Kuntalaisaloitteet 2020

23.11.2020 Kuokkalan terveyskeskuksen säilyttäminen

Kuokkalan terveyskeskuksen erittäin hyvin toimivat palvelut ollaan siirtämässä Kyllön mäelle, uuteen sairaalaan.

Jo nyt on selvää, että uuden sairaalan tilat ovat täysin riittämättömät suunniteltuun toimintaan.

Kuokkalan alueella asuu paljon iäkästä väkeä, joille oma terveyskeskus on mahdollistanut itsenäisen kotona asumisen.

Kulkuyhteydet alueelta Kyllön mäelle ovat huonot. Tämä johtaa vahvasti siihen, että paikalle mennään omalla autolla. Entä parkkipaikat, niitäkään ei tule tarpeeksi.

Esitän, että Kuokkalan terveyskeskuksen lopettamispäätös otetaan uudelleen käsittelyyn tavoitteena turvata palvelut omalla alueella.

Aloite lähetetty valmisteltavaksi

______________________________________________________________________________________________________

18.12.2020 Taiton polun nimeäminen Mäki-Matin perhepuistoon

Olin useita vuosia mukana Jyväskylän Kunnalliset Eläkeläiset ry:n toiminnassa ja lupasin yhdistykselle, että kun jokunen vuosi on kulunut kotiseutuneuvos Taito Mörkin (1922 - 2005) poismenosta, niin laitan vireille yhdistyksen jäsenten erään toivomuksen. Nyt on se aika, kun Taiton kuolemasta on kulunut jo 15 vuotta.

Taitohan asui useita vuosikymmeniä Mäki-Matin kaupunginosassa, viimeksi Välikadulla ja hän työskenteli varastonhoitajana Syrjälässä, entisen paloaseman läheisyydessä Lähes päivittäin hän kulki kaupungintalolle nykyisen Mäki-Matin leikkipuiston läpi polkua, mikä sijaitsee Voinmaankadun ja Oikokadun välillä, sivuten Norssin tonttia. Yhdistys toivoo, että polku nimettäisiin "Taiton poluksi".

Kotiseutuneuvos Taito Mörkin ansiot selviävät parhaiten "Taito Mörkin Rahaston SKR" sivuilta, mutta totean lyhyesti, että hän perusti Könkkölässä sijaitsevan "Jyväskylän Kunnallistekniikan museon", oli innokas postimerkkien ja rahojen kerääjä, Keski-Suomen Numismaatikot ry:n perustajajäsen ja hänen "Klassinen Suomi" kokoelmansa kuuluu KeskiSuomen Filatelistiseuran menestyneimpiin kokoelmiin. Taito Mörk valokuvasi useiden vuosikymmenien ajan kotikaupunkinsa näkymiä ja keräsi yli 3 000 kuvaa käsittävän diasarjan "Vanhaa Jyväskylää".

Esitän kunnioittaen, että arvoisa kaupunginhallitus nimeää edellä esittämäni polun "Taiton Poluksi". Esitystäni puoltavat sekä Keski-Suomen Filatelistiseura ry että Keski-Suomen Numismaatikot ry.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

14.12.2020 Vaajakosken nuorisotilojen ja nuorisotoiminta

Vaajakosken nuorisotilojen toiminnan puolesta haluamme vedota päättäjiin. Nuorilla on oikeus tilaan, jossa heitä odottaa lämmin ja turvallinen ympäristö. Nuorisotilat edustaa paikkaa johon nuori voi mennä omana itsenään tapaamaan ystäviää, "hengailemaan" tai keskustelemaan luotettavan ammattitaitoisen aikuisen kanssa. Ohjaajilla on positiivinen vaikutus nuoriin. Heitä on helppo lähestyä ja kertoa erittäinkin luottamuksellisia asioita. Nuorisotilat järjestää toimintaa ja tapahtumia, jolla on kauas kantoiset positiiviset vaikutukset nuoriin.
Haluamme myös vedota Nuorisolakiin, (1285/2016) joka säätää kunnan/kaupungin vastuusta edellytyksien luomisesta paikalliselle nuorisotyölle ja -toiminnalle, järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja. Tilojen pois viemisellä on erittäin negatiiviset vaikutukset. Kaikilla nuorilla ei ole mahdollista kulkea muihin tiloihin, jolloin nuoret tulevat viettämään
aikaansa epäsopivissa paikoissa. Korona virus on myös tuonut omat haasteensa vieden nuorten vanhemmilta työpaikat ja tuoden tilalle lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia. Kaikilla nuorilla ei ole tilanteen vallitessa turvallinen koti ympäristö. Esitämme, että kunta/kaupunki ei vie nuorilta Vaajakosken nuorisotiloja.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Sivistyslautakunta 27.1.2021/3, nuorisopäällikkö Katariina Soanjärvi)

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta hyväksyi 16.12.2020 kokouksessaan kasvun ja oppimisen käyttötaloussuunnitelman vuodelle 2021. Vuoden 2021 käyttötaloussuunnitelma ei sisällä nuorisotilojen lakkauttamisia Korpilahdella, Tikkakoskella tai Vaajakoskella. Sitä vastoin nykyisestä Säynätsalon nuoriso- ja asukastilasta luovutaan kesällä, kun alueen uusi nuorisotila avataan Keljonkankaan yhtenäiskoulun yhteyteen elokuussa 2021.
Vuoden 2021 aikana tarkastellaan nuorisopalvelujen henkilöstötarvetta siten, että henkilöstömenoista saadaan tarvittavat säästöt. Henkilöstötoimenpiteiden vaikutus on noin kaksi henkilötyövuotta.
Nuorisopalveluissa on käynnissä nuorisotilaverkon päivitystyö yhdessä Jyväskylän Tilapalveluiden kanssa. Edeltävä nuorisotilaverkon päivitys on tehty vuonna 2010. Päivitystyön yhteydessä tarkastellaan Jyväskylän nuorisopalveluiden tilatarpeet tuleviksi vuosiksi. Tähän päivitystyöhön liittyy myös nuorten osallistaminen Nuorisolain (2016) mukaisesti. Nuorisotilaverkon päivitys valmistuu vuoden 2021 aikana.

10.12.2020 Tikkakosken nuorisotilojen toiminnan jatkumisen puolesta

Tikkakosken nuorisotilojen toiminnan jatkumisen puolesta, Kuntalain 22 §:n (410/2015, Finlex) mukaan kuntalaisilla ja palvelun käyttäjillä tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Ystävällisesti pyydämme teiltä uudelleen arviointia, Tikkakosken nuorisotilojen/-toiminnan lopettamisesta vedoten Nuorisolakiin (1285/2016) joka säätää kunnan/kaupungin vastuusta edellytyksien luomisesta paikalliselle nuorisotyölle ja -toiminnalle, järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja. Lain tavoitteena on (olosuhteet huomioonottaen) edistaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, sekä kykyjä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa tukien nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista samoin kuin nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Näiden tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen sekä monialainen
yhteistyö. Olosuhteet huomioon ottaen, onko nyt oikea aika lähteä tekemään säästötoimenpiteitä nuorison hyvinvoinnin kustannuksella? Viitaten Covid-19 pandemian mukanaan tuomiin
moninaisiin haasteisiin; muun muassa. työttömyyden kasvu, mielenterveys- ja päihdeongelmat. Koti, ei kaikille nuorille ole tällähetkellä epätietoisuuden vallitessa se turvallisin paikka, eivätkä kaikki koe osallisuutta kasvu- ja kehitysympäristössään. Nuorisotiloilla toimii ammattitaitoisia, turvallisia aikuisia. Nuorisotiloilla lapsi/nuori saa kokea aitoa kohtaamista, osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Nuoret odottavat ”nuokkaripäiviä”, monet luottavat ohjaajiin jo niin, että jakavat hyvinkin luottamuksellisia tietoja itsestään tms.
Perustuslain 6 § 3 momentti (Finlex) määrää, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma 2015-2020 on asettanut kehittämistavoitteiksi vuoropuhelun lisäämisen kaupungin ja asukkaiden välillä, osallisten mukaanottamisen suunnitteluun ja päätöksentekoon + ennakkoarviointimallin käyttöönotto, minkälaisia vaikutuksia nuorisotoiminnan lopettaminen Tikkakoskelta tuo meillekymmenen vuoden päästä?
Tätä pyydämme harkitsemaan tarkkaan myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, hyvinvoinnin lisäämiseksi päätöksiä tehdessänne. Nuosison tulee saada yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti em.palvelua kasvu- ja kehitysympäristönsä sijainnista huolimatta. Jokainen on tärkeä.
Tikkakosken asukkaat

Aloiteeseen on lisätty video. Se on katsottavissa kuntalaisaloite.fi palvelussa.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Sivistyslautakunta 27.1.2021/3, nuorisopäällikkö Katariina Soanjärvi)

17.11.2020 Laajavuoren ulkoilualueen kehitysehdotus

Laajavuoren ulkoilualueelle pitäisi saada reittejä, mielellään valaistuja, myös meille kävellen liikkuville. Nykyiset reitit on talvisin latuja joihin jalan liikkuvilla ei ole asiaa. Jotta me lenkkeilijät/juoksijat saisimme nauttia luonnon rauhasta omalla asuinalueella, pimeän aikaan myös arki-iltaisin, toivon että kehitätte Laajavuoren aluetta myös jalan kulkijoiden tarpeisiin.

Tämä on iso puute muuten niin kehittyvässä liikuntakaupunginosassa! Emme halua virkistyä pakokaasuissa kadun varsilla.

Aloite lähetetty valmisteltavaksi.

11.11.2020 Säynätsalon nopeusrajoitusten alentaminen tai hidastetöyssyt

Säynätsalossa siistitään metsäalueita ja korjataan tien pintoja, hyvä niin. Mutta miten saataisiin tolkku moporalliin ja ylinopeuksiin? Olisiko töyssystä ja nopeusrajoituksen alentamisesta apua?

Louhensalmen sillalta ajetaan "tuhatta ja sataa" Saaritielle eikä notkossa olevi autoja näe ennen kuin mäen päällä. Löylytien kohdalla on suojatie joka menee ojaan ja bussipysäkille. Nyt kun tien pinnat korjataan ja tehdään uudet maalaukset, niin voisiko suojatien saada myös Kaijansaaren ulkoilureitin parkkipaikan liittymän kohdalle? Siinä näkyvyys kumpaankin suuntaan on hieman parempi.

Aloite lähetetty valmisteltavaksi.

30.10.2020 Kaupungin keskustan nopeusrajoitusten alentaminen

Liikenneonnettomuuksien ja henkilövahinkojen vähentämiseksi keskustassa nopeusrajoitusten tulee olla 30kmh nykyrajoitusten sijaan. Taajama-alueiden liikennenopeuksien laskemisen katsotaan olevan kustannustehokas ja nopeasti toteutettava tapa lisätä niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin turvallisuutta. Alemmilla ajonopeuksilla
liikenneonnettomuudet vähenevät ja niiden seuraukset ovat lievempiä. Liikenteen nopeuksien alentaminen vähentää myös melua ja päästöjä.

Aloite lähetetty valmisteltavaksi.

28.10.2020 Oman äidinkielen opetusta ei saa lopettaa Jyväskylässä

Saate kunnalle

Hei, tämä asia vaikuttaa hyvin moneen jyväskyläläisperheen elämään, tasa-arvoisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten lasten kotiutumiseen. Oman äidinkielen oppitunneilla on valtava arvo myös sen takia, että se on järjestetty järjestelmällisesti koko kaupunginlla, eikä se aseta eriarvoiseen asemaan lapsia eri kaupungin osista. Se on kaiken muun lisäksi ennaltaehkäisevä toiminta, joka säästää tulevaisuuden kuluja (sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, työllisyys jne.). Kiitos, että välitätte kaikista kaupunkilaisista ja edustatte hyvin koko kaupunkia!

Arvoisat päättäjät,
Jyväskylän kaupunki aikoo tehdä päätöksen oman äidinkielen opetuksen lopettamisesta 1.8.2021 alkaen. Toteutuessaan päätös saattaisi tarkoittaa lasten kielellisten valmiuksien heikkenemistä ja syrjäytymisen vaaraa.
Me vanhemmat pyydämme Jyväskylän kaupunkia harkitsemaan kyseistä päätöstä seuraavin perustein. Oman äidinkielen merkitys on todella suuri ja siihen pitäisi satsata. On olemassa paljon perheitä, jotka eivät pysty opettaa omaa äidinkieltä lapsilleen. Monissa perheissä suomen kieli toimii pääkielenä, jolloin toisen äidinkielen opetustunti on melkein ainut paikka päästä käyttämään ja kehittämään toista kieltä. Oman äidinkielen säilyttämisestä ja edelleen kehittämisestä on myös apua suomen kielen oppimisessa. Oman äidinkielen opiskelumahdollisuus vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin ja kulttuuri-identiteettiin. Monet maahanmuuttajataustaiset lapset ovat syrjäytymisvaarassa ja oman äidinkielen opetus toimii ennaltaehkäisevänä toimena. Tulevaisuudessa tämä voi aiheuttaa lisää kuluja kaupungille muualla, kuten esimeriksi terveydenhuollossa, työllistymispalveluissa jne.
Mahdollinen ratkaisu lakkauttaa tai supistaa oman äidinkielen opetusta voi toki tuntua tarpeelliselta tässä taloudellisessa tilanteessa, mutta haluamme muistuttaa, että se linjaisi osaltaan kielipolitiikkaa ja vaikuttaisi olennaisesti lasten ja nuorten tulevaisuuteen ja osaamiseen. Lakkauttamisesta syntyvä säästö vuositasolla on auttamattoman pieni suhteessa menetykseen, kun kunta kustantaa vain 14% kieliopetuksen kuluista ja loput maksaa Suomen valtio. Sivistyslautakunnan onkin pikaisesti ratkaistava, millaiseen kielipoliittiseen näkemykseen edustamanne kaupunki sitoutuu. Jyväskylä on profiloitunut koko maailmalla dynaamisena opiskelijakaupunkina ja se maine kärsii, jos kieliopetukseen ja monikulttuurisuuteen ei satsata. Kaikki vaikutukset eivät tule näkymään heti, vaan tulevaisuudessa ja työelämässä.

