Kuntalaisaloitteet 2021
14.12.2021 Kuntalaisaloite: Lukittavat turvahäkit koirille keskustan alueella
Esitän kunnan hallitukselle aloitetta, Jyväskylän kaupungin ydinkeskustan alueelle, hankittavaksi lukittavia koirahäkkejä kaupunkilaisten tarpeisiin. Keskustan alueelta ne puuttuvat täysin. Kävellen liikkuvat ihmiset koirineen eivät voi asioida kaupoissa koska koiraa ei ole turvallista jättää yksin, ulos kiinni johonkin pylvääseen yms. Kesällä ei myöskään autoon, liiallisen lämmön vuoksi. Tästä johtuen kauppa-asiat tulee hoidetuksi kauempana sijaitsevissa marketeissa autolla liikkuen. Näiden isojen ostoskeskusten alueella on näitä häkkejä, mutta ne ovat isojen kauppaliikkeiden kustantamia ja heidän palvelunsa asiakkailleen. Itse asun ihan keskustan alueella, mutta asioin näissä ostoskeskuksissa, koska se onnistuu ilman huolta, koiran tai muiden ihmisten turvallisuudesta.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 13.12.2022/266, projektipäällikkö Pirkko Flinkman)
Asiasta on oltu yhteydessä Jyväskylän kaupunkirakennepalvelujen Kadut ja puistot -palvelualueeseen, joka vastaa keskustan yleisistä alueista sekä keskustan eri kaupallisiin toimijoihin, mm Osuusliike Keskimaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lukittavien häkkien käyttäminen keskusta-alueella muodostaa erilaisia haasteita
kuin yksittäisissä kauppakeskittymissä. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa seuraavia näkökohtia. Nykyisin koirat ovat tervetulleita kauppakeskuksiin ja myös suurimpaan osaan toimijoiden myymälöistä. Keskusta on yksittäistä kauppakeskusta vilkkaampi ympäristö, jossa on kauppa-asioinnin lisäksi paljon enemmän erilaista oleskelua ja asiointia tai asiakkuuksia esimerkiksi anniskeluravintoloissa. Turvallisuus- ja eläinsuojelunäkökulmista vastuu yleisille paikoille, sisäänkäyntien tai parkkihalliin sijoittuvista eläinsuojista ja niihin jätettävistä eläimistä on ongelmatilanteissa vaikea ratkaista.
Nämä ovat perustelut miksi koirahäkkejä ei ole keskusta-alueelle sijoitettu. Aloitteenne johdosta keskustan kaupalliset toimijat tulevat kuitenkin selkeämmin ilmoittamaan
koiraystävällisyydestään uudella ikkunatarralla, joka on suunniteltu otettavaksi käyttöön kansallisena Koirapäivänä
24.4.2023.
13.12.2021 Kuntalaisaloite: Lähijalkapallokentän pinnoitteen uusiminen Mustalammelle
Mustalammen kaupunginosassa on jalkapallokenttä, jonka pinnoite on hiekkaa. Ehdotan, että kenttä pinnoitettaisiin keinonurmella mahdollisimman pikaisesti. Mustalammella ja Mäyrämäessä asuu paljon perheitä, joiden lapset ovat alakoulu - ja yläkouluiässä.
Lähiliikuntapaikkoja ei juurikaan ole, sillä lähin jalkapallokenttä on Keltinmäessä sijaisteva Comets Park. Comets Parkkiin tulee kuitenkin varata maksulliset vuorot ja ilta-aikaan kenttä on paikallisen urheiluseuran käytössä. Muita jalkapallon pelaamiseen soveltuvia kenttiä ei lähistöllä ole.
Mustalammella toimiva Pirunkorvan Pallo ry liikuttaa alueen lasten ja nuorten lisäksi alueella asuvia aikuisia. Jalkapallokentällä järjestetään lasten jalkapallokerhoja kesäisin ja aikuiset ovat kokoontuneet kaksi kertaa viikossa pelaamaan jalkapalloa kentälle. Hiekkakentällä pelaaminen ei kuitenkaan ole tätä päivää, ja lasten, nuorten ja aikuisten loukkaantumisriski kasvaa hiekalla pelatessa.
Alueella asuu lapsia ja nuoria, jotka harrastavat jalkapalloa muissa kaupungin seuroissa.
Pinnoitettu jalkapallokenttä toisi heille myös kotikulmille omaehtoiseen harjoitteluun soveltuvan tilan. Nyt lähimmät ei-ajanvarauksella toimivat kentät ovat keskustassa ja Kuokkalassa.
Muissa kaupunginosissa on hyvin tarjolla keinonurmipintaisia kenttiä vapaaseen käyttöön.
Mustalampi ja Mäyrämäki on tässä poikkeus, joten pinnoittamalla hiekkakenttä saataisiin ajanmukainen toimintaympäristö myös alueen jalkapallon harrastajille.
Aloitteeseen annettu vastaus: (Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.3.2022/31, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)
Kuntalaisaloitteessa todetaan, että Mustalammen kaupunginosassa on jalkapallokenttä, jonka pinnoite on hiekkaa. Aloitteen tekijät esittävät, että kenttä pinnoitettaisiin keinonurmella mahdollisimman pikaisesti. Aloitetta perustellaan, että Mustalammella ja Mäyrämäessä asuu paljon perheitä, joiden lapset ovat alakoulu - ja yläkouluiässä. Lähiliikuntapaikkoja ei juurikaan ole, sillä lähin jalkapallokenttä on Keltinmäessä sijaisteva Comets Park. Comets Parkkiin tulee kuitenkin varata maksulliset vuorot ja ilta-aikaan kenttä on paikallisen urheiluseuran käytössä. Muita jalkapallon pelaamiseen soveltuvia kenttiä ei lähistöllä aloitteen tekijöiden mukaan ole.
Mustalammella sijaitseva pallokenttä kuuluu niin sanottuihin puistojen ja asuinalueiden kenttiin, jotka ovat myös muualla kaupungissa hiekkapintaisia. Näille kentille Liikuntapalvelut vastaavat luisteluolosuhteiden tekemisestä. Kesäkäytössä kenttä on myös kuntalaisten vapaassa käytössä ja Jyväskylän kaupunki vastaa kentän kunnossapidosta, jotta kenttä palvelee sen käyttötarkoitusta ja että on myös turvallinen käyttäjille. Näiden edellä mainittujen puistojen ja asuinalueiden hiekkakenttien tai kenttien muuttaminen tekonurmipinnoitteille ei ole mukana liikuntapalvelujen investointisuunnitelmissa.
10.12.2021 Kuntalaisaloite: Pitkäkadun kukkatalon rakennuksen säilyttäminen puutalokorttelisuunnitelmassa
Jyväskylän kaupunki suunnittelee puutalorakentamista Pitkäkatu 25 kortteliin. Tuossa korttelissa sijaitsee kaksi asemakaavalla suojeltua rakennusta pihapiireineen sekä Pitkäkadun ja Oikokadun kulmassa sijaitseva Pitkäkadun Kukkatalo. Alueen suunnitteluun haetaankin nyt kehittämiskumppania, jonka kanssa korttelia voidaan kehittää haluttuun suuntaan alueen kaavoituksesta toteutukseen. Suojellut rakennukset tulee sisältyä suunnitelmaan, mutta Pitkäkadun Kukkatalon rakennusta ei edellytetä säilytettäväksi suunnitelmassa.
Pitkäkadun Kukkatalolla on pitkä historia Jyväskylässä ja nimenomaan Pitkäkadun maisemissa. Neljä kertaa sitä on historiansa aikana siirretty kaupungin vaatimuksesta aina uudelle kaupungin osoittamalle paikalle Pitkäkadun varrella. Se on palvellut yli 40 vuotta asiakkaita ja työllistänyt niin kiireapulaisia, osa-aikaisia kuin pysyviäkin työntekijöitä luoden työpaikkoja ja tuoden kaupungille tuloja.
Kaupungin omin sanoin: ”Oikokadun ja Pitkäkadun kulmauksessa sijaitsevan suunnittelualueen puutalomiljöö ja viereisen Perhepuiston rakennettu ympäristö ovat Jyväskylän kaupunkiasumisen historiasta kertova miljöökokonaisuus” Eikö alueella yli 40 vuotta toimineen yrityksen koeta olevan osa miljöökokonaisuutta? Rakennus on hirsirakennus, joka sopii alueen arkkitehtuuriin hyvin ja on luonnollinen osa aluetta. Miksi puutalokortteliin ei voisi jäädä puurakenteinen liiketila, jolla on pitkä historia ja
vakiintunut asiakaskunta? Jyväskylän kaupungilla on ollut surullinen tapa hävittää vanhaa rakennuskantaa surutta uusien tieltä. Pyydämmekin nyt, että tässä tilanteessa ei toistettaisi noita virheitä.
Emme vastusta suunnitteilla olevaa puutalokorttelia, mutta olemme ehdottomasti sitä mieltä, että Pitkäkadun Kukkatalon hirsirakennus tulisi suunnitelmassa sisällyttää säilytettäväksi rakennukseksi.
Aloitteeseen annettu vastaus: (Kaupunkirakennelautakunta 18.1.2022/2, arkkitehti Mari Raekallio)
Jyväskylän kaupungin tavoitteena on käynnistää vuoden 2022 aikana kumppanuuskaavoitus osoitteessa Pitkäkatu 25. Alueelle järjestetty haku on päättynyt ja valitun kumppanin kanssa on jo aloitettu neuvottelut. Alueella on voimassa olevassa asemakaavassa kaksi suojeltua rakennusta (ns. Kuumesairaalan tontti). Kukkatalolla ei ole rakennustaiteellisia arvoja eikä sitä ole asemakaavalla suojeltu.
Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää korttelia puurakentamisen keinoin sekä mahdollistaa alueelle asuinrakentamista. Pienimuotoinen liikerakentaminen on myös alustavien tarkastelujen pohjalta mahdollista. Lisäksi kaupungin tavoitteena on myydä tontti yksityiselle ja luopua alueen rakennuksista. Kukkakauppatoiminnalla on pitkä historia Mäki-Matissa, mutta se ei edellytä rakennuksen asemakaavallista suojelua. Kukkatalon toiminnasta jatkossa Pitkäkatu 25:ssa ja sijoittumisesta mahdollisesti uusiin liiketiloihin, tulee neuvotella tulevan maanomistajan kanssa. Neuvottelut voidaan käynnistää jo kaavamuutoksen yhteydessä kaupungin johdolla.
Edellä esitetyin perustein ei ole tarkoituksenmukaista esittää Kukkataloa säilytettäväksi rakennukseksi alueella alkavan kaavamuutoksen yhteydessä.
7.12.2021 Kuntalaisaloite: Jyväsjärven jäänpaksuuden tieto kaupungin sivuille
Jyväsjärven jään paksuudesta ei ole saatavilla lainkaan tietoa sääpalveluiden tai kunnan sivuilla. Jäänmittaus voitaisiin toteuttaa automaattisesti mittareilla, josta tieto lähettäisiin saataville kunnan verkkosivuille.
Jyväsjärvi on tärkeä osa kaupunkikuvaa, ja se kannustaa ihmisiä liikkumaan ja kalastamaan talvisin. Jäänpaksuuden mittaamisella voitaisiin myös välttyä jäihin putoamiselta syksyisin sekä keväisin.
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.
17.11.2021 Kuntalaisaloite: Skeittiparkki Korpilahdelle
Haluamme Korpilahdelle skeittiparkin, koska täällä ei ole vielä sellaista. Nuorten viihtymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että he voivat harrastaa skeittausta Korpilahdella, eikä heidän tarvitse mennä Muurameen tai Jyväskylään skeittaamaan. Skeittiparkki lisää nuorten viihtymistä omalla kylällä ja tarjoaa heille mahdollisuuden kokoontua ja harrastaa yhdessä vapaa-ajallaan. Korpilahdella ei ole vielä erityisesti nuorille suunnattua koko aikaisesti saatavilla olevaa harrastepaikkaa. Skeittiparkille on Korpilahdella monta vaihtoehtoista paikkaa, joille sen voisi rakentaa häiritsemättä asukkaita. Aloite on lähtöisin nuorilta ja rakentamalla skeittiparkin Jyväskylä osoittaisi myös nuorten asukkaiden viihtymisen olevan tärkeää.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 12.4.2023/34, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)
Korpilahden skeittiparkkiin liittyvään kuntalaisaloitteeseen on tehty laaja-alaista taustaselvitystä ja tarveselvitystä. Koska kyse on kohtuullisen suuresta investoinnista, tulee perustelujen skeittialueen toteuttamiselle olla vahvat. Selvitystyön myötä todettiin, että skeittiparkin rakentamiselle alueelle on perusteltuja. Kaikille avoimia harrastusmahdollisuuksia Korpilahdella on kuitenkin olemassa jo tälläkin hetkellä verraten moneen muuhun alueeseen hyvin.
Skeittiparkin rakentaminen on viety kaupungin urheilu- ja retkeilyalueiden investointiohjelmaan vuodelle 2023. Koska kyse on merkittävästä investoinnista, halutaan kehittämishankkeessa huomioida skeittaamisen lisäksi myös muut harrastusmahdollisuudet ja selvitystyössä esiin nousseet näkökulmat. Alueelle on toivottu esimerkiksi laajoja kohderyhmiä liikuttavan pump track -radan rakentamista, mikä tullaan huomioimaan osana skeittiparkin investointia. Samoin tässä yhteydessä tullaan huomioimaan myös muut alueelle esitetyt kehittämistarpeet, kuten uimarantoihin liittyvät pienimuotoiset kehittämistoimenpiteet erityisesti nuorten näkökulmasta.
15.11.2021 Kuntalaisaloite: Suojatie Pohjanrinteentieltä Ritoharjuntien yli (Palokka)
Olisiko mahdollista tehdä suojatie Palokan Pohjanrinteentieltä Ritoharjuntien yli. Kyseessä on kohta, mistä lapset kulkevat kouluun. Paikassa on huono näkyvyys Ritoharjuntien oikeaan reunaan pysäköityjen autojen vuoksi, lukuisia läheisiä liittymiä pihoilta ja muilta teiltä sekä mutkan vuoksi huono näkyvyys toiseen suuntaan.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 18.1.2022/2, katupäällikkö Smolander)
Aloitteen jättäjä esittää suojatien merkitsemistä Pohjanrinteentieltä Ritoharjuntien yli. Aloite on luotu 15.11.2021. Aloitetta on perusteltu sillä, että kyseessä on kohta, josta lapset kulkevat kouluun, paikassa on huono näkyvyys Ritoharjuntien oikeaan reunaan pysäköityjen autojen ja mutkan vuoksi sekä lähellä on lukuisia liittymiä pihoilta ja muilta teiltä.
Ritoharjuntie ja Pohjanrinteentie ovat päättyviä tonttikatuja, joissa liikennemäärät ovat pienet. Kyseisillä kaduilla on voimassa alueellinen 30 km/h nopeusrajoitus. Ritoharjuntien ja Pohjanrinteentien risteyksessä näkemät ovat tavanomaiset. Jyväskylässä tonttikatujen yli ei pääasiassa merkitä suojateitä, ellei suojatien merkitsemiseksi ole erityisiä perusteita. Ritoharjuntien yli Pohjanrinteentien kohdalle ei ole erityisiä syitä merkitä suojatietä.
Ritoharjuntien yli Pohjanrinteentien kohdalle ei merkitä suojatietä.
10.11.2021 Kuntalaisaloite: Lehtisaaren Pesula kaavoitettava yhteiseksi kulttuuritilaksi
Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelmassa käynnistyvässä asemakaavamuutoksessa Lehtisaaren vanhan pesulan alue kaavoitetaan uudelleen. Me kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet kannatamme vanhan pesulatontin kaavoittamista asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH-kaavamerkinnällä), jolloin suurella käyttöasteella oleva Lehtisaaren matonpesupaikka säilyisi asukkaiden käytössä ja tyhjillään olevan pesularakennus muutettaisiin alueen yhteiseksi kulttuuritilaksi.
Säynätsalon seudulla on useita paikallisia toimijoita, joilla on kiinnostusta tarjota alueella virikkeellistä kulttuuri- ja harrastustoimintaa kaikenikäisille, mutta alueelta puuttuvat siihen soveltuvat tilat. Lehtisaaren koulun lakkauttamisen myötä kaupungin palveluverkostoon kuuluneet tilat vähenivät merkittävästi, eikä uusia tiloja ole osoitettu. Osana kunnan sosiaali- ja kulttuuripalveluiden verkostoa Lehtisaaren Pesula tukisi kulttuuritilana kunnallisen kulttuuritoiminnan strategian toteuttamista. Samalla se mahdollistaisi arkkitehtuuristaan maailmanlaajuisesti kuuluisan Säynätsalon kulttuuritoiminnan kehitystä, kasvua ja
monimuotoisuutta.
Yhteisen kulttuuritilan tarve on ollut ilmeinen viime vuosina. Esimerkiksi viime kesänä Teeritien uimarannalla ja Kahvila Loistossa järjestetty taidepäivä sekä syksyn ulkoilmaelokuvatapahtuma keräsivät runsaan osanoton, ja kyselyjä toiminnan jatkamiseksi monipuolisesti syys-, talvi- ja kevätkaudella tuli kymmeniltä alueen asukkailta. Koska uusia tiloja ei ole osoitettu, muuten vireä kulttuuritoiminta hiipuu kesäsesongin ulkopuolella. Useat järjestöt ovatkin jo tehneet suunnitelmia yhteisistä kulttuuritiloista vanhalle pesulalle. Kuntalaisaloite puhukoot puolestaan säynätsalolaisten tahtotilasta ja alueella virinneestä
talkoohengestä alueen hyvinvoinnin edistämiseksi ja siten suuresta tarpeesta yhteiskäyttöisille tiloille.
Vuonna 2019 Jyväskylän kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin AVOIn kaupunkiympäristö -politiikka, jonka periaatteisiin kuuluu mm. maiseman ja historian arvojen huomioiminen, kaupunkisuunnittelun avaaminen asukkaille, yhdessä ideointi ja kunnianhimoiset kokeilut. Pesulan kaavoittaminen alueen yhteiseksi kulttuuritilaksi olisi tämän politiikan mukaista.
Ympäristöministeriön Asemakaavamerkinnät ja määräykset -opas (2000) ohjaa kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden kaavoittamisessa seuraavaan: “[kohteiden] luonne säilyy yleensä parhaiten, kun alkuperäistä käyttöä voidaan jatkaa. Jos tämä ei ole mahdollista, säilymiselle on ensiarvoisen tärkeää uusien luontevien käyttömahdollisuuksien löytäminen eri toimijatahojen yhteistyönä.” Vanhalla pesulalla on kulttuurista arvoa, ja sen kaavoittamiseen ottaa aidosti mukaan alueen eri toimijat. Näin myös osa sotienjälkeistä historiaa – työläisnaisten näkökulmasta – saisi mahdollisuuden tulla esiin.
Aloitteeseen annettu vastaus: (kaupunkirakennelautakunta 15.3.2022/54, kaavoitusarkkitehti Henriikka Keskinen)
Lehtisaaren pesulan rannan asemakaavamuutos on Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelmaan kuuluva kohde. Kaavamuutos on tullut vireille 22.10.2021. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1982 pesulan tontti on teollisuusrakennusten korttelialuetta. Rakennuksia ei ole suojeltu.
Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle asuinrakentamista. Veneenlasku- sekä matonpesupaikka tulee säilyttää. Kaavoituksella ratkaistaan tontin käyttötarkoitus ja lisärakentamisen laajuus. Pesularakennuksen käytön tai säilyttämisen edellytysten selvittäminen kokonaisuuden osana kuuluu kaavamuutokseen.
1950-luvun alussa valmistunut Lehtisaaren pesula on Jyväskylän Tilapalvelun hallinnoima kiinteistö. Keski-Suomen museon mukaan rakennuksella on paikallista historiallista merkitystä kunnan rakennuttamana ja ylläpitämänä pesulana.
Kansalaisopiston toiminta päättyi tiloissa 2010-luvun alkupuolella. Toimisto-, tauko- ja sosiaalitilat ovat olleet ilman käyttäjiä usean vuoden ajan. Tyhjillään ollutta rakennusta on käytetty Keski-Suomen pelastuslaitoksen harjoitteluun.
Kiinteistössä on suoritettu LVI- ja sähkötekniikan kuntoarviot vuonna 2012. Kiinteistökauppaa varten teetetty kuntotarkastusraportti valmistui 4.12.2020. Ramboll Finland Oy laatiman kuntotarkastusraportin mukaan vuoteen 2025 mennessä erääntyvät korjaustarpeet käsittävät muun muassa maanvastaisen seinän veden- ja lämmöneristämisen, viemäriverkoston saneerauksen sekä ulkoseinien ja ikkunoiden peruskorjauksen. Edellä mainittujen korjausten kustannusten on arvioitu olevan yli 170 000 euroa. Kokonaisarvio vuoteen 2030 mennessä tehtävistä korjauksista on 316 000 euroa. Jyväskylän Tilapalvelu luopuu kiinteistöstä.
Rakennuksen kunto on todennäköisesti huonontunut talven 2021-2022 aikana. Uuden kuntotutkimuksen teettäminen on tullut aiheelliseksi osana kaavamuutoksen lähtötietojen koontia. Kaavoitus voi edetä tämän jälkeen.
Asemakaava-aineistoon ja osallistumistapoihin voi tutustua osoitteessa: https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1119
Yhteiset harrastus- ja kulttuuritilat ovat tärkeitä yhteisöllisyydelle, ja niiden sijoittamista muualle Säynätsalon alueelle on asukkaiden ja toimijoiden mahdollista tutkia yhteistyössä Jyväskylän Tilapalvelun ja sivistyspalveluiden kanssa.
Kuntalaisaloite: Pysäköinti Valtikka -nimisellä kadulla
Lehdestä lukemamme tiedon mukaan Valtikka -nimiselle asuinkadullemme on tulossa pysäköintikielto. Kadulla on tällä hetkellä vuoropysäköinti. Me kaikki kadun varrella asuvat haluamme, että muutosta ei tehdä ja että vuoropysäköintimahdollisuus jatkuu.
Lehtitiedon mukaan perusteena Valtikan pysäköintikiellolle on se, että kadulle pysäköidyt autot voisivat estää pelastuslaitoksen autojen pääsyn onnettomuuspaikalle. Pidämme ehdottoman tärkeänä ja sitoudumme omassa toiminnassamme siihen, että pelastuslaitoksella on esteetön liikkumismahdollisuus kadullamme. Onhan se myös oma etumme. Monikymmenvuotisen yhteisen kokemuksemme mukaan pysäköintikieltoa ei pelastuslaitoksen pääsyn varmistamiseksi Valtikkaan kuitenkaan tarvita.
Vuoropysäköinti on ollut voimassa kymmeniä vuosia, eikä siitä ole ollut haittaa sen enempää täällä säännöllisesti käyville jätteenkeräysautoille, tavarantuojille, aurauskalustolle kuin asukkaillekaan. Olemme voineet joustavasti ohjata vierailevat autot naapureiden pihoihin ja mikäli niissä ei ollut tilaa, pysäköimään kadun reunaan siten, että ajokaista jää kokonaan tai lähes kokonaan vapaaksi. Muiden kun taloissamme vierailleiden emme tiedä Valtikkaan pysäköineen.
Valtikka on lyhyt, päättyvä kadunpätkä, jonka varreila on 10 omakotitaloa. Pysäköintikiellosta olisi Valtikassa asuville useita merkittäviä haittoja.
Valtikan pohjoispäässä on talo, joka on rakennettu 1950-luvun alussa bunkkerin päälle, jossa sijaitsi Jyväskylän entinen varapuhelinkeskus. Talon pihaan johti hiekkatie. Kun Valtikka-katu 1980-luvun alussa rakennettiin, tien pintaa nostetiin merkittävästi. Korkeusero tien pinnasta kyseisen talon pihaan on nykyisin merkittävän suuri. Ennen Valtikan rakentamista pidetyssä katselmuksessa talojen asukkaille luvattiin, että he ja heidän vieraansa voivat pysäköidä kadun kääntöpaikalla. Näin on myös käytännössä toteutunut jo 40 vuoden ajan. Pysäköinnin kieltäminen Valtikassa siis veisi heiltä parkkipaikan.
Muiden yhdeksän talon rakentamista Valtikkaan 1980-luvun alussa ohjattiin huomattavan tarkoilla määräyksillä. Ohjeissa säädettiin mm. talon rakennuspaikka ja sen etäisyys tien reunasta. Useat Valtikan tonteista sijaitsevat varsin jyrkässä rinteessä. Alkuperäisen maanpinnan korkeusero osalla tonteista on jopa yhdeksän metriä. Kadulla ei tuolloin ollut minkäänlaisia pysäköintirajoituksia. Määräysten mukaisesti rakentaessaan asukkaat toteuttivat talojen ja pihojen suunnittelun siten, että osassa pihoista on pysäköintimahdollisuus kahdelle tai jopa kolmelle autolle. Valtikan mutkassa sijaitsevalla kolmionmuotoisella tontilla, jossa katuosuuden pituus on vain 12 metriä, mahdollisuus on vain yhden auton pysäköintiin.
Lähin paikka, jonne Valtikan pysäköintikiellon jälkeen voisi pysäköidä, on Tikantie. Sinne pysäköinti on käytännössä kuitenkin vaikeaa tai mahdotonta. Tikantien itäosa on niin kapea ja siinä on niin monia pihaliittymiä, että sille pysäköinti aiheuttaisi merkittävää haittaa läpikulkevalle liikenteelle ja kadun varrella asuville sekä vaaratilanteita kadulla kulkeville lapsille/koululaisille. Tikantien länsipää on niin jyrkkää mäkeä, että sille ei voi käytännössä pysäköidä. Näin ollen pysäköintikielto Valtikassa johtaisi siihen, että autot, jotka eivät mahdu pihoihin, jouduttaisiin pysäköimään joko Pohjantien varrella oleville parkkipaikoille, joista kahdelle lähimmälle on matkaa 500 metriä, tai Yrttisuon liikuntapuiston eteläpäässä olevalle parkkipaikalle, jonne matkaa on 700 metriä.
