Kuntalaisaloitteet 2019

17.12.2019: Omasta tiliotteessa tulisi käydä selville mihin talousyksikköön lasku on maksettu

Kaupungille maksetuista laskuista tulisi omasta tiliotteessa näkyä selkeästi mihin maksu on mennyt. Nyt asiaa ei voi oikein tarkistaa mistään, mikä on vähintäänkin outoa oleellisen tiedon pimittämistä. Joka laskussa lukee vain saajana Jyväskylän kaupunki oli kyse sitten päivähoitomaksusta, terveyskeskuksen- tai hammashoidon lasku, sairaalan kanttiinin korttiosto tai kalalupa. Viesti osiossa tiedon erittely olisi mahdollista, mutta kenttä on joko tyhjä tai siinä lukee vain JYVÄSKYLÄ.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunginhallitus 2.3.2020/41, vastaaja talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä)

Jyväskylän kaupunki on selvittänyt laskun tietoihin liittyvää kysymystä yhdessä laskutuspalveluja tuottavan Monetra Keski-Suomi Oy:n kanssa. Selvityksen perusteella kysymyksessä kuvattu ongelma koskee kaikkia kaupungin lähettämiä verkkolaskuja. Verkkolaskujen ohjaustietojen sisältöä määrittelee omalta osaltaan verkkolaskulaki eli laki hankintayksiköiden ja elinkeinoharjoittajien sähköisestä laskutuksesta.

Kaupungin laskutusjärjestelmä on rakennettu Finvoice 3.0 -mallin mukaisesti, joka täyttää verkkolaskulain vaatimukset. Tämän mukaisesti maksunsaajatietona tulee olla organisaation virallinen nimi, eli Jyväskylän kaupungin tapauksessa Jyväskylän kaupunki. Finvoice -mallissa maksun saajaa kuvaavan tekstin kokonaismerkkimäärä on rajoitettu 35 merkkiin, jolloin Jyväskylän kaupungin lisäksi yksikön täsmällinen nimi maksunsaajatietona ei kokonaisuudessaan mahdu merkkimääriin.

Jyväskylän kaupungin laskujen palveluntuottaja Monetra Keski-Suomi Oy ja sen järjestelmätoimittajat eivät suosittele nykyisen menettelytavan muuttamista, koska merkkimäärärajoite aiheuttaisi edelleen sen, että nimen ”Jyväskylän kaupunki” lisäksi maksunsaajan yksiköstä tulisi näkyviin mahdollisesti vain lyhyt alkuosa. Muutos aiheuttaisi myös ylimääräisiä kustannuksia. Tämän vuoksi kaupunki on päätynyt ratkaisuun, että muutosta ei lähdetä toteuttamaan tässä vaiheessa. Muutos on tarkoituksenmukaista toteuttaa siinä vaiheessa, kun tietojärjestelmiä ja niiden välisiä liittymiä päivitetään uusimpiin versioihin, jolloin Finvoice-mallin mukainen merkkimäärää voi muuttua.


21.11.2019: Pari ehdotusta kevytliikenneväyliin (Keljo/Ristonmaa)

”Pyöräilyn edistäminen kannattaa! Yksi pyöräilyyn sijoitettu euro tuo kahdeksan takaisin. Jyväskylässä pyöräilyn kaksinkertaistaminen tuo pelkästään terveyshyötyinä yli 4,0 M€ vuotuiset säästöt.”

1.    Keljonkankaantie välillä Åstromin alue- Keljonkeskus
Keljonkankaantie on tuolla osuudella 11m leveä, sillan kohta 10m. Leveys sallii mahdollisuuden korotetun jalkakäytävän tekemisen linja-autopysäkiltä lähelle liikenneympyrää tien itäpuolelle. Ennen ympyrää tulisi rakennettava kevytväylä liittää ”rampilla” oikealle alaspäin Pumperin kevytväylään. Kustannustasoltaan tämä ratkaisu olisi varsin edullinen ja turvallinen. Nykyisinkin reittiä käytetään, mutta varsinkin liikenneympyrän kohta on varsin turvaton ollen ei minkäänlaista tilaa esim kävelijälle. Liite 1.

2.    Tikanväylän jatke kohti Keljonkeskusta
Ohessa karttaliite, mihin on piirretty ”ohjeellisesti” kustannustehokkain ratkaisu kevytväylän jatkamiseksi Keljonkeskukseen. Väylä on piirretty kohtaan, missä tarvitaan vähiten maansiirtoja ja 9-tien korkeus on riittävä nykyaikaisen alikulkutunnelin tekemiseksi. Väylä laskeutuisi n 110m:n matkalla 8-10 m, siis varsin kohtuullisesti ja hieman lisää rautatien suuntaisella osuudella. Rautatien alitus olisi kohdassa, missä myös rautatiepenkan korkeus sallii alikulkutunnelin tekemisen. Rakennettava osuus olisi n 350m. Liite 2

Teknisistä syistä aloitteessa mainittuja karttaliitteitä ei julkaista verkkosivulla. Liitteitä voi kysyä kaupungin kirjaamosta kirjaamo@jyvaskyla.fi.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


12.11.2019: Yläkouluun välipala ilmaiseksi

Yläkouluun pitäisi tulla välipala ilmaiseksi, koska siellä on koulupäivät usein kello 16.00 asti. Oppilaille tulee nälkä ja niiden pitää käyttää omia rahoja kouluun.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


28.10.2019 Kuntalain 23 §:n mukainen aloite Kuokkalan terveysaseman säilyttämisestä

Voimassa olevan perustus- ja kuntalain mukaisesti kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu kuuluu valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kunnassa organisoitu.