Pyydämme päättäjät turvaamaan lasten ja nuorten oikeuden kieltenopiskeluun tehdessänne päätökset talouden tasapainottamisesta.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Sivistyslautakunta 28.4.2021/38, palvelujohtaja Tuija Rasinen)

Kuntalaisaloite opetussuunnitelman liitteen 3 mukaisen oman äidinkielen opetuksen järjestämisen puolesta jätettiin 2.12.2020. Aloitteen allekirjoitti yhteensä 681 kuntalaista ja 73 ulkopaikkakuntalaista. Kuntalaisaloitteen lisäksi kirjaamoon jätettiin ajalla 21.-28.9.2020 samasta asiasta 57 muuta kannanottoa. Näin ollen kantaa ottaneiden henkilöiden määrä nousee <1100 henkilöön.
Kannanotoissa painotetaan oman äidinkielen opetuksen tärkeyttä monin eri tavoin. Useimmissa kannanotoissa korostetaan opetuksen merkitystä monikielisen oppilaan identiteetin rakentumiselle, monikielisyyden, suomen kielen oppimisen sekä kotoutumisen edistäjänä sekä monikielisyyden merkitystä tulevaisuuden ja työelämän kannalta. Edelleen korostetaan oman äidinkielen vaikutusta vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistäjänä.
Sivistyslautakunta päätti kokouksessaan 8/2020, D/1268/02.02.00/2020, että se ei päädy perusopetuksen opetussuunniteman liitteen 3 mukaisen oman äidinkielen opetuksen lakkauttamiseen.
Edelliseen lisättäköön, että FCG Konsultointi OY:n tekemässä Jyväskylän kaupungin talouden sopetuttamisohjelmassa (Laesterä 2021, 88) nostetaan esiin oman äidinkielen opetuksen lakkauttaminen. https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/talousraportti2021.pdf

13.10.2020 Kankaanrannan sillan rakentaminen

Me allekirjoittaneet Tourulan kaupunginosan asukkaat kannatamme Kankaanrannan sillan rakentamista. Osa meistä on asunut tällä alueella jo ennen Kinakujan siltaa, joten tiedämme kokemuksesta, miten suurta parannusta ihmisten liikkumiseen sillan tulo merkitsee. Jo nyt, Kankaan alueen ollessa vasta rakennusvaiheessa, kevytliikenne Ailakinkadun
loppupäässä ja Matarakadulla on vilkastunut ja tuonut lisäpainetta Kinakujan sillalle, jonka liikenne on muutoinkin vuosi vuodelta lisääntynyt.

Kankaanrannan sillan rakentamista koskevat tavoitteet on asetettu lähes 10 vuotta sitten. Silta sekä siihen liittyvä baanasuunnitelma on sisällytetty varauksena yleiskaavoihin. Vuonna 2016 pidettiin Kankaanrannan sillan suunnittelukilpailu. Asemakaavoitus on ollut vireillä vuodesta 2017 lähtien.

Edellä mainitut toimenpiteet on tehty edistämään uuden kaupunginosan yhteyttä Jyväskylän keskustaan ja päinvastoin. Uusi silta avaisi luonnollisen kulkureitin keskustan suunnasta Kankaan lisäksi Seppälän teollisuusalueelle, minkä lisäksi yhteys helpottaisi Ailakinkadun varren asukkaiden liikkumista Alakaupungin puolelle. ”Silta ei vaikuta haitallisesti Tourujoen luonnonsuojelualueeseen eikä arvokkaimpaan osaan Tourujoen itärantaa”, kaupungin Kankaanrannan siltaa koskevassa vaikutusten arviointiraportissa todetaan.

Mielestämme arvio on oikea. Omat havaintomme Tourujokilaakson ympäristöstä ja eläimistöstä osoittavat, että Kinakujan siltakaan ei ole häirinnyt kaupunkimaista luonnonympäristöä eikä alueellamme esiintyvää runsasta eläimistöä. Lisäksi Kankaanrannan silta avaisi upean näköalan Jyväskylän komeimpaan kanjonimaisemaan ja luonnonsuojelualueelle tuoden näkymän myös Kankaan alueen päiväkodin, senioritalojen asukkaiden sekä liikuntavammaisten ulottuville.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 27.4.2021/84).

Kankaanrannan silta on osa Kankaan baanaksi nimettyä pyöräilyn pääreittiä. Pyöräilyn pääreitti on merkitty Kankaan osayleiskaavaan sekä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan karttaan 6 (Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen). Sillan suunnittelun pohjaksi on pidetty suunnittelukilpailu, jonka voittaja ratkesi vuonna 2016. Sillan toteuttaminen vaatii alueen asemakaavan muuttamisen. Asemakaavan luonnos vietiin kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn 15.5.2018, ja tällöin lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että uuden sillan rakentamiselle selvitetään vaihtoehtoinen ratkaisu.

Vaihtoehtoisina ratkaisuina tutkittiin neljää eri vaihtoehtoa. Ne ovat Tourujoen ylityskohdan mukaisesti nimettyinä: Kankaankatu, Kankaanrannan silta (uusi silta), Kinakuja ja Tourulantie. Vaihtoehtoja esiteltiin yleisölle vuonna 2020 - tällöin toteutettiin myös asukaskysely, johon vastasi reilut 1000 henkilöä. Eri vaihtoehtoja arvioitaessa näkemykset erosivat toisistaan voimakkaimmin Kankaanrannan sillan osalta. Lähes sata vastaajaa piti Kankaanrannan siltaa hyvänä vaihtoehtona, ja reilut 40 vastaajaa taas piti sitä huonona vaihtoehtona.

Vaihtoehdoista annetut kommentit jakautuivat vastaajien taustasta riippuen. Esimerkiksi aktiivipyöräilijät korostivat sujuvia ja nopeita yhteyksiä, osalle vastaajista ne eivät olleet niin tärkeitä. Osa oli huolissaan jalankulun turvallisuudesta Kinakujan ja Kankaankadun vaihtoehtojen osalta. Osa vastaajista oli huolissaan Tourujoen luontoarvojen heikentymisestä mahdollisen uuden sillan rakentamisen seurauksena.

Uuden sillan rakentaminen ratkeaa tulevassa kaavoitusprosessissa. Kaavan valmistelua jatketaan, kaava on tarkoitus tuoda uudelleen käsittelyyn syksyllä 2021.

7.10.2020 Maauimalan rakentaminen

Jyväskylä titureeraa itseään urheilukaupunkina ja täällähän on Suomen ainut liikuntatieteellinen tiedekunta. Mutta kesäisin kaipaisin maauimalaa ja lähes kaikista pikkuisenkin suuremmista kaupungeista semmoinen löytyy. Jopa Rauman kokoisessa pikkukaupungissa on maauimala, Espoossa ja Vantaalla useampi.

Ratauintia harrastavana on ihan eri asia uida altaassa, kesäksi laitetaan uimahallit kiinni ja moni uimari kärsii, kun ei ole allasta missä harrastaa lajiaan. Siispä pikaisesti toivoisi muutosta asian suhteen, luultavasti maauimala työllistäisi muutaman nuoren kesätyöläisenkin hoitamaan älyää kunnossapitoa.

Aloitteeseen annettu vastaus:
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 12.5.2021/49
Aloitteessa esitetään maauimalan rakentamista Jyväskylään. Aloitteen mukaan maauimala mahdollistaisi uintiharrastuksen altaassa kesän osalta, kun uimahallit ovat kiinni. Samalla se työllistäisi aloitteen mukaan muutaman nuoren kesätyöläisenkin.
Jyväskylän kaupunkien uimahallien aukioloaikoja on tarkennettu viime vuosina kesän osalta. Uimahallien kesän huoltosulut porrastetaan siten, että toinen uimahalli on aina auki. Tällöin ei synny tilannetta, jossa ei pääsisi ympärivuotisesti uimaan altaaseen.
AaltoAlvariin on kylpylähankkeessa suunnitteilla uusi 25m allas, jolloin allastilaa saadaan enemmän myös kuntalaisten käyttöön. Maauimalan toiminta rajoittuisi vain kesäkauteen ja edellä mainituilla asioilla saadaan mahdollistettua ympärivuotinen uintiharrastaminen. Maauimalan rakentaminen on suhteellisen kallista verrattuna hyötyyn, mitä siitä saadaan ja investointimenojen lisäksi se merkittävästi kasvattaisi myös liikuntapalvelujen vuosittaisia käyttötalousmenoja. Nuorten palkkaamisen osalta alle 18-vuotiaat eivät voi vastata toisen ihmisen hengestä (laki nuorista työntekijöistä) eli käytännössä ei olisi myöskään mahdollista palkata nuoria maauimalaan uinninvalvojiksi.
Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungilla ei ole suunnitelmassa toteuttaa maauimalaa Jyväskylään.

2.10.2020 Lisää liikuntaa kouluihin

Mediassa puhutaan paljon, että lapset eivät liiku tarpeeksi. Kaikki lapset eivät edes huomaa, että eivät liiku riittävästi. Olemme itsekin huomanneet, että kaksi tuntia liikuntaa viikossa on liian vähän. Osa oppilaista ei liiku myöskään vapaa-ajalla, koska heillä ei ole motivaatiota. Koulun tehtävä olisikin saada lapset kiinnostumaan liikunnasta, jotta he voisivat löytää oman vapaa-ajan harrastuksensa. Tämä vähentäisi elektroniikkalaitteiden turhvaa käyttöä ja lisäisi liikuntaa. Harrastusten ja ulkoilun kautta moni voisi saada myös uusia ystäviä. Toivoisimme että kouluihin saataisiin lisää liikuntatunteja.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(sivistyslautakunta 15.12.2021/104, palvelujohtaja Sami Lahti)