Talviaika ja lumisade aiheuttavat Valtikassa "poikkeusolot". Aurauslaitteet työntävät lumen kadun reunamille, eikä sitä viedä pois ennen kevättä ja aurauskauden päättymistä. Tiestä muodostuu kapea ränni, jossa vastakkain tulevista autoista toinen väistää jonkun pihaan. Asukkaat siirtävät lunta pihoihinsa pitääkseen pihaliittymät auki. Kukaan ei tuolloin, kadun viimeistä taloa lukuunottamatta, pysäköi kadun varteen, vaikka vuoropysäköinti sen sallisikin.
Vaikka monet päättyvät kadut voivat leveydeltään olla samoja, on niissä myös pinnanmuodostuksellisia, sijainnillisia ja liikenteellisiä eroja. Valtikassa olosuhteemme ovat sellaiset, että vuoropysäköinti on voitu ja voidaan toteuttaa pelastuslaitoksen toimintaa tai muuta liikennettä haittaamatta.
Niinpä kaiken edellä esitetyn perusteella pyydämme kaupungin asiasta vastaavia viranhaltijoita käyttämään harkintavaltaansa ja tekemään mahdollisimman pikaisesti uuden päätöksen, joka mahdollistaa vuoropysäköinnin jatkamisen Valtikassa.
Aloitteeseen annettu vastaus: (kaupunkirakennelautakunta 15.3.2022/ 54, katupäällikkö Tuula Smolander)
Vuoropysäköinnin suurin ongelma on, että erityisesti öisin ja varhain aamulla autoja on molemmin puolin katua parkissa, kun pysäköintipuoli vaihtuu klo 8. Yöllä saapuvat jättävät autonsa jo ennakoivasti sille puolelle, jossa pysäköinti on tulevana päivänä sallittua. Mikäli autot on pysäköity kadun vastakkaisille puolille lähelle toisiaan, on ajoneuvoilla vaikeuksia mahtua kulkemaan niiden välistä. Pysäköinninvalvontaa tehostamalla tästä virhepysäköintitavasta ei ole mahdollista päästä täysin eroon, koska suurin ongelma on aamuöisin, jolloin pysäköinninvalvontaa ei käytännössä ole.
Vaikka Valtikalle on pysäköity autoja vain yhdelle puolelle katua, eivät leveät ajoneuvot, kuten jäteautot, sovi ohittamaan pysäköityjä ajoneuvoja ajoradalla pysyen, vaan joutuvat ajamaan osittain nurmikolle. Talvella lumipenkat kaventavat kadun kulkukelpoista osaa entisestään. Aloitteessa kerrotaan, että talviaikana, kun kadun varrella on aurausvallit, ei viimeisen talon asukasta lukuun ottamatta kukaan pysäköi kadun varteen. Jos pysäköinti voidaan talvella järjestää ilman kadunvarsipysäköintiä, on se varmasti mahdollista myös muina vuodenaikoina.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön mukaan pelastusajoneuvon suurin leveys on 2,95 metriä. Tämä lisäksi vapaata tilaa on oltava molemmilla puolilla, jotta vahinkoja ei aiheutuisi. Kaarteissa tarvittava vapaa tila on suurempi. Huomioon on myös otettava katualueen kapeneminen talvella. Käytännössä 2,4 metriä leveän ensihoitoyksikönkin vaatima vapaa tila on 3 metriä. Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustien suunnittelu- ja toteutusohjeen mukaan ajoreitin leveyden suoralla tieosuudella on oltava vähintään 3,5 metriä.
Jos ajoradan leveys on 4,5 metriä ja kadunvarressa on pysäköitynä 2,00 metrin tilan vievä henkilöauto tai 2,4 metrin levyisen tilan vaativa pakettiauto, ei vapaata tilaa jää riittävästi. Jo kantavuusvaatimustenkin takia pelastuskalustolla ei voi toimia kuin virallisilla katualueilla. Pelastuslaitoksen ohje edellyttää pelastustieltä 32 tonnin kantavuutta, minkä täyttyminen ajoradan ulkopuolisilla alueilla on epävarmaa. Lumipenkkojen päältä tai aitoja vahingoittaen ei voi ajaa.
Pysäköintijärjestelyt on toteutettava voimassa olevien normien mukaisesti. Niistä ei voida poiketa sen lupauksen perustella, että alueen asukkaat ilmoittavat sitoutuvansa omassa toiminnassaan säilyttämään pelastuslaitokselle esteettömän liikkumismahdollisuuden kadulla. Tämä ei ole mahdollistakaan kadulle pysäköitäessä. Ajoradan viereiset viheralueet ovat maastoliikennelaissa tarkoitettua maastoa, johon pysäköinti ei ole sallittua ilman maanomistajan lupaa.
Vuoropysäköinti voi vaarantaa pelastuskaluston pääsyn onnettomuuspaikalle. Kyse on katualueiden varsilla asuvien asukkaiden henkilö- ja paloturvallisuudesta. Pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön mukaan päätös kieltää pysäköinti on oikea.
Lähtökohtaisesti kiinteistöjen on tarjottava riittävästi pysäköintipaikkoja asukkailleen sekä vierailijoille. Yleisiä pysäköintipaikkoja ei ole tarkoitettu asukkaiden vakituisiksi pysäköintipaikoiksi vaan lisäpalveluksi alueella lyhytaikaisesti vieraileville. Lähin kadunvarsipysäköintimahdollisuus on Tikantien varressa noin 100-200 metrin päässä. Vaikka katu onkin mäkinen, on kadun varressa paikkoja, johon pysäköinti turvallisesti on mahdollista. Pysäköintipaikkoja on myös Toritien ja Pohjantien risteyksessä noin 400-500 metrin päässä.
Jotta Valtikan päässä sijaitsevan kiinteistön (Valtikka 11) omistaja ehtii toteuttaa tarvittavat pysäköintijärjestelyt pihallaan, voidaan sallia pysäköinti kadun lopussa kääntöpaikalla kahdelle autolle vuoden 2022 syyskuun loppuun saakka.
26.10.2021 Kuntalaisaloite Kriisikeskus Mobilen toiminnan säilyttämisen puolesta
Kuntalaisaloite Kriisikeskus Mobilen toiminnan säilyttämisen puolesta 26.10.2021
Toivon, että Kriisikeskus Mobilen toiminnan jatkuminen entisellään mahdollistetaan. Jyväskylässä ei ole saatavilla matalan kynnyksen psyykkistä tukea virka-aikojen ulkopuolella. Kriisikeskus Mobile on ainoa taho, joka on tarjonnut tällaista tukea, mutta nyt Mobilen toimintaa ollaan ajamassa alas. Mobilen puhelin on ollut auki 24 tuntia vuorokaudessa läpi vuoden, arjet ja pyhät. Aukioloaikoja ollaan supistamassa marraskuun alusta siten, että puhelin on auki vain päiväsaikaan. Vuoden 2022 alusta alkaen Mobile on auki enää arkisin aamusta alkuiltaan saakka eli ei enää iltaisin, öisin, viikonloppuisin eikä pyhäpäivinä. Silloin Jyväskylässä ei saa keskusteluapua psyykkisen tuen tarpeessa mistään iltaisin, öisin, viikonloppuina tai pyhäpäivinä. Somaattisiin vaivoihin apua sen sijaan on saatavilla, mikä asettaa psyykkisesti oireilevat eriarvoiseen asemaan.
Kaupungin mielenterveyspalvelut ovat kuormittuneet ja vastaanottoaikoja tarjotaan vaikeastikin oireileville vain 2-4 viikon välein (45 min / käynti). Mielenterveyspalveluissa ei ole päivystävää puhelinta tai päivystävää hoitajaa. Kyllössä on psykiatrinen sairaanhoitaja, jota saa mennä tapaamaan arkipäivinä aamupäivällä ilman ajanvarausta. Häntä ei tavoita puhelimitse. Sairaalapäivystyksen puhelinpalvelu on auki ympäri vuorokauden, myös pyhäpäivinä, mutta siellä ei osata auttaa psyykkisesti oireilevaa. Puhelimesta vain ohjataan paikan päälle sairaalalle tapaamaan psykiatrian akuuttityöryhmää, mutta akuuttityöryhmälle jonottamiseen menee helposti kolmekin tuntia aikaa. Vaikeassa psyykkisessä tilanteessa jonotusaika on kohtuuttoman pitkä, mutta se on ainoa keino saada apua virka-ajan ulkopuolella.
Sairaalapäivystystä matalamman kynnyksen psyykkistä tukea ei ole Jyväskylässä tarjolla virka-ajan jälkeen. Kriisikeskus Mobile ei ole ensisijaisesti psyykkisesti oireileville suunnattu puhelin, mutta monet kerrat siellä on autettu. Mobileen soittamisen etu, esimerkiksi akuuttityöryhmän tapaamiseen verrattuna, on nopeammin saatavilla oleva apu, mutta myös anonyymius. Potilastiedoissa näkyvät psykiatriset diagnoosit valitettavan usein vaikuttavat negatiivisesti tapaan, jolla terveysalan ammattilaiset kohtelevat asiakasta. Mielenterveyspalveluistakin ohjataan soittamaan tarvittaessa Mobileen, koska muuta päivystävää puhelinta ei ole (paitsi valtakunnallinen kriisipuhelin, jonne ei saa yhteyttä, sillä kaikki linjat ovat aina varattuja). Mobileenkin on joskus vaikea saada yhteyttä, sillä kaikki linjat ovat usein varattuja. Etenkin ilta-aikaan, kesällä ja pyhäpäivinä puheluita vaikuttaa asiakkaan näkökulmasta olevan paljon suhteessa työntekijöiden määrään. Mielestäni tämä kertoo palvelun olevan erittäin tarpeellinen. Mobilen tietoihin eivät kirjaudu puhelut, joihin ei ole päästy vastaamaan, joten todellinen soittoyritysten määrä ei ole tiedossa.
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon mielenterveyspalveluiden kasvavasta kysynnästä, mutta Jyväskylä supistaa voimakkaasti ainoaa päivystävää palveluaan, kun tarvetta olisi resurssien lisäämiselle. Keskustelu kuuntelevan ja kannustavan ihmisen kanssa voi lievittää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, vähentää rauhoittavien lääkkeiden tarvetta, estää itsensä vahingoittamista, vähentää päihteiden käyttöä itselääkintänä tai jopa estää itsemurhan. Kriisikeskus Mobilen toimenkuva on kuitenkin psyykkisen tuen tarjoamista paljon laajempi. Ilman päivystävää anonyymia kriisiapua jäävät Mobilen toiminnan supistuessa myös onnettomuuksien, väkivallan ja rikosten uhrit
ja monet muut elämän kriisitilanteita kohtaavat. Nämä kriisitilanteet eivät tule eteen vain arkisin päiväsaikaan, vaan niitä tapahtuu ympäri vuorokauden, myös öisin ja pyhäpäivinä. Vuodenvaihteen jälkeen toimintansa aloittava kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ei tarjoa matalan kynnyksen anonyymia tukea, vaan soitosta tehdään kirjaus asiakkaan tietoihin, mikä voi olla kynnyskysymys avun hakemiseen. On myös epäselvää, saako psyykkisesti oireileva sieltä keskusteluapua. Esitän, että Kriisikeskus Mobilen toiminnan jatkuminen entisellään mahdollistetaan.
Aloitteeseen on annettu vastaus (sosiaali- ja terveyslautakunta 16.6.2022/59 palvelujohtaja Päivi Junnilainen)
Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta teki kokouksessaan 17.6.2021 päätöksen ympärivuorokautisen sosiaali- ja kriisipäivystystoiminnan järjestämisestä sekä palvelun tuottamisesta Keski-Suomen alueen kunnille 1.1.2022 alkaen. Toiminnan muutosta oli valmisteltu yhteistyössä Keski-Suomen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen johtavien viranhaltijoiden ja sosiaali-palvelujen työntekijöiden kanssa. Kaikki Keski-Suomen alueen kunnat tekivät lautakuntapäätökset sitoutumisestaan palveluun syksyn 2021 aikana.
Toiminnan muutoksen taustalla oli se, että Keski-Suomen alueella psykososiaalisen tuen järjestämistapa oli aiemmin pirstaleinen. Aiemmin sosiaalipäivystystä toteutettiin virka-ajalla kuntien sosiaalityössä ja virka-ajan ulkopuolella alueellisessa sosiaalipäivystyksessä sekä kriisipäivystystä ja kriisityötä Kriisikeskus Mobilessa ja kuntien kriisiryhmissä.
Sosiaalihuoltolain 25 §:n mukaisella psykososiaalisella tuella tarkoitetaan kiireellistä sosiaalityötä ja akuuttia kriisiapua äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Koska psykososiaalinen tuki on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, se tulee myös kirjata sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 § mukaisesti. Tämä ei toteutunut akuutin kriisiavun osalta aiemmassa järjestämistavassa. Dokumentoinnin velvoittavuus on sekä avuntarvitsijan että työntekijän oikeusturvan kannalta oleellinen asia.
Äkillisillä järkyttävillä tilanteilla tarkoitetaan traumaattisia kriisejä, jotka voivat johtua esimerkiksi läheisen äkillisestä kuolemasta, vakavan väkivallan uhriksi joutumisesta tai onnettomuudesta. Toiminnan muutoksella pyrittiin ensisijaisesti siihen, että sosiaalihuoltolain mukainen palvelu toteutuu lakisääteisesti Keski-Suomen alueella. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön kokoama työryhmä on suositellut, että ympärivuorokautiset alueelliset sosiaali- ja kriisipäivystykset vastaavat äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisesta tuesta ja sen toteutumisesta (Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen, työryhmän loppuraportti 2019).
Sosiaali- ja kriisipäivystys toteuttaa ensisijaisesti edellä kuvattua psykososiaalisen tuen kokonaisuutta äkillisissä traumaattisissa kriisitilanteissa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä järjestetään kriisi-työn lisäksi myös muut välttämättömät ja kiireelliset sosiaalipalvelut sekä muut tukitoimet niin, että eri ikäisten henkilöiden tarvitsema välitön turva ja huolenpito voidaan turvata erilaisissa sosiaali-sissa hätä- ja kriisitilanteissa vuorokauden ajasta riippumatta. Lisäksi yksiköllä on muutoksen myötä valmius toimia ympärivuorokautisesti suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa yhdessä muiden päivystävien viranomaisten kanssa.
Keski-Suomessa tehdyllä muutoksella vahvistettiin lakisääteistä palvelua päivystävän sosiaalihuollon viranomaisen työnä. Keski-Suomen alueen kunnat päättivät ohjata lakisääteiseen viranomais-toimintaan osan aiemmin Kriisikeskus Mobilelle ohjatusta rahoituksesta, mutta samalla oli tahtotila säilyttää Kriisikeskus Mobilen järjestölähtöinen matalan kynnyksen toiminta. Rahoituksen muutoksen myötä Kriisikeskus Mobile supisti aukioloaikojaan. Kriisikeskus Mobile tukee nykyisinkin Keski-Suomen alueen asukkaita esimerkiksi elämäntilanne- ja kehityskriiseissä.
Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystykseen voi soittaa ympärivuorokautisesti, myös nimettömästi, kun tarvitsee keskusteluapua eivätkä muut toimijat ole tavoitettavissa. Anonyymeistä yhteydenotoista ei tehdä dokumentointia asiakasasiakirjoihin. Jos sosiaali- ja kriisipäivystyksen päivystävä työntekijä ei voi päivystystehtävien vuoksi vastata puhelimeen, soittajalle soitetaan takaisin
myöhemmin. Tilastotietojen mukaan alkuvuoden 2022 aikana on annettu paljon keskustelutukea myös nimettömästi asioiville.
14.10.2021 Yhdysreitin rakentaminen Laajavuoren latuverkoston / ulkoreitistön liittämiseksi Vesanka-Kuohu latuverkkoon
Esitän, että Jyväskylän kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin yhdysreitin rakentamiseksi Laajavuoren latuverkoston / ulkoilureitistön liittämiseksi Vesanka-Kuohu latuverkkoon.
Perustelut:
Jyväskylän ulkoilureitistöön on jo vuosikymmeniä kuulunut yhdysreitti Laajavuoren ja Vesangan kautta siten, että polkuja tai hiihtolatuja pitkin on päässyt kulkemaan Vaajakoskelta Kuohulle saakka ja mainituista paikoista eteenkin päin. Hallussani on vuoden 1967 ulkoilukartta, jonka karttatiedot ovat vuodelta 1960 (ote kartasta liitteenä 1 - Julkaisija Maanmittauslaitos, kirjallinen lupa julkaisuun on). Historiaa on siis yli 60 vuotta.
Nyt tarkoitetulla välillä Ruokkeentie - Laajavuoren Kymppi on ollut kaupungin ylläpitämä vaatimaton yhdyslatu vielä noin 7 vuotta sitten, ennen kuin nykyinen Porttilanraitti rakennettiin ja sen varrelle viisi taloa ja kaksi paritaloa. Yhdysladulle ei tuolloin ollut kunnollista paikkaa, joten se jäi unohduksiin latua ylläpitäneen naapurini Vesa Kempin toistuneista yhteydenotoista huolimatta. Nyt tilanne on aivan toinen. Liitteenä 2 olevasta karttaotteesta näkyy yhdysladusta puuttuva osuus sekä vihreällä merkitty Porttilanraitti-tien kohta talojen välissä. Talojen pohjoispuolelle merkityn viivan kohdalla tonttien ja metsän rajassa kulki voimalinja ilmajohtoineen. Tämä voimalinja on nyt purettu, kuten myös muuntajarakennelma Ruokkeentien vierestä linjan päästä. (Ruokkeentie kuvassa keskellä etelä - pohjoissuunnassa)
Puretun voimalinjan alue on erittäin sopiva ulkoilureitin pohjaksi, kunhan se tasoitetaan isoista kivistä ja kannoista. Arvelisin työhön menevän muutamia päiviä. Reitti kulkee notkelmassa metsän rajassa, eikä siitä aiheudu vähäistäkään haittaa yhdellekään viidestä ohitettavasta kiinteistöstä. Rakennettavan reitin osan pituus on 400 metriä ja sen jatko-osa Laajavuoren ladulle kulkee täysin metsässä. Jatkoreitin pohja on olemassa ja se on ollut vuosikymmeniä käytössä, nyt mainittua katkosta lukuun ottamatta.
Hankkeen hyödyt:
Nyt esitetty reitin osa yhdistäisi uudelleen Laajavuoren reitit Vesanka-Kuohun reitteihin siten, että latu- ja ulkoiluverkostoa pitkin pääsisi Vaajakoskelta ja Laukaasta lähes Petäjävedelle asti. Reitti palvelisi Ruokkeen alueen ulkoilijoita sekä uuden rakentuvan Hiekkaharjun asuinalueen (Liite 3 keskellä) asukkaita niin, että hiihtämään pääsy ei enää vaatisi autoilua Killerille tai muualle, vaan latu lähtisi 300 metrin päästä
kotiovelta. Tämä edistäisi kestävää kehitystä ja turhan autoilun vähentämistä.
Liitettä ei teknisistä syistä julkaista verkossa, vaan sitä voi kysyä kaupungin kirjaamosta, [email protected]
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 13.4.2022/45, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)
Laajavuoren ja Vesanka-Kuohu välisen yhdysreitin rakentaminen on ollut esillä jo vuosia. Vuosien aikana on tehty siihen liittyviä alustavia suunnitelmia. Reitin suunnittelun ja toteuttamisen esteeksi tämän hetkisessä tilanteessa tekee alueen maanomistus- ja kaavoitustilanne. Alueella on paljon yksityistä maanomistusta ja lisäksi alueelle on tullut paljon haja-asutusta. Nämä seikat aiheuttavat sen ettei riittävästi tilaa mahdolliselle reitille ole löydettävissä. Alueella ei myöskään ole tällä hetkellä voimassa olevaa kaavaa, joka mahdollista ko. reitin toteuttamisen.
Kyseisellä yhdysreitillä haasteensa muodostaa myös vilkasliikenteisen Ruokkeentien ylittäminen, joka olisi merkittävä reitin turvallisuutta heikentävänä tekijä.
Edellä mainitut seikat huomioiden yhdysreittiä ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista toteuttaa.
12.10.2021 Petankin talviharjoittelupaikan saaminen Jyväskylään
Petankki-kuulapelin (betanque) harrastus on lisääntynytviime vuosina Jyväskylässä voimakkaasti. Lajia harrastetaan kilpailumielessä ainakin viidessäseurassa ja lisäksi joissakin kaupunginosissa on myös seurojen ulkopuolista harrastustoimintaa. Seurat ja epävirallisemmat ryhmät järjestävät kesäaikaan harjoituksia useampanakin päivänä viikossa hiekkakentillä eri puolilla kaupunkia, ainakin Kuokkalan Yrttisuolla, Keljon Valorinteellä, Muuratsalossa ja Vaajakoskella. Viiden seuran harrastajia osallistuu paikallisten kisojen lisäksi myös valtakunnalliseen kilpailutoimintaan.
Jyväskylän Hippoksella pelattiin kesällä 2021 Petankin SM -kisat JyväskylänValon järjestäminä. Nämä loistavasti järjestetyt kilpailut ovat tuoneet uusiakin harrastajia kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille soveltuvan lajin pariin.
Kesäisin petankin harrastajille on ollut riittävästi pelikenttiä, joita pelaajat ovat yleensä itse pitäneet kunnossa. Lisäksi Kankaan Palvelut on luvannut toteuttaa kesälle2022 kaksi uutta petankkikenttää Kankaan asuinalueelle.
Kilpailumielessä lajia harrastavien ongelmana Jyväskylässä on talviharjoittelupaikan puute. Monissa kaupungeissa on jopa kilpailukäyttöönsoveltuvia petankkihalleja. Me viiden jyväskyläläisseuran petankkiharrastajien edustajina esitämme, että kaupunki osoittaisi lajin talviharjoitteluun soveltuvan tilan petankinpelaajien käyttöön. Tämä tila voisi hyvin olla monitoimitila, jossa olisi mahdollista harrastaa myös muita lajeja.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.3.2022/31, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)
Liikuntapalvelut on käsitellyt kuntalaisaloitteen, jossa esitetään petankin talviharjoittelupaikan toteuttamista Jyväskylään. Aloitteen tekijöiden mukaan petankin harrastajille on riittävästi pelikenttiä kesäisin, mutta kilpailumielessä lajia harrastavien ongelmana on Jyväskylässä talviharjoittelupaikan puute. Aloitteessa esitetään, että tila voisi olla monitoimitila, jossa olisi mahdollista harrastaa myös muita tiloja.
7.10.2021 Kevyet väylät
Jyväskylän kevyen väylän tiet tulee kaistottaa kävely/pyöräily sekä mahdollisuuksien mukaan myös yksisuuntaistaa ja käyttää kielletty ajosuunta merkkiä *vastakarvaan" ajoa vähentämään.
Tärkeää on myös automatisoida liikennevalot. Päiväsaikaan ovat toisinaan puoli automaattisia kun on autoja paljon liikenteessä mutta yöaikaan ei vihreitä valoja tule (nappi on) mutta se ei toimi.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 1.2.2022/17, katupäällikkö Tuula Smolander)
Jyväskylässä jalankulun ja pyöräilyn erottelua on toteutettu lähinnä vilkasliikenteisille väylille siellä missä väylän leveys erottelun mahdollistaa. Yksisuuntaisia pyöräväyliä on toteutettu muutamille väyläosuuksille, kuten Yliopistonkadun yläosalle ja siellä on käytössä myös kiellettyä ajosuuntaa osoittavat pienikokoiset liikennemerkit. Kullekin osuudelle parhaiten soveltuva väylätyyppi riippuu muun muassa siitä mikä kyseisen väylän rooli on osana
pyörätieverkostoa, kuinka paljon väylällä on käyttäjiä sekä kuinka paljon katutilaa on käytettävissä pyöräilylle.
Liikennevaloissa erityisesti siellä missä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on paljon, on yleensä päiväsaikaan käytössä ns. automaattinen pyyntö. Sen sijaan silloin kun ylittäjiä on vähän olisi tarpeetonta toistuvasti varata vihreää vaikka ylittäjiä ei ole ja samalla seisottaa muuta liikennettä. Tällöin vihreää pyydetään erikseen painonapilla. Mikäli on havaintoja että painonappi ei jossain risteyksessä toimi ja valo ei vaihdu vihreäksi niin näistä on hyvä laittaa
tietoa kaupungin palautepalvelun kautta. Mahdollisen vian rajaamisessa auttaa kun havainto kuvaillaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti, esimerkiksi tieto siitä mikä risteyksen painonappi on kysymyksessä sekä havainnon kellonaika.
2.10.2021 Mopoilijoiden ja motoristien harrastusalue
Mopoilijoilla ja motoristeilla tulisi olla Jyväskylässä harjoittelualue, asfaltoitu suora ja alue, jossa harrastajat saisivat kokeilla, rassailla mopojaan ja moottoripyöriään, kikkailla ja polttaa kumia rauhassa, pois liikenteen seasta. Tämä lisäisi nuorten liikenneturvallisuutta ja vähentäisi asukkaita häiritsevää ajelua kaduilla.
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.