Tällöin esimerkiksi koulujen ja terveysasemien perustaminen (kaavoitus ja investointien rahoitus) sekä lakkauttaminen (kiinteistöjen myynti tai toimintojen lopettaminen) on syytä pitää valtuuston päätösvallassa.

Jyväskylän kaupungin Perusturvalautakunta on 22.5.2014 tehnyt päätöksen mm. Kuokkalan terveysaseman avosairaanhoidon toimintojen siirtämisestä Uuteen sairaalaan. Asiasta oli keskusteltu sitä ennen myös kaupunginhallituksen kokouksessa 28.4.2014. Päätös perustui silloiseen hallintosääntöön.

Perusturvalautakunta jätti huomioimatta 6 240 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen (adressi 24.9. 2015) terveysaseman säilyttämisen puolesta. Adressin allekirjoittajien määrä oli suurempi kuin niissä kaupunginosissa asukkaita, joissa terveysaseman toiminnot säilytettiin.

Kuokkala on aina ollut asukkaiden ja työntekijöiden arvostama terveysasema. Tästä osoituksena on se, että Medisiinariliito valitsi Kuokkalan terveysaseman vuoden 2014 työpaikaksi, tunnustuksena lääketieteen kandien hyvästä perehdytyksestä ja seniorituesta. Hyvä hoito ja huolenpito on ollut myös asukkaiden etu.

Jyväskylän kaupungin olisikin pitänyt selvittää ennen perusturvalautakunnan päätöstä mm. seuraavat asiat:
paljonko alueen vanhusten hoitoyksiköille ja tuhansille ikääntyville ihmisille koituisi kustannuksia terveyspalvelujen siirtämisestä Kyllön mäelle,
mitkä ovat hoitoon pääsyn kynnyksen nousun ja hoidon viivästymisen taloudelliset vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin,
mikä merkitys ja tarkoitus on nopeasti kasvavilla sosiaali- ja terveyspalvelujen menoina sillä, että ennaltaehkäisevät palvelut katoavat Kuokkalasta?

Kuokkalan ikääntyvältä väestöltä, lapsiperheiltä ja pienituloisilta asukkailta olemme saaneet palautetta, jonka mukaisesti matkat Kyllön mäelle ja takaisin on melkoinen rahallinen menoerä. Matka Kuokkalan keskustasta Kyllöön on lähes kuusi kilometriä. Sippulan- ja Samulinniemen perukoilta vielä pari kilometriä enemmän.

Ovatko virkamiehet tietoisia, ettei Kyllöön ole suoraa yhteyttä Sippulanniemestä, Ristonmaalta, Ylistönmäeltä, Ainolasta, Tikasta ja Kekkolasta.  Vain Ristikivestä pääsee Kyllön mäelle suoralla yhteydellä muutaman kerran päivässä.

Kaupunkilaisjärjen vastaista on Kuokkalan terveysaseman lakkauttaminen ja tuhansien alueen asukkaiden terveyspalvelujen siirto Kyllön mäelle, Sanomattakin on selvää, että Uuden sairaalan potilasjonot pidentyvät ja palvelut ylikuormittuvat.

Edellä kerrotun perusteella esitämme kunnioittaen, että perusturvalautakunnan päätös lopettaa Kuokkalan terveysaseman toiminta tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja valtuusto päättää säilyttää terveysaseman toiminnan.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


25.10.2019: Keljonkankaan kouluyhdistyksen aloite Keljonkankaan koulun ympäristön liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Keljonkankaan alakoulu (n. 500 oppilasta) sijaitsee Jyväskylän Keljonkankaalla osoitteessa Aapistie 2. Oppilaiden vanhemmat ovat erittäin huolissaan alueen liikenneturvallisuudesta ja nopeusrajoitusten noudattamisesta. Erilaisia liikenteen vaaratilanteita on tullut vuosittain muun muassa koulun rehtorin tietoon. Keljonkankaan kouluyhdistys haluaa tällä aloitteella saada aikaan parannustoimia koulun ympäristön liikennejärjestelyihin. Oppilaita kulkee päivittäin kouluun usealta suunnalta, merkittävä määrä Hietatietä pitkin. Liikenneturvallisuuden kannalta suurimmat riskipaikat sijaitsevat risteysalueilla koulun lähistöllä (Keljonkankaantie, Aapistie, Soratie) sekä Hietatien eteläpäässä Kangasmetsäntien risteyksessä, johon yhtyy myös kevyenliikenteenväylä Keljonkankaantien liikennevaloristeyksestä. Liikennemäärät ovat suurimmillaan arkisin koulun alkamis- ja loppumisaikoina, jolloin lapsia on paljon liikkeellä kävellen ja polkupyörillä.