Kuntalaisaloite.fi-palveluun on 5.10.2020 luotu aloite liikunnan opetuksen määrän lisäämisestä kouluihin. Aloitteen tekijän mukaan kaikki lapset eivät liiku riittävästi ja koulussa annettavan liikunnan opetuksen määrä ei ole riittävä. Osa lapsista ei liiku myöskään vapaa-ajalla. Aloitteen tekijän mukaan koulun tehtävä olisi saada lapset kiinnostumaan liikunnasta, jotta he voisivat löytää siitä myös oman vapaa-ajan harrastuksensa.
Valtioneuvoston päättämässä valtakunnallisessa perusopetuksen tuntijaossa määritellään opetukseen käytetty aika eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken. Tuntijaossa ilmoitetaan oppiaineiden opetukseen käytettävät vähimmäistuntimäärät vuosiviikkotunteina. Yksi vuosiviikkotunti vastaa 38 oppituntia. Opetuksen järjestäjä päättää asetuksen pohjalta paikallisesta tuntijaosta. Valtioneuvoston asetuksen mukainen perusopetuksessa annettava liikunnan opetuksen vähimmäistuntimäärä on yhteensä 20 vuosiviikkotuntia. Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta on päättänyt paikallisesta tuntijaosta (18.12.2019). Tuntijaon mukaan liikuntaa opetetaan kaikille Jyväskylän kaupungin perusopetuksen oppilaille yhteensä 21 vuosiviikkotunnin verran perusopetuksen aikana. Perusopetuksen liikuntatunti on sekä opetussuunnitelman mukainen kouluaine että liikunnallisen elämäntavan opettamisen peruspalvelu. Koulujen liikunnanopetuksen lähtökohtana ovat opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on motoristen perustaitojen sekä tiettyjen liikuntataitojen oppiminen, jotka mahdollistavat liikunnan monipuolisen harrastamisen myös aikuisena.
Liikunnan opetuksen lisäksi Jyväskylässä lasten ja nuorten liikkumista edistetään koulupäivän aikana ja vapaa-ajalla myös muilla tavoin. Liikuntasuositusten mukaisesti perusopetusikäisen tulisi liikkua 1-2 tuntia päivässä.
Jyväskylän perusopetuksen kaikki koulut ovat mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu –hankkeessa, jossa liikunnallisia toimintoja tuodaan opetuksen tueksi oppi- ja välitunneille sekä koulupäivän jälkeiseen aikaan. Tavoitteena on, että jokainen oppilas liikkuisi koulupäivän aikana yhden tunnin. Jyväskylän kaupunki sai valtakunnallisen Vuoden 2018 Liikkuva koulu -pääpalkinnon esimerkillisestä työstä koulujen liikunnallisen toimintakulttuurin rakentamisesta
Liikunnallisen elämäntavan opettaminen ja edistäminen edellyttää oppiaineen opetuksen lisäksi kouluilta myös muita palveluita ja toimintoja. Liikuntatuntien lisäksi Jyväskylän peruskouluissa on koulupäivien aikana runsaasti erilaisia liikuntaa lisääviä toimintoja. Koulupäivän aikaista liikunnalliseen elämäntapaan ohjaavaa toimintaa on kehitetty monipuolisesti. Tarjolla on polkuja niin tavoitteellisesti harrastaville kuin liikunnallisen elämäntavan ”vasta-alkajillekin”.
Jyväskylän kaupunki
Perusopetuspalvelut 29.11.2021
Liikkuvan koulun toiminnassa keskeistä on, että oppilaat istuvat vähemmän ja
liikkuvat enemmän. Oppitunneilla hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä,
välitunneilla on mahdollista liikkua omatoimisesti tai ohjatusti ja koulumatkat
tehdään omin lihasvoimin. Liikkuva koulu on välituntiliikuntaa, koulun kerhoja
sekä koulun liikuntatilojen ja –välineiden monipuolista hyödyntämistä, ohjatusti
tai itsenäisti liikkuen. Koulujen alueellinen yhteistyö tuo lisää
liikuntavaihtoehtoja ja tasa-arvoistaa oppilaiden liikuntamahdollisuuksia.
Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää oman toimintansa
näkökulmasta. Myös oppilaat pääsevät mukaan suunnittelemaan, päättämään
ja toteuttamaan uusia liikkumisen mahdollisuuksia.
Koulun kerhotoiminta tarjoaa mahdollisuuden maksuttomaan harrastamiseen
koulupäivän jälkeen. Kaiken ikäisille koululaisille tarjolla olevien kerhojen
lisäksi on kohdennettua toimintaa erityisryhmille. Jyväskylän koulut tekevät
yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa.
Oppilailla on mahdollista kokeilla erilaisia urheilulajeja ja kilpailla paikallisesti
myös muiden koulujen oppilaiden kesken. Lukuvuosittain järjestetään noin 30
oppilasurheilutapahtumaa lähes 15 lajissa ja kilpailutoimintaan osallistuu 4000
oppilasta. Yksilölajeista eniten liikuttavat yleisurheilu, hiihto, sulkapallo, uinti,
frisbeegolf ja maastopyöräily. Joukkuelajien suosiossa ovat futsal, jalkapallo,
salibandy ja jääpallo.
Oppilaiden liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi on Jyväskylän
perusopetuksessa laadittu palvelukartta niistä palveluista, joiden tavoitteena
on lisätä peruskouluikäisten lasten ja nuorten arkiliikuntaa, opettaa motorisia
perustaitoja sekä liikunnallista, terveyttä ja hyvinvointia edistäviä
elämäntapoja.
Koulupäivän aikaista liikunnallisuutta lisäävät perusopetuksen toiminnot:
- Liikunnanopetuksen tuntiresurssi
- Liikkuva koulu -toiminnot kouluilla (koulumatkat, välitunnit, pitkät
välitunnit, liikuntasalivälitunnit, välituntikilpailut, toiminnallinen
opettaminen jne)
- Luontokoulu
- Liikkuvat jälkkärit (aamu- ja iltapäivätoiminta)
- Liikuntakerhot
- Suomen harrastamisen mallin liikuntakerhot
- Alakoulujen liikuntaluokat (Keski-Palokka ja Tikka)
- Yläkoulujen liikuntapainotteiset luokat (Kuokkala, Palokka)
- Urheiluluokat (Kilpinen ja Viitaniemi)
Jyväskylän kaupunki
Perusopetuspalvelut 29.11.2021
- Yläkoululeirit/Jyväskylän Urheiluakatemia (kaikille avoimet ja 3 krt
lukuvuodessa)
- Kaupungin lukuisat oppilasurheilutapahtumat
- Teemaviikot (Esim. BeActive-viikko)
- Koulujen PT-toiminta
- Koulujen uinninopetus
- kuudesluokkalaisille kohdennettu uinnin lisäopetus
- KulttuuriKompassin kautta tarjotut liikunnalliset kokeilukerrat (esim.
Parkour, tanssi ja sirkus)
Vapaa-ajalle suunnatut liikuntapalveluiden matalan kynnyksen
liikuntakokeiluryhmät
- Liikuntapalveluiden tarjoama maksuton liikuntaneuvonta lapsille,
nuorille ja perheille
- Liikuntaveturi
- Liikuntalaturi
- Eritysryhmien liikuntaryhmät
Perusopetuksen aikana jyväskyläläisiä koululaisia ohjataan kohti liikunnallista
elämäntapaa myös muutoin kuin yksittäisten liikuntatuntien aikana. Jyväskylän
kaupungin perusopetuksessa kaikilla oppilailla on hyvät mahdollisuudet
omaksua liikunnalliset elämäntavat ja saada virikkeitä myös vapaa-ajan
harrastuksia varten.

30.9.2020 Pysäköintikielto Kaakkoiskaarelle Sarvivuoreen

Sarvivuoren Kaakkoiskaari on kapea katu, jonka varteen pysäköidyt ajoneuvot haittaavat tonteille kääntymistä ja lumiauran kulkua talvisin. Kadun kapeuden takia pysäköityjen ajoneuvojen ohittaminen on hankalaa ihan sulana vuodenaikanakin. Kaakkoiskaaren välittömässä läheisyydessä Sääkslahdentiellä on yleinen parkkipaikka, jonne on mahdollista
viedä sellaiset autot ja peräkärryt, jotka eivät omalle tontille mahdu. Ehdotan pysäköintikiellon asettamista Kaakkoiskaarelle.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 2.2.2021/2, katupäällikkö Tuula Smolander)

Kaupungille 1.10.2020 saapuneeksi kirjatussa kuntalaisaloitteessa Sarvivuoren Kaakkoiskaarelle ehdotetaan pysäköintikieltoa. Perusteluina todetaan, että kapean kadun varteen pysäköidyt ajoneuvot haittaavat tonteille kääntymistä ja talvikunnossapitoa. Kadun läheisyydessä Sääkslahdentiellä on yleinen P-alue.

Kaakkoiskaarelle on asetettu pysäköintikielto 20.11.2020.

25.9.2020 Kiertoliittymä Vaajakoskentien ja Kuokkalantien risteykseen

Ehdotan kiertoliittymän rakentamista Vaajakoskentien ja Kuokkalantien risteykseen. Kiertoliittymä helpottaisi varsinkin Rauhalahden voimalaitokselta tulevien ajoneuvoyhdistelmien pääsyä Vaajakosken moottoritielle. Kuorma-autoilla ongelma on Kuokkalantieltä tullessa, oikealta, Vaajakosken suunnasta, tulevien autojen näkeminen.
Vasempaan käännyttäessä, oikealta tulevaa liikennettä ei näe kuorma-auton ohjaamosta muuten kuin kääntämällä autoa viime hetkellä oikealle, osittain oikealle kääntyvien ryhmityskaistalle. Myös henkilöautoille risteyksen nykyinen muoto on hankala. Risteysalueella on runsaasti tilaa kiertoliittymän rakentamiseen ja se lisäisi selkeästi
liikenneturvallisuutta. Toivon että kiertoliittymän suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan välittömästi.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

5.10.2020 KUNTALAISALOITE

Vetoan että Libre FreeStyle sensoreiden käyttö laajennetaan Jyväskylän kunnassa tyypin 1. aikuisille diabeetikoille koko vuodeksi. Tällä hetkellä aikuiset diabeetikot, jotka eivät ole raskaana, saavat sensorit n. 32vko:ksi. Miksi aihe on niin tärkeä, että viimeisenä päivänä ennen budjettiriihtä kiirehdin teille viestin? Tällä hetkellä koko vuoden etuuden sensoreihin saavat lapset ja raskaana olevat.

Tyypin 1. diabetekseen sairastutaan tavallisesti nuorella iällä, syytä sairastumiseen ei tiedetä. Diabeteksessa haima ei toimi normaalisti johtaen siihen, että sokerin määrä veressä kohoaa. Verensokeria hallitaan tavallisimmin pistämällä insuliinia. Kas kummaa, verensokeritasoon vaikuttaa kuitenkin paljon muutkin asiat, joita emme aina voi laskea; liikunta, uni, hormonikierto, stressi, erilaiset rutiinit, sairastuminen, lihominen, laihtuminen… Verensokerin liika nousu ja lasku voivat aiheuttaa tokkuraisuutta, keskittymisvaikeutta, janoa, nälkää, aggressiivisuutta, väsymystä tai muita oireita. Pitkään korkealla olevat sokerit vaurioittavat hiljalleen verenkieroelimiä, munuaisia, näkökykyä, muistia, hermostoa ja pahimmillaan kooman. Hyvään tasapainoon pyrkiminen tai liika insuliini puolestaan herkästi lisäävät riskiä liian mataliin verensokereihin, jotka voivat johtaa vaikeisiin oireisiin: tärinä, kylmänhiki, keskittymisvaikeus, sekavuus – jopa tajunnan menetys.

Normaali verensokeri mitataan sormesta otetusta veripisarasta. Tapahtumaan tarvitaan mittari, liuskat, ja lansettikynä. Valmisteluineen tämä vie 1-2min ja vaatii esim. autolla ajaessa auton pysäyttämisen. Oikea-aikainen verensokeriarvo on ensiarvoinen tieto, joka määrittelee, kuinka diabetesta hoidamme. Se ei kuitenkaan näytä miten sokeri on pidemmän ajan aikana muuttunut tai mihin suuntaan se on menossa. Sensori puolestaan mittaa ja lukijalaitteen avulla saamme jatkuvaa tallennettua analyysia verensokerista, siitä mitä se on ollut ja siitä mihin suuntaan se on menossa. Sensori on iholla kiinni 2 viikkoa, ja mittaa kudoksesta sokerin ilman veripisaraa. Pienellä lukijalla saamme arvon pyyhkäisemällä sitä sensorin yli, ottaen ajastamme n. 2 sekuntia. Sensorin avulla pystymme hallitsemaan verensokeria sekä akuutisti että pidemmällä ajalla. Sensorista tavalliseen mittariin vaihtaminen on kömpelöä, kuluttaa sormenpäitä ja ennen kaikkea tekee normaaliarjesta ennustamattomampaa. Välillä tämä vanhanaikainen mittaustapa tuntuu suorastaan arvailulta, sillä verensokeri saattaa muuttua jopa 10 minuutissa kriittisesti erilaiseksi verrattuna mittaushetkeen. Kummalla tavalla mittaamalla menisit itse nukkumaan seuraavaksi 7-9 tunniksi?

Suomessa yhteensä 50 000. Monet kamppailevat perhe-elämän, työelämän ja opiskelun kanssa samalla kun verensokeritasapainon saavuttaminen vie itsessään paljon energiaa. Useat diabeetikot masentuvat. Sensori antaa kokonaisvaltaisen turvan, turvan mennä hyvin mielin nukkumaan, toimia riittävän hyvänä äitinä, jaksavana työntekijänä ja turvallisena kuskina. Rahallisesti mitattuna säästöt syntyvät sairaalapäivien vähenemisestä, työelämässä jaksavista työntekijöistä/veronmaksajista, hyvinvoivista perheistä.

vetoan teihin: tarvitsemme sensorit koko vuodelle. Tiedän että korona on tuonut haasteensa jokaiseen kuntaankin, mutta itse uskon, että vaikeina aikoina seistään heikompien puolella.

Osa tekstisisällöstä on poistettu verkossa julkaistavasta tekstistä, koska ko. kohdat sisältävät salassa pidettävää tietoa (Julkisuuslaki 24 § 25. kohta.)

Aloitteeseen annettu vastaus
(Sosiaali- ja terveyslautakunta 21.1.2021 palvelupäällikkö Kari Mastokangas)

Kuntalaisaloitteessa vedotaan Jyväskylän kaupungin FreeStyle Libre -sensoreiden jakelukäytänteiden laajentamiseen. Aloitteessa ehdotetaan jakelun laajentamista täysimääräiseksi koko vuodelle.