13.8.2021 Aloite taiteen vapaan kentän kehittämiseksi Jyväskylässä
Taiteen vapaa kenttä Jyväskylä koostuu taide- ja kulttuurialan itsenäisistä ammattiorganisaatioista. Taiteen vapaan kentän toimijat osallistavat ja tavoittavat laajasti eri ikä- ja kohderyhmiä ja tarjoavat kaupunkilaisille monipuolisesti Jyväskylän strategiaa tukevia palveluita: järjestävät elämyksiä, edistävät hyvinvointia, kouluttavat ja sivistävät. Vapaa kenttä hyödyntää olemassa olevat resurssit täyspainoisesti ja tuottaa kustannustehokkaasti monipuolisia palveluita.
Taiteen vapaan kentän organisaatioiden ammattitaiteilijoita taloudellinen merkitys ja työllistävä vaikutus on huomattava sekä Jyväskylässä että koko Keski-Suomen alueella: vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan ala työllisti lähes 300 henkilöä, joista 90 koko- tai osa-aikaisesti. Erilaisia tapahtumia toimijat järjestivät vuoden aikana yli 800 ja niissä kävi yli 300 000 kävijää. Rahoituksesta kaupungin osuus oli vuonna 2018 alle 15 % (381 000 €), kun taas valtion tuki toimijoille oli 1,2 M€ ja omarahoitus 2,8 M€.
Merkittävänä taiteen ja kulttuurin alan toimijana taiteen vapaa kenttä Jyväskylä haluaa kiinnittää kaupunginhallituksen sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan huomion tiettyihin erityiskohteisiin ja esittää niihin liittyviä toimenpiteitä sekä lisärahoitusta:
1. Näyttelykorvauksen saaminen osaksi Jyväskylän kaupungin toimintaa
Kuvataiteilijat ovat tekijänoikeuslain mukaan oikeutettuja saamaan tekijänoikeuskorvauksen siitä, että heidän taideteoksiaan on esillä esimerkiksi museon järjestämässä näyttelyssä. Tekijänoikeudellinen korvaus on nimeltään näyttelykorvaus ja se on taiteilijan lakisääteinen oikeus. Korvausta kutsutaan yleisesti Kuvasto-korvaukseksi visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeuksia hallinnoivan tekijänoikeusyhdistys Kuvaston mukaan. Näyttelykorvaus ei korvaa taidenäyttelyn eteen ja sen yhteydessä tehtyä työtä, vaan sitä varten taiteilijan kuuluu saada näyttelystä erikseen näyttelypalkkio.
Jyväskylän kaupungin linjaus näyttelykorvauksista on vaihteleva: esimerkiksi taidemuseo maksaa korvauksia, mutta Keski-Suomen museo ei. Muut laitokset ovat maksavat joskus ja joskus eivät. Taiteen vapaa kenttä esittää, että käytäntö pitää muuttaa selkeän linjauksen mukaisesti niin, että Jyväskylän kaupunki noudattaa Kuvaston laatimia ohjeistuksia ja maksutaulukkoja järjestämissään näyttelyissä ja maksaa lakisääteisen näyttelykorvauksen taiteilijoille Kuvaston ohjeistusten ja taulukkojen mukaan.
2. Kaupungin tuki VOS-toimijoille
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on käynnistänyt valtionosuusuudistuksen (VOS-uudistus), jonka perusteella jokainen valtionosuutta saanut teatteri on hakenut VOS:ia. Taiteen edistämiskeskus (Taike) on antanut VOS-hakemuksista OKM:lle lausunnon, jossa Taike on ottanut vahvasti kantaa tiettyjen VOS-laitosten kuntarahoitusosuuden pienuuteen. Yksi näistä huomautetuista kunnista on Jyväskylän kaupunki, jonka Teatteri Eurooppa Neljälle myöntämän tuen (10 000 € vuonna 2021) katsotaan olevan riittämätön taloudellisesti vakaan toiminnan ylläpitämiseksi. Näin ollen Taike suosittelee Teatteri Eurooppa Neljän sijoittamista kolmen vuoden määräaikaisen valtionosuuden piiriin pysyvämmän, toistaiseksi myönnettävän valtionosuuden sijaan.
Taiteen vapaa kenttä esittää, että Jyväskylän kaupunki tarkistaa kaikkien VOS-laitosten rahoituksen ja nostaa avustukset sellaiselle tasolle, että ne korreloivat valtion maksaman tuen kanssa ja varmistaa näin OKM:n tuen kaupungissa toimiville organisaatioille jatkossakin. Kaupungissa toimii VOS-laitosten lisäksi useita OKM:n ja Taiken toiminta-avustusta saavia taidealan organisaatioita, joiden kaikkien saamaan kuntaosuuteen tulee kiinnittää jatkossa huomiota valtion rahoitusosuuden turvaamiseksi.
3. Kumppanuussopimusmallin kehittäminen
Taiteen vapaa kenttä on ajanut yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa kumppanuussopimusmallia. Tavoitteena on, että kaupungin ja taiteen vapaan kentän yhteistyö hyödyttää molemminpuolisesti ja aidosti sekä taidealan organisaatioita, ammattitaiteilijoita, kaupungin laitoksia että kaupunkilaisia. Kumppanuus on tässä yhteydessä ymmärrettävä laajempana yhteistyönä, joka tuottaa esityksiä, työpajoja, koulutusta ja tapahtumia laajalla skaalalla erilaisille ikäryhmille kaikissa kaupunginosissa. Taiteen vapaan kentän toiminta tukee myös kaupungin strategisia tavoitteita ja on merkittävässä roolissa Jyväskylän tapahtumakaupunkikonseptissa.
Taiteen vapaa kenttä esittää kaikkien kumppanuussopimusten tarkistamista sekä sisällön että rahoitustason osalta. Kumppanuus edellyttää paitsi ajatuksellista ja toiminnallista yhteistyötä, myös lisäpanostusta toiminnan resursseihin eli rahoitukseen, henkilöstöön ja tilakysymyksiin. Jyväskylän kaupungin toiminta-avustukset ovat tällä hetkellä valtakunnallisesti verrattuna erittäin pieniä eivätkä mahdollista tällä tasolla kumppanuustoiminnan kestävää kehittämistä.
TAITEEN VAPAAN KENTÄN ESITYS JATKOTOIMENPITEIKSI
Taiteen vapaan kentän toimijat esittävät, että Jyväskylän kaupungin ja taiteen vapaan kentän välistä vuoropuhelua jatketaan ja yhteistyötä kumppanuussopimusten kehittämiseksi viedään eteenpäin. Tavoitteena on aito yhteistyö, jolla vapaan kentän kapasiteetti saadaan täysmääräisesti kaupungin ja kaupunkilaisten käyttöön kaikkia osapuolia hyödyttäen.
Taiteen vapaan kentän toimijat esittävät, että Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimen budjettiin osoitetaan erillinen 200 000 euron lisämääräraha vapaan kentän toiminnan kehittämiseen. Tämä määräraha sisältää taiteilijoille maksettavat näyttelykorvaukset, VOS-laitosten korotetut avustukset, taiteen vapaan kentän kumppanuussopimusten edellyttämän rahoituksen sekä vapaan kentän ja kaupungin yhteistyön muun kehittämisen.
Aloitteeseen annettu vastaus: (kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.2.2022/9, kulttuuripäällikkö Mari Aholainen)
Taiteen vapaa kenttä on lähestynyt kulttuuri- ja liikuntalautakuntaa sekä kaupunginhallitusta aloitteellaan 12.8. 2021. Aloitteen on allekirjoittanut 18 yhteisöä. Aloite sisältää kolme eri kohtaa, joihin tässä vastataan.
1. Näyttelykorvauksen saaminen osaksi Jyväskylän kaupungin toimintaa
Kuvastoon kuuluville taiteilijoille maksetaan aina kuvastokorvauksen mukainen korvaus. Taidemuseon lisäksi myös Keski-Suomen museo maksaa ja käsityön museokin, mikäli esillä on Kuvastoon kuuluvan teoksia. Kuvastoon kuulumattomille ei makseta yhtä paljon kuin kuvastomaksu on, koska osan kuvastomaksustahan Kuvasto käyttää oman toimintansa kattamiseen ja vain osa menee taiteilijoille.
Keski-Suomen museo oli pitkään kiinni ja sitä ennen taiteilija saattoi anoa näyttelyaikaa yksityisnäyttelyä varten ja tuolloin hän maksoi myös tilavuokraa. Usein hän oli saanut apurahan juuri tuota näyttelyn järjestämistä varten. Vuodesta 2021 alkaen Keski-Suomen museo on maksanut näyttelykorvausta myös Kuvastoon kuulumattomille.
Kuvastomaksut ja näyttelykorvaukset ovat vuosi vuodelta nousseet. Ne kuuluvat taiteilijalle, mutta lohkaisevat vuosi vuodelta yhä enemmän museoiden näyttelybudjetista.
Taidemuseo maksaa tekijänoikeuskorvausta näyttelyssä sekä verkossa esillä olevista teoksista Kuvaston jäsentaiteilijoille Kuvaston hinnaston mukaisesti. Kuvastoon kuulumattomille pyrimme maksamaan myös Kuvaston hinnaston mukaisesti, mutta vähennämme summasta n. 20 %, koska Kuvasto pidättää maksuista oman toimintansa kuluihin n. 20 % (prosentti vaihtelee vuosittain, koska prosentti määräytyy kunkin vuoden kulujen mukaan – ja tilittää taiteilijoilla jäljelle jäävän eli n. 80 %).
Kuvaston hinnoittelu on muuttunut yksityisnäyttelyitä suosivaksi ja ryhmänäyttelyiden osalta on jatkossa laskettava, kuinka monen taiteilijan näyttelyitä on varaa järjestää. Joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa olemme ryhmänäyttelyiden Kuvastoon kuulumattomille taiteilijoille maksaneet Kuvaston hinnaston sijaan summan, johon näyttelybudjetti on antanut myöten.
Myös Kuvaston keväällä 2020 käyttöön ottama hinnasto taideteosten julkaisemisesta verkosta vaikuttaa digitaalisten palveluiden sisältöön ja budjetointiin. Lisäksi emme ole täysin selvillä hinnoitteluperiaatteista – tästä olisi neuvoteltava edelleen Kuvaston kanssa.
Olemme sitoutuneet edistämään taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntöjä taidemuseotehtävästä vastaavana alueellisena museona. Sitoumus on kirjattu Alueellisen työn suunnitelmaan vuosille 2020–2022 kohtaan seuraavalla tavalla:
c) Alueellinen taidemuseotehtävä
Kehittäminen ja verkostot
- Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa
- Julkisen taiteen ja kokoelmien asiantuntijana toimiminen (esimerkiksi prosenttiperiaatteen
käytön ja taidenäyttelyiden asianmukaisten sopimus- ja korvauskäytäntöjen edistäminen)
- Alueellinen kokoelmapoliittinen yhteistyö
Palveluiden kuvaus:
Museo on sitoutunut edistämään taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntöjä. Vuonna 2017 museo järjesti yhteistyössä Keski-Suomen museon ja Jyväskylän Taiteilijaseuran kanssa valtakunnallisen seminaari/webinaarin taidenäyttelyiden korvauskäytännöistä.
Seminaariin osallistui yli 60 ja webinaariin ilmoittautui yli 80.
Keski-Suomen museo järjesti aloitteen pohjalta keskustelun syksyllä 2021, joissa
käytäntöjä ja niiden perusteluja käytiin läpi.
2. Kaupungin tuki VOS-toimijoille
Aloitteessa nostetaan esiin Taiken (Taiteen edistämiskeskus) lausunto OKM:lle, missä kiinnitetään huomiota Jyväskylän kaupungin kuntarahoituksen vähäisyys. Jyväskylässä on kaksi VOS-toimijaa kaupungin omien kulttuurilaitosten lisäksi: Teatteri Eurooppa Neljä ja Loiskis-orkesteri.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) uudisti valtionosuusjärjestelmäänsä (VOS-uudistus) vuonna 2021. Uusituksen perusteella jokainen valtionosuuden piiriin halunnut teatteri haki VOS:ia ”uutena hakijana”. Taiteen edistämiskeskus (Taike) antoi VOS-hakemuksista OKM:lle lausunnon, jossa otettiin kantaa tiettyjen kaupunkien ja kuntien VOS-toimijoiden kuntarahoitusosuuden pienuuteen. Yksi näistä huomautetuista kunnista on Jyväskylän kaupunki, jonka Teatteri Eurooppa Neljälle myöntämän rahoituksen (10 000 € vuonna 2021) ja Loiskis-orkesterille myöntämän rahoituksen (40 000 € vuonna 2021) katsotaan olevan riittämätön taloudellisesti vakaan toiminnan ylläpitämiseksi.
Taike suosittelee Teatteri Eurooppa Neljän ja Loiskis-orkesterin sijoittamista kolmen vuoden määräaikaisen valtionosuuden piiriin pysyvämmän, toistaiseksi myönnettävän valtionosuuden sijaan. Taiteen vapaa kenttä esittää, että Jyväskylän kaupunki tarkistaa kaikkien VOS-toimijoiden rahoituksen ja nostaa avustukset sellaiselle tasolle, että ne korreloivat valtion maksaman tuen kanssa ja varmistaa näin OKM:n tuen kaupungissa toimiville organisaatioille jatkossakin. Kaupungissa toimii VOS-laitosten lisäksi useita OKM:n ja Taiken toiminta-avustusta saavia taidealan organisaatioita, joiden kaikkien saamaan kuntarahoitukseen tulee kiinnittää jatkossa huomiota valtion rahoitusosuuden
turvaamiseksi. (Tekstiosuus muokattu aloitteesta).
Asiasta on keskusteltu puhelimitse OKM:n ja Taiken edustajan kanssa ja asia on esillä talousarvion valmistelussa vuodelle 2023.
3. Kumppanuussopimusmallin kehittäminen
Aloitteessa esitetään kumppanuussopimusmalliin edelleen kehittämistä ja 200 000 euron määrärahaa vapaan kentän toiminnan edistämiseen. Määrärahan osalta asia ei edennyt talousarviovalmistelussa 2022 mutta asia on uudelleen esillä talousarvion 2023 valmistelussa.
Valmisteilla oleva kulttuurisuunnitelma ja kaupunkistrategia nostavat Taiteen vapaan kentän roolin entistä vahvemmin esille. Yhteistyön kehittämisessä ja yhteistyörakenteiden luomisessa edetään kevään 2022 aikana. Esimerkkeinä tästä yhteiset hankehakemukset, tapahtumatuotantoyhteistyö sekä tapaamiset kulttuurin koordinaatio ja kehittämisryhmän kanssa.
27.7.2021 Muurarintien loppupään muuttaminen parkkialueeksi
Kekkolassa Muurarintien loppupäässä sijaitsee vuonna 1985 rakennettu punatiilinen katos, joka on käytännössä aivan turha. Katoksessa on pari penkkiä, mutta se ei ole minkäänlaisessa käytössä ja sijainniltaankin epäoleellinen, sillä vieressä sijaitsee Yrttisuon puisto. Saman tien varrella asuvilla asukkailla (rivitalot ja omakotitalot) on kova pula parkkipaikoista. Aina kun tämä asia on tullut puheeksi muiden naapurien kanssa, heidänkin mielestä kyseinen kyhäelmä on käytännön kannalta joutava eikä miellytä silmää.
Voisiko- miettiä ränsistyneen katoksen purkamista ja tilalle tasoittaa vaikka 5-6 vierasautopaikkaa helpottamaan Muurarintien asukkaiden arkea ?
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 22.2.2022/29, rakennuttajapäällikkö Jari Lohi)
Muurarintie on osa Jyväskylän vuoden 1985 asuntomessualuetta, joka on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Muurarintien ja Takkapolun muodostama pihakatualue aukioineen ja kalustuksineen ovat osa asuinaluekokonaisuutta. Yleiset kaupungin pysäköintipaikat (ns. vieraspaikat) sijoittuvat pihakadun alkupäähään ja ne on tarkoitettu vieras- ja asiointipysäköintiin. Asukaspysäköinti on lähtökohtaisesti toteutettava kiinteistöllä/tontilla, eikä ko. katualueelle asemakaavan mukaan ole mahdollista muodostaa pysäköintialuetta. Asemakaavoitus ei ole käynnistämässä kaavamuutosta ko. alueelle. Mikäli rakenteita aiotaan purkaa, tulee asiasta pyytää Keski-Suomen museon lausunto.
Aiemmin esillä ollut kadun alkupään jalkakäytävän muuttaminen pysäköintipaikoiksi ei ole mahdollista, mm. päiväkodin asiointiliikenteen takia.
24.6.2021 Kuntalaisaloite Tammitien pysäköintikiellon poistamiseksi
Tammitien varressa olevat jäljempänä mainitut taloyhtiöt esittävät Jyväskylän kaupungille, että kadun talvihoito-, liikenne- ja pysäköintiongelmiin haetaan ratkaisua yhteistyössä asukkaiden ja liikennesuunnittelijoiden kesken. Tammitielle asetettu pysäköintikielto vaikeuttaa kohtuuttomasti asukkaiden elämää useissa kadun varren taloyhtiöissä. Kiinteistöjen pysäköintipaikat eivät riitä kaikissa tilanteissa vieraspysäköintiin, eikä lähistöllä ole riittävästi muita vieraspysäköintiin sopivia alueita. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi perhejuhlien sekä kotihoitopalvelujen järjestämistä, kun vanhusten palveluista vastaavat työntekijät joutuvat hakemaan pysäköintipaikkaa hyvin etäältä asiakkaan kotikäynnin yhteydessä.
Koska kaikissa taloyhtiöissä ei ole järjestettävissä riittävästi vieraspysäköintipaikkoja oman kiinteistön alueella, kotihoidon autoja jätetty pelastustieksi määritellyille väylille. Pelastuslain 11§ mukaisesti nämä väylät on kuitenkin pidettävä vapaina. Kodinhoitajan käynti, joka tyypillisesti kestää noin 10-20 minuuttia, ei ole lain tarkoittamalla tavalla pysähtymistä, vaan pysäköintiä. Näin ollen autoa ei voi jättää pelastusväylälle eikä myöskään kadun varteen pysäköintikieltoalueelle. Tämän vuoksi pysäköintikielto vaikeuttaa kohtuuttomasti kodinhoitajien työtä.
Tammitien pysäköintikielto asettaa kaupungin asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska esimerkiksi läheisellä Mesikämmen-kadulla ongelma, jonka ratkaisuksi pysäköintikielto on perusteltu – kadun talvihoito - on ratkaistu vuoropysäköinnillä. Mesikämmen on saman bussireitin varrella ja kuuluu samaan hoitoluokkaan. Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa viranhaltijaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Tässä tapauksessa Tammitien pysäköintikielto on yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta ongelmallinen. Vastaavasti tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla asettaa totaalinen pysäköintikielto myös Mesikämmeneen. Vastaavia kohteita löytyy kaupungista myös muualta, joissa asia on ratkaistu eri tavoin.
Täydellisen pysäköintikiellon perusteena on käytetty myös sitä, että kadulla on leveiden korkeiden ja pitkien erikoiskuljetusten reitti. Tämä perustelu on kyseenalainen, koska asukkaiden havaintojen mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ei ole ollut yhtään tilannetta, jolloin erikoiskuljetus ei olisi mahtunut kadulla kulkemaan pysäköinnin vuoksi. Erikoiskuljetusten vaatima seitsemän metrin vapaa tila jää kadulle, vaikka kadun reunassa pysäköitäisiinkin.
Pysäköintikielto ei ole sopusoinnussa myöskään suhteellisuusperiaatteen kanssa, joka on yksi hyvän hallinnon tärkeimmistä kriteereistä. Se velvoittaa viranomaisia mitoittamaan keinot niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää. Tässä tapauksessa pysäköintikielto koko kadun mitalla on suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta suhteettoman jyrkkä toimenpide. Talvihoito-ongelmiin on löydettävissä hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa muitakin ratkaisuja kuin koko kadun mittainen pysäköintikielto. Asia voidaan hoitaa samassa yhteydessä, kun aikaisemmin kaupungille toimitetun kuntalaisaloitteen mukaisesti suunnitellaan kadun kehittämistä yhteistyössä asukkaiden kanssa.
Pysäköintikielto lisää myös kadun nopeuksia ja läpiajoa entisestään. Pysäköintikiellon tultua nopeuksien on havaittu nousseen entisestään kadulla.
Tammitien ja siihen liittyvien lähikatujen läpiajo-ongelmaa halutaan ratkaista asukkaiden ja viranhaltijoiden välisessä yhteistyössä. Valtakunnallisten liikennesuunnitteluohjeiden mukaan liikenne tulisi ohjata pääsääntöisesti korkealuokkaisemmille väylille, kun käytettävissä on samansuuntaisia reittejä. Sama periaate on kirjattu myös Jyväskylän kaupungin päättäjien vahvistamiin liikennesuunnittelua ohjaaviin periaatteisiin: ”Liikenneverkkoa kehittämällä asuinympäristöjen viihtyisyys paranee ja jalankulun sekä pyöräilyn suosio kasvaa. Esimerkiksi verkkohierarkia ja reitin valintaan ohjaavat keinot vähentävät muun muassa kokoojaväylien autoliikennettä ja näin rauhoittavat liikenneympäristöä. Haittapuolena on autoilijoiden kulkureittien pidentyminen sekä matka-ajan kasvu. Pidentymisen ja kasvun määrä ovat kuitenkin yleensä niin vähäisiä, että niillä ei ole merkitystä päivittäisissä matkoissa.” (Jyväskylän liikenteen rauhoittaminen 2012)
Tuossa linjauksessa mainitaan erityisesti kokoojaväylät, joiden liikennettä tulisi vähentää. Tähän mennessä kaikki vuoden 2010 jälkeen tehdyt muutokset Tammitiellä kuitenkin lisäävät liikennettä ja nopeuksia tällä tiiviisti asutulla alueella. Nämä viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutetut toimet ovat:
1. Hidastetöyssyjen loiventuminen ja madaltuminen kadun päällystyksen yhteydessä
2. Tammitien muuttaminen etuajo-oikeutetuksi
3. Läpiajokiellon poistaminen
4. Koko kadun mittainen pysäköintikielto
5. Tammirinteen kaavamuutos, joka lisää liikennettä Kirrinkydöntien, Asmalammentien ja Tammitien alueella
On siksi syytä ottaa tämä alue huolellisempaan ja kokonaisvaltaiseen tarkasteluun siten, että asukkaat osallistuvat aktiivisesti omaa lähiympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Kuntalain 22§ tarkoittamalla tavalla.
Perusteluna sille, että Tammitien alueen liikennettä ei tarvitsisi rauhoittaa, on käytetty sitä, että liikenne ohjautuisi Jyskän koulun alueen suuntaan, jossa kulkee vielä enemmän koululaisia. Tässä huomio kohdennetaan yksittäiseen asiaan, kun aluetta olisi syytä tarkastella kokonaisuutena. Luonnollisesti tämä seikka on otettava huomioon, kun ratkaisuja suunnitellaan. Jyskän koulun suunnalla liikennemäärän muutoksia tulee vain yhteen koululaisliikenteen ylityskohtaan, joka sijaitsee Asmalammentiellä entisen Jyskän ostoskeskuksen kohdalla. Kokonaisuutta tarkastellen tämä yksittäinen kohde ei kuitenkaan ole riittävä peruste sille, että Tammitien ja siihen liittyvien katujen liikennettä ei pyrittäisi rauhoittamaan. Tämän yksittäisen tienylityspaikan turvallisuutta on luonnollisesti syytä kehittää samalla, kun koko alueen liikenneongelmia tarkastellaan yhdessä asukkaiden ja liikennesuunnittelijoiden yhteistyössä.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 14.12.2021/249, katupäällikkö Tuula Smolander ja rakennuttajapäällikkö Jari Lohi)
Pysäköintikiellon poistaminen
Lähtökohtana on, että kiinteistöjen/taloyhtiöiden tulee tarjota parkkipaikat asukkailleen ja vierailleen ja kaupungin yleiset pysäköintipaikat ovat ainoastaan lisäpalvelua alueella vieraileville. Katu- tai muiden yleisten alueiden autopaikat eivät ole tarkoitettu yksittäisten taloyhtiöiden vakituisiksi autopaikoiksi, vaan kunkin kiinteistön tulee järjestää säännöllisesti tarvitsemansa autopaikat tontiltaan. Jos alkuperäiset rakentamisenaikaiset autopaikat eivät tänä päivänä riitä, kannattaa selvittää, olisiko tontille mahdollista rakentaa lisäpaikkoja tai tarkastella onko olemassa olevien autopaikkojen käyttö niin tehokasta kuin voisi olla.
Tällä hetkellä pysäköinti on sallittua lähes kaikilla Vaajakoskentien ja Kirrinkydöntien välisillä kaduilla, joten käytännössä lähin kadunvarsipysäköintimahdollisuus ei ole kaukana.
Aloitteen mukaan pysäköinnin rajoittaminen Tammitiellä kohtelee Jyväskylän asukkaita epätasa-arvoisesti, sillä muualla kaupungissa kadunvarsipysäköinnissä on käytössä Tammitiestä eroavia ratkaisuja. Kaupungin kadut eivät kuitenkaan ole keskenään identtisiä, minkä vuoksi eri kaduilla on käytössä eri ratkaisuja. Katualueelle osoitetaan pysäköintipaikkoja ainoastaan, jos se on liikenteen turvallisuuden ja hoidon kannalta mahdollista. On totta, että esimerkiksi aloitteessa erityisesti mainittu Mesikämmen ja Tammitie kuuluvat samaan hoitoluokkaan ja ovat molemmat bussiliikennereittejä, mutta Mesikämmen ei kuitenkaan ole erikoiskuljetusreitti, minkä vuoksi Mesikämmenessä vuoropysäköinti voidaan sallia. Mikäli Tammitielle asetettaisiin vuoropysäköinti, talvihoito onnistuisi, mutta 7 metriä leveät erikoiskuljetukset eivät mahtuisi kulkemaan pysäköityjen autojen ohi. Tammitien ajorata on noin 6,9 – 7,3 metriä leveä riippuen mittauskohdasta, ja pysäköity auto vie noin 2 metriä tästä tilasta. Lisäksi katu kapenee talviaikaan. 7 m leveä erikoiskuljetus ei siis mahtuisi pysäköityjen autojen ohi.
