koulutuksista ja koulutustarpeista
- Tarkoituksena on avata verkoston toimijoille verkkoon foorumi em asioille
Yhteistyöverkoston tapahtumat ja nostot:
- Kouluvuoden alussa 9.8.2017 julkaistu kouluruokasuosituksia avaava toimintaohje tavoitti Keski-Suomen kuntien johtavat viranhaltijat, rehtorit ja valtuutetut.
- Maakuntalehti Keskisuomalainen on sitoutunut yhteistyökumppaniksi tiedottamiseen
- 11/2017-4/2018 tavoitetaan kaikkien Keski-Suomen kuntien päätöksentekijöitä kiertueella, jonka teemana on kouluruokailu. (Maa- ja metsätalousministeriön tuki)
1.6.2 Edistetään karkittomuutta päiväkodeilla ja kouluissa
Edistetään lasten ja nuorten terveellistä ja turvallista kasvuympäristöä sekä hyviä malleja. Edistetään karkittomuutta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Karkittomuus on osa ”Syödään ja opitaan yhdessä” -suosituksia edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia http://www.ksshp.fi/download/noname/%7B133BD72C-60BD-4D9D-B34D-080F1639F1F0%7D/64782.
Toiminnasta vastaa suun terveydenhuolto ja neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Missä
- Viedään asiaa eteenpäin oppilashuollon kehittämisryhmässä ja hyvinvointioppimisen kehittämisryhmässä.
Mitä
- Esitetään että varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sitouduttaisiin karkittomuuteen ja tästä menisi viesti myös koteihin. Palkitsemis- ja juhlatilanteissa käytettäisiin muita palkkioita kuin karkkeja.
Milloin
- Asiaa viedään eteenpäin syksyllä 2017 oppilashuollon kehittämisryhmässä ja hyvinvointioppimisen kehittämisryhmässä
Yhteistyötahot
- Varhaiskasvatus ja koulut, viesti koteihin
1.6.3 Toteutetaan liikkuva koulu ja liikkuva varhaiskasvatus –ohjelmia kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa
Liikkuvassa koulussa on tärkeää
- oppilaiden osallisuus
- oppiminen
- lisää liikettä – vähemmän istumista
Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.
Koulut saavat tukea alueellisilta ja valtakunnallisilta verkostoilta, joihin kuuluu useita erilaisia lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneita toimijoita.
Viihtyisämpiä koulupäiviä syntyy tekemällä yhdessä ja ottamalla oppilaat mukaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus parantavat usein koulun ilmapiiriä, millä on vaikutuksensa myös koulun työrauhaan, oppilaiden sosiaalisiin taitoihin ja oppimiseen. Liikkuvan koulun rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lue lisää…
https://liikkuvakoulu.fi/
http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/liikkuva-koulu-laajenee-varhaiskasvatukseen-resursseja-paivakotien-pihojen-kunnostamiseen
1.6.4 Toteutetaan lasten neuvolan terveystarkastukset ympärivuotisesti ja oikea-aikaisesti ilman loma-aikojen palveluiden supistuksia
Lasten neuvolan terveystarkastusten toteuttaminen ympärivuotisesti ja oikea-aikaisesti ilman loma-aikojen palveluiden supistuksia (mittari: kesä-heinä-elokuussa syntyneiden 2-6 -vuotiaiden lasten terveystarkastusten toteutumisprosentti 2 kk sisällä syntymäpäivästä)
Kuka
- Lastenneuvolapalvelut
Missä
- Jyväskylän kaikki neuvolat
Mitä
- Esitetään vuoden 2018 talousarvioon terveydenhoitajien vuosilomien sijaismäärärahat, jolloin neuvoloiden normaalit palvelujat (ei sulkuja tai supistettua toimintaa) mahdollistuvat kesäaikana
Milloin
- Talousarvioesitys 2018 tehdään syksyllä 2017, kesän palvelusuunnitelma valmiina toukokuun loppuun 2018 mennessä, kesällä 2018 lastenneuvoloissa normaalit palveluajat
1.6.5 Kouluterveyskyselyjen ja laajojen terveystarkastusten luokkayhteenvetojen hyödyntäminen
Lue lisää kouluterveyskyselystä…
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely
2.5.1 Ehkäistään nuorten ylipainoa kehittämällä liikuntaneuvonta- ja liikuntaryhmälähete käytäntöjä
Olennainen osa liikunnanpalveluketjua on liikuntapalvelujen järjestämä maksuton liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonta on yksilöön kohdistuvaa terveyden edistämistä. Se on tarkoitettu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville. Liikuntaneuvonnan tavoitteena on, että asiakas motivoituu liikkumaan itselleen mieluisalla tavalla, omaa terveyttään ja hyvinvointiaan edistäen. Liikuntaneuvontaan asiakas tulee hoitohenkilökunnan kirjoittamalla lähetteellä tai varaamalla ajan itse. Jyväskylässä liikuntaneuvontaa on kehitetty vuodesta 2010 asti tiiviissä yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa. Palvelu tarvitsee edelleen jatkokehittämistä yhteistyöverkoston kanssa. Tavoitteena on, että liikuntaneuvonnanpalveluketju toimisi jatkossa entistä paremmin osana eri kohderyhmien terveydenedistämistä.