1. Saattoliikenne koulun edessä
Saattoliikenteelle on todella ahtaat tilat koulun edessä. Vaaratilanteita syntyy helposti, kun autoja pysäköidään koulun eteen, tienvarteen ja autoja joudutaan kääntämään ahtaissa paikoissa ja risteyksissä. Samanaikaisesti alueella liikkuu pieniä koululaisia, jotka eivät osaa huomioida esimerkiksi peruuttavia autoja. Pienimmät koululaiset jäävät helposti ajajan pimeisiin kulmiin eivätkä näy kunnolla auton sivuilta tai peileistä. Ehdotamme selvittämään koulun edessä Hietatiellä (kuvassa alla P1) sijaitsevan metsäalueen
uudelleenkaavoitusta saattoliikenteen uudelleenjärjestelyä varten.

2. Keljonkankaantien ajonopeudet
Koulun kohdalla on tällä hetkellä nopeusrajoituksena 30 km/h, jota hyvin heikosti noudatetaan. Ehdotamme koulun läheisyyteen Keljonkankaantielle nopeusseurantaa sekä jatkuvampana lisätoimena nopeusnäyttöä tai vaihtuvaa nopeusrajoitusta (kouluaikana 30 km/h, ilta-aikoina ja viikonloppuisin 40 tai 50 km/h) pitämään ajonopeuksia paremmin kurissa.

3. Läpiajoliikenne Hietatiellä
Merkittävä määrä koulun oppilaista kulkee kouluun kävellen tai polkupyörällä Hietatietä pitkin. Tiellä on loivia hidastetöyssyjä, mutta tiellä ajetaan autoilla silti huomattavan kovaa suhteessa tienreunoilla kulkevaan kevyen liikenteen määrään. Merkittävä määrä liikennemääristä tulee varsinkin aamuisin läpikulkuliikenteestä Säynätsalontieltä Hietatietä pitkin koululle. Tie kapenee talvella lumipenkoista johtuen ja tienvarrella on usein myös pysäköitynä autoja, jotka heikentävät näkyvyyttä sekä kaventavat
liikkumistilaa tiellä. Ehdotamme läpiajokieltoa Säynätsalontieltä Hietatielle (vain pihoihin ajo sallittu). Tämä todennäköisesti vähentäisi liikenteen määrää, kun ainakin osa autoilijoista noudattaisi liikennemerkkiä.

Jyväskylän kaupungin ja Tiehallinnon tekemän aluevaraussuunnitelman (2007) mukaan Hietatien ongelmat ovat olleet tiedostettuna jo pidemmän aikaa ja toimenpide-ehdotukseksi on esitetty jo tuolloin Hietatien liittymän katkaisemista. Kymmenen vuoden aikana koulun oppilasmäärä ja sen myötä myös saattoliikennemäärä on kasvanut merkittävästi. Vaadimme kaupungilta konkreettisia toimia koulun läheisyyden liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 10.3.2020/48, liikenteenohjausinsinööri Laura Puhakka)

Jyväskylän kaupungille on tullut Keljonkankaan kouluyhdistykseltä kuntalaisaloite 25.10.2019. Aloite on allekirjoitettu 23.4.2018, mutta lähetetty kaupungille lokakuussa 2019. Aloitteessa toivotaan koulun ympäristön liikenneturvallisuuden parantamista. Parannusta toivotaan koulun saattoliikennejärjestelyihin sekä koulua sivuavien katujen, Keljonkankaantien ja Hietatien turvallisuuteen.

Keljonkankaan koulun saattoliikenteen järjestelyjä on parannettu viimeksi vuonna 2015 ja kevyt liikenne on nykyisin erotettu koulun edessä olevasta saattoliikennepaikasta. Vastuu saattoliikenteen järjestämisestä kuuluu ensisijaisesti kiinteistölle. Ennen kaavamuutoksen tarkastelua, tulisi tehdä kattavat selvitykset siitä, olisiko tehtävä toimenpide tehokas, turvallinen ja toimiva. Mikäli näin todettaisiin, voitaisiin poikkeamista kaavasta tarkastella.

Aloitteen toimesta Keljonkankaantien ajonopeuksia mitattiin marraskuun aikana viikon mittausjaksolla. Mittausjaksolla Keljonkankaantien keskinopeus oli 33 km/h ja V85 nopeus, eli nopeus, jonka 15% ajoneuvoista ylittää, oli 39 km/h. Koulun saattoliikenneaikoina (klo 7-9
ja 14-16) keskinopeus oli 32 km/h. Mittaustulokset vastaavat keskimääräisiä mittaustuloksia 30 km/h nopeusrajoitusalueella eivätkä aiheuta erillisiä toimenpiteitä.

Nopeusrajoitusten noudattamista valvoo poliisi. Jyväskylän kaupunki käyttää ajonopeuksien hillitsemiseksi hidasteita. Kadulta löytyy kaksi tyynyhidastetta, mutta ne ovat toki ajan saatossa kuluneet. Tyynyhidasteiden kunto tullaan tarkistamaan lähivuosina kadun päällystyksen yhteydessä ja ne tullaan tarvittaessa uusimaan.

Kaupunki käyttää omistamiaan nopeusnäyttötauluja lähinnä vain lyhytaikaisissa mittaustarkoituksissa. Kiinteitä nopeusnäyttöjä ei ainakaan toistaiseksi ole asennettu katuverkolle. Kaupungin vuonna 2018 toteuttamassa liikenneturvallisuushankkeessa tutkittiin, miten vaihtuvat yhdistelmämerkit vaikuttavat ajonopeuksiin koulun läheisyydessä. Pilottikohdetta valittaessa tarkasteltiin myös Keljonkankaan koulua. Vaihtuvat nopeusrajoitukset eivät kuitenkaan sovellu kohteisiin, joissa on paljon risteäviä katuja, jolloin vaihtuvia nopeusrajoitusmerkkejä tulisi asentaa useita.