Kunnat sopivat erikoiskuljetusreitistöstä yhdessä ELY-keskuksen kanssa ja kunnan vastuulla on luoda edellytykset sille, että erikoiskuljetukset mahdollistuvat sovittuja reittejä myöten. Erikoiskuljetusreittejä tarvitaan elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseksi.
Aloitteessa pysäköintikiellon poistamista on kritisoitu myös sillä perusteella, että pysäköintikielto kadun varressa nostaa kadulla ajettuja nopeuksia.
Tammitiellä on toteutettu nopeusmittauksia maaliskuussa 2018, tammi-/helmikuussa 2021 ja kesäkuussa 2021. Näistä viimeisessä Tammitien pysäköintikielto oli jo voimassa. Mittausten tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Kesäkuussa 2021 mediaaninopeus ja V85 olivat muita mittauksia hiukan korkeammat. Kadulla mitattu maksiminopeus on puolestaan kesäkuun 2021 mittauksessa pienempi kuin muissa mittauksissa. Erot eri mittaustulosten kesken ovat kuitenkin pieniä. Erot mittaustuloksessa voivat johtua osittain pysäköintijärjestelyjen muutoksesta, mutta myös eroista keli- ja/tai valaistusolosuhteissa, koska mittaukset on toteutettu eri vuodenaikoina.
Mittausten perusteella pysäköintikiellolla ei ollut merkittävää vaikutusta nopeustasoihin.
Liikenteenrauhoittamistoive
Tammitiellä oli voimassa läpiajokielto vuosina 2010 - 2018. Läpiajokiellon poistava päätös tehtiin huhtikuussa 2018. Päätöstä perusteltiin seuraavasti:
”Tammitiellä on kaksi hidastetöyssyä ja alueellinen 40km/h nopeusrajoitus. Kadun liikennemääräksi on 2016 arvioitu 1100 ajoneuvoa, joten sen välityskyky kestäisi suuremmankin liikennemäärän. Pitkällä katuosuudella läpiajokieltoa on vaikea valvoa.
Tammitie on alueen liikenneverkon näkökulmasta merkittävä liikennettä välittävä katu. Ajokieltoa noudattavat autoilijat siirtyvät korvaavalle Asmalammentie-Vaajakoskentie -reitille, joka liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden näkökulmasta ei ole parempi reitti. Korvaavalla reitillä on useampia autoliikenteen ja kevyen liikenteen välisiä risteämäkohtia sekä ajoittain pahoin ruuhkautunut Kuokkalantien risteys.
Liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta olisi parempi, että Tammitietä käytettäisiin entistä enemmän ajamiseen keskustan suuntaan.”
Päätös läpikulun sallimisesta Tammitiellä tehtiin tarkoituksenmukaisuusperusteella ottaen huomioon koko alueen liikennejärjestelyt. Tammitie on kokoojakatu, ja kokoojakadun tehtävä liikenneverkossa on välittää liikennettä tonttikaduilta toisille kokoojakaduille tai toisilta kokoojakaduilta pääverkolle. Tammitien läpiajokielto oli tämän katujen toiminnallisen luokittelun vastainen. Päätös ei myöskään ole ristiriidassa kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän ohjeen mukaan, jossa mainitaan, että samansuuntaisilla väylillä liikenne pyritään ohjaamaan korkempiluokkaiselle väylälle. Tammitien läpiajokielto ohjasi kaiken läpiajoliikenteen Asmalammentien kautta, joka myös on luokitukseltaan kokoojakatu. Molemmilla kaduilla on asutusta kadun varressa ja molemmilla kaduilla on suojateitä ja koululaisten ylityskohtia. Alueiden tasa-arvoisen kohtelun perusteella ei ole perusteltua kieltää läpiajoa yhdeltä kokoojakadulta, jos kielto tarkoittaisi toisen kokoojakadun liikenteen lisäystä.
Toimenpiteiden suunnittelu yhdessä asukkaiden kanssa
Nykyisin Jyväskylän kaupunki osallistaa kansalaisia liikennesuunnitteluun eri suunnitteluvaiheissa. Asemakaavoitukseen voi osallistua osallistumalla yleisötilaisuuksiin tai antamalla palautetta kaavasta sen ollessa nähtävillä. Katusuunnitteluun voi osallistua antamalla katusuunnitelmasta virallisen muistutuksen suunnitelman nähtävänäoloaikana. Lisäksi, riippuen katusuunnitelman laajuudesta, voidaan suunnitelmasta esimerkiksi pitää yleisötilaisuus tai pyytää kommentteja esimerkiksi kyselyn avulla. Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut järjestävät säännöllisesti asuinalueiltoja Jyväskylän eri asuinalueilla ja liikennesuunnittelu- ja turvallisuusasiat ovat yleisempiä asuinalueilloissa esille nousevia asioita. Lisäksi kuntalaiset voivat osallistua liikennesuunnitteluun antamalla liikennejärjestelyistä palautetta palautejärjestelmän kautta, puhelimitse tai sähköpostitse. Jokaisen palautteen osalta kaupunki arvioi toimenpiteiden tarpeen erikseen. Yksittäisiin liikennemerkkipäätöksiin ei kuitenkaan voida asukkaita osallistaa, koska päätöksiin vaikuttavat vahvasti muut perusteet, joihin osallisuudella ei ole vaikuttavuutta.
Kaupungin olemassa oleviin katuihin tehdään suurempia rakenteellisia muutoksia lähinnä peruskorjausten yhteydessä ja kaupungin budjetti asettaa raamit sille, kuinka paljon vanhoja katuja pystytään vuosittain peruskorjaamaan. Peruskorjauskohteet valitaan joko kadussa havaittujen rakenneongelmien perusteella tai mikäli kadulla on merkittäviä turvallisuuspuutteita. Kun katu on päätetty peruskorjata, tehdään uusi katusuunnitelma olevassa olevan asemakaavan mukaisesti. Usein tämä tarkoittaa sitä, että katusuunnitelmassa kehitetään vanhaa saneerattavaa katuosaa ja uudelleentarkastellaan liikennejärjestelyjä. Katusuunnittelun käynnistyttyä osallistetaan kuntalaisia katusuunnittelun lakisääteisen vuorovaikutuksen kautta.
Ennen kuin katu on päätetty peruskorjata, ei yksittäisen kadun osalta järjestetä kuntalaisia osallistavia hankkeita, eivätkä suunnittelijat jalkaudu kuntalaisten kutsusta alueelle kuulemaan asukkaita, sillä kansalaisten osallistaminen on järkevää ainoastaan silloin, kun kuntalaisilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa. Silloin kun kadun peruskorjaus ei ole toteutuslistalla, eikä sille ole budjetoitu rahaa, olisi osallistaminen ainoastaan näennäistä. Lisäksi on huomattava, että kuntalaisten tasapuolisen kohtelun takaamiseksi vastaava osallistamisen hanke ja/tai tilaisuudet pitäisi järjestää kaupungin jokaisella asuinalueella, mikä vaatisi kaupungilta valtavasti sekä henkilötyövoimaa että rahaa.
Aloitteen perusteella tehtävät toimenpiteet
Aloite ei johda toimenpiteisiin.
Tammitien pysäköintikielto on liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi tarpeen, joten kaupunki ei poista Tammitien pysäköintikieltoa.
Kaupunki ei ryhdy toimenpiteisiin Tammitien rauhoittamiseksi läpiajoliikennettä vähentämällä, sillä perusteita läpiajon rajoittamiseksi ei ole.
Kaupunki katsoo, että nykyiset kuntalaisten liikennesuunnitteluun osallistamisen keinot ovat riittävät, eikä aloita toimenpiteitä, joilla Tammitien ja sen lähikatujen asukkaat otettaisiin nykyistä enemmän mukaan suunnittelemaan alueen liikennejärjestelyjä.
24.6.2021 Asperger-lapsille samat oikeudet palveluihin kuin muillakin
Jyväskylän kaupungilla on edelleen käytössä vanhanaikainen jaottelu autismin kirjolla oleville henkilöille. Aspergerin oireyhtymä diagnoosin saaneet lapset ovat väliinputoajia, joille vammaispalvelu ei myönnä samoja palveluita kuin lapsuusiän autismin diagnoosilla oleville. Kuitenkin nykyään molemmat diagnoosit ovat poistumassa ja ovat yhden sateenvarjodiagnoosin alla (autisminkirjon häiriöt). Autismikirjon häiriöille ovat ominaisia vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä, mutta vaikeuksien tasossa on suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Kunnan tulee harkita lapsen palvelut tapauskohtaisesti ja taata esim. iltapävätoiminta Vertti-myös Aspergerlapsille turvallisen iltapäivän takaamiseksi, jos vanhempi käy töissä ja lapsi ei pärjää kotona yksin. Jokaisella lapsella on oikeus tasavertaiseen tukeen huolimatta siitä mikä diagnoosi papereissa lukee.
Aloitteeseen annettu vastaus: (Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.3.2022/33 Elina Hienola, Virve Hongisto, Satu Moisio, Juho Suortti)
Kuntalaisaloite.fi-palveluun on 18.6.2021 luotu aloite, jonka mukaan Asperger-diagnoosin saaneet lapset ovat väliinputoajia eikä heille myönnetä samoja palveluja kuin lapsuusiän autismidiagnoosin saaneille lapsille. Kuitenkin molemmat diagnoosit ovat poistumassa yhden sateenvarjodiagnoosin alle. Kunnan tulee harkita lapsen palvelut tapauskohtaisesti ja järjestää esimerkiksi Vertti-toimintaa myös Asperger-diagnoosin saaneille lapsille, jos vanhempi käy töissä ja lapsi ei pärjää kotona yksin.
Tässä vastauksessa selvitetään millä tavoin vammaisille henkilöille järjestetään erityishuollon palveluja, miten palveluntarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja arvioidaan Asperger-diagnoosin saaneiden henkilöiden palvelutarvetta suhteessa erityishuoltona järjestettäviin palveluihin.
Vammaisille henkilöille järjestettävät palvelut
Vammaisille henkilölle järjestetään erityispalveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977), myöhemmin kehitysvammalaki, ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987), myöhemmin vammaispalvelulaki, nojalla. Lait ovat erityislakeja yleislainsäädäntöön (mm. sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, perusopetuslaki) nähden. Lisäksi kehitysvammainen henkilö on oikeutettu saamaan kunnan yleisiä palveluja, joita voidaan tarpeen mukaan täydentää erityispalveluilla.
Kehitysvammalain mukaiset palvelut on tarkoitettu kehitysvammalain 1 §:n tarkoittamalle henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Ajantasaisen oikeuskäytännön mukaan erityishuollon palveluja voidaan tarjota myös muille vammaryhmille kuin kehitysvammaisille, mutta tällöin henkilön sairaudelta tai vammalta edellytetään pysyviä ja laaja-alaisia vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ja älylliseen suoriutumiseen.
Kehitysvammalain 2 §:n mukaan erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat muun muassa tutkimus yksilöllisen erityishuollon suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito. Kehitysvammalain 35 §:n mukaan erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa. Nykyisessä kehitysvammalaissa ei ole erikseen määritelty alaikäisille kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluja.
Erityishuoltolain 34 §:n mukaan jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle tulee hyväksyä erityishuolto-ohjelma. Ohjelma tulee laatia yhteistyössä henkilön itsensä tai hänen laillisen edustajansa kanssa. Erityishuolto-ohjelmaan merkitään ne palvelut, jotka tulee myönnettäväksi erityishuoltona. Erityishuollon palvelut ja niihin liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 4 §:n mukaisesti.
Vammaispalvelulaki koskee vamman laadusta tai diagnoosista riippumatta kaikkien vammaisten henkilöiden tarvitsemia erityispalveluja ja toimintoja. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatetuskustannukset ja ylimääräiset erityisravintokustannukset.
Vammaispalvelulain 4 §:n mukaan vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammalain 1 §:n tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palvelutarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia.
Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma
Asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen arvioiminen on tärkeä ohjaava periaate sosiaalihuoltoa järjestettäessä. Vammaisten henkilöiden sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3. luvun mukaiseen menettelyyn. Palvelutarpeen selvittämisessä arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa vai pitkäaikaista. Palvelutarpeen arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta; sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä; asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeesta; asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion sosiaalihuoltolain 42 §:n mukaisesta omatyöntekijän tarpeesta. Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta.
Vammaispalvelulain 3 a §:ssa on lisäksi omat täsmentävät säädöksensä palvelutarpeen selvittämisestä ja palvelusuunnitelman laatimisesta vammaiselle henkilölle. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Vammaispalveluja koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivästystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa.
Lapsiperheiden yleisistä sosiaalipalveluista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Sosiaalihuollon palveluita ei ole laissa määritelty tarkasti. Tästä syystä sosiaalihuollon palveluiden myöntäminen ja sen sisällön tai tason määrittäminen perustuvat lapsi- tai perhekohtaiseen tarvearviointiin. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ovat ensisijaisia suhteessa erityispalveluihin kuten lastensuojelun palveluihin ja vammaispalveluihin, silloin kun yleiset palvelut ovat riittäviä ja tarkoituksenmukaisia.
Jos vanhemmat kokevat tarvitsevansa apua ja tukea lapselleen ja vanhemmuuteensa, he voivat olla yhteydessä Jyväskylän kaupungin keskitettyyn lapsiperheiden palvelutarpeen arviointitiimiin. Palvelutarpeen arvioinnin palveluohjauksesta saa tietoa yleisesti lapsiperheiden palveluista. Jos lapsen ja perheen tilannetta on tarpeen arvioida tarkemmin, on perheellä oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi kokonaisvaltaisesti sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaisesti. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yhdessä perheen, läheisverkoston ja tarvittavien ammattilaisten kanssa. Palvelutarpeen arviointiin tulee osallistua niiden ammattilaisten, joiden asiantuntemusta arvioinnissa tarvitaan. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella ratkaistaan, millaista sosiaalityön asiakkuutta lapsi ja perhe tarvitsee vai tuleeko perhe autetuksi esimerkiksi perheneuvolan työskentelyllä. Lapsiperheiden kotipalveluun perhe voi hakeutua suoraan ottamalla itse yhteyttä palveluohjaajan. Kotipalvelun myöntäminen ei edellytä edellä kuvattua laajaa palvelutarpeen arviointia. Ammatillinen tukihenkilöpalvelu puolestaan edellyttää palvelutarpeen arvioinnin jälkeen sosiaaliyön asiakkuutta, sillä palvelun myöntää omana työntekijänä toimiva sosiaalityöntekijä.
Asperger- ja autismikirjo
Asperger-diagnoosi perustuu voimassa olevaan ICD-10 tautiluokitukseen. Vuoden 2022 aikana Suomessa ollaan ottamassa käyttöön uutta ICD-11 luokitusta, jonka myötä erilaiset laaja-alaisiin kehityshäiriöin sisältyvät diagnoosit poistuvat ja tilalle tulee yksi kokoava diagnoosi ”autismikirjon häiriö.” Tämän jälkeen virallisessa tautiluokituksessa ei siis enää puhuta erikseen esimerkiksi lapsuusiän autismista, epätyypillisestä autismista tai Aspergerin oireyhtymästä. Muutos tautiluokituksessa tarkoittaa yksilöllisen toimintakyvyn arvioinnin merkityksen kasvua, kun arvioidaan asiakkaan tarvitsemia palveluja.
Asperger-diagnoosin saaneiden henkilöiden tuen ja ohjauksen tarpeet vaihtelevat hyvin laajasti. Harvalla Asperger-diagnoosin saaneella henkilöllä on kaikkia Aspergerin oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä. Asperger-diagnoosiin kuuluu yleisesti ottaen haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, mutta ei merkittävää kognitiivisen kehityksen viivästymää. Asperger-diagnoosin saaneet henkilöt voivat olla akateemisilta taidoiltaan jopa poikkeuksellisen lahjakkaita ja riittävän tuen ja ohjauksen turvin suoriutua opinnoistaan erinomaisesti. Asperger-diagnoosin saaneet henkilöt tarvitsevat tukea muun muassa sosiaalisten tilanteiden tulkitsemisessa, aistikuormituksen säätelyssä ja purkamisessa sekä uusissa tilanteissa suoriutumisessa. Vaikeaan Aspergerin oireyhtymään voi lisäksi sisältyä tilanteisiin ja toimintoihin jumiutumista, mikä voi haitata arjessa toimimista, vaikuttamatta kuitenkaan henkilön älykkyystasoon.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito
Jyväskylän kaupunki järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä perusopetuslain että kehitysvammalain nojalla. Perusopetuslain nojalla järjestettävä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ei ole kunnan erityisen järjestämisvastuun piirissä oleva palvelu, vaan kunta voi järjestää koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa oman harkintansa mukaan. Erityishuoltoon oikeutetuilla oppilailla taas on subjektiivinen oikeus tarvitsemaansa erityishuoltoon, jos palvelua ei voida järjestää ensisijaisen lainsäädännön perusteella tai palvelut eivät ole asiakkaan palvelutarpeeseen nähden sopivia tai riittäviä.
Perusopetuslain mukainen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta eli Jälkkäri-toiminta on tarkoitettu kaikille jyväskyläläisille 1. ja 2. luokkalaisille. Lisäksi Jälkkäri-toimintaa voidaan järjestää erityisen tuen piirissä oleville oppilaille 5. luokalle asti. Jälkkäri-toimintaa järjestetään eri muodoissaan noin 40:ssä toimipisteessä. Jälkkäri-toiminnasta peritään asiakasmaksu. Jälkkärissä ei järjestetä koulun loma-ajan toimintaa, vaan Jälkkäri on kiinni koulun loma-aikoina. Jälkkäriin ei sisälly kuljetuksia, vaan vanhemmat vastaavat oppilaiden kulkemisesta.
Vertti (vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten aamu- ja iltapäivätoiminta) on perusopetusikäisille kehitysvammaisille ja autistisille lapsille ja nuorille tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Vertti-toiminta toteutuu Jälkkäri-toiminnan tavoin perusopetuspalvelujen henkilöstön toteuttamana koulun tiloissa. Toisin kuin Jälkkäri, Vertti on erityishuollon palvelua eikä siitä peritä asiakasmaksua. Vertti-toimintaa on tarjolla koko peruskoulun ajan, mikäli perheellä on siihen tarve. Verttiä järjestetään noin 8-10 eri koulun tiloissa. Vertti-toimintaan pääseminen edellyttää vammaispalvelujen johtavan viranhaltijan vahvistamaa erityishuolto-ohjelmaa sekä vammaispalvelujen viranhaltijan päätöstä erityishuollon palvelusta. Verttiin osallistujille on tarjolla myös koulun loma-ajan toimintaa. Erityishuollon palveluna Verttiin sisältyy myös maksuttomat kuljetukset.
Asperger-diagnoosi ja sosiaalihuollon palvelut
Aspergerin oireyhtymän vaikutukset henkilön toimintakykyyn ja arjessa suoriutumiseen vaihtelevat suuresti. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan yleensä ottaen ole samankaltaisia, kuin erityishuollon palveluihin oikeutetuilla henkilöillä, joilla on pysyviä ja laaja-alaisia kognitiivisiin kykyihin liittyviä rajoitteita. Poikkeuksia kuitenkin on, erityisesti jos Aspergerin oireyhtymän lisäksi henkilöllä on myös muita toimintakykyyn tai kognitiivisiin kykyihin vaikuttavia diagnooseja. Näissä tilanteissa ensisijaiset palvelut eivät aina ole henkilön palvelutarpeeseen nähden riittäviä tai sopivia, jolloin palveluita voidaan joutua täydentämään erityishuollon palveluilla. Suurimmassa osassa tilanteita näin ei kuitenkaan ole, vaan Asperger-diagnoosin saaneiden henkilöiden palvelut voidaan järjestää ensisijaisen lainsäädännön mukaisilla palveluilla, kuten perusopetuslain mukaisella Jälkkäri-toiminnalla.
Asperger-diagnoosin omaavia lapsia ja heidän perheitään on myös yleisten perhepalvelujen piirissä. Erityisesti lapsiperheiden kotipalvelu ja tukihenkilöpalvelut saattavat olla lapsen ja perheen tukena. Lapsiperheiden kotipalvelua annetaan sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn, kuten uupumuksen, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi vanhempien erotilannetta tai perheenjäsenen menehtymistä. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on vammainen lapsi. Kotipalvelu on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheen kanssa tehtävää, vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista. Tämä tapahtuu perheen konkreettisella auttamisella sekä opastamalla perhettä lasten- ja kodinhoidollisissa tehtävissä.
Tukihenkilöpalvelu on sosiaalihuoltolain 28 §:n mukaista palvelua. Asperger -diagnoosin omaaville lapsille ja nuorille on myönnetty erityisesti ammatillista tukihenkilöpalvelua, jossa tukihenkilö on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen. Ammatillisella tukihenkilötoiminnalla tarkoitetaan lapsen tai nuoren kanssa tehtävää ammatillista tukityötä, kuten keskusteluapua sekä yhdessä tekemistä ja toimimista. Ammatillisen tukihenkilötyön tarve liittyy tilanteisiin, missä erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi tai nuori tarvitsee vahvaa tukea arjessa selviytymiseksi. Ammatillinen tukihenkilö tapaa lasta tai nuorta useimmiten kerran viikossa koulupäivän jälkeen.
Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi (SHL 26§). Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lasten kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja terapeuttista tukea. Perheneuvolassa Asperger -oireyhtymän omaava lapsi ja hänen perheensä voivat saada tukea monipuolisesti tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen.
Tutkimuksella selvitetään moniammatillisesti (psykologi, lastenpsykiatri ja sosiaalityöntekijä) lapsen pulmia käytöksen, tunne-elämän ja sosiaalisuuden osalta yksilöpsykologisin tutkimuksin, perhetutkimuksella ja yhteistyössä mm. varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Osa lapsista, joilla on vaikeampia oppimisvaikeuksia, ohjautuu lisäksi Lastentutkimusklinikalle syvempiin ja tarkempiin neuropsykologisiin tutkimuksiin.
Perheneuvolan tuki Asperger -lapsen vanhemmille tapahtuu perhekeskeisesti ja usein ratkaisukeskeisesti konkreettista ohjausta ja neuvontaa antaen. Tarvittaessa tuki vanhemmille ja lapselle on myös erikseen räätälöityä vuorovaikutuksen tukea ja hoitoa lapsi-vanhempi -suhteeseen tai perheterapeuttista tukea koko perheelle kuormittavassa elämäntilanteessa. Asperger -lapsen pulmat käytöksessä ja sosiaalisuudessa voivat kuormittaa myös vanhempien parisuhdetta, ja perheneuvolasta voi saada tukea myös parisuhteeseen ohjauksen, neuvonnan tai pariterapian avulla. Perheneuvolassa järjestetään myös ryhmämuotoista tukea Asperger -oireyhtymän omaavien lasten vanhemmille: Haastavien lasten vanhempien -ryhmä, joka ei ole nyt korona-aikana päässyt toteutumaan tavanomaisella tiheydellä. Vanhempien ryhmällä tarjotaan paitsi tiedollista ja psykoedukatiivista tukea, myös vertaistukea kohdatessa muita Asperger-lasten vanhempia.
Asperger-lasten kuntoutusta perheneuvolassa annetaan Lastentutkimusklinikalla, missä lapsi saa yksilökohtaisen kuntoutusohjelmaan. Kuntoutustyössä klinikan psykologit ovat tiiviissä yhteistyössä vanhempien, opettajien ja erityisopettajien ja muiden kuntoutusta tekevien työntekijöiden, mm. toimintaterapeuttien, kanssa.
Perheneuvolassa on aloittamassa keväällä 2022 erillinen neuropsykiatrisen tuen ja kuntoutuksen tiimi (kaksi psykologia, kuntoutusohjaaja ja lääkäri), joista kaksi valittua työntekijää aloittaa jo maaliskuussa. Lääkärin ja kuntoutusohjaajan työajasta puolet tulee kohdentumaan kouluikäisten lasten kuntoutustyöryhmätyöhön. Tämän myötä myös Asperger-lasten tuki ja kuntoutus ovat saamassa vahvistusta perheiden palveluissa.
Jatkoa
Jatkossa sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen muodostaminen että vammaislainsäädännön uudistus tulevat vaikuttamaan sosiaalipalvelujen järjestämiseen. Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023 alkaen ja uudistuksen myötä nykyinen kehitysvammalaki sekä vammaispalvelulaki kumotaan. Lakiluonnos on julkaistu lausuttavaksi 18.2.2022. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että kehitysvammaisille ja muiden vammaisryhmien lapsille järjestettäisiin lyhytaikaisen huolenpidon palvelua joko ennen tai jälkeen koulupäivän, mikäli lapsi tai nuori sitä vammastaan johtuen välttämättä tarvitsee. Lyhytaikaista huolenpitoa voitaisiin toteuttaa ryhmässä, kotiin annettavana palveluna, muiden palvelujen yhteydessä tai etäpalveluna. Lakiluonnoksessa kuitenkin säädetään yleislainsäädännön mukaisten palvelujen ensisijaisuudesta, eli mikäli oppilaan tarvitsema palvelu voitaisiin järjestää perusopetuslain mukaisena palveluna, olisi tämä ensisijaista.
Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 alkaen. Samalla sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Kuntiin jää kuitenkin esimerkiksi perusopetuksen ja siten myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvastuu. Jatkossa kunnat eivät enää voi järjestää sosiaalipalveluja, joten nykyisen Vertin ja jatkossa lyhytaikaisen huolenpidon järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla, ei perusopetuksen.
22.6.2021 Aittovuoren kivilouhoksen ammusvaraston kunnostaminen Halssilassa.
Kivilouhos on merkittävä Halssilan ja koko kaupungin historiassa. Alue on ollut talonpoikien kivenottopaikka jo 1700-luvulla. 1900-luvulla kiven louhinta oli ammattimaista toimintaa kaupungin omistuksessa. Aittovuoresta on louhittu aikoinaan niin rakennusten peruskivet kuin naputeltu katujen nupukivet.
Halssilan entisen kivilouhoksen ammusvarasto on erikoinen ja taidokkaasti tehty rakennus. Sillä on kulttuurihistoriallista arvoa valtakunnallisestikin.
Ammusvaraston ovi on rikottu ja rakennukselle on tehty ilkivaltaa. Siksi esitämme Jyväskylän kaupungille pyynnön ammusvaraston kunnostamisesta.
Ovi suojaisi rakennusta enemmältä ilkivallalta sekä säiltä. Kunnostettu ovi tulisi lukita rakennuksen suojelemiseksi. Oven alkuperäinen pitkä hela lojuu vielä ammusvaraston sisällä, mutta se saatetaan sieltä varastaa.
Pyydämme, että uusi ovi jäljittelisi ammusvaraston aluperäistä puista ovea ja että alkuperäinen hela otetaan käyttöön, jos mahdollista. Ammusvarasto ansaitsisi myös rakennuksen ja kivilouhoksen historiasta kertovan informaatiotaulun.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 12.10.2021/205 viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)
Halssilan asukasyhdistys ry ja Jyväskylän Matkailuoppaat ry ovat tehneet kuntalaisaloitteen, jossa pyydetään Aittovuoren kivilouhoksen ammusvaraston kunnostamista Halssilassa. Kunnostusehdotuksessa on huomioituna rikotun oven uusiminen sekä ammusvarastorakennuksesta ja kivilouhoksen historiasta kertovan taulun asentaminen paikalle.
Oven mallia ja informaatiotaulua on selvitetty Keski-Suomen museon edustajien kanssa. Kustannusarvio kuntalaisaloitteessa ehdotetuista toimista työ ja materiaalit huomioiden on 1 500 €. Nämä kustannukset kohdentuisivat Liikenne- ja viheralueiden viherkunnossapidolle. Informaatiosisällön tauluihin tuottaisi kustannuksellaan Keski-Suomen museo.
Ehdotetut toimet käynnistetään ja toteutetaan vuoden 2021 aikana.
14.6.2021 Kriisikeskus Mobilen toiminta on turvattava
Saate kunnalle
Kesäkuussa 2021 vireille pantu kuntalaisaloite Kriisikeskus Mobilen toiminnan turvaamisesta entisessä laajuudessaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla oli kokouksessaan 17.6.2021 nähtävänä asian puolesta käynnistetty adressi, joka oli kahdessa päivässä kerännyt yli 800 allekirjoitusta ja jonka kommentit osoittivat syvää huolta asiasta. Jyväskylän kaupunki päätti kuitenkin toteuttaa suunnitellun sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintamallin muutoksen 1.1.2022 alkaen. Sen seurauksena kuntalaisilla ei ole enää mahdollisuutta matalan kynnyksen kriisiapuun ympärivuorokautisesti ja arkaluontoisissa tilanteissa vaikkapa nimettömänä. Surullista, että päättäjät päätyivät toimimaan näin.
Kriisikeskus Mobilen toiminta on turvattava
Jyväskylän kaupungilla on suunnitelmana supistaa yli 50 % Kriisikeskus Mobilen kunta-avustuksia vuodesta 2022 alkaen. Jos suunnitelma toteutuu, se heikentää oleellisesti kuntalaisten matalan kynnyksen avun ja tuen saamista elämän kriisitilanteissa. Hyvin monet ihmiset eivät halua kriisitilanteessa ottaa yhteyttä viranomaistahoon ja jos matalan kynnyksen kriisiapua ei ole saatavissa ympärivuorokautisesti, vaarallisen moni ihminen jää vaille apua. Kriisikeskus Mobilen toiminta on turvattava vähintään nykyisessä laajuudessaan. (Nykymuotoisella toiminnalla on vastattu 12 500-14 000 kriisityön asiakastilanteeseen vuodessa.)
Aloitteeseen on annettu vastaus (sosiaali- ja terveyslautakunta 16.6.2022/59 palvelujohtaja Päivi Junnilainen)
Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta teki kokouksessaan 17.6.2021 päätöksen ympärivuorokautisen sosiaali- ja kriisipäivystystoiminnan järjestämisestä sekä palvelun tuottamisesta Keski-Suomen alueen kunnille 1.1.2022 alkaen. Toiminnan muutosta oli valmisteltu yhteistyössä Keski-Suomen alueen kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen johtavien viranhaltijoiden ja sosiaali-palvelujen työntekijöiden kanssa. Kaikki Keski-Suomen alueen kunnat tekivät lautakuntapäätökset sitoutumisestaan palveluun syksyn 2021 aikana.
Toiminnan muutoksen taustalla oli se, että Keski-Suomen alueella psykososiaalisen tuen järjestämistapa oli aiemmin pirstaleinen. Aiemmin sosiaalipäivystystä toteutettiin virka-ajalla kuntien sosiaalityössä ja virka-ajan ulkopuolella alueellisessa sosiaalipäivystyksessä sekä kriisipäivystystä ja kriisityötä Kriisikeskus Mobilessa ja kuntien kriisiryhmissä.
Sosiaalihuoltolain 25 §:n mukaisella psykososiaalisella tuella tarkoitetaan kiireellistä sosiaalityötä ja akuuttia kriisiapua äkillisissä järkyttävissä tilanteissa. Koska psykososiaalinen tuki on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, se tulee myös kirjata sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain 4 § mukaisesti. Tämä ei toteutunut akuutin kriisiavun osalta aiemmassa järjestämistavassa. Dokumentoinnin velvoittavuus on sekä avuntarvitsijan että työntekijän oikeusturvan kannalta oleellinen asia.
Äkillisillä järkyttävillä tilanteilla tarkoitetaan traumaattisia kriisejä, jotka voivat johtua esimerkiksi läheisen äkillisestä kuolemasta, vakavan väkivallan uhriksi joutumisesta tai onnettomuudesta. Toiminnan muutoksella pyrittiin ensisijaisesti siihen, että sosiaalihuoltolain mukainen palvelu toteutuu lakisääteisesti Keski-Suomen alueella. Myös Sosiaali- ja terveysministeriön kokoama työryhmä on suositellut, että ympärivuorokautiset alueelliset sosiaali- ja kriisipäivystykset vastaavat äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisesta tuesta ja sen toteutumisesta (Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen, työryhmän loppuraportti 2019).
Sosiaali- ja kriisipäivystys toteuttaa ensisijaisesti edellä kuvattua psykososiaalisen tuen kokonaisuutta äkillisissä traumaattisissa kriisitilanteissa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä järjestetään kriisi-työn lisäksi myös muut välttämättömät ja kiireelliset sosiaalipalvelut sekä muut tukitoimet niin, että eri ikäisten henkilöiden tarvitsema välitön turva ja huolenpito voidaan turvata erilaisissa sosiaali-sissa hätä- ja kriisitilanteissa vuorokauden ajasta riippumatta. Lisäksi yksiköllä on muutoksen myötä valmius toimia ympärivuorokautisesti suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa yhdessä muiden päivystävien viranomaisten kanssa.
Keski-Suomessa tehdyllä muutoksella vahvistettiin lakisääteistä palvelua päivystävän sosiaalihuollon viranomaisen työnä. Keski-Suomen alueen kunnat päättivät ohjata lakisääteiseen viranomais-toimintaan osan aiemmin Kriisikeskus Mobilelle ohjatusta rahoituksesta, mutta samalla oli tahtotila säilyttää Kriisikeskus Mobilen järjestölähtöinen matalan kynnyksen toiminta. Rahoituksen muutoksen myötä Kriisikeskus Mobile supisti aukioloaikojaan. Kriisikeskus Mobile tukee nykyisinkin Keski-Suomen alueen asukkaita esimerkiksi elämäntilanne- ja kehityskriiseissä.
Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystykseen voi soittaa ympärivuorokautisesti, myös nimettömästi, kun tarvitsee keskusteluapua eivätkä muut toimijat ole tavoitettavissa. Anonyymeistä yhteydenotoista ei tehdä dokumentointia asiakasasiakirjoihin. Jos sosiaali- ja kriisipäivystyksen päivystävä työntekijä ei voi päivystystehtävien vuoksi vastata puhelimeen, soittajalle soitetaan takaisin
myöhemmin. Tilastotietojen mukaan alkuvuoden 2022 aikana on annettu paljon keskustelutukea myös nimettömästi asioiville.
26.5.2021 Ruusalantien muuttaminen pihakaduksi, Palokka
Haluan esittää toiveen, että Ruusalantie Palokassa muutettaisiin pihakaduksi. Perustelen toivetta sillä, että kyseinen katu on monen sadan koululaisen päivittäinen reitti kodin ja koulun välillä. Asun kyseisen kadun varrella ja uskoisin tällaisen muutoksen lisäävän koululaisten turvallisuutta. Kadun varrella asuu myös paljon pieniä lapsia. Jos katua ei voi muuttaa pihakaduksi, voisiko nopeusrajoituksen muuttaa kolmeenkymppiin kuitenkin.
Seuraan päivittäin jännittäviä tilanteita kadullamme, kun pikkukoululaiset ylittävät katua kuka mistäkin kohtaa unohtaen usein katsoa ajotielle.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 18.1.2022, katupäällikkö Smolander)
Aloitteen jättäjä esittää Ruusalantien muuttamista pihakaduksi. Aloite on luotu 25.5.2021.
Aloitetta on perusteltu sillä, että katu on monen sadan koululaisen päivittäinen reitti kodin ja koulun välillä, ja kadun muuttaminen pihakaduksi lisäisi koululaisten turvallisuutta. Mikäli pihakaduksi muuttaminen ei ole mahdollista, esitetään nopeusrajoituksen alentamista 30 km/h:ssa.
Pihakatu on katu, joka on tarkoitettu sekä jalankulun että ajoneuvoliikenteen käytettäväksi. Ajoneuvolla pihakadulla ajettaessa jalankulkijoille on asetettava esteetön kulku. Ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Yleensä pihakatu eroaa myös rakenteellisesti perinteisestä kadusta ja kadulla voi olla esimerkiksi puita, penkkejä tai muita rakenteita.
Ruusalantie on vähäliikenteinen tonttikatu, jonka reunassa kulkee yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Kadulla on 30 km/h alueellinen nopeusrajoitus ja Ruusalantieltä erkanee kolme tonttikatua. Ruusalantiellä ei ole läpiajomahdollisuutta.
Kadun muuttaminen pihakaduksi edellyttäisi asemakaavamuutosta sekä huomattavia rakenteellisia muutoksia katuun. Ruusalankadulla on jo nykyisin voimassa 30 km/h nopeusrajoitus.
Ruusalantietä ei muuteta pihakaduksi.
20.5.2021 Louhunsalmen sillan uudelleen rakentaminen ja sähkölinjan parantaminen
Olen tehnyt kuntalaisaloitteen Louhunsalmen sillan uudelleen rakentamisesta ja sähkölinjan parantamisesta. Vanhalla sillalla (valmistunut v. 1957) kävellessäni huomasin, että silta elää hyvin voimakkaasti ja taipuu yhden linja-auton painosta. Sillan taipuma seuraa lievästi linja-auton kulkua. Koska silta notkui linja-auton kulkemassa mietin, että silta tulisi ensi sijassa painorajoittaa ja sitten alkaa harkita uuden sillan rakentamista entisen itäpuolelle, jos raskasta liikennettä (bussi 16 ja kuorma-autot ja satunnaiset rekat) Muuratsaloon halutaan jatkaa. Uuden sillan rakentamista vanhan sillan länsipuolelle ei voi toteuttaa asutuksen takia. Painorajoitus voisi käsittää esim. yhden raskaan ajoneuvon kerrallaan sallimista sillalla tai akselipainorajoituksen. Kaikki teräsrakenteethan elävät, mutta jos ne elävät liikaa syntyy rakenteeseen murtumia. Uusi silta voisi käsittää kaiken liikenteen - toisaalta entistä siltaa voisi käyttää kevyen liikenteen väylänä ja uutta siltaa vain raskaan liikenteen väylänä.
Säynätsalon voimalinjan uudistamiseen näyttää olevan tarve, koska osa vanhoista puutolpista on vääntynyt. Vääntyneet puutolpat sijaitsevat mantereen puolella rannassa - saarella on kolme vierekkäistä tolppaa melko lailla taivuksissa. Linjan uudistaminen voisi käsittää terästolppien vaihtamisen heikkojen puutolppien tilalle tai linjan vetämisen kokonaan kannasta pitkin kannaksen eteläpuolelle terästolppien varassa. Jos uusi linja rakennettaisiin kokonaan ilmassa kannasta myöten, voisi maata pitkin kulkevan voimalinjan poistaa käytöstä, mutta jättää sen siihen varalinjaksi. Kannasta myöten rakennettavaan linjaan tulisi kysyä läheisten omakotitalojen asukkaiden mielipide. Voimalinjahan ei kulkisi talojen päältä, joskin läheltä taloja. Säynätsalon
ja mantereen välisen salmen ylitse kulkeva linja roikkuu hyvin alhaalla ja ylipitkänä vientinä on altis tuulelle.
Olen aikaisemmin lähettänyt teille viestin samasta aiheesta.
Aloitteeseen annettu vastaus: (Kaupunkirakennelautakunta 10.3.2020/48 Katupäällikkö Tuula Smolander)
Jyväskylän kaupungille on toimitettu 18.2.2019 neljäosainen kuntalaisaloite, jossa esitetään Säynätsalossa kulkevan voimalinjan uudelleenjärjestelyä, pyydetään poistamaan hiekkakasa korjatun sillan päältä, esitetään Louhunsalmen sillan uudelleenrakentamista ja esitetään entisen Koivulan päiväkodin rakennukselle uutta käyttöä. Aloitteessa esitetty voimalinjan uudelleen linjaaminen ei ole Jyväskylän kaupungin asia. Sähkölinjojen tarpeen ja sijoittumisen ratkaisee voimayhtiö, joka vastaa myös linjojensa kunnossapidosta ja käy tarvittavat neuvottelut maanomistajien kanssa. Aloitteessa mainittu sillan päälle jäänyt hiekkakasa on poistettu aiemmin. Louhunsalmen silta on kunnostettu ja sillä on asianmukaiset painorajoitukset. Uuden sillan suunnittelulle ja toteutukselle ei ole tarvetta eikä taloudellisia edellytyksiä. Aloitteessa mainittu Koivulan vanha päiväkoti on purettu, eikä sille siis voida osoittaa aloitteessa esitettyä toimintaa.
20.5.2021 Ulkoliikuntalaitteita Köhniön uimarannalle
Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys on kuullut alueen asukkaiden toiveita ja tähän vedoten toivoo ulkoliikuntaan soveltuvia ulkokuntosalilaitteita Köhniön uimarannalle. Laitteet palvelisivat alueen asukkaita ja lisäisivät alueen viihtyisyyttä ja monipuolistaisivat alueen palveluja. Osaltaan laitteet voisivat lisätä asukkaiden liikkumista ja edistäisivät kansanterveyttä.
Aloitteeseen annettu vastaus: (Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.3.2022/31, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)
Kuntalaisaloitteen mukaan Kypärämäki-Köhniön asukasyhdistys on kuullut alueen asukkaiden toiveita, ja tähän vedoten toivoo ulkoliikuntaan soveltuvia ulkokuntosalilaitteita Köhniön uimarannalle. Aloitteen mukaan laitteet palvelisivat alueen asukkaita, lisäisivät alueen viihtyisyyttä, monipuolistaisivat alueen palveluja, ja voisivat osaltaan lisätä asukkaiden liikkumista ja kansanterveyttä alueella.
Jyväskylässä on useita kaupungin eri yksiköiden ylläpitämiä ulkokuntosaleja, jotka tarjoavat liikkujille mahdollisuuksia monipuoliseen lihaskuntoharjoitteluun. Ulkokuntosaleja on sijoitettu erityisesti laajempien liikunta- ja ulkoilualueiden sekä reittien yhteyteen. Erityisenä kehittämiskohteena ovat viime vuosina olleet Rantaraitin kehittäminen Suomen suurimmaksi ulkokuntosaliksi sekä ulkokuntosalialitteiden rakentaminen lähiliikuntapaikkaohjelman mukaisten lähiliikuntapaikkojen yhteyteen.
Ulkokuntosalit ovat osoittautuneet toimiviksi ja käytetyiksi liikuntapaikoiksi, joiden merkitys on korostunut koronavirusepidemian (COVID-19) aikana. Kaupungin ylläpitämä Köhniön uimaranta voisi soveltua esimerkiksi sijainnin, käyttöasteen, viihtyisän ympäristön ja läheisen asutuksen vuoksi hyvin ulkokuntosalilaitteiden sijoituspaikaksi. Uuden ulkokuntosalin rakentaminen on kuitenkin merkittävä liikuntapaikkarakentamisen investointi, ja ennen liikuntapaikkakohtaisia päätöksiä tulisi tehdä tarkat selvitykset muun muassa investoinnin tarpeesta, toteuttamismahdollisuuksista sekä investointi- ja ylläpitokustannuksista.
5.5.2021 Kuntalaisaloite päiväkodin rakentamisesta Jyväskylän Ruokkeelle
Asumme Jyväskylän Ruokkeella ja meillä on kaksi alle 3-vuotiasta lasta lähdössä päiväkotiin; laitoimme hakemukset sisään vuosi sitten. Varhaiskasvatuksesta oltiin tänään yhteydessä, että lapsemme eivät pääse Kypärämäkeen eikä Savulahteen, koska ne ovat täynnä, ja lisäksi lapsemme joutuvat menemään eri päiväkoteihin, toinen ainakin Kuokkalaan, toiselle ei ole vielä paikkaa tiedossa. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet; tämä ei nyt toteudu Jyväskylässä. Sivistyslautakunnalle on esitelty, että päiväkotien käyttöasteet vaihtelevat 60-80% välillä (päätöksiä 16.12.2020), mutta tämä ei pidä paikkaansa, koska kuulemamme mukaan päiväkodit ovat jatkuvasti täynnä.
Luin Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 19.8.2020 -artikkelin kaupungin sivuilta ja siinä on viitattu meneillä oleviin päiväkotihankkeisiin, mutta kaikki kyseiset hankkeet ovat kaukana asuinalueestamme. Ruokkeen uudehkon asemakaava-alueen lähellä ei ole muita päiväkoteja ja Ruokkeelle on tällä hetkellä rakentumassa toista sataa uutta omakotitaloa. Savulahteen on tulossa myös uutta asuinaluetta, mutta päiväkoti on jo täynnä. Vesangassa sijaitseva päiväkoti on myös täynnä. Ruokkeelta on aivan kohtuutonta laittaa lapsia Kuokkalaan, Keljonkankaalle tai Jyskään asti eikä sisaruksia saisi erottaa.
Sivistyslautakunnan päätöksiä -artikkelissa viitataan kahteen vielä tarkemmin määrittelemättömään päiväkotihankkeeseen vuosille 2023-2025. Ehdotan, että sivistyslautakunta, kaupunginhallitus tai muu päättävä taho ottaisi asialistalle päiväkodin rakentamisen Ruokkeen uudelle omakotitaloalueelle.
Alueen liikenneyhteyksien reunalle olisi helppo kaavoittaa tilaa uudelle rakennukselle ja alue olisi sopivan matkan päässä mm. Kypärämäen, Savulahden, Vesangan, Kuohun, Länsi-Palokan, Saarenmaan ja Taka-Keljon suunnasta tuleville lapsille. Ruokkeelle on myös kaupungin päätöksellä rakentumassa lähivuosina Ruokkeenpuisto-nimellä kulkeva leikkipuisto sekä Vesangantien ja Ruokkeentien uusi kevyen liikenteen väylä, jota pitkin pääsee Ruokkeelta Killerille, Kypärämäkeen ja Keskustaan sekä toisessa suunnassa Palokkaan. Ruokkeelta on lyhyt matka keskustaan ja Ruokkeen päiväkoti täydentäisi nykyistä päiväkotiverkkoa todella hyvin. Ruokkeelta on myös hyvät yhteydet Laajavuoren ja Killerin latu- ja ulkoiluverkostoihin sekä -maastoihin.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Sivistyslautakunta 26.1.2022/5, palvelujohtaja Tarja Ahlqvist, hankearkkitehti Kaisa Jokinen, kaavoitustutkija Anna Isopoussu)
Kuntalaisaloite päiväkodin rakentamisesta Jyväskylän Ruokkeelle on tehty
5.5.2021. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen viimeisin palveluverkkoselvitys
vuosille 2021 – 2026 on käsitelty kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.6.2021.
Palveluverkkoselvitykset laaditaan vuosittain seuraavan viiden vuoden ajanjaksolle.
Selvityksen tarkoituksena on ennustaa ja arvioida palvelujen kysyntää ja
tarjontaa eri puolilla kaupunkia. Tämän lisäksi päiväkoti- ja koulukiinteistöjen
osalta selvitetään tarpeet uudis- ja peruskorjaushankkeille, investointitarpeet tuleville 5 – 10 vuodelle sekä vuosikorjaustarpeet seuraaville 1 – 3 vuodelle.
Jyväskylän kaupungin uudet päiväkotihankkeet käsitellään osana varhaiskasvatuksen
ja perusopetuksen palveluverkkoselvitystä. Uusien investointien järjestys
investointiohjelmassa määrittyy palveluverkkoselvityksen päivittämisen yhteydessä
eri alueiden kapasiteettitarpeen ja nykyisten kiinteistöjen elinkaaren vaiheen
ristikkäin tarkastelusta. Tällä hetkellä vuosien 2022 – 2026 investointiohjelmassa
olevat päiväkotihankkeet ovat seuraavat: Kortepohjan päiväkotikoulu,
Haukkamäen päiväkoti, Pohjanlammen päiväkoti, Keskustan päiväkotikoulu,
Lohikosken päiväkoti ja Halssilan päiväkoti. Selvitys laaditaan yhteistyössä
KymppiR-palveluverkkoryhmässä, joka koostuu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, Tilapalvelun sekä kaupunkisuunnittelun ja maankäytön asiantuntijoista.
Ruoke on osa kaupungin läntistä palveluverkkoa. Lähimmät päiväkodit sijaitsevat
Vesangassa, Kypärämäessä, Savulahdessa sekä Keltinmäessä. Vesangan, Savulahden
ja Kypärämäen alueen varhaiskasvatuspaikoissa on tällä hetkellä vajetta
kysyntään nähden. Kypärämäen ja Savulahden varhaiskasvatuspaikkojen
vajetta helpottaa Kortepohjan uuden päiväkotikoulun valmistuminen vuonna
2022 sekä Haukkamäen päiväkodin laajennuksen valmistuminen vuonna 2023.
Lisäksi Kypärämäen ja Savulahden suunnalle tavoitellaan lisää yksityistä palvelutarjontaa.
Keltinmäen suunnalla arvioidaan olevan jatkossa tarjontaa paikoista
yli alueen oman lapsimäärän, mikä on Ruokkeen kannalta luonteva suunta.
Ruokkeen asemakaavoitetulla alueella sekä sen lähistöllä Ruokkeentien alkupäässä
asuu tällä hetkellä 50 alle kouluikäistä lasta. Alueelle on rakentumassa
parhaillaan 26 uutta omakotitaloa. Lisäksi alueella on vajaat 50 toteutumatonta
asemakaavoitettua omakotitonttia, joista 19 on kaupungin omistuksessa. Alueelle
ei ole suunnitelmissa kaavoittaa lisää uusia asuintontteja.
Ruokkeen alueen väestöpohja on pitkällä tähtäimellä riittämätön, jotta päiväkodin sijoittuminen olisi kaupungin varhaiskasvatuksen palveluverkon kokonaisuuden kannalta kannatettavaa. Ruokkeen sijainti ei olisi myöskään optimaalinen palve-lemaan laajempaa aluetta, sillä asiakasvirtoja jouduttaisiin ohjaamaan keskustan suunnasta poispäin.
Varhaiskasvatuksen täyttöaste kuvaa lasten sijoituksia päiväkoteihin suhteessa henkilökuntaan varhaiskasvatuksen lainsäädännön mukaisesti. Käyttöaste kuvaa päivittäistä tilannetta, kuinka paljon lapset ovat läsnä palveluissa. Alle 100 prosentin käyttöaste kertoo sitä, kuinka paljon lapsia on poissa eri syistä palvelujen piiristä.
30.4.2021 Ilmaiset linja-autot Jyväskylän kouluille
Raha rajoittaa liikaa luokkaretkitoimintaa Jyväskylän peruskouluissa. Monet luokat keräävät pitkään rahaa luokkaretkeä varten, sillä ison osan osan budjetista syövät bussimatkat. Kyseistä ongelmaa ei saa ratkaista vanhempien rahoilla, koska Suomessa on lakisääteisesti ilmainen perusopetus.