Jyväskyläläisten insuliinidiabeetikkojen osalta päätös verettömän sokeriseurannan aloittamisesta tehdään Käypä Hoito -suositukseen perustuvan tarveharkinnan perusteella Keski-Suomen keskussairaalassa tai Jyväskylän kaupungin terveyspalveluiden diabetesvastaanotolla normaalien diabeteskontrollien yhteydessä, jolloin potilas saa myös henkilökohtaisen ohjeistuksen, neuvonnan ja ohjauksen. Menetelmä on tarkoitettu niille 1-tyypin diabeetikoille, joilla verensokerin mittaaminen sormenpäästä on erityisen hankalaa. Näitä potilasryhmiä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Aikuisista soveltuvaan potilasryhmään kuuluvat lähinnä sellaisten ammattiryhmien edustajat, joissa verensokerin tarkka hallinta on erityisen tärkeä tai jotka eivät likaisen työn takia voi pistellä toistuvasti sormenpäitään. Hoitotarvikepalvelun raportoinnin mukaan Jyväskylässä on vuonna 2020 yhteensä 1142 1-tyypin diabeetikkoa, joilla FreeStyle Libre käytössä. Heistä 614 henkilölle FreeStyle Libre jatkuvaan käyttöön (26 sensoria/vuosi) ja 528 henkilölle osa-aikaiseen käyttöön (18 sensoria/vuosi).

Libren jakelun vuosittaisen laajentamisen edellytyksenä on Jyväskylän kaupungin talousarviossa vuosittain hyväksytty päätös seuraavan vuoden rahoitukselle. Vuoden 2020 hyväksyttyyn talousarvioon Librelle ei saatu rahoitusta, joten Libren jakelua ei voitu laajentaa lopulliseen muotoonsa. Vuodelle 2021 talousarviossa ei ole varattuna erillistä, korvamerkittyä määrärahaa tähän tarkoitukseen.

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitotarvikepalvelun FreeStyle Libren voimassa olevan jakelukäytännön mukaan 26 sensoria saavat ne, joille täysi vuosipaketti on myönnetty vuonna 2017 tai 2018. Kaikki muut kriteerit täyttävät ja Librestä hyötyvät 1-tyypin diabeetikot saavat käyttöönsä 18 sensoria 36 viikon seurantaan. Insuliinidiabeetikkojen omaseurantaan on käytettävissä edelleen monia muita verensokerin mittaamiseen tarvittavia välineitä. Kaupungin tavoitteena on turvata kaikkien insuliinidiabeetikoiden hoitotasapainon seuranta niiden taloudellisten resurssien puitteissa, jotka kulloinkin ovat käytettävissä. Jatkuva glukoosimittaus ei ole välttämätön verensokerin seurannan eikä hyvän tasapainon saavuttamisen kannalta, vaan sen rinnalla tai tilalla on mahdollista käyttää muita mittausmenetelmiä, jotka ovat käyttäjälle maksuttomia. Sensorointi ei myöskään sovellu kaikille insuliinidiabeetikoille.

16.9.2020 Jyväskylän TOURUJOKIVARSI METSO-metsiensuojeluohjelmaan!

Pelastetaan Tourujokivarsi METSO–ohjelmalla (julkaistu KSML:ssa 30.11.2016):

Ehdotan, että me luonnon monimuotoisuutta ja rauhaa arvostavat vastuulliset jyväskyläläiset ihmiset haemme yhdessä koko Tourujokivarren METSOon eli metsien suojeluohjelmaan.

METSOn keskeinen tavoite on pysäyttää metsälajien taantuminen. Taantumista voidaan tehokkaasti ehkäistä uhanalaisten lajien tiedossa olevien esiintymien suojelun kautta. METSOn avulla voidaan turvata lajiesiintymät, joissa ”lajin tarvitsema elinympäristö on laadultaan ja laajuudeltaan riittävä esiintymien säilymiseksi pitkällä aikavälillä tai se voidaan sellaiseksi
luonnonhoidolla kunnostaa”.

Elinympäristön laadun suhteen hyviä esiintymiä kutsutaan METSOn valintaperusteissa ”elinvoimaisiksi esiintymiksi”. Tourujokivarsi on edellä kuvatun elinvoimaisen esiintymän malliesimerkki. METSOn uudistetuista valintakriteereistä, joita Tourujokivarren metsikköjen kohdalla voidaan noudattaa, löytyy tarkempaa tietoa www-linkistä "Ympäristöministeriön
raportteja/17: Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen, METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025".

Uhanalaisten, silmällä pidettävien ja taantuvien lajien elinvoimaisia esiintymiä voitaisiin Tourujokivarressa kohdella "hellällä kädellä" kun kohdennetaan METSO-ohjelman toimenpiteitä (mm. virkistys- ja matkailunäkökulma).

Tourujoen puustoiset rannat, joissa elää useita uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläin- ja kasvilajeja, ovat erityisen arvokkaita ”METSO-laseilla” tarkasteltuna. Mielestäni Tourujokivarsi on I-luokassa valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten sekä silmälläpidettävien metsälajien esiintymien merkittävyyttä arvioitaessa (mm. liito-oravat, lepakot, saukot ym.)

Laitetaanko tuumasta toimeen ja haetaan www.kuntalaisaloite.fi -palvelun kautta TOURUJOKIVARSI METSOON -hankkeelle tarvittavat 2 %:n kannattajaäänet? Vapautetaan Tourujoki kaikista kahleistaan!

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

24.8.2020 Kannatatko yli 8-kerroksista täydennysrakentamista Jyväskylän ydinkeskustaan?

Jyväskylän kunnan tulee pikaisesti järjestää neuvoa-antava kansanäänestys Jyväskylän keskustan, ja erityisesti ydinkeskustan, ns. korkeasta rakentamisesta.

Äänestyskysymys voisi olla: Kannatatko yli 8-kerroksista täydennysrakentamista Jyväskylän ydinkeskustaan?

Katso alla tuoreen asukaskyselyn tulos (Viite: Kaupunkirakennelautakunta, Jyväskylän ydinkeskustan korkean rakentamisen linjaukset D/2705/10.02.02/2019):

- - "Kyselyyn saatiin yhteensä 232 vastausta. Palautteessa esiin nousi sekä korkeaa rakentamista puolustavia että vastustavia näkökulmia. Vastaajista yli 75 prosenttia piti keskustan täydennysrakentamista tärkeänä ja olivat sitä mieltä, että keskustaan sopisi nykyistä korkeampaa rakentamista. Vastaajat myös näkivät, että korkea rakentaminen on tai on
ainakin osittain vastaus keskustan asukasmäärän kasvattamiseen. Kaikki visiosuunnitelmat saivat enemmän positiivista kuin negatiivista palautetta ja eniten positiivista palautetta sai suunnitelma, jossa oli esitetty tehokkainta täydennysrakentamista. Avoimissa vastauksissa kannettiin huolta arkkitehtuurin laadusta ja jyväskyläläisen identiteetin
säilymisestä. Yleisesti korkea rakentaminen nähtiin toivottavana, mutta kuitenkin rajaten se ydinkeskustan ulkopuolelle. Palautteessa nousi selkeästi esiin yleinen toive rakentamisen rohkeudesta ja kunnianhimoisuudesta." - -

Edellä esitellyn tuoreen Jyväskylän kaupungin toteuttaman asukaskyselyn viesti oli hyvin selvä: "Yleisesti korkea rakentaminen nähtiin toivottavana, mutta kuitenkin rajaten se ydinkeskustan ulkopuolelle."

Ns. korkea rakentaminen vaatii pikaisesti kaupunginvaltuuston päätöksen, jossa määritellään, mille keskustan alueelle sallitaan korkeaa täydennysrakentamista ja millä maximi kerrosluvuilla.

Kaupunginvaltuuston päätöksessä tulee ottaa kantaa siihen, sallitaanko korkeaa yli 8-kerroksista merkittävää täydennysrakentamista lainkaan ydinkeskustan alueella? On määriteltävä myös, mikä on ydinkeskustaa laajenevassa kaupungissa.

Ole hyvä ja käy allekirjoittamassa aloite. Aloitteen allekirjoittajana voit vaikuttaa Jyväskylän keskustan kaupunkikuvaan, yhteiseen kaupunkilaisten kulttuuri-identiteettiin sekä rakennus- ja kulttuuriperinnön siirtymiseen tuleville sukupolville!

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 18.5.2021, asemakaavasuunnittelija Mauri Kähkiöniemi)

Aloitteen tekijä on antanut Kalevankatu 8 ja 10 sekä Ilmarisenkatu 16 asemakaavan muutosehdotuksista sisällöltään aloitteen kanssa identtiset kaavamuistutukset. Muistutuksiin on vastattu kyseisten kaavojen käsittelyn yhteydessä syksyllä 2020 (Ilmarisenkatu 16 osalta 22.9.2020, kaava-aineisto https://www3.jkl.fi/kaavoitus/
kaava.php/id/1034 ja Kalevankatu 8 ja 10 osalta 24.11.2020, kaava-aineisto
https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1037).

Korkean rakentamisen mahdollisuuksia Jyväskylän ydinkeskustan alueella on tarkasteltu korkean rakentamisen visiotyössä, jossa kolme arkkitehtitoimistoa ja/tai työyhteenliittymää esittivät oman näkemyksensä keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuuksista tarkastellen erityisesti korkean rakentamisen mahdollisuuksia. Visionsuunnitelmia esiteltiin kaupunkilaisille ja suunnitelmiin sekä korkean rakentamisen mahdollisuuksiin liittyen järjestettiin internetpohjainen kaikille avoin kysely. Edelleen tämän jälkeen laadittiin ydinkeskustan korkean rakentamisen linjaukset, jotka kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 26.11.2019.

Korkean rakentamisen linjauksissa esitetään karttarajaus siitä, mitä aluetta linjaukset koskevat (ydinkeskustan alue) sekä korkean rakentamisen vyöhykejako. Vyöhykejaossa ydinkeskusta on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen määritellen kullekin linjaukset koskien korkeaa rakentamista. Kalevankatu 8 ja 10 kaavamuutosalue sijoittuu vyöhykkeelle 1, jolle sijoittuisi linjausten perusteella keskustan korkeimmat rakennukset. Linjausten mukaisesti rakentamisen korkeus ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavalla perustuen riittäviin selvityksiin, vaikutusten arviointeihin ja vaihtoehtotarkasteluihin. Linjauksissa ei näin ollen esitetä tarkkoja kerroslukuja rakentamisen korkeudelle.

Avoimesta kyselystä saaduissa vastauksissa nousi esille sekä korkeaa rakentamista puolustavia että vastustavia näkökulmia. Kuitenkin yli 75 prosenttia vastaajista piti keskustan täydennysrakentamista tärkeänä ja että keskustaan sopisi nykyistä korkeampaa rakentamista. Yleisesti korkea rakentaminen nähtiin toivottavana, mutta kuitenkin rajaten se ydinkeskustan ulkopuolelle. Vastauksista on tulkittavissa, että ydinkeskustaksi miellettiin vain muutama keskeinen kortteli Kompassin ympärillä sekä Kävelykatu. On huomionarvoista, että aloitteessa viitattu Kalevankatu 8 ja 10 kaavamuutoksen alue koettiin kyselyssä erityisen toivottavaksi korkean rakentamisen sijoittumispaikaksi. Kyselyn perusteella 66 prosenttia vastaajista näki toivottavaksi yli 15-kerroksisten rakennusten rakentamisen keskustaan.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt huhtikuussa 2018 Keskustavisio 2030:n, jossa keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan keskustan asukasmäärän kaksinkertaistaminen voimakkaalla täydennysrakentamisella. Keskustavisiossa yhdeksi täydennysrakentamisen muodoksi mainitaan korkea rakentaminen. Keskustavisio on yksi strateginen päätös, jolla ohjataan keskustan kehittämistä.

Kalevankatu 8 ja 10 sekä Ilmarisenkatu 16 asemakaavan muutokset ovat vaikutuksiltaan merkittäviä, joten päätösvalta kaavojen hyväksymisen osalta on Jyväskylän kaupungin hallintosäännön mukaisesti kaupunginvaltuustolla. Tehdessään päätöstä asemakaavamuutosten hyväksymisestä, on valtuusto ottanut kantaa keskustan täydennysrakentamiseen sekä myös Kalevankatu 8 ja 10 kaavan osalta korkeaan rakentamiseen ydinkeskustassa. Keskusta-alueen täydennysrakentamisen kaavat ovat lähes aina vaikutuksiltaan merkittäviä, joten niiden hyväksymisestä päättää hallintosäännön mukaisesti kaupunginvaltuusto. Näin ollen päätöksenteko merkittävistä täydennysrakentamisen asemakaavoista on aina alistettu kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävälle toimielimelle.

Asemakaavamuutoksia valmisteltaessa laaditaan kaavan tavoite ja tarkoitus huomioon ottaen kattavasti erilaisia selvityksiä ja suunnitelma, joiden perusteella arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia eri aihekokonaisuuksiin. Kaavamuutoksiin liittyvät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit kuvataan ja kirjataan kaavaselostukseen.

Kalevankatu 8 ja 10 asemakaavamuutoksen aiheuttamien vaikutusten merkittävyys huomioon ottaen, on kaavan vaikutuksia arvioitu kattavasti. Kyseisen asemakaavamuutoksen vaikutusten arvioinnissa todetaan selkeästi, että kaavamuutoksen mahdollistama ympäristöään selkeästi korkeampi rakentaminen muuttaa kaupunkinäkymiä, kaupunkikuvaa ja kaupunkisiluettia merkittävästi ja pysyvästi. Vaikutuksen negatiivisuudesta tai positiivisuudesta voi olla montaa mieltä asian ollessa subjektiivisesti koettava. Vaikutuksista on kuitenkin kaavoituksellisin keinoin pyritty tekemään mahdollisimman positiivisia esittämällä verrattain tarkkojakin laadullisia asemakaavamääräyksiä. Vaikutuksia on myös havainnollistettu runsaalla havainnekuvamateriaalilla.