Kuka
Liikuntapalvelut / Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut yhteistyössä terveyspalvelujen kanssa
Missä
Eri kaupungin osissa
Mitä
- Aloitetaan liikuntaneuvontapalvelun tarjoaminen useammassa eri kaupungin osassa.
- Kehitetään lasten – ja nuorten liikuntaneuvonta- ja lähettämiskäytännemalleja.
- Kehitetään aikuisten ja iäkkäiden liikuntaneuvonnanpalveluketjukäytänteitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tavoittaa entistä enemmän kohderyhmään kuuluvia kuntalaisia.
- Kehitetään liikuntaneuvontapalvelun tiedostusta. Tavoitteena on, että tietoisuus palvelusta kasvaa sekä ammattilaisten että kuntalaisten keskuudessa.
- Kehitetään asiakastietojen sujuvaa tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä.
- Lisätään liikuntaneuvontaa tekevien liikunnanohjaajien määrää työnkuvamuutoksilla.
Milloin
Edellä mainittujen tavoitteiden kehittäminen aloitetaan syksyllä 2017
Yhteistyötahot
mm. terveyspalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, vanhuspalvelut
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Hyvinvoivien lasten ja nuorten Keski-Suomi on tuore, laajan toimijajoukon käynnistämä yhteistyöverkosto, jossa kuntien toimijat, hanketoimijat ja mm järjestöt toimivat yhteisen tavoitteen eteen yhdessä ja jakavat hyviä käytäntöjä koko maakunnan käyttöön.
Tavoitteena on:
- Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen, erityisesti perheiden oman tekemisen kautta
Miten tähän pyritään:
- Tuetaan perheitä ja lapsia, ollaan apuna hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämisessä ja vaikutetaan aktiivisesti siihen, että ympäristö tukee ja mahdollistaa hyvinvointitekoja
- Hyvinvointia edistävä työ, tekijät ja tulokset tuodaan esille ja näkyväksi viestimissä
- Perheiden ja työntekijöiden kesken tehtävää yhteistyötä tehostetaan
- Kaikki hyvinvoinnin osatekijät ja paikalliset toimijat huomioidaan omassa työssä, järjestettävissä tilaisuuksissa ja päätöksenteossa
- Sitoudutaan työssämme yhdessä sovittuihin, lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin toimintatapoihin ja kerrotaan niistä perheille
Yhteistyöverkosto toiminta:
- Verkoston työkokoukset
- Toimijat ovat verkoston asiantuntijoita omalta osaamisalueeltaan
- Tuodaan esille hyvinvointia edistävää toimintaa, käytäntöjä ja toimijoita: kerrotaan kuntapäättäjien tekemistä hyvistä tavoitteista, päätöksistä ja ratkaisuista lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, annetaan tunnustusta liikuntapaikoista, aktiivisista vanhempainyhdistyksistä, työpaikoista, kouluista, varhaiskasvatusyksiköistä jne.
- Ilmoitetaan havaituista epäkohdista ja esteistä hyvinvoinnin toteutumiselle
- Vinkataan hyvistä koulutuksista ja koulutustarpeista
- Tarkoituksena on avata verkoston toimijoille verkkoon foorumi em asioille
Yhteistyöverkoston tapahtumat ja nostot:
- Kouluvuoden alussa 9.8.2017 julkaistu kouluruokasuosituksia avaava toimintaohje tavoitti Keski-Suomen kuntien johtavat viranhaltijat, rehtorit ja valtuutetut.
- Maakuntalehti Keskisuomalainen on sitoutunut yhteistyökumppaniksi tiedottamiseen
- 11/2017-4/2018 tavoitetaan kaikkien Keski-Suomen kuntien päätöksentekijöitä kiertueella, jonka teemana on kouluruokailu. (Maa- ja metsätalousministeriön tuki)
2.5.2 Alle 21-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn aloitus jatkuu
Jyväskyläläisille alle 20-vuotiaille nuorille on tänä vuonna 6.3.2017 alkaen tarjolla maksutonta ehkäisyä. Maksuton ehkäisy on tarkoitettu nuorelle, jolla ei ole vielä käytössä ehkäisyä; kierukkaa, kapselia tai muuta ehkäisyvalmistetta tai jolle on tehty raskauden keskeytys.
Lue lisää…
http://www.jyvaskyla.fi/terveys/neuvolat/perhesuunnittelu/ehkaisy