Tämänhetkinen järjestelmä vaatisi uudistusta, koska oppilaiden yhdenvertaisuus on toteutettava Jyväskylän kouluissa. Ehdotamme, että oman kaupungin joukkoliikennekuluja ei perittäisi kuntien opetustoimelta silloin, kun kyseessä on luokkaretki opettajan kanssa. Vaikka kävellen ja pyöräillen luokat pääsevät lähialueen palveluihin, on kuitenkin todettava, että useat kohteet sijaitsevat kauempana, kuten eri kaupunginosissa. Lasten tulee oppia myös jo pienenä, kuinka linja-autoissa käyttäydytään huomioiden samalla muut kyytiläiset.
Opetuksen kannalta on tärkeää päästä välillä irtaantumaan omalta koulualueelta, koska näin lapset oppivat havainnoimaan ja tutustumaan omaan kotikaupunkiin.
Paikkakunnat, jotka ovat kokeilleet jo tätä toimintaa, ovat huomanneet sen lisänneen maksavien asiakkaiden määrää sekä saaneen lasten ja nuorten vanhemmat kiinnostumaan julkisen liikenteen käyttämisestä. Tämä olisi myös ekologisempaa verrattuna nykyiseen tilaan, jolloin linja-autot kulkevat tyhjinä, kun taas koulut maksavat tilausajoista.
Kaupunkistrategiaan viitaten, tämä parantaisi sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksia hyvään oppimiseen, että Jyväskylää koulutuskaupunkina, kun he pääsevät tutustumaan lähiympäristön ulkopuolelle. Kun koulut saisivat matkustaa ilmaiseksi, eikä kuluista tarvitsisi huolehtia, parantaisi se kouluille palvelujen saatettavuutta Jyväskylässä. Hyviä opetussuunnitelmia voi jäädä toteuttamatta, kun ei ole varaa.
Uusi järjestelmä auttaisi kouluja hurjasti ja se saisi ylimääräisen pähkäilyn rahasta loppumaan Jyväskylän luokkien keskuudessa. On kuitenkin totta, että uudistus vaatisi aluksi tarkkaa suunnittelua, rahaa ja joustamista useammalta taholta, mutta loppujen lopuksi se olisi pieni teko verrattuna sen suureen vaikutukseen. Todennäköisesti voimakkaimmin ajaneissa kaupungeissa, hyöty kouluille arvioidaan tätäkin isommaksi.
Uudistus voisi olla HSL-alueen maksuttoman joukkoliikenteen tapainen, eli koululaiset pääsisivät opettajan kanssa maksutta oman kaupungin sisäisille matkoille, julkisilla linjaautoilla arkipäivisin klo 9-15. Uudistus ei kuitenkaan tarkoita, että kouluikäiset saisivat matkustaa joukkoliikenteessä koska vain. Järjestelmä otettiin käyttöön HSL-alueella vuoden 2019 alussa. Myös muilla alueilla kuten Pieksämäellä, Mikkelissä ja Oulussa on vastaava käytäntö käytössä tai suunnitteilla.
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.
20.4.2021 Korotettu suojatie Haapaniementielle
Vaajakoskella Haapaniementiellä autojen ajonopeudet ovat usein nopeusrajoitusta kovempia. Haapaniementien ja Taavetintien risteyksessä oleva suojatietä ei ole turvallista ylittää, koska autot eivät huomioi jalankulkijoita. Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja uusia asukkaita tulee uuden asuinalueen myötä vielä lisää. Suojatie on osa lastemme koulutietä!
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 18.1.2022/2 katupäällikkö Smolander)
Aloitteen lähettäjä esittää korotetun suojatien rakentamista Haapaniementielle Taavetintien kohdalle. Aloite on luotu 19.4.2021. Aloitetta on perusteltu sillä, että autojen ajonopeudet ovat usein nopeusrajoitusta kovempia, minkä vuoksi suojatietä ei ole turvallista ylittää, minkä lisäksi suojatie on osa alueella asuvien lasten koulutietä.
Korotetun suojatien rakentamisesta päättää tienpitäjä. Haapaniementie on osa valtion tieverkkoa, joten suojatien rakentamisesta Haapaniementielle voi päättää toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Väyläviraston ohjauksen perusteella.
Jyväskylän kaupunki ei voi päättää korotetun suojatien rakentamisesta Haapaniementielle Taavetintien kohdalle.
8.4.2021 Kuntalaisaloite asukkaiden osallisuuden edistämiseksi
Jyväskylän vanhempainfoorumi, Halssilan koulun vanhempaintoimikunta, Mankolan yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys ry, Puistokoulun tuki ry, Lohikosken vanhempainyhdisty ry, Keltinmäen koulun vanhempainyhdistys ry, Kuohun päiväkotikoulun vanhempaintoimikunta, Huhtasuon yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunta, Kilpisen yhtenäiskoulun vanhenipaintoimikunta, Kortepohjan päiväkotikoulu- Kortepohjan vanhemmat KoVa, Keljonkankaan kouluyhdistys ry, Savulahden päiväkotikoulun vanhempaintoimikunta, Janakan koulun vanhempainyhdistys, Jyskän asukasyhdistys, Jyskän koulun vanhempaintoimikunta, Niitynpään asukasyhdistys, Palokan yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunta, Vaajakosken yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys Sokkeli ry, Vaajakummun yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys
Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki käynnistää yhteistyössä mainittujen toimijoiden kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää kaupungin asukkaiden, erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuutta liikennesuunnitteluun ja liikenneturvallisuustyöhön.
Asian valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2020 Vaajakosken ja Jyskän alueella toimivien asukasyhdistysten, koulujen vanhempainyhdistysten sekä koulujen opetushenkilökunnan ja nuorisotyöntekijöidenvälisten keskustelujen pohjalta. Mukaan ovat tulleet sittemmin Liikenneturva ja Jyväskylän vanhempainfoorumi (JVF). Taustalla ovat toisaalta kokemukset koululaisten kannalta vaarallisista kadunylityspaikoista ja muista liikenneratkaisuista, toisaalta yleinen huoli lasten ja nuorten liikennekäyttäytymisestä. Varsinkin marraskuussa 2020 Jyskässä tapahtunut onnettomuus, jossa kuoli kaksi nuorta, on havahduttanut toimintaan lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden puolesta.
Ehdotamme, kuntalaisia osallistavassa hankkeessa tehdään laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Olennaista on, että myös lapset ja nuoret osallistuvat suunnitteluun ja toteutukseen. Työskentelyyn kutsutaan myös vanhempia ja muita asukkaita sekä muita tahoja, kuten Poliisin ja Liikenneturvan edustajia. Yhteistyöhön tarvitaan kaupungin toimialoista osallisuuspalvelut, perusopetus, varhaiskasvatus, nuorisotyö sekä liikenne- ja viheralueet. Näillä toimialoilla tehdään jo nyt työtä lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden edistämiseksi, mutta työ on kaupungin hallinnossa siilautunut erilleen.
Toiminnan koordinoijaksi ehdotamme Jyväskylän vanhempainfoorumia (JVF) yhteistyössä Jyväskylänkaupungin osallisuuspalvelujen kanssa. JVF sopisi hankkeen koordinaattoriksi, koska yhdistyksen tarkoituksena on edistää koulujen, hallinnon ja vanhempien välistä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus on elintärkeä osa tätä työtä. Liikenne on tarkoitus nostaa JVF:n toiminnan yleisteemaksi lukuvuonna 2021-22 osana toimenpidekokonaisuutta "Yhteinen matka lukuvuonna 2021-2022 (peda.net)"
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 8.12.2021/100, kulttuuripäällikkö Mari Aholainen)
Aloitteessa ”Kuntalaisaloite asukkaiden osallisuuden edistämiseksi” ehdotetaan, että Jyväskylän kaupunki käynnistää hankkeen, jonka tarkoituksena on edistää kaupungin asukkaiden, erityisesti lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa osallisuutta liikennesuunnitteluun ja liikenneturvallisuustyöhön. Aloitteen tekijöinä on 19 yhdistystä – asukasyhdistyksiä sekä koulujen vanhempainyhdistyksiä.
Aloitteen tekijät esittelevät erilaisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi sekä sidosryhmiä sen toteuttajiksi. Aloitteessa esitetään, että kuntalaisia osallistavassa hankkeessa tehdään laajapohjaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteistyöhön toivotaan Poliisin ja Liikenneturvan edustajien lisäksi kaupungin yksiköistä osallisuus-, perusopetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelut sekä liikenne- ja viheralueet. Toiminnan koordinoijaksi ehdotetaan Jyväskylän vanhempainfoorumia. Aloitteessa ehdotetaan esimerkiksi joukkoistavien menetelmien kehittämistä, pelillistämistä ja mobiilisovelluksia.
Vastauksen valmisteluprosessi
Tapasimme aloitteen tekijöiden kanssa kolme kertaa. Tapaamisiin osallistuivat aloitteen yhteyshenkilö sekä edustajat Jyväskylän vanhempainfoorumi ry:ltä sekä Liikenneturvalta. Kaupungin edustajat olivat kulttuuri- ja osallisuuspalveluilta sekä liikenne- ja viheralueilta. Tapaamisten tavoitteena oli kysellä tarkentavia kysymyksiä aloitteesta ja toisaalta pitää aloitteen tekijät tietoisina aloitteen aikataulusta.
Liikenneturvallisuustyötä Jyväskylän kaupungissa eri yksiköiden voimin
Aloitteessa mainittu liikennesuunnittelu pitää sisällään mm. seuraavat asiat:
1) Liikenteen yleissuunnittelu eli luodaan liikenteen yleisiä suuntaviivoja muun muassa osallistumalla kaupunkiseudun liikenneväylien yleissuunnitteluun.
2) Liikenteen alueellinen suunnittelu eli osoitetaan asemakaavoitettavien alueiden tarvitsemat liikenneyhteydet ja tilatarpeet sekä selvitetään tarkemmin liikenteen, maankäytön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
3) Kaavoituksen joukkoliikenteen suunnittelu eli joukkoliikenteen toimintaedellytysten säilymisestä ja parantamisesta huolehtiminen kaavoituksen keinoin.
4) Liikennetutkimukset eli kerätään ajantasaista tietoa liikenneverkon kuormituksesta, liikennemäärien kehityksestä, liikenteen koostumuksesta, ajonopeuksista ja pysäköinnistä.
5) Katujen rakennesuunnittelu
6) Katujen liikennejärjestelyjen suunnittelu, esimerkiksi liikennemerkit, opasteviitat ja liikennevalo-ohjaus.
Jyväskylän kaupungilla toimii liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuustyöryhmään kuuluu kaupungin eri hallintokuntien sekä aloitteessakin mainitun Poliisin, Pelastustoimen ja muiden sidosryhmien edustajat. Liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan esimerkiksi vaikuttamalla ajonopeuksiin sekä etenkin kävelijöiden kadun ylitysten turvallisuuteen.
Liikenne- ja viheralueilla on ollut viestinnästä ja vuorovaikutuksesta vastaava suunnittelija helmikuusta 2019 lähtien. Suunnittelijan palkkaamisen jälkeen asukasosallisuutta on lisätty aiempaa enemmän mukaan yksikön toimintaan. Lasten osallisuus on sidottu olemassa olevaan prosessiin, kuten esimerkiksi käynnissä olevaan katusuunnitteluun. Esimerkiksi Puistokadun suunnittelun käynnistyessä kysyttiin Puistokoulun halukkuutta osallistua oppilaiden kanssa suunnitteluun kouluajalla, tuottamalla tietoa valokuvaamalla kadun vaarallisia ja miellyttäviä paikkoja.
Kaavan osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava vaikuttaa. Osallisia ovat esimerkiksi kiinteistö- ja maanomistajat, lähiasukkaat sekä muut ympäristön käyttäjät. Viranomaiset ja yhteisöt ovat osallisia silloin, kun kaavoitus koskee niiden toimialaa. Osallistua voi osallistumalla yleisötilaisuuksiin tai antamalla palautetta kaavasta sen ollessa nähtävillä.
Katusuunnittelun käynnistyttyä siitä ilmoitetaan osallisille kirjeitse suunnitelman tullessa julkisesti nähtäville. Suunnitelmasta voidaan pitää myös yleisötilaisuus. Muita osallistamisvaihtoehtoja ovat digitaaliset kanavat tai videot. Myös lapsia ja nuoria kuunnellaan suunnittelussa. Lasten ja nuorten kuulemiseksi valitaan erityisesti heitä erityisesti koskevia kohteita. Usein kohteet ovat joko koulujen lähellä sijaitsevia katusuunnittelukohteita tai puistoja. Myös kaavoitusvaiheessa kuullaan lapsia kohteissa, joiden suunnitteluun osallistumisen katsotaan olevan lapsille mieluisaa ja joka alueena on keskeinen, esimerkiksi sijaitsee koulun vieressä.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa ja esiopetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus on suunnitelmien sisällöissä, joka velvoittaa vastamaan asiaan toiminnassaan/ kasvatuksessaan/ opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus on hyvinvointioppimisen kokonaisuudessa. Tavoitteissa on mainittu mm. ”osaa liikkua turvallisesti koulun alueella ja liikenteessä” sekä sisällöissä on mainittuna ”turvallinen koulumatka”.
Kulttuuri- ja osallisuuspalvelut järjestävät asuinalueiltoja Jyväskylän eri asuinalueilla. Iltojen tarkoituksena on saada ymmärrystä kunkin alueen erityispiirteistä. Aiemmin illat järjestettiin suuraluejaon mukaan, mutta nykyään alueilla vieraillaan kaupungin nettisivujen kotikulmat jakoa myötäillen. Ilta on tarkoitettu asukkaille, työntekijöille, viranhaltijoille, valtuutetuille sekä muille luottamushenkilöille. Illoissa voi tuoda esiin seikkoja, jotka mietityttävät asukkaita ja niihin pyritään antamaan vastaus illan aikana. Jos paikalla ei ole ko. asian asiantuntijaa, osallisuuspalvelut selvittävät kysymyksen jälkikäteen ja kirjaavat vastauksen muistioon. Liikennesuunnittelu- ja turvallisuusasiat ovat yleisempiä asuinalueilloissa esille nousevia asioita.
Kuntalaiset voivat osallistua antamalla liikennejärjestelyistä palautetta palautejärjestelmän kautta, puhelimitse tai sähköpostitse. Jokaisen palautteen osalta arvioidaan toimenpiteiden tarve erikseen.
Nuorisopalveluissa liikenneturvallisuutta edistetään erityisesti ennaltaehkäisevissä toiminnoissa: alueellisessa nuorisotyössä sekä koulunuorisotyössä. Nuorisopalveluiden liikennekasvatuksessa keskitytään erityisesti asennekasvatukseen. Nuorisopalveluiden työntekijät kohtaavat nuoria koulujen ja nuorisotilojen lisäksi myös kaduille jalkautuvan työn puitteissa sekä Liikkuvan nuorisotyön nuorisopakun toimesta. Nuorten kanssa keskustellaan heidän kokemuksistaan ja havainnoistaan liikenteessä, sekä siitä miten kukin voi omalla toiminnallaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Erilaiset teemat, kuten heijastinpäivä ja liikenneturvallisuusviikko otetaan huomioon nuorisopalveluiden toiminnoissa. Nuorisopalvelut tekee myös liikennekasvatuksen osalta yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Parhaillaan suunnitellaan mopokauden avaustapahtumaa keväälle 2022 yhteistyössä Jyväskylän moottoriklubi ry:n kanssa.
Jyväskylässä on käynnissä (15.11.-15.12.) suuri turvallisuuskysely, jonka tavoitteena on kerätä asukkaiden ajatuksia ja kokemuksia kotikaupunkinsa turvallisuudesta. Kyselyssä on kysymyskohdat vaaralliselle liikennekäyttäytymiselle, nopeusrajoituksille ja hidastetöyssyille sekä avoimia kysymyksiä, joissa haetaan ratkaisuja turvallisempaan Jyväskylään.
Aloitteen kehittämisehdotuksista
Aloitteen tekijät käyttivät ”hanke”-termiä ylipäätänsä kuvaamaan aloitteessa ehdotetun toiminnan käynnistämistä.
Aloitteessa ehdotetaan rahoitusratkaisuja ja tutkimusyhteistyömahdollisuuksia. Hankkeen rahoittajiksi ehdotetaan ELY-keskusta tai EU:ta. Tutkimusyhteistyötä voitaisiin tehdä Jyväskylän yliopiston kanssa. Alustavasti aloitteen tekijät ovat keskustelleen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä Liikenneturvan ja Nuorisotutkimusseuran kanssa. Mahdollisen hankkeen suunnittelu ja hankesuunnitelman laatiminen tulisi valmistella yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Jyväskylän kaupungin on mahdollista osallistua edustajallaan mukaan hankkeen suunnitteluryhmään. Mikäli hanke etenee rahoittajalle lähettämiseen saakka, tehdään hankkeeseen mukaan lähtemisestä vielä erillinen päätös hankkeen koon mukaan eri toimielimissä.
Aloite halutaan aloitteen jättäjien mukaan esittää kaupunginvaltuustolle eikä esimerkiksi millekään lautakunnalle tai viranhaltijoille, koska kuntalain 22§ mukaan Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista [...] tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Aloitteessa toivotaan, että hanketta ei valmistella viranhaltijatyönä valmiiksi saakka ennen kaupunginvaltuuston käsittelyä, koska virkamiesvalmistelu voisi kääntää koko asian asukkaiden osallisuusperustaisuutta ja mainitun kuntalain kohdan tarkoitusta vastaan. Erityisen tärkeää on saada kaupungin osallisuuspalvelujen asiantuntijuus ja kokemus mukaan. Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 114 §:n mukaan kaupungin asukkaalla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa. Hallintosäännön 115 §:n mukaan aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Aloitteista annetaan hallintosäännön 115 §:n mukaisesti tieto kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle sekä kaupunkirakennelautakunnalle.
Toiminnan koordinoijiksi on ehdotettu Jyväskylän vanhempainfoorumia, mutta koska aloitteen voi tehdä ”kaupungin toimintaa koskevissa asioissa”, toimii koordinoijana luontaisesti kaupungin oma palvelu. Yhdistykset voivat kuitenkin hakea itse hankerahoitusta ja kysyä kaupunkia kumppaniksi.
Toimenpiteet
Aloitteen pohjimmainen idea asukkaiden, erityisesti lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa, osallisuudesta liikenneturvallisuuden ja -suunnittelun parantamiseksi, on kaikkien kontaktoitujen Jyväskylän palvelujen mielestä hyvä. Osallisuuden toivotaan olevan myös vaikuttavaa ja sen todentamiseksi on syytä pohtia myös mittareita, jotka todentavat osallisuuden vaikutusta.
Aloitteen myötä liikenne- ja viheralueet -palvelualueella toteutetaan säännöllisesti karttapohjainen kysely, jonka kautta asukkaat voivat ilmoittaa kohtia, jotka he kokevat liikenneturvallisuuden kannalta haasteellisiksi. Kyselyä markkinoidaan erityisesti lapsia ja nuoria koskevien palvelujen ja verkostojen kautta. Vastausten perusteella tehdään tarkastuksia ja ohjelmoidaan muutoksia suunnittelu- ja toteutusohjelmiin. Tämän lisäksi kaupunkirakennepalveluiden kaavoitukseen ja katusuunnitteluun liittyviä osallistamisprosesseja esitellään nuorisovaltuustolle ja lasten foorumille jäsenten muuttuessa ja pyydettäessä. Muilta osin kaupunki katsoo yllä olevat toimenpiteet riittäviksi.
8.4.2021 Kuntalaisaloite osallisuuden kehittämiseksi liikennesuunnittelussa
Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin:
- kuntalaisten osallisuuden kehittämiseksi sekä viranhaltijoiden toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi liikenne-ja viheralueiden suunnittelussa
- Tammitien ja siihen liittyvien tonttikatujen liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kehittämiseksi sekä asukkaiden asumisviihtyvyyden parantamiseksi
- kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseksi sekä tarpeettoman moottoriajoneuvoliikenteen rajoittamiseksi asuinalueen läpi
Ehdotamme, että Jyväskylän kaupunki käynnistää kuntalaisia osallistavan hankkeen valmistelemaan Tammitien ja siihen liittyvien tonttikatujen liikennejärjestelyjen kehittämistä. Tarkoitus on edistää Kuntalain mukaisesti asukkaiden osallisuutta asuinympäristönsäsuunnitteluun ja parantaa alueen liikennejärjestelyjä kestävän kehityksen ja kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on selvittää kuntalaisten näkemyksiä laajapohjaisesti ja tehdä kuntalaisia joukkoistavalla tavalla ehdotus liikennejärjestelyjen kehittämiseksi.
Selvitettävät toimet:
l. Tammitien kevyen liikenteen väylien kunnostaminen ja leventäminennykyisen suunnittelustandardin mukaiseksi sekä vastaava ajoradan kavennus siten, että tarvittava kadunvarsipysäköinti kuitenkin turvataan
2. Yksityisautoliikenteen läpiajonrakenteellinen rajoittaminen alueella:
2.1. pysäkkiratkaisujen suunnittelu, mukaan lukien pysäkkiensuojatiet, mahdollinen pysäkkialueenkorotus, pysäkkilevennysten poistaminen
2.2. jalkakäytävä Sireenitien liittymästäpysäkille
2.3. risteysalueen korotus Parkkosentien ja / tai Sireenitien kohdalla
2.4. hidastetöyssy Mesikämmenen ja Tammitien risteyksen suojatielle
2.5. tarvittavat toimet pitkien ja suorien, läpiajettavien tonttikatujen liikenteen rauhoittamiseksi (mm. Parkkosentie, Heittomäentie, Nystyrämäentie)
3. Läpiajokiellon palauttaminen kokonaan tai osittain Asmalammentien ja Mesikämmenväliselleosuudelle siten, että kielto ei koske hyötyajoneuvoja eikä linja-autoliikennettä
4. Nopeusrajoituksen tarkistaminen ja merkintä
4.1. aluenopeusrajoituksen tarkistaminen tiiveimmänasutuksen kohdalla (asuntojen seinätalle 8 m katualueen reunasta)
4.2. nopeusrajoitusten maalaaminen katuun
5. Tammirinteen koulu-päiväkotiyksikön liikennejärjestelyjen ja pysäköinninparantaminen
Aloitetta on lyhennetty sivutilan vuoksi.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 14.12.2021/249, katupäällikkö Tuula Smolander ja rakennuttajapäällikkö Jari Lohi)
Aloitteen perusteella tehtävät toimenpiteet
Kuntalaisten osallisuutta liikenne- ja viheralueiden suunnittelussa lisätään siten, että liikenne- ja viheralueet -palvelualueella toteutetaan jatkossa säännöllisesti karttapohjainen kysely, jonka kautta asukkaat voivat ilmoittaa kohtia, jotka he kokevat liikenneturvallisuuden kannalta haasteellisiksi. Kyselyä markkinoidaan erityisesti lapsia ja nuoria koskevien palvelujen ja verkostojen kautta. Vastausten perusteella tehdään tarkastuksia ja ohjelmoidaan muutoksia suunnittelu- ja toteutusohjelmiin. Tämän lisäksi kaupunkirakennepalveluiden kaavoitukseen ja katusuunnitteluun liittyviä osallistamisprosesseja esitellään nuorisovaltuustolle ja lasten foorumille jäsenten muuttuessa ja pyydettäessä. Muilta osin kaupunki katsoo nykyisen osallistamisen riittäväksi.
Kaupunki ei pysty estämään oikaisua Tammitien yli Parkkosentien kohdalta, mutta kaupunki pyrkii vähentämään oikaisijoiden määrää sekä yhteentörmäyksen riskiä asentamalla oikaisukohtaan kyltit, joissa läpikulkua kehotetaan välttämään, sekä Asmalammentien suunnasta tuleville tienkäyttäjille liikennemerkin varoittamaan kadunylittäjistä.
Tammitien jalkakäytävän sekä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän päällysteen kunto tarkastetaan kesäkaudella 2022 ja tarvittaessa uusitaan.
Sireenitien töyssyn hidastavuus tarkastetaan kesäkaudella 2022.
Kaupunki tarkastelee Jyskäntien kääntöpaikan laajentamisen mahdollisuudet.
Hidastepisteytysten, nopeusmittausten ja muun arvioinnin perusteella Tammitien tai sen lähikatujen liikenneturvallisuutta ei ole tällä hetkellä tarvetta muulla tavoin parantaa eikä kuntalaisaloitteessa mainittuja liikennejärjestelyjä tarvetta muuttaa. Kaupunki ei siis myöskään käynnistä hanketta, jolla Tammitien ja siihen liittyvien tonttikatujen liikennejärjestelyjä kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa.
Aloitteeseen annettua vastinetta on lyhennetty sivutilan vuoksi.
30.3.2021 Kasvipalstat korjattavaksi ja varauspalveluun kirjautuminen ja varausalueen säännöt/varausehdot
Aloitetta on lyhennetty sivutilan vuoksi.