Jyväskylän keskusta-alueella korkeaa rakentamista ohjaa muun ohella ydinkeskustan korkean rakentamisen linjaukset. Kuten aiemmin on todettu, linjausten keskeinen periaate on, että rakentamisen korkeus ratkaistaan aina asemakaavalla riittäviin selvityksiin, vaikutusten arviointiin ja vaihtoehtotarkasteluihin perustuen. Kaavaprosessi takaa yhdenvertaiset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet kaikille kaupunkilaisille ja myös päättäjille. Korkean rakentamisen linjaukset luovat kokonaisvaltaisen näkemyksen, mihin korkeaa rakentamista voi sijoittaa ja mitä suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Varsinaiset päätökset rakentamisen korkeudesta tehdään kuitenkin asemakaavaprosessien yhteydessä. Kaupunkilaisia on kuultu korkean rakentamisen linjauksia laadittaessa, jolloin on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä rakentamisen korkeudesta ydinkeskustassa. Edellä esitetyin perustein ei ole tarkoituksenmukaista järjestää neuvoa-antavaa kansanäänestystä Jyväskylän ydinkeskustan korkeasta rakentamisesta.

19.8.2020 Käyräkadun turvallisuus lapsille

Käyräkadulla ajetaan autoilla välillä hyvinkin varomattomasti, eikä puistoalue/leikkikenttää ole suojattu aidalla. Lapset saattavat juosta autojen välistä tielle autoilijoiden huomaamatta. Ehdotan aidan pystyttämistä tie reunaan. Jos tämä ei syystä tai toisesta ole mahdollista "varo lapsia" kylttiä Käyräkadulle.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 22.9.2020/193, viherpalvelupäällikkö Tuija Pajunen)

Käyräkadun turvallisuutta parannetaan rakentamalla aita puistoalueelle, joka estää suoran liikkumisen kadulle. Toteutus on suunniteltu syksylle 2020.

9.8.2020 Vesiliikenteen nopeusrajoituksen laajentaminen Äijälänsalmessa Jyväsjärvelle

Päijänteeltä Jyväsjärvelle tultaessa nopeusrajoitus loppuu heti salmen suulla. Rajoitusalue tulisi laajentaa vähintään Pitkäruohon kärkeen asti, mieluummin messualueen laivalaiturille asti. Alue on matalaa ja ruohikkoista aluetta, joka rajautuu suojeltuun Pitkäruohoon. Keväisin siellä pesii runsaasti eri vesilintuja, mutta veneilykauden alkaessa pesinnät ja poikueet häiriintyvät
kovavauhtisen veneliikenteen vuoksi. Lisäksi alueelle (Ruulahdelle) tullaan vesiskoottereilla ajamaan ympyrää.

Viiden vuoden ajan olen seurannut alueella pesivää joutsenparia. Yhtenäkään vuonna poikue ei ole selvinnyt lentokykyiseksi. Poikueen hajottavia kohtaamisia vesijettien ja veneiden kanssa tapahtuu viikoittain.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 23.2.2021/23, ympäristötarkastaja Kirsi Valjakka-Hänninen)

Jyväskylän kaupungille on tullut kuntalaisaloite 11.8.2020 koskien nopeusrajoituksen laajentamista Jyväsjärvellä.

Päätöksen vesiliikennelain 102 §:n mukaisesta alueellisesta nopeusrajoituksesta tekee liikenne- ja viestintävirasto (Traficom). Olemme ryhtyneet selvittämään nopeusrajoituksen tekemistä varten tarpeellisia ympäristö- ja muita seikkoja yhteistyössä kaupungin liikenne- ja viherpalveluiden kanssa. Samassa yhteydessä selvitämme nopeusrajoituksen tarpeellisuutta laajemmaltikin Äijälansalmen molemmin puolin. Selvitykset on tarkoitus saada päätökseen kevään kuluessa. Mikäli selvitysten perusteella on riittävästi perusteita esityksen tekemiseen, Jyväskylän kaupunki tekee esityksen liikenne- ja viestintävirastolle vesiliikenteen nopeusrajoitusalueen muuttamisesta.

6.8.2020, Vaajakosken asemamiehen talon käyttötarkoituksen kirjauksen muutos

Talo sijaitsee kiinteistöllä 179-406-2-7. Rakennus on rakennettu vuonna 1914, suunnittelija oli arkkitehti Thure Hellström. Talossa on asuttu koko sen olemassaolon ajan, vielä vuonna 2016 kaupunki on vuokrannut rakennusta asuinrakennuksena.
Jyväskylän kaupungin selvityksen mukaan rakennuksella ei ole ollut ennen vuotta 2019 rakennusrekisteriin merkittyä käyttötarkoitusta. Vuoden 2019 aikana kaupungin rakennusvalvonta on lisännyt kaupungin ylläpitämään rakennusrekisteriin rakennusta koskevan merkinnän ”0590 Muut liikenteen rakennukset”. Tehdyn lisäyksen yhteydessä ei ole kuultu rakennuksen silloista omistajaa, eikä lisäyksestä ole tehty sellaista päätöstä, johon asianosainen olisi voinut hakea oikaisua tai muutosta.

Rakennus on alkujaan rakennettu jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitetuksi rakennukseksi, eikä sen tähän astisen elinkaaren aikana ole haettu rakennuslupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi esimerkiksi ”Muut liikenteen rakennukseksi”.

Keski-Suomen museo on 5.10.2016 antamassaan selvityksessä todennut Asemamiehen rakennuksella olevan rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa.
Vaajakosken Kohinat ry:n hallitus toteaa vetoomuksessaan seuraavaa:
-   Vaajakoskella on enää vähän kunnossa olevia vanhoja puurakennuksia. Paras säilyttämisen tae on säilyttää ne asumiskäytössä. Omistajat pitävät ne hyvässä kunnossa.
-   Nykyinen omistaja on remontoinut rakennuksen mallikelpoisesti ja aikoo myös jatkossa tehdä niin.
-   Kaikkea vanhaa ei pidä tuhota kerrostalorakentamisen tieltä ja tiiviin asumisen varjolla.
-   Paikkakunnan historiaa katoaa, ellei rakennus jää asumiskäyttöön. Tulevat sukupolvet kiittävä meitä omintakeisen vanhan Vaajakosken rakennus- ja kulttuurihistorian suojelusta ja säilyttämisestä.

Kunnioittaen vetoamme Jyväskylän Kaupunkirakennepalveluille: Vaajakosken Asemamiehen talon käyttötarkoitus tulee kirjata väestötietojärjestelmään ”0110 Omakotitalot”, tai jokin muu vastaava jatkuvan asumiskäytön mahdollistava käyttötarkoitusmerkintä, mikä vastaa rakennuksen alkuperäistä ja nykyistä käyttötarkoitusta.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 23.2.2021/23, kaupunginarkkitehti Leila Strömberg, kaavasuunnittelija Mauri Hähkiöniemi)

Rakennuksen omistaja on hakenut 16.5.2017 poikkeamispäätöstä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi. Kaupunkirakennelautakunta on kokouksessaan 8.8.2017 antanut hakemukseen kielteisen päätöksen.
Rakennuksen omistaja on edelleen valittanut päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen 14.2.2018.

Asian käsittelyn aikaisemmissa vaiheissa käyttötarkoituksen muutoksen epäämisen perusteluiksi on esitetty muun ohella seuraavaa:
- Asemamiehen talo on siirtynyt Jyväskylän maalaiskunnan omistukseen loppuvuodesta 2000. Tämän jälkeen rakennusta on vuokrattu tuetusti kulttuurialan toimijoille. Rakennuksen siirryttyä Jyväskylän maalaiskunnan omistukseen ja sittemmin Jyväskylän kaupungille, rakennusta ei ole enää vuokrattu asumiseen.
- Rakennuksen käyttötarkoitukseen osana ratapihakokonaisuutta on otettu kantaa kaavallisesti vuonna 1971, kun rakennus on pihapiireineen osoitettu osaksi ratapiha-aluetta (LR) eli osaksi rautatieliikennöintiä. LR-alueelle ei ole osoitettu rakennusoikeutta.
- Tilapalvelun ja Asemamiehen talon nykyisen omistajan välinen kauppakirja on allekirjoitettu 27.1.2017. Kauppakirjassa ei ole erikseen määritelty, mihin tarkoitukseen määräala rakennuksineen on myyty. Kauppakirjaan on kuitenkin otettu merkintä, että ostaja on tietoinen, että nyisessä kaavassa kaupankohde on LR eli rautatiealuetta, joka ei salli vakituista asumista ko. alueella. Ostajan tietoon on yksiselitteisesti ennen kauppakirjan allekirjoittamista saatettu, että määräalaa rakennuksineen on mahdollista alueella voimassa olevan asemakaavan puitteissa käyttää varasto- ja/tai työ-/toimitilana.
- Asumisen mahdollistaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.
- Rakennuspaikan vallitsevat olosuhteet eivät luo edellytyksiä turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asunympäristön luomiselle.
- Asemamiehen talo sijaitsee valtatien melualueella ja rautatiemelun ja rautatiestä aiheutuvan tärinän vaikutusalueella rakennuksen sijoittuessa noin 20 metrin päähän lähimmästä raiteesta.
- Alueen tuleva käyttötarkoitus, sikäli kuin se koskee asumista, tulee ratkaista asemakaavan muutoksella perustuen riittäviin selvityksiin muun muassa melun ja tärinän osalta. Alueen maankäyttö tulee ratkaista laajempana kokonaisuutena kuin yhtä paikkaa koskevalla poikkeamispäätöksellä.
- Vaajavirranrannan alueen vireillä olevan asemakaavamuutoksen alustavassa kaavarunkotarkastelussa on arvioitu alueen soveltuvan lähinnä liike-, toimisto-, työ- ja varastotilojen toteuttamiseen.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä säädetyt poikkeamisen edellytykset eivät täyty.

Hallinto-oikeus on asiaan liittyvässä päätöksessään todennut muun ohella seuraavaa:
- Alueella voimassa olevassa asemakaavassa Asemamiehen talo sijaitsee rautatiealueella LR, jolle ei kaavassa ole osoitettu rakentamista. Kyseinen rakennus on aikanaan rakennettu asuinrakennukseksi, mutta saadun selvityksen perusteella rakennus ei vuoden 2000 jälkeen ole ollut virallisesti asuinkäytössä. Tässä tilanteessa rakennuksen osoittaminen vakituiseen asuinkäyttöön vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaisen poikkeamisen asemakaavasta.
- Kun otetaan huomioon hankeen sijoittuminen melu- ja tärinäalueelle sekä kaavoituksen keskeneräisyys, tulee asemamiehen talon ja alueen käyttötarkoitus muutoin ensisijaisesti arvioida asemakaavan muuttamisesta koskevassa järjestyksessä riittäviin selvityksiin perustuen. Edellä esitetty huomioon ottaen hakemukseen suostuminen aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.
- Alueen kulttuurihistoriallisilla arvoilla ja kaavan mahdollisella vanhentuneisuudella ei ole sellaista merkitystä, että poikkeamiseen tulisi näillä perusteilla suostua.

Edellä oleva selvitys huomioon ottaen ei Vaajakosken Asemamiehen talon käyttötarkoituksen muuttamiselle pysyvän asumiskäytön sallivaksi ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka poistaisivat sille asian käsittelyn aiemmissa vaiheissa todetut esteet. Rakennus kuuluu osaksi valtakunnallisesti merkittävää Vaajakosken teollisuusympäristön rakennettua kulttuuriympäristöä ja rakennuksen säilyttäminen on alueen tulevan maankäytön suunnittelun lähtökohtana. Rakennuksen käyttötarkoitus tulee ratkaista alueen maankäytön suunnittelun yhteydessä riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin perustuen. Rakennukselle tulisi löytää sellaista käyttöä, joka on mahdollista ottaen huomioon käyttöön liittyvät rajoitteet ja reunaehdot.

22.7.2020 Varoitusmerkki Ailakinkadun kulmassa olevaan risteykseen

Kankaan uuden asuinalueen valmistuminen on jo nyt johtanut jalankulku- ja pyöräliikenteen voimakkaaseen vilkastumiseen Ailakinkaun loppupäässä ihmisten suunnatessa Kankaalta Kinakujan sillan kautta keskikaupungille.

Kankaalta tuleva kevyen liikenteen väylä nousee Ailakinkadulle peitteisen maaston takaa, mikä tekee risteyksestä vaarallisen varsinkin polkupyöräilijöiden usein kovan vauhdin takia. Kokenut autoilija osaa varoa risteystä, mutta aluetta tuntematon ei välttämättä osaa odottaa kevyen liikenteen ylityspaikkaa mutkasta, mikä lisää onnettomuuden vaaraa.