Hietatien läpiajoa on tutkittu 14.4.2016 klo 7:30-8:30. Tutkimuksen aikana liikenne oli rauhallista, liikennemäärät vähäisiä ja tunnin aikana Hietatiellä ajoi yksi auto, jota epäilemme turhaksi läpiajoksi. Läpiajon kieltäminen lisäisi U-käännösten määrää koulun pihassa, mikä voisi heikentää liikenneturvallisuutta.

Jyväskylän kaupunki toteuttaa vuosittain useita liikenneturvallisuuskohteita, jotka valitaan saapuvien aloitteiden joukosta. Kohteet, joilla arvioidaan olevan eniten liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia, otetaan tarkempaan suunnitteluun. Keljonkankaan koulu ja sen lähialueet eivät ole kiireellisesti toteutettavien kohteiden joukossa.


16.9.2019: Systematiikkaa saattohoitoon

Esitän, että Kyllön terveyskeskussairaalassa kehitetään saattohoitoa seuraavasti:

* Saattohoitopäätöksen tekevä lääkäri keskustelee päätöksen ajoituksen ja perustelut läpi omaisten kanssa

* Henkilökunta kertoo omaisille lähestyvän kuoleman merkeistä

* Omaisten henkiseen tukemiseen kiinnitetään huomiota

* Omaisille järjestetään mahdollisuus välipaloihin myös kanttiinin aukioloaikojen ulkopuolella, vaikka maksua vastaan, sillä yöt läheisen vierellä ovat pitkiä

* Omaiselle järjestetään mahdollisuus rauhalliseen yöpymiseen potilaan luona, hankitaan esim. helposti siirrettäviä ja avattavia sänkytuoleja.

Nämä kehitysehdotukset esitän omaisena ja koska kokemusta on sellaisistakin saattohoitotilanteista, joissa em. asiat ovat olleet kunnossa.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(perusturvalautakunta 14.11.2019/89, palvelupäällikkö Anne Kirmanen)

Kuntalaisaloite.fi palveluun on saapunut aloite 15.9.2019 ja se on julkaistu palvelussa 16.9.2019. Aloite on saapunut Jyväskylän kaupungin kirjaamoon 17.9.2019. Hyvä kuntalaisaloitteen tekijä, lämmin kiitos kehittämisehdotuksista koskien saattohoitoa Kyllön terveyskeskussairaalassa.

Saattohoito on ollut tänä vuonna yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista sairaalassamme. Palliatiivinen hoito ja saattohoito on keskitetty Kyllön osastolle 5, joka muutti toukokuussa remontoituihin ja tarkoituksenmukaisiin tiloihin sairaalan ensimmäiseen kerrokseen. Osastolla on nyt aiempaa enemmän yhden ja kahden hengen huoneita saattohoitopotilaita ja hänen läheisiään varten. Huoneissa on avattavat vuodetuolit, jotka mahdollistavat läheisen yöpymisen potilaan vierellä.

Saattohoitopotilaiden läheisille on varattu osastolla myös oma rauhallinen tila, jossa voi levätä, keittää kahvia / teetä ja syödä eväitä. Tarjoamme osastolla yöpyville läheisille aamu- ja iltapalaa. Lisäksi läheisten taukotilassa on tarjolla pientä välipalaa. Arkipäivisin potilaiden läheiset voivat ruokailla henkilöstöravintolassamme.

Kiinnitämme huomiota potilaiden ja hänen läheisten henkiseen tukemiseen. Sairaalapastori käy perheiden tukena myös virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi osastollamme käy useampana päivänä viikossa koulutettuja sairaalavapaaehtoisia keskustelemassa ja tuomassa toivoa ja elämää osastolle.

Kehitämme jatkuvasti henkilökunnan saattohoidon osaamista. Osallistumme aktiivisesti valtakunnallisiin saattohoidon täydennyskoulutuksiin. Tammikuussa 2020 käynnistyy useissa ammattikorkeakouluissa sairaanhoitajien palliatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutus, johon meiltä on hakenut hoitajia.

Käymme henkilökunnan kanssa läpi tekemänne kuntalaisaloitteen. Esittämänne näkemykset ovat meille arvokkaita. Saattohoitopotilaan läheisen kohtaaminen ja ohjaaminen ovat asioita, joiden merkitystä on mahdotonta liiaksi korostaa.


13.9.2019: Turvallinen koulutie Kangasvuoren päiväkotikoululle

Kangasvuoren päiväkotikoulu on aloittanut toimintansa 8.8.2019. Koulun ohitse kulkee Kangasvuorentie, jossa ajoneuvojen nopeudet ovat korkeat ja raskasta kalustoa liikkuu myös, kuten paikallisliikenteen linja-autot. Haluamme turvata Kangasvuoren päiväkotikoulun pienten koululaisten koulutietä. Kangasvuorentielle olisi syytä lisätä turvallisuutta lasten tien ylittämiseen. Ehdotuksena esitämme kaupunkia miettimään siihen jonkinlaista ratkaisua, esim. liikennevalot koulun kohdalle koulun aukioloaikana tai järjestämään toisenlaisen ratkaisun, jolla saataisi ajoneuvojen nopeuksia alemmaksi ja turvattua pienten lasten koulutie. Mannerheimin lastensuojeluliiton Huhtasuon yhdistys ry järjesti tempauksen turvallisemman koulutien puolesta 8.8.2019 Kangasvuoren päiväkotikoululla, jossa turvattiin koululaisten turvallinen tien ylitys ensimmäisenä koulupäivänä. Keräsimme myös samalla adressiin nimiä, joita kertyi reilu sata nimeä ja lisäksi nettiadressin kautta saimme saman verran nimiä kerättyä adressiin.