Olen ollut palstaviljelijänä Keijossa ja Survo-Koppelassa. --- Kevät ja syksy 2019. Sain normaalin palstakirjeen kaupungilta, mutta siinä oli tieto, ettemme pääse entisille paikoille koska Alva tarvitsee yläosan läjitysalueeksi. Kesäksi -20 pääsemme takaisin. Tälle kesälle voimme varata korvaavan paikan. Olin alkukesästä saanut vihdoin Vihreiltä rakennelautakunnan ja Jäsenen tutustumaan paikkojen päälle muitakin, joka ei sanonut että soita virkamiehelle itse. En halua olla välittäjä. Miten tehdä oikeudenmukaisia päätöksiä? ---
Kesä 2020: Minulla on näköyhteys palstoille. Huomasin traktorin töissä pellolla ja eikö edelleen jousiäkeellä harjanteina väärin muokattu. Soitin seuraavana aamuna virkamiehelle ja hän vastasi: Olet ainoa joka valitat. Kaikki muut ovat tyytyväisiä. Tulin palstalle ja siellä oli tuttu joka kertoi lähettäneensä kaksi tekstiviestiä ja soittanut kaksi kertaa asian korjaamiseksi Tuloksetta. --- Kaikille tuli tieto, jotka olimme saaneet lupauksen takaisin paluusta, ettei se onnistu. Menetin luomupalstani. Maan muuttaminen kestää kolme vuotta ja nyt alku. ---
Viime vuoden palstakartta ei pidä paikkaansa. Paalutettu laitimmainen rivi puuttuu. Palstaltani on reunaan kahden palstan eli 20 m matka. Omena rivi puuttuu ja autolla ajettavat tiet ovat merkitty poluiksi sekä aiheeton läjitysalue. --- Nähtyäni kyntäjän pellolla oli ehtinyt lähteä. Nyt kolmen syväkynnön jälkeen oli oikeanlainen kynnönjälki mutta muuten väärin. Pyysin jo sitä ennen, että jälleen tulla katsomaan täällä ja Keljossa. Siis rakennelautakunnan jäsentä, tietäisi mitä päättää. --- Vaikka kuinka moni onkaan soittanut, niin turhaan ja minkälaista vahinkoa on tullut niin kaupungille viljelijöille ja pahaa mieltä Vihreiltä on ollut henkilö/joka on kuunnellut kaupunkilaisia!
Jyväskylässä toimii Suomen suurin Puutarhaseura. Yhteistyötä ja neuvoa saisi. Ehdotan tapaamista ja käyntejä ainakin Keijossa ja Survossa jotka tunnen. Muille joku niiden viljelijä. Jyväskylän Puutarhaseuran ja Jyvässeudun omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen, mm.
Varauspalvelun kirjautuminen. Mikä oli tämä pieni tekstinen kirje luettava?
Viljelypalstojen muuttaminen muualla itsehoidettavaksi pitäisi harkita uudestaan, koska nyt nuoret lähtisivät ja on ollut jo buumi, että tehdään kysely kummankin tarpeesta. Laitetaan osa alueesta monivuotisille kasvipalstoille. Esim Keijossa pitäisi kysyä siellä vuosikymmenten viljelijöiltä/mitä he haluavat? ---
Viljelypalstojen maa ei ole viljelykelpoista. Kolmivuotinen syväkyntö nosti saven ja juolavehnän. --- Myrkytys ei onnistu. Viime kesänä Hämeen Alueuutiset TV kuinka Tampereelle on mieshenkilö kehittänyt rikkaruohon torjuntaan kuumailmapuhaltimen +60 astetta ja sitä käytetään kukkapenkkiä myöten. Helsinki on hankkinut sellaisen. Ellei ole varaa nyt, sellaisen hankkimiseen voisiko Tampereelta lainata. ---
Viitaniemeen luvattiin viimekesäksi vesipiste, ei. Keljoon se kaksi kaivonrengasta isoon lähteeseen kansi ja pumppu. Mikä siinä maksaa liikaa? Survossa helppo järvestä tien ali rumpu. Ei vast. voi ilkivalan vuoksi? Omenatarhan puolella yksi lähde (avoin koko talven ja tässäkin tien ali on rumpu. ---
Viljelyn aloitus ja lopettaminen. Tästä tehkää uusi päätös. Koko ajan on ollut kummassakin viikonloppu työssäkäyville ja muille viikolla esteellisille Näin on ollut koko ajan. Toukokuun on ollut viimeistä edellinen viikon vaihde tänä vuonna viljelemään pääsisi 21.5. viimeistään, kuten ennen sop. sanottiin. Olemme esittäneet ja nytkin kesäkauden varhaistuttua sen alkaminen olisi aikaisemmin, nyt aloitus 14.5. Miksi syyskuun loppuun pitää olla palstat tyhjät ja ennen viikonloppua? Satokautta vielä jäljellä ja tyhjennys koko ajan 10 päivän aikoihin lokakuuta. Esim. poikani ei voi tulla keskellä viikkoa auttamaan sadonkorjuussa ja aitojen purkamisessa, nyt olisi 10.10 viimeinen päivä. Kaikki palstat ovat olleet koko ajan jatkuvia samalla jos on uusinut maksamalla vuokran. Nythän meiltä valheella vietiin tämä oikeus eikä päästy takaisin. --- Palstan siivous syksyyn. Suurin osa joutuu aitaamaan palstansa verkolla ja on toivottu koko ajan että niitä varten olisi metsän reunassa jonkinlainen kevyt suoja aitaus ainakin. Kaikilla ei ole varastoa niille ja aitatolpille eikä pitemmille herneaidan. Olisi siistinpää ja antaisi mahdollisuuden viljelyyn.?
Toinen on käymälän puute, nyt pitää käydä pusikoissa ja paperit lentelee. ---
Vielä aita tarvitaan kauriita ja rusakolta varten.
Olen luomuviljelijä ja jätän kaikki maatuva esim naatit kaalinlehdet sadon korjuun jälkeen kuin vijelyn aikan kynnettäessä maahan. Sitten niille jotka haluaa rikkaruohot ym kasvijätteet koko ajan pois niin muutama alue osoittaa paikaksi siisteyden takia. Aikaisemmin kaupunki korjasi ne biojätteenä. --- Jäteastiat Järkevämpään paikkaan kiitos!
Kulkuväylän leveys on epäselvä. Tähän asti ohje on ollut 25 cm rajaviivasta palstan ympäri. Kummallakin on se 50cm.
Sovitaan palstan viimeiseksi tyhjennyspäiväksi lokakuun toinen sunnuntai ja tänä vuonna 10.10. --- Lisäksi luomuviljelijät saavat jättää kuten tähänkin asti maatuvan jätteen palstalle. Se poistuu kynnön yhteydessä. --- Tasamaa viljely koko alue kasvuston peitossa ja kasvijäte katteena ja maassa silloin palsta on hiilineutraali. Voisi olla tavoite. Helppohoitoisempikin Maan pitää olla myös viljelykuntoinen ---
Ilmoitustaulua lupailtiin viime vuonna. Nyt! Esim hevosenlannan myyjä voi kertoa milloin Nyt jossain kasan päällä eikä näy. Samoin Puutarhaseura voi kertoa ja muutkin taimimyynnin tai lahjoituksen. ---
Aloitteeseen annettu vastaus: (Kaupunkirakennelautakunta 18.5.2021/102, viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)
Kaupunkirakennelautakunnalle ja Viherpalveluille osoitetussa kirjeessä viitataan useisiin viljelypalstoihin liittyviin asioihin.
Kasteluvesiasioiden parantamiseksi Survo-Korpelan palsta-alueen rannassa on tehty syksyllä 2020 ruoppaus ja paikalle on rakennettu uusi laituri. Keljonlahdella on mahdollisuus saada rannasta vettä, mutta reitti on pitkä ja kulkee tien yli. Keljonlahdelle tuodaan kesäksi 2021 kaksi vesisäiliötä, joita täytetään säännöllisesti. Kortesuo-Viitaniemessa aluetta kiertää puro, josta on kosteana aikana saatavilla kasteluvettä. Myös tänne alueelle tuodaan vesisäiliöt, joita täytetään vedellä kuivaa aikaa varten. Sulkurannassa on ollut siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa sopimus vedenkäytöstä, mutta koska sen käyttö oli hallitsematonta ja runsasta viljelypalstoilla, Siirtolapuutarhayhdistys päätti sopimuksen syksyllä 2020. Myös tänne alueelle on tulossa kasteluvesisäiliöt. Kaikilla muilla palsta-alueilla on vesistö lähellä hyödynnettäväksi kastelussa. Kirjeessä mainittuja muita mahdollisuuksia kasteluvesiasioiden parantamiseksi selvitellään tulevaisuutta ajatellen.
Kevään 2021 jälkeen maanmuokkauksia tehdään ainoastaan Survo-Korpelan viljelypalstoilla. Jatkossa tarkistetaan maanmuokkauksen tapa ja tehdään tarvittavia korjauksia. Rikkakasvien torjunta palstojen alueella on viljelijöiden vastuulla. Suosituksena ovat luonnonmukaiset torjunta-aineet tai mekaaninen torjunta. Kaupunki on alueellaan kokeiluluontoisesti testannut kuumakäsittelyä rikkaruohoille. Käsittely tuhoaa maanpäälliset osat, mutta juuristö säilyy ja kasvu alkaa uudestaan. Tällä torjuntamuodolla ei ole pysyvää vaikutusta.
Jäteastioiden sopivampaa sijaintia voidaan tarkastella kesän aikana, kun ne palsta-alueen vierelle saapuvat.
Palsta-alueet ovat valmiina viljelylle viimeistään 21.5. maanmuokkauksen ja palstojen merkitsemisen jälkeen. Syksyllä ainoastaan Survo-Korpelan palsta-alue kynnetään. Tulleiden toiveiden mukaisesti palstat on tyhjennettävä kaikista tarvikkeista viimeistään 10.10., jonka jälkeen tehdään muokkaus alueelle.
Survo-Korpelassa säilyy kulkuyhteys yläosassa sijaitsevalle purolle, josta saa noudettua kasteluvettä. Palstoja on saanut varata nyt myös tämän polun yläpuolelta. Tämä alue on jatkossa taas muokkauksen piirissä.
Kaupungilla on jatkossa tavoitteena tuoda viestinnällä esille lisää kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia ja kirjeessä ehdotettu yhteistyö puutarhaseuran kanssa voisi olla yksi muoto tähän.
Ilmoitustaulua markkinointia varten ei ole viherpalveluista luvattu viljelypalstojen vierelle.
Palstojen varaus on muuttunut sähköiseen varauspalveluun keväällä 2021. Palsta-alueen on voinut käydä varaamassa ja maksamassa myös Jyväskylä-Infossa. Asiasta on tiedotettu viljelijöitä kotiin lähetetyllä kirjeellä suomeksi ja myös osalle englanniksi. Samat tiedot on olleet uusille varaajille nähtävillä viljelypalstojen verkkosivulla. Tästä on myös kaupungilta annettu tiedote. Kaikki palsta-alueet ovat jatkuvia. Keväällä lähtee muistutus aiemmin viljelleille tekstiviestillä ja sähköpostilla varausmaksun maksamisesta. Tämän maksun maksamalla vahvistaa viljelyn jatkamisen. Maksun voi myös jatkossakin suorittaa Jyväskylä-Infossa paikan päällä.
Kevään 2021 jälkeen ainoastaan Survo-Korpelassa tehdään vuosittaisia maanmuokkauksia, joka mahdollistaa monivuotisten kasvien viljelyn muilla palsta-alueilla. Muutokset ovat saaneet myönteistä palautetta ja aiemmin monivuotisiin palsta-alueisiin on joutunut jonottamaan muutaman vuoden. Viljelijöillä on erilaisia toiveita ja näillä muutoksilla on pyritty vastaamaan suurimpaan osaan niistä.
Viljelypalstojen tavaroita ei voi Survo-Korpelassa varastoida palsta-alueen vierelle talvikaudella. Verkot ja muut rakenteet ovat vaaraksi eläimille ja luovat epäsiistin kuvan ympäristöstä. Tarkoituksenmukaista ei ole myöskään rakentaa suoja-aitausta/katosta tätä tarkoitusta varten, koska sen pitäisi olla kooltaan suuri suuren palsta-alueen viljelijöiden tarpeisiin. Käymälöitä ei ole millään viljelypalsta-alueella. Niiden kustannukset ovat varsin korkeat ja nostaisivat viljelypalstojen vuokria kohtuuttomasti.
29.3.2021 Keskustelutuen lisääminen nuorten ahdistusta vähentämään
Nuorten ahdistus ja pahoinvointi on otsikoissa koronankin takia jatkuvasti.
Voisiko Jyväskylä tarttua rivakasti asiaan ja lisätä jollain tapaa matalan kynnyksen (mielellään anonyymi) keskustelumahdollisuuksia (puhelin, chat) nuorille. Tätä työtä tekevien ei tarvitse olla tälle alalle edes kouluttautuneita, jo muutaman viikon koulutuksella ja suurella sydämellä voi tehdä paljon.
Jotta toimintamallin luominen tapahtuisi nopeasti ja nuoria voitaisiin auttaa mahdollisimman pian, toivon että otatte yhteyttä vapaaehtoistoimijoihin kuten MLL:n. Heillä on myös koronan aikana hyvin organisoituja toimintamalleja, joita voi benchmarkata.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.2.2022/20, palvelujohtaja Päivi Kalilainen)
Vastaus tähän kuntalaisaloitteeseen on laadittu eri toimialojen yhteistyönä. Olemme viime vuosina uudistaneet lasten- ja nuorten palveluiden rakennetta, lisänneet ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja sekä kehittäneet sähköisiä- ja etäpalveluja sekä avoimia vastaanottoja nuorille ja heidän vanhemmilleen. Alla olevassa tekstissä on kuvattu lasten- ja nuorten sähköisten ja matalankynnyksen palvelumahdollisuuksia. Lisäksi palveluissa hyödynnetään laajasti järjestötoimijoiden ylläpitämiä laadukkaita ja turvallisia verkkosivustoja. Niiden käyttöön ohjataan asukkaita sekä työntekijöitä.
Tunne- turvataitokasvatus perusopetuksessa osana hyvinvointioppimista
Perusopetuksessa tunne- ja turvataitoja opetetaan osana hyvinvoinnin ja turvallisen arjen (hyvinvointioppiminen) vuosikelloa jokaisella luokkatasolla. Hyvinvointioppimisen luokkatasoista vuosikelloa hyödynnetään koulun vuosisuunnittelussa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, oppilaskunta ja huoltajat osallistetaan vuosikellon sisältöihin sopivissa kohdissa. Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen opetuksessa käytetään lapsilähtöisiä ja osallistavia menetelmiä ja tätä tukevaa materiaalia. Hyvinvointikyselyt toteutetaan osana arviointikeskustelua sovituilla vuosiluokilla. Jyväskylän perusopetuksessa on tavoitteena päivittää hyvinvointi-opetussuunnitelma ensi lukuvuoden aikana, jolloin myös tämä osa-alue tulee tarkennetuksi. Kiusaamisen ehkäisy -hankkeen kanssa tehdään yhteistyötä mm. Selviytyjät -ryhmien muodossa.
Matalan kynnyksen palvelut oppilas- ja opiskeluhuollossa
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat kokonaisuudessaan matalankynnyksen peruspalveluja, jotka ovat helposti saavutettavia ja toimivat lähellä lasten ja nuorten päivittäisiä arkiympäristöjä. Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä valtakunnalliset ohjeistukset.
Kouluterveydenhuollossa oppilailla tulisi olla mahdollisuus tavata terveydenhoitaja päivittäin ilman ajanvarausta. Tässä on koulukohtaisia eroja riippuen koulun koosta. Isoilla kouluilla tämä toteutuu paremmin kuin pienillä kouluilla. Kiireellisissä tilanteissa on mahdollisuus päästä vastaanotolle myös ajanvarauksella.
Opiskeluterveydenhuollossa opiskelijoilla on mahdollisuus tavata terveydenhoitaja arkipäivisin ilman ajanvarausta myös koulujen loma-aikoina. Kiireellisissä tilanteissa on mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ajanvarauksella. Lisäksi opiskeluterveydenhuollon mielenterveystiimin sairaanhoitajille on varattavissa akuuttiaikoja viikoittain.
Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut tarjoavat matalankynnyksen keskustelutukea lapsille, perheille ja nuorille kaikissa esikouluissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Koulukuraattorille ja koulupsykologille täytyy lain mukaan päästä ei-kiireellisessä tapauksessa keskustelukäynnille 7 oppilaitoksen työpäivän sisällä. Kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana oppilaitoksen työpäivän aikana. Näissä aikarajoissa pääosin on pysytty, mutta varsinkin toisella asteella palvelut ovat ruuhkautuneet ja odotusaikaa vastaanotolle on tullut enemmän kuin 7 työpäivää. Tähän koronankin tuomaan haasteeseen vastataan lisäresurssoinnin ja toiminnan kehittämisen kautta.
Matalan kynnyksen toimintaa nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Nuorten talossa (Asemakatu 4, 2. kerros) on saatavilla muun muassa nuorisotyön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalityön sekä etsivän nuorisotyön palveluja. Nuorten talon palveluja ovat Ohjaamo Jyväskylä, etsivä nuorisotyö, nuorten aikuisten palvelukeskus J- Nappi ja Nuorisovastaanotto. Seuraavilla sivuilla on anonyymisti nuorille annettavaa tietoa ja ohjausta https://nuorten.jyvaskyla.fi/nuorten-jyvaskyla ja https://www.nuortenelama.fi/.
Alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettu matalan kynnyksen Ohjaamosta saat ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi koulutukseen, vapaa-aikaan, asumiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Ohjaamosta löydät muun muassa opinto-ohjaajia, sosiaaliohjaajan, yksilövalmentajan, nuorisonohjaajat, TE-asiantuntijan ja koordinaattorin. Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu 15-29 vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille ja se auttaa selkiyttämään elämäntilannetta ja tulevaisuudensuunnitelmia.
Jyväskyläläisille 13–22 -vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen kohdennetun Nuorisovastaanoton puhelinaika ma-to klo 12-14 ja maanantaisin avoin vastaanotto klo 15-17. Nuorisovastaanoton päihdesairaanhoitajille soittoaika maanantaisin klo 10-11. Palveluihin voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Nuorisovastaanotolla saa apua, jos nuorella tai tämän läheisellä on huolta esimerkiksi päihteistä, mielialasta ja ahdistuneisuudesta, pelaamisesta, seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, perheen kriisitilanteista, nuorten ja vanhempien välisistä ristiriidoista ja kaveri- ja seurustelusuhteista. Nuorisovastaanotto järjestää ahdistus- ja masennusoireisille nuorille ryhmätoimintaa. Nuorisovastaanotolle ei tarvitse lähetettä.
Ahdistuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa viestiä meille mahdollisesta tulevasta vaarasta ja pitää meidät toimintavalmiudessa. Näin ahdistus auttaa meitä välttämään vaarallisia tilanteita ja tarvittaessa toimimaan näissä tilanteissa ripeästi ja tehokkaasti. Joskus ahdistus kuitenkin muuttuu kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi, eikä se riipu ulkoisesta tilanteesta. Ahdistus ei enää ohjaakaan toimintaamme kohti parempia ratkaisuja, vaan haittaa päivittäistä elämäämme ja saa meidät esimerkiksi välttelemään monia tilanteita. Tällöin kyseessä voi olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Noin 5 % ihmisistä kokee tämän häiriön elämänsä aikana.
Nuorten aikuisten palvelukeskus, J-Nappi on osa Jyväskylän kaupungin aikuissosiaalityötä ja kuntouttavia palveluita. Palvelut on suunnattu 18-29 -vuotiaille nuorille, jotka haluavat ja tarvitsevat kiinnipitävää, välittävää ja pitkäaikaista ohjausta ja tukea. Asiakkaat ohjautuvat J- nappiin lähetteellä Hannikaisenkadun sosiaaliaseman sosiaalityön kautta
Jyväskylän kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kiirevastaanotot
Jyväskylän mielenterveys- ja päihdepalveluissa on pääterveysasemilla sairaanhoitajan kiirevastaanotto, jonne ohjataan suoraan terveysasemalta. Lisäksi Kyllön terveysasemalla toimiva walk in vastaanotto palvelee ilman ajanvarausta maanantai-perjantai päivisin kello 8- 11 (kesäaikana pidennetty aukioloaika kello 8-13). Tavoitteena nopea apua ja hoitoonohjaus, tarvittaessa vastanotolta kontaktoidaan lääkäriä.
Kriisikeskus Mobile palvelee 24/7 tilanteissa, joissa on tapahtunut jotain järkyttävää itselle tai läheiselle. Mobilesta ohjataan tarvittaessa hoitoon muihin hyvinvointia ja mielenterveyttä tukeviin palveluihin. Mobileen voi olla yhteydessä puhelimella tai mennä ilman ajanvarausta käynnille.
____________________________________________________________________
31.3.2021 Asukaspysäköinti Jyväskylä
Hei.
Voisiko kaupunki tarkastella asukaspysäköintiä uudelleen? Miksi aspysäköintitunnuksella ei voi pysäköidä koko siihen tarkoitetulla alueella vaan muutamille kaduille? Nyt kokoalue käyttöön niinkuin muissakin kaupungeissa.
Lupia myydään, mutta paikat ovat kortilla.
Keskustassa asuville ei riitä paikkoja ja parkkitalot ovat kalliita jatkuvassakäytössä, tasapuolisuutta?
Aloitteeseen annettu vastaus: (kaupunkirakennelautakunta 1.6.2021/122, lakimies Timo Lampinen)
Asukaspysäköinti hidastaa huomattavasti pysäköintipaikkojen kiertoa. Mikäli keskusta-alueen maksullisilla pysäköintipaikoilla sallittaisiin asukaspysäköinti erillisellä luvalla, vähentäisi se entisestään siellä asioivien pysäköintimahdollisuuksia kadunvarsilla. Nykyiselläänkin keskustaan toivotaan lisää pysäköintipaikkoja lähemmäs kivijalkamyymälöitä. Lisäksi keskustan pysäköinnin ohjaaminen pysäköintilaitoksiin vapauttaa katutilaa katuviihtyvyyden parantamiseen sekä paremmille jalankulku- ja pyöräilyväylille. Asukaspysäköintiluvilla tapahtuva pitkäkestoinen pysäköinti vaikeuttaa myös katualueiden hoitoa erityisesti talviaikana. Kaupunkikehityksessä on pyritty keskusta-alueen pysäköinnin ohjaamiseen katujen varsilta pysäköintitaloihin. Pysäköintitaloihin on tarjolla ilta- ja yöajan kuukausikortti (https://jyvas-parkki.fi/ilta-ja-yoajan-kuukausikortti-p-taloon/). Sen hinta on 45 €/kk. Kortti oikeuttaa pysäköimään arkisin klo 16:00–09:00 välisenä aikana ja viikonloppuisin (la, su) 24 h.
25.3.2021 Keskussairaalantien nopeusrajoituksen laskeminen 40:een
Kuntalaisaloite esittää Keskussairaalantien nopeusrajoituksen laskemista 40 km/h Valajankadun ja Haarakadun välillä. Nykyinen nopeusrajoitus Keskussairaalantiellä on vanhan sairaalan liittymän alueella 40, mutta muuttuu Valajankadun kohdalla 50:een ja takaisin 40:een Haarakadulla. Tällä hetkellä Kannaksenkadun kohdalla on alikulkutyömaa, jossa nopeusrajoitus on väliaikaisesti laskettu 30.
Valajankadun ja Haarakadun välillä on lukuisia todella vaarallisia kohtia ja on suuri turvallisuusriski, että nopeusrajoitus on noin korkea:
1. Länsi-Päijänteenteentien kohdan suojatie on todella vaarallinen liikennevaloista huolimatta. Jalankulku- ja pyöräliikenne keskusta-Keljo välillä on todella runsasta ja suojatien ylitys on ruuhkainen. Autoilijoiden tilannenopeudet ovat todella suuria ja punaisia päin ajaminen suojatien kohdalla valitettavan yleistä. Tilannetta vaikeuttaa, että Keskussairaalan suunnasta tuleville autoille on kahdet valot (suoraan ja oikealle kohti Keljoa), minkä vuoksi valitettavan usein autoilijat yrittävät ehtiä ns. väärillä valoilla.
2. Ainakin kesäisin liikennevalot on iltaisin usein kytketty pois päältä. Tämän vuoksi autoilijoiden tilannenopeus näyttää olevan lähempänä 60 kuin 50. Valitettavan moni autoilija tulkitsee että kadulla ei ole väistämisvelvollisuutta nyt kun liikennevalot ovat pois päältä. Eli vaikka jalankulkija olisi astumassa suojatielle, vauhtia ei hidasteta.
3. Mattilankadun suojatietä ei tulkita suojatieksi. Kyseessä on kadun ainoa suojatie ilman liikennevaloja, jota autoilijat eivät valitettavasti tulkitse suojatieksi. Tilannenopeudet ovat poikkeuksetta liian suuria, kun ottaa huomioon että siinä on suojatie ilman liikennevaloja.
4. Kramsunkadun risteys on erittäin vaarallinen. Tilanteessa jossa autoilijat yrittävät ehtiä liikennevalojen ohi, ja samaan aikaan Kramsunkadulta tai toiselta puolen yliopiston parkkipaikalta tielle yrittää liittyä auto, on jatkuvasti vaaratilanteita. Risteyksen suojatien on todella ruuhkainen, koska opiskelijat siirtyvät pääkampuksen ja Agoran/Ruusupuiston/Mattilanniemen/Ylistön välillä.
Alikulkutyömaan aikaiset riskit:
- Kohdan 1. tilanne on tällä hetkellä katastrofaalinen. Rautpohjankadun ja Länsi-Päijänteentien välinen pohjoispuolen kevyenliikenteenväylä on poissa käytöstä, joten eteläpuolella on jatkuva ruuhka. Tämä yhdistettynä autoilijoiden kovaan tilannenopeuteen aiheuttaa jatkuvan riskin (esimerkiki horjahtaminen kapealla väylällä suoraan auton alle). Tämä tilanne on vielä kärjistynyt kuluneen talven aikana, koska kevyenliikenteenväylä on entistäkin kapeampi.
- Autoilijoiden tilannenopeus Rautpohjankadun väliaikaiseen liikenneympyrään on liian suuri. Valitettavan usein Keskussairaalantietä pitkin tuleva autoilija ajaa liikenneympyrästä noin viidenkymmenen kilometrin tuntinopeudella. Eli on ajettu kadun sallimaa nopeutta ja luultu että Rautpohjan kohdalla on tasa-arvoinen risteys, jossa etuajo-oikeutetun ei tarvitse hidastaa.