Mielestäni kaupungin olisi syytä miettiä keinoja lisätä uuden risteyksen turvallisuutta joko Ailakinkadun suunnasta tulevaa liikennettä varoittaen tai vastaavasti Kankaan suunnasta tulevan kevyen liikenteen väylän osalta. Yllättäviä tilanteita on risteyksessä syntynyt ja liienteen kasvaessa myös yhteentörmäyksen vaara lisääntyy.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 6.4.2021/70, liikenteenohjausinsinööri Ilkka Toppila)

Jyväskylän kaupungille on tullut 22.7.2020 aloite, jossa toivotaan turvallisempia jalankulun ja pyöräilyn liikennejärjestelyitä Ailakinkadulla. Ailakinkatu on päättyvä tonttikatu, jossa ajoneuvojen liikennemäärät on arvioitu alhaiseksi. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä ylittää Ailakinkadun jyrkässä mutkassa ja suojatie voi tulla autoilijalle yllätyksenä. Kyseinen kevyen
liikenteen väylä on yksi pääväylistä Kankaan ja keskustan välillä ja suosittu ulkoilureitti Tourujoen ympäristössä.

Ailakinkadun ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi Ailakinkadulle aloitetaan vuoden 2021 aikana suunnittelemaan korotettua suojatietä. Korotetun suojatien yhteydessä asetetaan väistämisvelvollisuus ajoneuvoliikenteelle.

8.6.2020 Karmitsan mäkeen porrastreenirappuset

Halssilassa, Hiihtomaan läheisyydessä sijaitsee perinteikäs Karmitsan mäki. Tuolla paikalla sijaitsi aikoinaan hyppyrimäki (jossa mm. Nykänenkin harjoitteli) Jyrkässä mäessä on vielä jotain jäljellä puisista rappusista. Porrastreenit ovat nyt todella suosittuja, voisiko tuolle paikalle saada uudet raput harjoitteluun? Paikka on loistava, sillä urheilijoiden suosimat kuntopolut ja Hiihtomaa ovat vieressä ja kulkuyhteydet paikalle hyvät.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 2.12.2020/76, liikuntajohtaja Anna-Leena Sahindal)

Aittovuoren hyppyrimäki, kansansuussa Karmitsa, on pääosin purettu noin 25 vuotta sitten huonokuntoisuuden vuoksi. Jäljelle on jääneet puuportaat, jossa porrasaskelmia n 70. Mäki-alue on ollut pitkään hoitamatta, joka näkyy alueen yleisilmeessä. Alueelle on myös maas-tossa purkujätteitä sekä purettuja sähköjohtoja.
25.8. 2020 pidetyn katselmuksen mukaan portaat ovat huonokuntoiset, kaiteet puuttuvat ja osittain portaat irti maasta sekä lahovaurioita on myös havaittavissa. Portaille johtaa polut ala- ja yläpuolelta.
Nykyisten portaiden kunnostus lienee mahdotonta, jotta ne saadaan kovaa käyttöä kestäviksi ja turvallisiksi. Nykyisiä portaat eivät ole kenenkään hoitovastuulla, joten turvallisuuden kan-nalta ne olisi viisasta purkaa pikimiten.
Uusien portaiden rakentamisen arvioitu kustannusarvio n. 50 000 euroa. Hinta arvio on tehty muihin vastaaviin paikkoihin suunniteltujen portaiden mukaan. Uusien kuntaportaiden sijaintia voidaan tutkia tarkemmin Halssilan hiihtomaan alueen kehittämisen yhteydessä vuosina 2021-2022.

2.6.2020 Ryytipolun parkkipaikan laajennus

Sulkurannan siirtolapuutarhan lähistölle Ryytipolun varteen on kaavoitettu kaksiosainen parkkipaikka, joista vain toinen osa on rakennettu valmiiksi.

Viiden pysäköintipaikan vaiktutusalueella olevan kerrostalon valmistuttua, Rantaraitin liikenteen vilkastuttua sekä siirtolapuutarhan mökkiläisten ja heidän vieraidensa lisääntyvien tarpeiden vuoksi esitän, että Ryytipolun parkkipaikan Rantaraitin puoleinen osa rakennetaan
valmiiksi pysäköintikäyttöä varten mahdollisimman pian.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 6.4.2021/70, kaupungininsinööri Veli-Jussi Koskinen)

Kyseisen parkkialueen laajennustarve on perusteltu ja asemakaava mahdollistaa sen toteuttamisen. Laajennuksesta laaditaan rakennussuunnitelma vuoden 2021 aikana ja laajennus toteutetaan viimeistään kesällä 2022.

1.6.2020 Puistokadun lehmukset

Ohimennen huomasin Keskisuomalaisessa otsikon Puistokadun lehmusten hävittämisestä. Olisikohan nyt viisasta kuitenkin harkita asiaa vakavasti ja siirtyä tuollaisesta 60 -lukulaisesta mentaliteetista tähän päivään ja tälle vuosisadalle ylipäätään? Tällainen ei Euroopan
kulttuurikaupungeissa menisi mitenkään läpi! Pyöräilijät käyttäytyvät täysin holtittomasti keskusta-alueella, olipa kyseessä pyöräilykaista tai ei. Monet keski- ikäiset miehet kuvittelevat olevansa ammattipyöräiljöitä ostaessaan kaupasta kalliit asusteet ja kaahailevat miten sattuu, myös ulkopaikkakuntalaiset nuoret helposti
syyllistyvät samaan, voihan toisella paikkakunnalla tehdä asioita, joita ei kotosalla kehtaisi! Puistokadun kulttuurimiljööhön kuuluvat puut ja ne antavat keväästä syksyyn luonnollisen varjon, mikä helpottaa ajamista ja pyöräilyä. En näe mitään perustelua niiden kaatamiselle.

Vihreä osa kaupunkia tulee säilyttää ja lähestyä pyöräilyn ongelmakohtia muista suunnista, kokonaisuutena. Aasialaisen sanonnan mukaan ’puun kaatamiseen menee vain hetki, mutta sen kasvattamiseen ja vaalimiseen elinikä’.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 6.4.2021/70, kaupungininsinööri Veli-Jussi Koskinen)

Puistokadun puuistutukset
Puistokadun saneeraukselle on laadittu katusuunnitelman muutossuunnitelma, jota on edeltänyt yleissuunnitelmatasoinen tarkasteluvaihe. Yleissuunnitelmavaiheen yhteydessä on tutkittu uudestaan Puistokadun lehmusten nykyistä kuntoa. Uuden kuntotutkimuksen tulosten perusteella on tehty puiden uusimistarpeesta kokonaisesitys (kuntotutkimus tehty vuonna
2008 ja päivitetty kesällä 2020). Kadun lehmusten osalta keskeisin lähtökohta on ollut säilyttää Puistokadun ilme bulevardimaisena. Katualuetta molemmin puolin reunustavista puista uusitaan ainoastaan kuntotutkimuksen perusteella huonokuntoiseksi todetut yksilöt. Puulajina käytetään edelleen lehmusta.

Uusia puita tullaan istuttamaan myös kohtiin, missä niitä ei tällä hetkellä ole lainkaan, kuten esimerkiksi Puistokadun alaosassa Yliopistonkadun ja Ainonkadun väliselle katuosuudella. Uusilla istutuksilla saadaan täydennettyä ja lisättyä Puistokadun bulevardimaista ilmettä. Istutettavien puiden määrä on suurempi kuin poistettavien puiden määrä. Uudet istutettavat
puut pyritään hankkimaan mahdollisimman suurikokoisina, jolloin yleisilme olisi jo lähtökohdiltaan vehreä.

Myös säilyvien puiden elinolosuhteita parannetaan uusimalla niiden kasvualustaa, jolloin parannetaan puiden juuriston kaipaamaa ilmansaantia. Kaikkien puiden ympärille asennetaan myös runkosuojat, jotta ne olisivat tulevaisuudessakin paremmassa suojassa vioittumista vastaan. Puiden väliin jäävät viherkaistat nurmetetaan, joka sopii olemassa olevaan katumiljööseen helppohoitoisuudenkin vuoksi.

Pyöräily
Puistokadun osalta katusuunnitelman muutossuunnitelmassa vahvistetaan jo aiemmin koekäyttöön otetut yksisuuntaiset pyöräväylät Yliopistonkadun ja Rajakadun välille.

Pyöräväylät sijoitetaan molemmille puolelle katua siten, että pyöräliikenteen ajosuunta Rajakadulle päin on hautausmaan puoleisella sivulla ja ajosuunta keskustaan päin on vastakkaisella puolella katua. Pyöräväylien yhteydessä on varattu tila jalankulkijoille, jalankulku on sallittua molempiin suuntiin sille varatussa kulkutilassa kummallakin puolella katua. Pyöräväylien yksisuuntaiset järjestelyt tukevat ja selkiinnyttävät lisääntyvän pyöräilyn turvallisuutta sekä sujuvuutta, vastaavaa yksisuuntaisten pyöräväylien järjestelyä edistetään myös muilla keskustan kehän kaduilla.

28.4.2020 Pyöräilybaanan kulkeminen Tourujoen yli Kinakujan siltaa pitkin

Jyväskylä selvittää parhaillaan vaihtoehtoja Seppälän ja keskustan yhdistävälle pyöräilyn pääreitille, niin kutsutulle Kankaan baanalle. Tourujoen ylittämiseksi on kaavailtu uuden sillan rakentamista Jyväskylän vanhan hautausmaan eteläpään kohdalle. Mielestämme sillan
rakentaminen vaarantaa Tourujokilaakson luonnonsuojelualueen ainutlaatuisen lehdon sekä lehtokorven kasvillisuuden ja linnuston. Mikään silta, vaikka se olisi arkkitehtonisesti kuinka kaunis tahansa, ei korvaa luontoarvoja. Kankaanrannan sillan hinnaksi on arvioitu 3,4 miljoonaa euroa.
Olemme sitä mieltä, että kaavailtu silta olisi kallis, teknisesti haastava ja pilaisi maisemallisesti luonnon kauneuden. Tourujoen yli menee jo nyt kymmenkunta siltaa. Kysymme, tarvitaanko Kankaanrannan silta, kun Kinakujan silta sijaitsee vain 200 metrin päässä?

Tuemme edelleen kevyenliikenteen monipuolista kehittämistä kotikaupungissamme Jyväskylässä. Esitämme kuitenkin, että pyöräilybaanan tulisi kulkea Tourujoen yli jo olemassa olevaa Kinakujan siltaa pitkin. Hyvillä opasteilla siihen mahtuvat kaikki kevyen liikenteen käyttäjät ja tarvittaessa
siltaa voisi leventää suhteellisen pienin kustannuksin. Säästetyt rahat voisi osoittaa nykyisten varsin huonossa kunnossa olevien kevyenliikenteen väylien kunnostamiseen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 16.6.2020/137, suunnitteluarkkitehti Pirjo Heinänen)

Jyväskylän kaupunki on teettänyt 19.2.-15.3.2020 välisenä aikana pyöräilyn pääreittien (baanat) vaihtoehdoista asukaskyselyn tarkoituksena antaa kaupunkilaisille mahdollisuus osallistua laajasti pyöräilyreittien linjausten ja vaihtoehtojen arviointiin käyttäjänäkökulmasta matkoilla, jotka suuntautuvat Seppälästä Tourujoen yli kulkevaa reittiä keskustaan. Näin kuntalaisille on turvattu mahdollisuus osallistua kevyenliikenteen ja pyöräilyn pääreittien suunnitteluun ja kehittämiseen. Käyttäjälähtöisyyden huomioiminen parantaa kevyen liikenteen palvelujen laatua ja lisää niiden taloudellisuutta, koska se vähentää tarpeettomia palveluja. Palvelut vastaavat myös enemmän kuntalaisen tarpeita. Käyttäjälähtöisyys myös tuottaa taloudellista hyötyä. Käyttäjälähtöisyys lisää käyttäjien luottamusta poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan sekä palveluihin.

Kyselyn tuloksia esitellään syksyllä kaupunkirakennelautakunnalle ja samalla vastataan tähän kuntalaisaloitteeseen.

14.4.2020 Näkötorni Savonmäelle Vaajakoskella

Vaajakosken Savonmäki sijaitsee upealla sijainnilla Jyväskylän kaupungin ja Leppäveden välissä. Alueen korkein kohta nousee korkealle ja mäen päältä on huikeat näköalat joka
suuntaan avaten koko Jyvässeudun ja Pohjois-Päijänteen ja Vaajavirran komeasti ihmisten nähtäväksi. Alueelle johtaa myös lukuisia kesä- ja talviliikuntareittejä ja se on Vaajakosken
alueen asutuskeskittymien lähialue.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 27.4.2021/84).

Jyväskylän kaupungin luontoliikuntaolosuhteita halutaan kehittää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Tätä ohjaa vuonna 2020 hyväksytty luontoliikuntaohjelma. Resurssit halutaan ensisijaisesti kohdentaa erityisesti olemassa olevien reittien ja muiden virkistysrakenteiden kunnossapitoon ja kehittämiseen sekä tärkeimpien tunnistettujen kehittämishankkeiden eteenpäin viemiseen.

Näköalatorni on ehdotettu sijoitettavan Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa merkitylle maisemallisesti merkittävälle selännealueelle, jonne voi rakentaa vain pienimuotoista virkistystoimintaa palvelevaa rakentamista.