Toivomme, että kaupunki ottaisi asian hoitaakseen ja saataisi lapsille turvallinen koulutie, ennen kuin tapahtuu mitään ikävää tai vaatii jonkun hengen. Emme halua samanlaista strategiaa tapahtuvan kuin Halssilassa, jossa lapsi jäi auton alle ja kuoli ja sitten vasta sinne saatiin alikulku Vanhalle vaajakoskentielle.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 15.10.2019/224, liikenteenohjausinsinööri Laura Puhakka)

Kangasvuorentien turvallisuutta päiväkotikoulun kohdalla on tarkasteltu aiemmin vuonna 2015. Tarkastelussa otettiin huomioon myös aloitteessa mainittu suojatie. Koulutien turvallisuutta arvioitiin KouluLiitu ohjelmalla ja vuoden 2015 tulosten mukaan, ei Kangasvuorentien ylitystä saarekkeellisten suojateiden kautta lueta vaaralliseksi edes nuoremmille koululaisille. 

Jyväskylän kaupunki käyttää liikenteen rauhoittamistoimenpiteenä hidasteita. Kangasvuorentie on pisteytetty hidasteiden pisteytysmenetelmällä, ja kohde saa sen verran pisteitä, että se johtaa lisäselvityksiin. Hidasteita rakennetaan joukkoliikennereiteille kuitenkin vain erityisin liikenneturvallisuusperustein.

Koska kaupungilla ei tällä hetkellä ole ajankohtaista tietoa kadun ajonopeuksista tai liikennemääristä, on kadulla tehtävä uusia mittauksia. Kangasvuorentien saneeraus on tällä hetkellä kesken, eikä mittauksia voida töiden aikaan suorittaa. Kangasvuorentien päällystyksen yhteydessä suojatiesaarekkeet ovat lähes kadonneet ja saarekkeet tullaan tekemään uudelleen. Mittaukset voidaan toteuttaa vasta näiden töiden valmistuttua.

Tässä vaiheessa suojateiden turvallisuutta parannetaan tehostamalla suojatiemerkintöjä. Saarekkeisiin lisätään puuttuvat suojatiemerkit ja sekä huomiopaalut.

Kadun saneerauksen valmistuttua voidaan nopeustarkastelu ja KouluLiitu-arviointi tehdä uudelleen.


25.9.2019: Uimaranta ja maapaikka, Palokan Ilonan seniorikortteli

Palokan Ilonan seniorikorttelin asukkaat esittävät, että korttelin (Lukutie 1) läheisyyteen, läheiselle Palokkajärven rannalle kunnostettaisiin maapaikka, jonne asukkaiden on helppo päästä seniorikorttelista rollaattorien kanssa ja josta on mahdollista käydä uimassa.

Tällä hetkellä kuvatunlaiset paikat ovat jyrkkiä, esteisiä ja kaukana korttelista liikuntarajoitteisille.

Palokan Ilonan seniorikorttelissa asuu noin 190 senioriasukasta. Suurella osalla asukkaista on käytössä liikkumista helpottavia apuvälineitä.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 31.3.2020/57, maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski)

Jyväskylän kaupunki on parhaillaan laatimassa sekä liikuntapaikkaverkkoselvitystä että luontoliikuntaohjelmaa. Niiden yhteydessä tullaan tarkastelemaan myös uimarantoja ja muita vesistöjen äärellä tapahtuvaan virkistykseen liittyviä palveluja, mukaan lukien palveluiden esteettömyyttä.

Esitetty jonkun tasoista esteettömyyttä vaativa uimapaikka ja sen toteuttamismahdollisuudet tutkitaan kyseisen työn yhteydessä. Vastaavia kohteita olisi varmasti toiveena rakentaa muuallekin, joten tarvitaan ensin yleisemmät linjaukset tämän tapaisten palvelujen määrästä, tasosta, vastuukysymyksistä ja ylläpidon periaatteista ennen kuin yksittäisiin kohteisiin voidaan ottaa kantaa. Lisäksi toteuttamiseen ja ylläpitoon on varattava riittävät resurssit kaupungin budjettiin.

Luontoliikuntaohjelma on tulossa luonnoksena nähtäville alkusyksystä, sen etenemistä voi seurata internetistä: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/luontoliikuntao...

Mm. ohjelman luonnosvaiheessa järjestetään kommentointimahdollisuus vielä kaikille osallisille.