Yhteenvetona. Nopeusrajoituksen laskeminen 50:stä 40:een parantaisi Keskussairaalantien liikenneturvallisuutta. Tämä on yksinkertaisin ja tehokkain keino tämän alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Mitään perusteita nykyiselle 50 km/h nopeusrajoitukselle ei pitäisi olla, koska Keskussairaalankin liikenne painottuu jo nyt Keuruuntie-Länsiväylä linjalle ja toivottavasti uuden liittymän valmistumisen myötä vielä enemmän.
Länsi-Päijänteentien alueella on käynnissä asemakaavan muutos ja sen myötä toivottavasti parannuksia Keskussairaalantien alueelle. Mutta jo ennen näitä muutoksia nopeusrajoituksen alentaminen olisi tarpeellista.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 1.2.2022/17, katupäällikkö Tuula Smolander)
Keskussairaalantien liikenneturvallisuudesta on saapunut kaupungille aloite 26.3.2021, jossa ehdotetaan Keskussairaalantien nopeusrajoituksen alentamista nykyisestä 50 kilometriä tunnista 40 kilometriin tunnissa Valajakadun ja Haarakadun välisellä osuudella.
Kyseisellä osuudella on sattunut viimeisen viiden vuoden aikana Jyväskylän kaupungin onnettomuusrekisterin mukaan 15 liikenneonnettomuutta, joista kaksi on tapahtunut Mattilankadun valo-ohjaamattoman suojatien kohdalla. Keskussairaalantiellä on Valajakadun ja Länsiväylän välisellä osuudella nykyisellään 40 km/t nopeusrajoitus.
Liikenneturvallisuuden edistämiseksi Keskussairaalantiellä Valajakadun ja Haarakadun, sekä Haarakadulla Keskussairaalantien ja Ruusupuiston kiertoliittymän välisellä osuuksilla nopeusrajoitus muutetaan 40 km/t.
19.3.2021 Maksuttomia liikuntapalveluita 20-29-vuotiaille
Jyväskylän kaupunki tarjoaa tällä hetkellä ilmaisia liikuntapalveluita vain alle 20-vuotiaille nuorille. Tarve ilmaiselle liikunnalle ei kuitenkaan kaikkien kohdalla lopu 20 vuotta täyttäessä. Liikunta ja sen avulla saatavat ihmissuhteet tukevat niin fyysistä kuin psyykkistäkin hyvinvointia. Mahdollisuus ilmaiseen liikuntaan kannustaisi myös vähävaraisia nuoria aikuisia liikkumaan. Osallisuus liikuntaharrastuksessa ja sosiaalisissa suhteissa tukee kouluttautumista ja työllistymistä. Nuoret toivovat 20-29-vuotiaille nuorille aikuisille tarkoitettua omaa tilaa, jossa liikuntaa pääsee harrastamaan samanikäisten kanssa yhdessä. Jyväskylän kaupunki tarjoaa monenlaista maksutonta toimintaa nuorille, mutta mahdollisuutta matalan kynnyksen maksuttomaan liikuntaharrastukseen ei ole. Tällä hetkellä nuoret aikuiset kokevat, että jopa päihteet ovat edullisempia kuin liikunnnan harrastaminen. Halu liikkua löytyy, mutta Jyväskylän kaupunkia tarvitaan mahdollistamaan sen toteutus. Palveluiden tulee olla esteettömiä, jotta liikuntarajoitteiset eivät jää toiminnan ulkopuolelle. Liikuntapaikan sijainti keskustan läheisyydessä tekee siitä monille saavutettavan ja sisätilat mahdollistavat liikunnan harrastamisen myös talvella.
Aloitteeseen annettu vastaus: (kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.3.2022/31, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)
Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupunki tarjoaisi maksutonta liikuntatilaa ja palveluita 20–29-vuotiaille nuorille. Palvelujen toivotaan olevan esteettömiä, jotta myös liikuntarajoitteisten toimintaan osallistuminen olisi mahdollista. Aloitteessa todetaan, että kaupunki järjestää nyt maksutonta toimintaa alle 20 – vuotiaille, mutta yli 20-vuotiaille niitä ei ole. Yli 20- vuotiaiden maksuttomat palvelut nähdään keinona tukea vähävaraisten nuorten liikkumista ja sitä kautta fyysistä ja psyykkistä sekä sosiaalista hyvinvointia.
25.2.2021 Tilustien leventäminen, tienviitta Pehtorintielle
Vetoomus Jyväskylän kaupungille
Me allekirjoittaneet vetoamme Jyväskylän kaupunkiin, Kortepohjassa sijaitsevan Tilustien leventämiseksi, sekä tienviitan saamiseksi Pehtorintielle. Tilustie on todettu hankalaksi, jopa vaaralliseksi sen kautta kulkevan raskaan liikenteen ja henkilöauto liikenteen vuoksi.
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.
15.2.2021 Aurauskäytännön muutos pienkaduilla ja liittymissä
Ehdotan että kunta / kaupunki muuttaisi aurauskäytäntöjä siten että liittymiin ei jäisi valleja (ei yleisillä eikä pienkaduilla)
Velvoitetaan aurautuskilpailuissa mukana olevilta sivulevyn käyttöä Aurassa. liittymien kohdilla jotta kadulta tuleva lumi ei purkautuisi liittymien kohdalle tukkien ne. Yksityisiltä ihmisiltä, talojen omistajilta vaaditaan pitämään lumensa omissa pihoissaan. Samaa pitää vaatia myös kunnalta jotta eivät auraa ja tuki yksityisten liittymiä lumillaan. Yhdenvertaisuusperiaate kuntoon.
Esim. Polanteen poistojen yhteydessä ei tarvitsi käyttää niin paljon ” pyöräkuormaajaa siirtelemään valleja.
Auran sivulevyjä voitaisiin kokeilla ainakin ja sen voisi sitten tulosten selvittyä ottaa yleiseen käyttöön. Eli levy lasketaan alas liittymää ennen eitteivät auralumet purkaudu tukkimaan liittymää
Kustannukset minimaalliset hyötyihin nähden eikä se nostaisi uskoakseni yksikköhintoja kovinkaan paljon eikä hidastaisi merkittävästi kokonaisaikaa.
Kilpailutus kyllä hoitaa hinnat kohdilleen
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 15.3.2022/54, Kunnossapitopäällikkö, Timo Tillgren)
Jyväskylän kaupungin katuverkolla lumen aurausta tehdään kuorma-autoilla, tiehöylillä, pyöräkoneilla, taajamakoneilla ja traktoreilla. Talvikunnossapitotöissä on kalustoa yhteensä noin 65 yksikköä. Aurauksien yhteydessä kiinteistöjen liittymiin jää valitettavasti lunta, jonka poistaminen kuuluu lain mukaisesti kiinteistöjen vastuulle. Polanteen poiston yhteydessä kaupunki kuitenkin puhdistaa liittymät konetyön tarkkuudella.
Kiinteistöjen tonttiliittymien leveyksien kasvattaminen ja lukumäärien luvatonkin lisääminen on aiheuttanut lumitilan kriittisen vähenemisen, mikä entisestään lisää tonttiliittymiin jäävän lumen määrää.
Markkinoilta on saatavana useita eri auramalleja. Väyläverkoston aurauksissa vaaditaan auralta hyviä lumen heitto-ominaisuuksia, joilla pystytään varmistamaan väylän avoimena pysyminen. Aurat, joissa on lumenkeräilyyn kehitettyjä ominaisuuksia soveltuvat parhaiten mm. kiinteistöjen pihojen hoitoon. Talvihoitotöissä joudumme siis aurauskaluston osalta tekemään valintoja, jotta tavoiteltu aurauksien laatutaso saavutetaan.
Lumistoppareita on saatavana eri toimittajilla. Jälkiasennettuna versiona lumistoppari aiheuttaisi lisäkustannuksia ja muodostaisi kalustoon kohdan, joka lisäisi kalustorikkoja ja sitä kautta myös kustannuksia. Varsin todennäköistä on, että kaikkiin käytössä oleviin auramalleihin ei ole edes mahdollista sitä jälkiasenteisena laittaa. Kalustolta vaaditaan myös riittävä määrä hydrauliikan- ja sähkönohjauksen valmiutta, jota vanhemmista peruskoneistamme tuskin valmiina löytyy.
Konerikkotilanteissa puhdistamattomia liittymiä jouduttaisiin auraamaan korvaavalla kalustolla, jota ei aina välttämättä olisi saatavilla ja joka myös lisäisi kustannuksia.
Tontinomistaja vastaa tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta sisältäen aurausvallin poistamisen liittymästä. Jyväskylässä on n. 16 000 kpl kiinteistöjä ja osalla niistä on kaksi tai jopa useampia liittymä. Jos kaikista liittymistä poistettaisiin aurausvallit, tarkoittaisi se arviolta 10-20 kalustoyksikön lisäystä talvikunnossapitoon. Nykyinen alan markkinatilanne huomioiden noin suuren kalustomäärän lisäys aiheuttaisi suuria saatavuusongelmia. Jyväskylän kaupungin liikenne-ja viheralueet palvelualue ei ole esittämässä kiinteistöille lakisääteisesti kuuluvien palveluiden siirtämistä kaupungin vastuulle.
15.2.2021 Jyväskylän hiihtoladut ja ulkoilureitit monikäyttöisiksi
Kaikki liikkuminen on tärkeää
Kesäisin luonto tarjoaa Jyväskylässä rajattomat mahdollisuudet ulkoiluun ja maastopyöräilyyn. Talven tultua lähes jokainen maastoreitti tai polku muutetaan hiihtoladuksi ja kielletään laduilla kaikki muu paitsi hiihtäminen. Hiihtäjien tuskan ymmärtää talvien vähälumisuudella (paitsi kuluva talvi) ja lyhyydellä, heidänkin tulee voida harrastaa. Tämä ei silti saa tarkoittaa sitä, että kävelijät, koiranulkoiluttajat, maastopyöräilijät ja muut ulkoilijat jäisivät vähemmälle huomiolle tai jopa ilman mahdollisuutta liikkua luonnossa. Pelkät auratut kävelytiet eivät korvaa luonnon keskellä liikkumista. Ehdotan, että Jyväskylä ottaa oppia ja mallia sekä toteuttaa saman kuin moni muu kaupunki, joissa on ymmärretty, että luontoon mahtuvat kaikki, ja liikkuminen on kaikkien etu.
Moni kaupunki on muuttanut ulkoilureittinsä (ainakin osittain) monikäyttöisiksi. Sen pystyy toteuttamaan hiihtolatujen osalta helposti. Tuodaan ladut lähemmäksi toisiaan, keskelle jää edelleen luisteluhiihtäjille tilaa luistella ja latujen ulkoreunoille jää tilaa kävelyyn, koirien ulkoiluttamiseen ja pyöräilyyn. Joissakin kaupungeissa on myös sallittu fatbikella ajaminen latujen luisteluosuudella. Fatbiken leveä 4-5 tuumainen rengas ei uppoa lumeen, eikä vahingoita luistelualuetta. Latujen päällä ei tietenkään saa ajaa.
Latureitistöjen muuttaminen monikäyttöisiksi on edullisempaa ja helpommin ylläpidettävää, kuin erillisten vain pyöräilyyn tarkoitettujen reittien. Siinä tulee hieman vaivaa enemmän mutta säästyy aikaa. Tämä myös palvelee kuntalaisen tarpeita paremmin.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 12.5.2021/49, toimialajohtaja Eino Leisimo)
Ulkoilureittien monikäyttöisyys tai talvikävelyreitit nousee aiheena esille aika-ajoin talvisin kun hiihtokausi on päässyt vauhtiin. Ulkoilulajeja ja -tapoja on useita ja eri lajien harrastajien toiveena on päästä myös käyttämään ulkoilureittejä mulla tavaoin kuin hiihtäen. Reittien muuttaminen monikäyttöisiksi ei kuitenkaan ole haasteetonta ja niiden toimivuus käytännössä on ongelmallista.
Maastohiihtoväylän leveys on oltava yksisuuntaisena vähintään noin neljä-viisi metriä ja kaksisuuntaisena noin viisi-kuusi metriä leveä, jotta reitti on toimiva hiihtokäytössä. Luistelualueen kaventaminen ei ole monin paikoin teknisestikään mahdollista, koska latukoneen työskentelyleveys asettaa rajat kun ladut ajetaan kahteen suuntaa. Jyväskylässä väylät eivät ole niin leveitä että reunaan mahtuisi erillinen ulkoiluväylä muulle liikkumismuodolle niin kuin kuntalaisaloitteessa esitetään. Ainoastaan Laajavuoren rallipolku on osin riittävän leveä. Laajavuoressa kunnostettiinkin kokeiluluontoisesti talvimaastopyöräreitti talvella 2020, joka kulki osan matkaa rallipolkua pitkin hiihtolatuväylän rinnalla. Leveän väylän reunaan pakattiin erillinen pyöräilyväylä ja vieressä kulki normaaliin tapaan kaksisuuntainen hiihtoväylä. Kokeilu todettiin toimimattomaksi ja siitä luovuttiin ensimmäisen talven jälkeen ja maastopyöräreitti linjattiin kulkemaan eri reittejä latujen kanssa. Ongemaksi koitui se, että pyöräily leivisi kuitenkin luisteluhiihtoväylän puolelle aiheuttaen rakenteen rikkoutumista. Se myös mahdollisti vakavien vaaratilanteiden syntymistä mäkisessä maastosssa, jossa hiihtäjien nopeudet nousevat koviksi.
Tilanne, jossa eri vauhtia ja eri tyyppisesti liikkuvat ulkoilijat liikkuisivat samalla väylällä, ei ole toivottaavaa. Eri tyyppisesti liikumisella tarkoitetaan esimerkiksi liikkumisen suoraviivaisuutta. Luisteluhiihtäjä etenee hyvin suoraviivaisesti eteenpäin, etenemisvauhdista riippumatta. Myös luisteluhiihtoväylän kapeus rajoittaa hiihtäjän liikkumista sivuttaissuunnassa ja myöskään rinnakkain hiihtäminen ei ole mahdollista. Maastopyöräillessä pyöräilijän liikkuminen voi olla enempi sivuttaissuuntaistakin, yleensä sitä enempi mitä hiljaisempi on vauhti, tasapainon ylläpitämisen vuoksi. Luistelyväylän leveys mahdollistaa myös rinnakkain pyöräilemisen. Myös koiranulkoiluttajan liikkuminen koirineen on poukkoilevampaa. Lisäksi mainittujen liikkumismuotojen harrastajien liikkumisnopeus eroaa suuresti hiihtovauhdeista.
Aloitteessa esitetään että fatbiken leveä rengas ei uppoa lumeen eikä täten vahingoita luistelualuetta. On totta, että kovimmilla pakkasilla kun luistelualueen pinta on tarpeeksi kova, tätä ei tapahdu. Ongemaksi muodostuu kuitenkin suojakelit, jolloin rengas voi jättää painauman väylälle. Jos reitti on myös pyöräilyyn sallittu voi siellä pyöräillä myös kapeammilla renkailla, jotka upottavat syvemmälle. Jo pienemmätkin etenkin etenemissuunntaan olevat renkaanpainaumat vaikeuttavat luisteluhiihtoa oleellisesti. Luisteluhiihdossa hiihtäjä on lähes jatkuvasti vain yhden kapean suksen päällä ja riippuen hiihtäjät taitotasosta, kuntotekijöistä, vallitsevasta keliolosuhteesta tai maaston muodosta, voi vauhdit kasvaa kovaksi.
On olemassa perustelunsa sillä, miksi luisteluhiihtoväylät kunnostetaan sellaisiksi kuin ne ovat eli mahdollisimman tasaiseksi, sopivan napakaksi muttei liian kovaksi. Ne tehdään vain luisteluhiihdon harrastamista varten, aivan kuten muutkin lajisuorituspaikat tiettyä harrastamista varten.
Täytyy myös muistaa, että reitin kunnossapitäjä vastaa myös sen turvallisuudesta. Näiden asioiden vuoksi yhteiskäyttöreitit heikentäisivät oleellisesti hiihdon harrastamista sekä kaikkien väylällä liikkuvien turvallisuutta. Maastopyöräily ja kävely voisivat sopia keskenään samalle reitille, mutta hiihto on merkittävästi erilainen liikuntamuoto. Jotta myös pyöräilyn sallivia yhteiskäyttöreittejä voisi ottaa suuremmissa määrin käyttöön, ensimmäiseksi tulisi ainakin sellaiset lähtökohdat reitille täyttyä kuin lähes tasainen, hyvin pienillä korkeuseroilla oleva valaistu reitti sekä yksisuuntainen kiertosuunta.
Maastohiihtokausi luonnonlumilla kestää pisimmillääkin vain noin kolme-neljä kuukautta ja nykytalvina usein vielä lyhyemmän aikaa. Tuona lyhyenä aikana on pystyttävä tarjoamaan hyvä hiihto-olosuhteet. Maastohiihtoa ei voi viedä muuale, mutta pyöräily ja kävely onnistuu kaupungin lukuisilla hyvin ylläpidetyillä kevyenliikenteen väylillä, olkoonkin että ne eivät kulje metsissä.
Eri paikkakunnilla on lähdetty kokeilemaan erilaisia yhteiskäyttöreittejä, mutta niiden kokeilu on vielä varsin marginaalista koko Suomen reitistömäärään nähden. Tilannetta kuitenkin on syytä seurata ja kehittää reitistöjä tarpeen mukaan. Muutokset täytyy kuitenkin tehdä harkiten ja kokonaisuus huomioon ottaen.
Aloitteen tekijä on oikeassa siinä että yhteiskäyttö-, talvipyöräily- tai talvikävelyreiteille löytyisi runsaasti käyttäjiä, ja onkin totta, että luonnossa ulkoiluun olisi hienoa pystyä tarjoamaan reittejä jokaiselle liikkumismuodolle. Maastohiihto ei kuitenkaan ytheiskäyttöreiteille sovi suuremmissa määrin ja muiden liikuntamuotojen yhteiskäyttöreittien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito vaatii merkittämivä lisäresursointeja. Tällä hekellä kaupungissa on toiminut erillinen talvimaastopyöräreitti Laajavuoressa, sekä lyhyet hiihtäjien ja kävelijöiden yhteiskäyttöreitit Kangaslammen ympäri, Touruvuoren vesitornin lenkki sekä reittiosuus Kypärämäessa Pyssymiehenkadun ja Mäkituvapolun välillä.
8.2.2021 "Norjalainen hiihtomaa-alue" Halssilan Hiihtomaahan
Halssilan Hiihtomaa-alueen kehittämiseksi esitän seuraavaa:
Muokataan lähempänä kotaa olevaa mäkialuetta "Norjalaisen hiihtomaan" tyyliin (malleja löytyy!), jossa lapset ja nuoret voisivat SUKSILLA laskea erilaisin tekniikoin mäkeä. Mäenlaskurinteeseen pystyisi tekemään pienen hyppyrimäen maanmuokkauksen avulla, syöksylaskua varten Paana-koneella vai latu-urat huipulta alaspäin - (on useana talvena ollutkin) sekä "aalto- ja urku" -ladut ja halsterit siihen tasaiselle. Hyödynnettäisiin lumenkaatopaikan kuljetuksia niin, että puhdasta lunta voisivat kuorma-autot kipata mäkien jne. muokkaamiseksi jo alkutalvesta. Ei tarttisi odotella puolta talvea, sataisiko lunta riittävästi. Saataisiin rinteestä houkutteleva! (Tarvittavat maanmuokkaukset voisi tehdä jo kesällä/syksyllä.)
ps. aloitteenlaatijaan saa olla yhteyksissä - olen valmis ideoimaan mäkeä;)
Aloitteeseen annettu vastaus: (kulttuuri- ja liikuntalautakunta 9.6.2021/51, toimialajohtaja Leisimo)
Halssilan hiihtomaa on toiminut hiihdon ja mäenlaskun opetuspaikkana yhdessä pulkkailun ja muun talviulkoilun yhteiskäytössä noin 30 vuoden ajan. Alue saatiin aikanaan ulkoilukäyttöön maankaatopaikan maisemoinnin jälkeen. Hiihtomaa- alue suunniteltiin Norjanlaisen Ski lek -toimintamallin mukaisesti niin, että alueella on hiihdon opetukseen soveltuvat opetusladut ja laskumäet erilaisine harjoitusmuotoineen, kuten esimerkiksi urku- ja aaltoladut.
Syksyllä 2020 alueelle toteutettiin kehittämissuunnitelma. Suunnitelmaan saatiin valtion avustusta, jonka avulla aluetta tullaan kehittämään ja kunnostamaan vuoden 2021 aikana. Suunnitelmissa on kunnostaa suksilla harjoitteluun tarkoitettua aluetta pitkälti samaan tapaan kuin aloitteen tekijä on esittänyt kuntalaisaloitteessaan. Laskumäkiä muokataan kesällä niin, että ne soveltuvat jatkossa paremmin hiihdon opetukseen sopivaksi. Loput muokkaukset tullaan tekemään talviaikaan lumella. Lisäksi suunnitelmana on toteuttaa latulenkki hiihdon opettamista ja lasten hiihtämistä varten. Vanha alue, jossa esimerkiksi halsteri on ollut, tullaan jättämään samaan käyttöön.
Alueelle rakennetaan erilaisia kesäkäyttöön sopivia aktiviteetteja, jotka soveltuvat myös kuntoiluun ja leikkisämpäänkin menoon. Pysäköintialuetta on myös tarkoitus laajentaa.
Hiihtomaan viereiselle liikenne– ja viheralueiden lumenkaatopaikalle tuotava lumi aurataan kaava-alueelta, eikä se likaisuutensa vuoksi sovellu käytettäväksi hiihtotoimintaan.
17.1.2021 Mopomiitti-alue
Jyväskylän nuorten toiveena on pitkään ollut erillisen mopomiitin sallima alue, jossa voisi ns. suljetulla alueella päristellä mopoilla, ei kevytmoottoripyörillä!
Ehdotuksenani on alue Viherlandian ja Kammin välisellä entisen Ruusunsen linnan alue. Kyseiselle kaupungin omistuksessa olevalle tontille mahtuisi käsittääkseni mopoilualue. Maanmuokkausta se hieman vaatii ja asfaltoinnin. Lähistössä ei ole asuinrakennuksia, jolloin meluhaittaa asumiselle ei koituisi liiallisesti, sillä aluetta ympäröivät rakennukset Kammi, Viherlandia ja Rauhalahden voimalaitos.
Vaajakosken alueella mopojen korjaus- ja rasailuun sopiva paikka olisi Vaajakummun koulun alapihan alue + käsityöluokka/autotalli. Palkattaisiin vetäjä, jolla homma ja motivaatio hanskassa.
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.
17.1.2021 Leppälahden leirikeskuksen henkiin herättäminen
Jyväskylän kaupunki on suuressa viisaudessaan lakkauttanut Leppälahden leirikeskuksen toiminnan vuosia sitten.
Mielestäni se kuuluu epäonnistuneiden ja suurten munausten päätöskoriin. Ehdotan, että aluetta kunnostettaisiin lasten ja nuorten käyttöön rakentamalla ranta-alueelle jo suunnitellun huoltorakennuksen (rakennuspiirrokset on kaupungillakin tallessa) sekä tekemällä tarvittavan vesi- ja viemäröintiyhteyden, joka myös on siinä lähimetrien etäisyydellä jo nyt.
Alueella ovat tallessa sähkölämmitteiset majoitusmökit noin 50 hengelle, vaikka ne oli aikoinaan tarkoitus sieltä kuljettaa pois. Herätetään alue henkiin ja tuetaan & lisätään kasvavien nuorten henkistä hyvinvointia ja luontosuhdetta. Huonoja päätöksiä voi muuttaa tekemäälä parempia päätöksiä!
Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.
12.1.2021 Suojatie Vehkakadun yli
Savelan S-Marketin parkkialueelle on maalattu jalankulkijoille suojatie marketin ulko-ovelta Vehkakadun jalkakäytävän reunaan asti. Tällä turvataan asiakkaiden turvallinen liikkuminen autojen seassa. Esitän, että tämän suojatiemerkinnän jatkeeksi rakennetaan korotettu suojatie Vehkakadun yli.
Perusteet:
Laajavuorentie 6 ja 12, sekä Vehkakatu 10 ja 12 asukkaat kulkevat nykyisin S-Markettiin jalkaisin keskeltä Vehkakatua. Nykyiset suojatiet sijaitsevat sekä Vehkakadun ja Vehkakujan risteyksessä että Vehkakadun ja Laajavuorentien risteyksessä. Näitä suojateitä eivät aloitteessa mainittujen talojen asukkaat käytä, vaan menevät kauppaan lyhintä reittiä alueella sijaitsevan Savelan parkin pysäköintialueen liittymästä. Rakennettava korotettu suojatie tulee luonnollisena jatkeena kaupan pihalla olevalle suojatiemerkinnälle eikä aiheuta ongelmia autolla tapahtuvalle liikennöinnille. Aloitteella parannetaan oleellisesti kaupassakäynnin turvallisuutta ja opastetaan asukkaat oikeanlaiseen liikennekäyttäytymiseen.
Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 25.10.2022/229, liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppila)
Uusia suojateitä suunnitellaan tarkoin harkiten, suojateiden liiallinen määrä ja tiheys heikentävät niiden tehokkuutta. Vehkakadulla on 40 metrin päässä olemassa oleva korotettu suojatie Vehkakujan risteyksessä. Suojatiet pyritään toteuttamaan pääsääntöisesti risteyksiin, jolloin autoilijoiden tarkkaavaisuus on korkeimmillaan ja ajonopeus alhaisempi.
Uudelle suojatielle ei ole riittäviä perusteita, eikä suojatietä toteuta.