Ottaen huomioon luontoliikunnan kehittämiseen varatut resurssit, luontoliikuntaohjelman linjaukset sekä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan määräykset, ei kaupungin ole mahdollista lähteä edistämään esitettyä hanketta.

30.3.2020 Äijäläntien hidastetöyssyn korottaminen

Jyväskylän Äijäläntien liikenne on uuden rakentamisen myötä kasvanut voimakkaasti. Myös Äijäläntiellä sijaitseva bussipysäkki on siirtynyt n. 100 m eteenpäin Ruohorannantien kohdalle. Tämä on aiheuttanut sen, että osa ihmisistä kulkee tien reunaa bussipysäkille. Siirtyminen kevyen liikenteen väylältä bussipysäkille ja etenkin pysäkiltä tien yli, on vaarallista. Pysäkin kohdalla on kyllä suojatie, mutta vaikeasti havainnoitavissa autoilijoille. Äijäläntiellä on hidastetöyssy välittömästi Jokirannantien liittymän jälkeen. Hidastetöyssy on matala ja sen vaikutus käytettävään ajonopeuteen näyttää olevan vähäinen. Me As Oy Jyväskylän maalaiskunnan Äijälänrannan hallituksen jäsenet olemme havainneet ja kuulleet asukkaiden huolestuneita havaintoja kasvaneista ajonopeuksista Äijäläntiellä. Liikkumisturvallisuus Äijäläntiellä on huomattavasti huonontunut kasvaneen ajoneuvoliikenteen vuoksi. Etenkin siirtymiset kevyen liikenteen väylälle tuntuvat vaarallisilta. Kesäisin alueen lapset liikkuvat kevyen liikenteen väylältä rannalle ja riskit tien ylityksessä ovat kasvaneet kohonneiden ajonopeuksien vuoksi. Esitämme, että Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunta perehtyisi muuttuneeseen tilanteeseen Äijäntiellä ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin ajonopeuksien pitämiseksi turvallisina kaikille tienkäyttäjille. Nykyisen hidastetöyssyn korottaminen ja mahdollisesti uusi hidastetöyssy siirtyneen bussipysäkin läheisyyteen Ruohorannantien liittymän läheisyyteen alentaisivat ajonopeuksia.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 15.12.2020/261, katupäällikkö Tuula Smolander)

Jyväskylän kaupungille on kirjattu 30.3.2020 saapuneeksi aloite koskien Äijäläntien liikenneturvallisuutta. Aloitteessa esitetään, että kaupunkirakennelautakunta perehtyisi muuttuneeseen tilanteeseen Äijäläntiellä ja ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin ajonopeuksien pitämiseksi turvallisena kaikille tienkäyttäjille. Lisäksi esitetään Äijäläntiellä Jokirannantien liittymän
läheisyydessä olevan hidastetöyssyn korottamista sekä uuden hidastetöyssyn rakentamista Ruohorannantien liittymän läheisyyteen, jossa sijaitsee linjaautopysäkki.

Äijäläntien liikenneturvallisuutta on parannettu kesän aikana. Äijäläntiellä sijainnut pysäkki on siirretty Salvenintien alkuosaan. Kun pysäkki sijaitsee Salvesenintiellä, niin kadun alkuosasta tulevien joukkoliikenteen matkustajien ei tarvitse ylittää Äijäläntietä Ruohorannantien liittymän läheisyydessä. Myös kadun loppuosan asukkaiden on turvallisempi liittyä joukkoliikenteeseen Salvesenintien pysäkiltä. Äijäläntielle on asetettu pysäköintikielto, jotta kadunvarsipysäköinti ei haittaa liikennettä ja näkemäalueita.

Kaupunki käyttää liikenteen rauhoittamistoimenpiteenä hidasteita. Saapuneet hidastealoitteet pisteytetään ja yli 45 pistettä saaneet kohteet otetaan lisätarkasteluun. Äijäläntien pisteytys ei tällä hetkellä ylitä 45 pistettä. Väinölänrannassa on uudisrakentamista, joten ajoneuvojen ja kevyen liikenteen määrä on lisääntymässä. Kadun liikennemäärän kehitystä seurataan ja tehdään nopeusmittauksia, jotta saadaan lisätietoja liikenteestä.

Asuinalueelle sijoitettavia hidasteita on tarkasteltava liikenneturvallisuuden lisäksi myös muista näkökulmista. Hidasteet saattavat aiheuttaa haitallisia tärinäja meluvaikutuksia lähitaloihin. Joukkoliikennereiteille hidasteita toteutetaan vain erityisin liikenneturvallisuusperustein. Linja-auto liikennöi Äijäläntien ja Salvesenintien kautta useita kertoja päivässä. Lisäksi hidasteiden sijoittamisessa huomioidaan pelastuskaluston keskeiset reitit.

Äijäläntiellä Jokirannantien läheisyydessä on yksi hidaste. Tässä vaiheessa hidasteen korotukselle ei ole perustetta. Mikäli ajonopeuksien selvityksessä ilmenee, ettei hidasteella ole tavoiteltua vaikutusta ajonopeuteen, hidasteen muotoa tarkastella uudelleen.

17.3. Uimahallin rakentaminen Palokan taajamaan Jyväskylässä

Saate kunnalle:Toivotaan, että kuntalaisaloitteestani keskusteltaisiin myös Jyväskylän kaupunginhallituksen iltakoulussa ja siihen vastaamiseen osallistuisi liikuntatoimen lisäksi ainakin kaupunkirakennelautakunta. Olen jättänyt aloitteeni lisäliitteet nimenkeräyksin kannattaneiden henkilöluetteloista Meri Lumelalle. Yhteensä aloitettani tavalla tai toisella kannattaneita ilmaantui reilun vuoden kestäneessä keräyksessä 760 henkilöä.

Esitetään, että Jyväskylän kaupunki selvityttäisi vuosien 2019-2020 kuluessa mahdollisuudet rakentaa uimahalli oheispalveluineen Palokan taamaan 2020 -luvulla nopeasti lisääntyvät Pohjoisen Jyväskylän väestön tarpeisiin. Perusteluna hankkeelle olisivat jo nyt alueella asuvan n. 25 000 asukkaan kansanterveydelliset tarpeet. Alueella toimii useita suurehkoja kouluja oppilaiseen, runsaasti keski-ikäistä ja eläkeläisväestöä sekä paljon lapsiperheitä. Rakenteilla ja kaavoituksessa on täydennysrakentamista ja asuialueita mm. Heinälammele, Savulahteen, Nuuttiin ja Norolaan. Uimahallin rakentaminen Palokkaan tasaisi jo nyt ruuhkautuneiden kahden kaupungin uimahallin käyttöä, vähentäisi liikenneväylien kulutusta ja ilman saasteita sekä hajauttaisi kansanterveydellisesti kannattavaa ja tärkeää liikuntapalvelua tasapuolisesti kaupungin taajamien ja keskustan kesken. Rakentaminen toisi suunnittelua ja työtä sisämaan kasvukeskukseen 2020 -luvulla.

Aloitteeseen on lisätty video. Video on katsottavissa Kuntalaisaloite.fi-palvelussa.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kulttuuri- ja liikuntalautakunta 13.5.2020/31, olosuhdepäällikkö Jouni Arnberg)

Kuntalaisaloitteessa esitetään, että kaupungihallitus selvittäisi vuoden 2019-2020 kuluessa mahdollisuudet rakentaa uimahalli Palokkaan 2020-luvulla kasvavan Pohjoiden Jyväskylän väestön tarpeisiin.

Jyväskyän kaupungin investointiohjelmassa on AaltoAlvarin kylpyläosaston peruskorjaus sijoitettu alustavasti vuosille 2021-2023. Kuluvan vuoden aikana hyväksytetään peruskorjauksen hankesuunnitelma. Vaajakosken Wellamon allas tulee olemaan joidenkin vuosien päästä perusteellisemman korjauksen tarpeessa. Näiden kahden uimahallin korjaussuunnitelmat ja -toimenpiteet tehdään lähivuosien aikana. AaltoAlvarin peruskorjaus on myös kytköksissä Hippos2020 -hankkeeseen. Liikuntapalvelut katsoo, että kolmannen uimahallin tarvesuunnittelua ei ole syytä käynnistää kuluvan vuoden aikana, vaan keskittyä toistaiseksi AaltoAlvarin ja Wellamon korjaamiseen ja kehittämiseen. Liikuntapalveluissa tehdään kuluvan vuoden aikana liikuntaverkkoselvitys, jossa otetaan kantaa uimahalliverkkoon.

13.3.2020 Helikopterilentojen lopettaminen Nesterallien yhteydessä Kuokkalan siirtolapuutarha-alueen ja asutuksen vieressä

Me allekirjoittaneet Jyväskylän asukkaat vaadimme melua ja saastumista aiheuttavien helikopterilentojen lopettamista lähellä asutusta ja viljelypalstoja Kuokkalassa. Kopterit eivät noudata sovittuja lentoaikoja ja häiritsevät siten mm. nukkumista puutarha-alueen mökeissä, eläimet myös pelkäävät ylilentoja. Lähistöllä on myös paljon pysyvää asutusta ja pitkäaikaisviljelypalstoja. Nesterallit kestävät useita päiviä, jolloin saamme melu- ja lentosaasteen niskaamme sekä maaperäämme, viljelykasveihin ja vesistöön (Lutakko yhdistyy Päijänteeseen).

Jyväskylän kaupunki on sitoutunut Resurssiviisas-ohjelmaan. Meidän globaali haasteemme on ilmastonmuutos, jota voimme toteuttaa vähentämällä kuluttamista ja tarpeetonta luonnonvarojen tuhlaamista, siis kopterilentoja. Siksi niistä on luovuttava. Näin asumisviihtyvyys sekä luonnon hyvinvointi paranee.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

27.2.2020 Kaupallisten face to face -myyjien määrän rajoittaminen keskusta-alueella

Kolpoltöörit käyttäytyvät aggressiivisesti ja häiriköivät muita kaupunkilaisia myynnin toivossa. Läpikulkijan tulisi voida kulkea kävelykatuosuutta Kauppakatua rauhassa, ja valita, haluaako olla tekemisissä kaupallisten toimijoiden kanssa menemällä liikkeiden ovista sisään. Nyt ohikulkijoista kilpailee lähemmäs 10 myyjää kerrallaan keskeisimmässä kohdassa muuten
viihtyisää katua.

Aloitteeseen annettu vastaus
(kaupunginhallitus 18.5.2020/110, projektipäällikkö Pirkko Flinkman)

Olitte lähettäneet Kuntalaisaloite.fi-palveluun 27.2.2020 ehdotuksen Jyväskylän kaupallisten face to face-myyjien määrän rajoittamisesta keskusta-alueella maksimissaan 2 päivystävään myyjään kerrallaan.
Kiitos viestistä.

Face-to-face toiminta keskeisillä kulkureiteillä kaupunkien keskustoissa on lisääntynyt ja on ajoittain kadulla kulkijoita haittaavaa. Toiminta Jyväskylässä ei liity kävelykadun kaupungilta vuokrattavien promootionpaikkojen käyttöön tai toimintaan. Yleisten alueiden, joihin katualueet kuuluvat, järjestystä valvoo järjestyslain nojalla poliisi. Kaupunki ei voi kieltää alueella
oleskelua. Poliisi arvioi, onko toiminta yleistä järjestystä häiritsevää tai turvallisuutta vaarantavaa. Paikallisesti välitämme aiheesta saadut palautteet järjestyspoliisille.

Kesällä 2019 feissausta käyttävät järjestöt sitoutuivat Jyväskylän keskusta-alueen yrittäjien pyynnöstä määrällisesti kahden feissarin käyttöön. Valtakunnallinen kuluttaja-asiamies on kirjannut Jyväskylän keskusta-alueen feissausongelman koko maata koskevaan kartoitukseen. Kuluttaja-asiamiehen ohjeistus kaupallisen toimijan hyökkääväksi koettuun toimintaan on, että
kuluttaja antaa ensisijaisesti palautetta markkinoivalle yritykselle suoraan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua markkinointiin, jos kyseessä on säännösten tai ohjeiden vastainen markkinointitapa. Kuluttajien nostama julkinen keskustelu feissauksesta myyntikanavana ja sen merkityksestä yritysmielikuvaan on tervetullutta.

Nyt alkavana kesänä feissaus keskustassa ei todennäköisesti ole merkittävää koronapandemian
johdosta. Otan mielelläni vastaan jatkossakin kaupunkikeskustaan liittyviä huomioita.

8.2.2020 Muuratsalon luontonähtävyyksien ja luontopolkujen pysäköinnin ja opastuksen parantaminen siten, että kohteet ovat löydettävissä ja saavutettavissa turvallisesti ja paikallisia asukkaita kohtuuttomasti häiritsemättä

Muuratsalossa on rakentamatonta, mielenkiintoista ja monipuolista luontoympäristöä. Saari on mainio retkeily- ja virkistäytymiskohde. Alvar Aallon suunnittelemien Muuratsalon koetalon ja Säynätsalon kunnantalon ansiosta se on kiinnostava turistikohde ulkomaisille matkailijoille. Myös alueen koulut käyttävät luontokohteita opetuksessaan. Ongelmana on kuitenkin hienojen luontokohteiden huono saavutettavuus.