1.8.2019 Ladun loiventaminen Palokkajärvellä

Palokkajärven ja Tuomiojärven välinen yhdyslatureitti on vaaralinen. Palokkajärven puoleiselta ladula kiipeäminen Ouluntien alikulkutunneliin on todella jyrkkä ja monokengillä lähes mahdoton kiivetä suksien ja sauvojen kanssa. Sinne on viritelty erilaisia köysiä auttamaan kiipeämistä, mutta kädet ei oikein riitä kun sukset ja rensselit on mukana. Ehdotan että sinne käydään kippaamassa pari lavallista kiviä, jolloin kiipeämiskohta loivenee merkittävästi ja yhdysladun käyttö on turvallisempaa ja ehkäpä käyttökin lisääntyisi.

Aloitteeseen annettu vastaus: (Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 18.9.2019/41, olosuhdepäällikkö Jouni Arnberg)

Jyväskylän kaupunki tekee Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle talvisin jäälatureitit sääolosuhteiden salliessa. Aloitteessa mainittu yhdyslatureitti tarkoittaa osuutta, jossa järvet ovat lähekkäin ja niiden välissä sijaitsee kevyenliikenteen alikulut Nelostien ja Saarijärventien alitse. Virallisesti tämä osuus ei ole latureittiä, koska se kulkee noin neljänsadan metrin matkan talvikunnostettua kevyenliikenteenväylää pitkin, eikä tuolle välille voida tehdä latu-uraa. Halutessaan hiihtäjällä on kuitenkin mahdollisuus siirtyä kevyenliikenteenväylää pitkin järveltä toiselle kävelemällä. Liikuntapalvelut, latu-uran kunnostajana käyttää myös ko. reittiä siirtymätaipaleena.

Aloitteessa mainittu jyrkkä rantapenger Palokkajärveltä alikulkutunnelille voi olla haasteellinen tietyissä olosuhteissa nousta ylös. Aloitteessa ehdotetaan, että nousua helpotettaisiin parilla kivikuormalla, mutta Nelostie ja sen reuna-alueet kuuluvat ELY-keskuksen hallintaan, mahdollisesta maanajosta ja rantaviivan täyttämisessä lupaviranomainen on ELY-keskus.

Liikuntapalveluiden puolelta tutkitaan mahdollisuutta siirtää uusi reitti kukelmaan Nelostien penkereellä. Nousu penkereelle tapahtuisi nykyisen alikulkutunnelin kohdalta hiukan pohjoisempana johon on mahdollisuus saada nykyistä helpompi nousu hiihtäjille.


29.7.2019: Kävelykadulle pyöräilykielto

Jyväskylän kävelykadulla on paljon kahviloita ja ravintoloita, liikkeitä ja tapahtumia, jotka vievät kävelijöiden huomion itseensä. Ihmiset kävelevät katua ristiin rastiin, pysähtelevät kadulle ja viettävät siellä aikaansa, kuten on tarkoituskin. Osa pyöräilijöistä ei ota huomioon, että kävelykadulla kulkevat ihmiset eivät osaa olla koko ajan varuillaan, kun ohi singahtelee pyöriä kovalla vauhdilla. Läheltä piti -tilanteita on jatkuvasti ja varmaan joitakin törmäyksiäkin on tapahtunut. Ehdotan, että leppoisan tunnelman ja turvallisuuden takaamiseksi pyöräily kiellettäisiin kävelykadulla kokonaan. 

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 24.9.2019/207, lakimies Timo Lampinen ja liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki)

Pyöräily tai sen kieltäminen kävelykadulla on puhuttanut jo vuosien ajan. Kävelykatu on suosittu reitti niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöille paitsi keskustassa asioinnin yhteydessä myös läpikulkureittinä. Lähin kävelykadun suuntainen korvaava reitti on Vapaudenkatu, jossa pyöräilyn kieltämistä on ennestään toivottu paikallisterminaalin kohdalle. Toinen vaihtoehtoinen reitti on Yliopistonkatu, jolla on useita liikennevaloja ja vilkkaasta autoliikenteestä johtuen odotusajat liikennevaloissa voivat olla melko pitkiä. Kävelykadun alapäästä Yliopistonkadun kautta Kävelykadun yläpäähän kiertävä pyöräilijä joutuu kulkemaan kuuden eri valo-ohjatun pyörätienjatkeen kautta, risteää autoliikenteen kanssa seitsemässä kadun ylityksessä ja samalla reitti pitenee kaksinkertaiseksi.

Laadukkaat pyöräväylät kävelykeskustan ulkopuolella osaltaan houkuttelevat läpikulkevaa pyöräliikennettä kävelykadulta muille reiteille. Esimerkiksi Voionmaankadun suunnasta tulevan pyöräliikenteen odotetaan ohjautuvan jatkossa nykyistä enemmän Yliopistonkadun parhaillaan rakennettaville uusille pyöräteille. Vastaavasti Kankaanrannansillan toteutuminen ohjaa Kankaan suunnasta tulevaa pyöräliikennettä paremmin Yliopistonkadun reitille, kun nykyinen Kinakujan yhteys ohjaa pyöräilijöitä Ilmarisenkadun kautta kävelykadun alapäähän.

Pyöräillen keskustaan saapuvat muodostavat huomattavan osuuden keskustan liikenteestä ja liikkeiden asioinneista. Kävelykadun jatkeena olevalla pihakatuosuudella tehdyissä laskennoissa noin joka kolmas liikkuja oli pyöräilijä. Pyöräilyn määrää kävelykadulla voidaan hieman vähentää järjestämällä laadukkaita pyörätelineitä kävelykadun välittömään läheisyyteen. Esimerkiksi Väinönkadulla pyörätelineet on uusittu tämän vuoden aikana ja siellä telineiden määrää on tarkoitus vielä lisätä.

Tieliikennelain mukaisesti liikennemerkein osoitetulla kävelykadulla ajoneuvolla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku ja ajonopeus saa olla kaikissa tilanteissa korkeintaan 20km/h. Pelkästään näitä kävelykadun perusliikennesääntöjä noudattamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiltä vaaratilanteilta voidaan välttyä.

Liikenteessä kaikkien tulee huomioida muut liikkujat niin, että ei omalla käytöksellään aiheuta muille tai itselleen vaaraa. Pyöräilijöiden lisäksi kävelykadulla liikkuu kävelijää nopeammin erilaisia jalankulkuun rinnastettavia kulkuvälineitä, kuten rullalautailijoita, potkulautailijoita tai erilaisilla jalankulkijan liikennesäännöillä liikkuvia jalankulkua avustavia sähköisiä liikkumisvälineitä, kuten sähköpotkulautoja. Kävelykadulla liikuttaessa korostuukin vuorovaikutus eri liikkujien kesken, esimerkiksi olan yli vilkaisu ennen kulkusuunnan vaihdosta tai soittokellon käyttäminen huomion herättämiseksi. Sähköisiin liikkumisvälineisiin, joiden suurin nopeus on enintään 25 km/h, sovelletaan polkupyörää koskevia säännöksiä.

Voimassa olevan tieliikennelain (267/1981) 33 a § 1 momentissa säädetään nimenomaan, että kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. 1.6.2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain (729/2018) 2 § 17 kohdan määritelmän mukaan tarkoitetaan kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua. Myös kävelykadun liikennemerkin ulkoasu uudistuu siten, että liikennemerkissä on jalankulkijan symbolin lisäksi polkupyörän symboli. Sekä nykyisessä että tulevassa uudessa tieliikennelaissa on selvästi lausuttu polkupyöräilyn olevan sallittua kävelykadulla. Liikennesäännöt ovat valtakunnallisia. Kaupungit eivät voi laatia omia kuntakohtaisia liikennesääntöjään.


25.6.2019: Rakentamattomien asuinrakennustonttien kiinteistöverotuksen alentaminen

Olen tehnyt valituksen Jyväskylän kaupunginhallitukselle 24.7.2018 korotetusta kiinteistöverosta. En ole saanut vastausta valitukseeni. Pidän nykyistä, 4 prosentin kiinteistöveroa rangaistusverona. Vaadin veron alentamista kohtuulliselle tasolle eli kahteen prosenttiin. Tilani asemakaavoitus käynnistyi Jyväskylän maalaiskunnan aloitteesta. Jyväskylän kaupunki hyväksyi Mannisenmäen asemakaavan. Kaavassa kaupungin maalle tuli noin 70 tonttia, jotka kaupunki markkinoi heti. Tästä seurasi koulu- ja päiväkotiongelmat Palokan alueella. Samalla yksityisten maanomistajien tonttikysyntä tyssäsi. Nyt kaupungilla on myymättä lähes 100 AO-tonttia, joita se myy alennuksella esimerkiksi Kinkovuoresta. Tonttituotanto tuo koko ajan uusia tontteja, noin 40 kappaletta markkinoille tänäkin vuonna. Vanhoja taloja on ennätysmäärä myynnissä. Maankäyttösopimuksiin kaupunki on jo kahdesti myöntänyt lisää maksuaikaa. Omistamieni tonttien markkinoinnissa ei ole hidasteltu eikä syyllistytty ylihinnoitteluun. Hinnat ovat alempia kuin kaupungin saamat tarjoushinnat esimerkiksi Savulahdessa. Maankäyttösopimusehdot olen täyttänyt etuajassa. Tiilitehtaantietäkin liikenne pääsi käyttämään yhtä vuotta aikaisemmin ennen sopimuksen määräaikaa.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunginhallitus 18.11.2019/220, vastaajat toimialajohtaja Erja Saarivaara ja tonttipäällikkö Paula Hartman

Kaupunginhallitukselle osoitettuun 25.7.2018 päivättyyn kirjeeseenne (Rakenta­mattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero) on kirjauksiemme mukaan vastattu 24.4.2019 päivätyllä kirjeellä. On käynyt ilmi, että kirje ei ole tavoittanut kaikkia kirjeen allekirjoittajia (A, B, C, D, E, F ja G). Lähetämme tässä kirjeen sisällön hieman päivitettynä uudelleen kaikille 25.7.2018 päivätyn kirjeen allekirjoittaneille.

Jyväskylän kaupungissa on ollut vuodesta 2009 lähtien käytössä rakentamatto­mien rakennuspaikkojen korotettu kiinteistöveroprosentti. Kiinteistöverolain 12 a §:n 1 momentin nojalla kunnanvaltuusto voi määrätä veroprosentiksi 2,00 - 6,00. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on vahvistanut Jyväskylässä rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentiksi 4,00 vuosille 2018, 2019 ja 2020 (kv 28.10.2019 §74). Kaupungin organisaatiosta on vastattu Teille aiemmin kirjeitse 17.10.2017, kyseisessä kirjeessä on esitetty korotetun verotuksen perusteet, joi­hin edelleen viitataan.