Meitä Muuratsalossa ja Säynätsalossa vaikuttavia yrittäjiä kiinnostaa luontokohteiden ja -polkujen virkistysmahdollisuuksien kehittäminen. Pahimpina esteinä kohteiden saavutettavuudelle ovat huonot pysäköintimahdollisuudet ja vaatimattomat tai puuttuvat opasteet. Pysäköintipaikkoja toki on tiedossa, mutta niitä ei ole virallistettu ja niiltä puuttuvat asianmukaiset pysäköinnin sallivat merkinnät. Itse polut ovat hyvässä kunnossa ja paikallisten ihmisten luonnollisia kulku- ja lenkkeilymaastoja.

Mielestämme seuraavat kohteet kaipaavat parempia pysäköintipaikkoja ja
opasteita:

Paljaspään luontopolku
Muuratsalon Paljaspään luontopolku on ollut olemassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi aikoinaan paikallinen Muuramen-Säynätsalon ympäristöyhdistys. Nykyisinkin polku on hyvässä kunnossa,
mutta liki 30 vuotta vanhat opasteet, kartat ja infotaulut ovat tiensä päässä. Osa opasteista ja infotauluista on jo kadonnut. Polun säilyttäminen upeana retkikohteena kaipaa näiden "polkuinfraan" kuuluvien tärkeiden elementtien päivittämistä. Haluamme tarjota eri-ikäisille retkeilijöille, virkistäytyjille, kotimaisille ja ulkomaalaisille turisteille ikkunan kauniiseen ja ainutlaatuiseen suomalaiseen luontoon. Muuratsalon luonto polkuineen ja maisemineen tekee sen varmasti.

Ennen kuin polulle voidaan ohjata turisteja ja kannustaa paikallisia ulkoilemaan, on selvitettävä pysäköintipaikat, joilta on järjestetty opastus polulle.

Mahdollisia pysäköintipaikkoja Paljaspään luontopolulle ovat esimerkiksi:
- Vuorelantien pää, muutama auto (ks. kartta: 1)
- Muuratsalon koulunmäen kierrätyspisteen alue: muutama auto (ks. kartta: 2)
- Vuorenlahdenkadun uimala: uimaranta, jota ei enää huolleta, mutta jossa on iso P-alue (ks. karta: 3)
- Entinen vanha, kunnostettu kaatopaikka Muuratsalossa (ks. kartta: 4)

Satasarvinen
Satasarvinen on Muuratsalon pohjoispään maamerkki – teräväkärkinen vuori. Satasarviselle johtaa merkitsemätön polku Saaritien ja Haikantien risteyksestä.

Mahdollisia pysäköintipaikkoja Satasarvisen polulle ovat esimerkiksi:
- Haikantie 15 (Salorinne) tien vastakkaisella puolella P-alue (ks. kartta: 5)
- Muuratsalon koulunmäen kierrätyspisteen alue: muutama auto (ks. kartta: 2)

Naukula
Naukulan laavu ja venelaituri sijaitsevat Muuratsalon länsirannalla. Alue tarjoaa retkeilijälle, marjastajalle, veneilijälle ja muulle luonnossa kulkijalle erämaan tuntuisen ympäristön sekä suojan ruokailuun tai muuhun taukohetkeen. Naukulan kautta on mahdollisuus lähteä retkelle myös esimerkiksi Melalemmelle sekä kauemmaksi Muuratsalon eteläpäähän.

Mahdollisia pysäköintipaikkoja Naukulalle ovat esimerkiksi:
- Melalammentien pää, jossa on tilaa 5-10 autolle (ks. kartta: 6)

Liitteenä ollutta karttaa ei teknisistä syistä julkaista verkossa, vaan sitä voi kysyä kaupungin kirjaamosta, [email protected]

Aloitteeseen annettu vastaus:

(Kaupunkirakennelautakunta 15.12.2020/261, katupäällikkö Tuula Smolander, kaupunginarkkitehti Leila Strömberg ja ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen)

Muuratsalon alueella ei ole kaupungin ylläpitämiä luontopolkuja ja/tai ulkoilureittejä, joiden opastus ja pysäköinnin järjestäminen kuuluisi kaupungille. Muuratsalon, pääosin yksityisessä omistuksessa olevalla maalla olevien, ulkoilumaastojen arvo on tunnistettu ja kaupungin roolia niiden tukemisessa on pohdittu useammankin kerran. Valitettavasti
mahdollisuudet pysäköinnin järjestämiseen ovat rajalliset ja vaativat kaavamuutoksia ja maanhankintaa ennen pysäköintialueiden rakentamista. Opastuksen järjestäminen pysäköintialueille ei ole järkevää, jos kussakin kohdassa on käytettävissä vain muutama paikka. Ei ole tarkoituksenmukaista ohjata liikennettä kiertämään Muuratsalon alueen asuntokaduille pysäköintipaikkaa etsiessään.

Tarkastelemme mahdollisuudet pysäköinnin lisäämiseen Vuorenlahdenkadun ja Rengaskadun risteyksessä, missä voimassa oleva asemakaava tilan puolesta toteutuksen mahdollistaa.

Yrityksien ja yhdistyksien on mahdollista laatia opaskartta pysäköintipaikoista ja ulkoilureiteistä. Tähän tarkoitukseen kaupunki lupaa omia karttapohjia käyttöön.

Kuntalaisaloitteessa esitetyt pysäköintipaikat:

Vuorenlahdentien pää – kaupunki omistaa maata ainoastaan asemakaavan mukaisen katualueen kohdalla sekä kääntöpaikan alla (asemakaavan mukainen puistoalue).

Muuratsalon kierrätyspisteen alue – muutaman auton pysäköinti hyötykeräyspisteen alueella on mahdollista.

Vuorenlahdenkadun uimala – alue on asemakaavan mukaista puistoaluetta, johon pysäköinnin osoittaminen edellyttää kaavamuutosta, joka tullaan jollakin aikataululla tekemään.

Entinen kaatopaikka – maa ja kulkuyhteys eivät ole kaupungin omistuksessa.

Haikantie 15 – on kaavan mukaisesti puistossa, mutta asfaltoitu ja reunakivellinen pysäköintiin osoitettu alue. Alueen osalta tullaan tekemään kaavamuutos jollakin aikataululla.

Naukulan laavu – Naukulaan johtava tieyhteys ei ole kaupungin omistuksessa.

Melalammentien pää – katutila kadun päässä mahdollistaa muutaman ajoneuvon pysäköimisen.

3.2.2020 Nopeusrajoituksen muuttaminen Ritopohjantiellä

Ritopohjantielle on tulossa kunnostustöitä kevyenliikenteenväylien ja bussipysäkkien osalta lähiaikoina. Samaan rupeamaan ehdottaisin nopeusrajoituksen laskemista viidestäkymmenestä neljäänkymmeneen koko matkalle Palokan terveyskeskukselta Heinäojantien risteykseen tai jopa Seppäläntielle Seppälän paloaseman/Bilteman risteykseen asti. Tien ylittäminen on jalankulkijoille ja erityisesti alueella asuville koululaisille vaarallista autojen ajaessa nykyisillä nopeuksilla.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 6.4.2021/70, liikenteenohjausinsinööri Janne Hölttä)

Ritopohjantien on pääkatu ja vilkas joukkoliikenteen pääreitti. Ritopohjantielle on tehty saneerauksen ensimmäinen vaihe Heinälammen kohdalle, jossa parannettiin kevyen liikenteen väylää, alikulkua sekä liittymään lisättiin kääntymiskaista Heinälammintie liittymään. Seuraavissa vaiheissa parannetaan kevyen liikenteen väylää vielä Koivutielle asti.

Jyväskylän kaupungin onnettomuusrekisterin mukaan Ritopohjantiellä liikenneonnettomuudet ovat harvinaisia. Kadulla on useita alikulkutunneleita kevyelle liikenteelle sekä keskisaarekkeellisia suojateitä.

Saneerauksessa parannetaan erityisesti Ritopohjantien sivukatujen näkemäalueita, mikä parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Myös ajorata tulee kapenemaan hieman, mikä laskee kadun ajonopeuksia. Nopeusrajoituksen laskeminen vaikuttaisi negatiivisesti linjaautoliikenteen aikatauluihin.

Pidämme Ritopohjantien nopeusrajoituksen ennallaan. Nopeusrajoituksen laskemiselle ei ole riittäviä liikenneturvallisuusperusteita.

27.1.2020 Jyväskylän kaupungin vesiyhtiön yksityistäminen

Teen aloitteen siitä, että Jyväskylässä järjestetään avoin keskustelutilaisuus vesiyhtiön myynnistä yksityisille. Keskustelutilaisuuteen osallistuisivat niin kaikkien puolueiden kaupunginvaltuutetut, vesiyhtiön johtaja ja ne tahot, jotka ovat hissukseen ja hiljaa valmistelleet näitä kauppoja. Vesi on YK:n julistamien perusoikeuksien listalla, ja maailmalla on paljon esimerkkejä siitä mitä perusinfralle tapahtuu ja veden hinnalle, kun se yksityistetään. Vesi on yksi perusresursseista, ja ilmastonmuutoksen edetessä, sen tärkeys korostuu. On demokratian pelihengen mukaista käydä avoin keskustelu tilanteesta, ja miksi näin typerään hankkeeseen on ylipäätään ryhdytty.

Aloitteeseen annettu vastaus
(kaupunginhallitus 10.2.2020/26, talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä)

Kiitos palautteesta. Mediassa olleesta uutisoinnista on saanut väärän mielikuvan kaupungin päätöksistä. Jyväskylä ei ole yksityistämässä vesihuoltoaan. Sen sijaan olemme tehneet päätöksen, jonka mukaan selvitämme vähemmistöosuuden myymistä monialaisesta energiayhtiöstämme, jonka yksi toiminnoista vesihuolto on. Selvityksessä on hyvin tiukat reunaehdot. Kaupungilla säilyy yhtiössä enemmistöomistus ja määräysvalta kaikissa olosuhteissa. Selvityksen perusteella näemme, mitkä julkiset ja yksityiset toimijat ovat kiinnostuneita kumppanuudesta. Kaupungilla ei ole ollut tarkoitus salailla asian valmistelua. Päinvastoin, kaupunki on julkaissut asian hyvissä ajoin viime syksynä, jotta asiasta voidaan käydä kansalaiskeskustelua.

23.1.2020 Yhdysladun rakentaminen välille Ruoke - Laajavuoren latuverkosto

Tämä on kuntalaisaloite yhdysladun rakentamisesta välille Ruoke - Laajavuoren latuverkosto. Tarkemmin välille Timolantie - Heinälä - Laavun kohdalla oleva risteys, jossa hevosurheilureitti ja sen pohjana oleva hiekkatie risteää Laajavuoren latuverkostoa. Yhdysladun linjaus voisi mukailla hevosurheilureittiä.

Ruokkeen alueella on runsaasti omakotitaloja, ja lisää tontteja on tulossa kaupungin sivujen mukaan jakoon: "Keväällä 2020 jaeitaan Kauramäestä 25 pientalotonttia ja Ruokkeelta 28 pientalotonttia". Nykyinen hevosurheilureitti palvelee ainoastaan jalkaisin liikkuvia, ja niitäkin varovaisuudella, koska samalla reitillä kulkee myös hevosia. Talvella latukoneella ajettava yhdyslatu Laajavuoren latuverkostoon lisäisi Ruokkeen alueen liikuntamahdollisuuksia tuntuvasti. Kesäaikana yhdyslatu palvelisi turvallisempana yhdysreittinä Laajavuoren ulkoilualueeseen, jolloin hevosille ja ihmisille olisi omat reittinsä.

Liitteenä karttapalvelun kuvakaappaus alueesta, johon yhdyslatu sijoittuisi.

Liitettä ei teknisistä syistä julkaista verkossa, vaan sitä voi kysyä kaupungin kirjaamosta, [email protected]

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kulttuuri- ja liikuntalautakunta 13.5.2020/31, olosuhdepäällikkö Jouni Arnberg)

Ehdotettu ulkoilureitti on osa yleiskaavan mukaista seutureittiä Laajavuori-Ruoke-Vesanka. Reittiä on linjattu kaavoituksen edetessä mm. Ruokkeen tien ylityksen kohdalta ja ottamalla huomioon tulevaisuuden kehätie. Ehdotettu reitti on mahdollista toteuttaa liitekartan mukaiselta osuudelta huomioiden suojelualueet. Reitin linjaus ehdotetusti hevosreitin viereen ei ole turvallisuussyistä mielekästä vaan reilusta eroon reitistä. Reittiosuus on kokonaan kaupungin omistamaa maata ja sen toteuttaminen vaatii urheilu- ja retkeilyalueiden investointeihin budjetti varauksen. Tavoitteena on rakentaa reittiosuus Laajavuori-Ruoke-Vesanka niin, että se on kunnostettavissa isolla latukoneella.

Asiasanat:

kuntalaisaloite