Kaupungin määrittelemä korotettu kiinteistöveroprosentti on yleinen, joten sitä ei voida yksittäistapauksissa huojentaa. Tiettyihin kiinteistöihin sovellettavasta, yleisestä veroprosentista poikkeavasta erillisestä kiinteistöveroprosentista ei voi­da edes päättää kiinteistöveropäätöksen ohessa. Täten kaupungilla ei ole toimi­valtaa myöntää erillistä huojennusta kiinteistöveroprosentista tiettyjen tonttien tai omistajien hakemuksesta.

Yksittäisellä kuntalaisella on kuntalain mukaan oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Jyväskylän kaupungissa aloitteen käsittelee se kaupungin viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätöksiä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Kunnan asukkaalla ei ole subjektiivista oikeutta vaatia asiansa käsittelyä toimielimessä aloiteoikeuden nojalla.

17.10.2017 annetussa vastineessa ei ole todettu, että korotetun kiinteistöveron periminen pienentäisi kaupungin investointitarvetta, vaan että olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin rakentaminen tuo säästöä kunnan investointimenoihin pienemmän investointitarpeen muodossa. Jyväskylän kokoisen kasvukeskuksen rakennuttamistarve on yksi korotetun kiinteistöveroprosentin perusteista. Jyväs­kylässä asuntotuotantoon soveliaan rakennusmaan tarve on huomattava. Hallituksen esityksessä 100/1999 vp. on todettu korotetun kiinteistöveron tarkoi­tukseksi, että korkeammalla veroprosentilla kaavoitetun alueen omistajat ryhtyi­sivät joko itse rakentamaan tai luovuttamaan maan sellaisille, jotka ovat valmiit rakentamaan. On perusteltua, että kunta, joka on uhrannut kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan varoja, voisi korkeammalla kiinteistöveroprosentilla vaikut­taa rakentamiseen.


14.5.2019: Lisää penkkejä Jyväskylään

Etenkin ikäihmisten liikkumisen kannalta on tärkeää saada Jyväskylään lisää penkkejä kävelyteiden varsille. Moni voisi itse käydä nykyistä useammin kauppa- ja muilla asioilla, kun tietäisi, että matkan varrelta löytyy penkkejä, missä voi tarvittaessa levähtää. Sillä, että ikäihmiset lähtevät neljän seinän sisältä ulos, on monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Kun ihminen kykenee liikkumaan itse, hän tarvitsee vähemmän yhteiskunnan palveluja. Penkit ovat halpa keino edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Jyväskylän keskustassa asuu paljon iäkkäitä ihmisiä. Kauppa -ja muut palvelut sijaitsevat pääsääntöisesti ydinkeskustassa. Esimerkiksi pitkän Puistokadun varrella ei ole yhden yhtä puistonpenkkiä. Tämä on vain yksi esimerkki. Samanlainen on tilanne muuallakin, myös lähiöissä, joissa usein on jonkinlainen kauppakeskus olemassa.

Esitän, että Jyväskylässä lisätään penkkejä eri puolille kaupunkia ja näin madalletaan ikäihmisille kynnystä lähteä itse omatoimisesti liikkeelle.

Ehdotan myös, että penkkien sijoitteluun pyydetään käyttäjiltä ideoita. Vanhusneuvosto ja vanhuspalveluiden raati voisivat olla tässä aktiivisia toimijoita.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 27.8.2019/176, vastaava katumestari Jukka Piispanen)

A on yhdessä 30 allekirjoittaneen kanssa tehnyt kuntalaisalaite.fi palveluun kautta aloitteen penkkien lisäämiseksi Jyväskylän kaupungin ylisille alueille. Vastineessa toivotaan lisäksi, että penkkien paikkoja kartoitettaisiin yhdessä käyttäjien kanssa.

Jyväskylän kaupungin katualueilla ja puistoissa on omaisuusrekisterin mukaan n. 1 636 penkkiä, joista kevyitä putkijalkapenkkejä on 94 kpl. Ilmastonmuutoksen myötä talvien lumimäärät vaihtelevat voimakkaasti. Samalla sulan maan aika keskimäärin pitenee, joten penkkien mahdollinen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa.

Vuonna 2017 aloitettiin kevyiden putkijalkapenkkien systemaattinen uusiminen. Uusimalla nämä kevyet penkit kiinteiksi metalliverkkopäällysteisiksi, saadaan penkkien käyttöaikaa jatkettua, kun niitä ei tarvitse poistaa talvihoitotöiden takia. Samalla saadaan säästöjä, kun penkkejä ei tarvitse viedä talveksi varastoon. Toisaalta kiintopenkit ovat jonkin verran kalliimpia ja niiden perustaminen vaatii routimattoman alustan. Vuosittain penkkejä on saatu uusittua tai lisättyä keskimäärin 60 kappaletta, johon on käytetty rahaa noin 100 000 €.

Projektin yhteydessä on penkkien paikkoja tarkasteltu systemaattisemmin. Penkkejä asennetaan puistojen lisäksi pitkille kevyenliikenteenväylille ja etenkin niiden jyrkille mäkiosuuksille. Yksittäisiltä asuntokaduilta penkkejä poistetaan ja ne siirretään alueille, joissa on suuremmat liikennevirrat. Tarkastelussa otetaan huomioon myös palveluasuntojen sijainnit ja tehdyt aloitteet. Lisäksi on tehty yhteistyötä liikuntapalveluiden kanssa ”Voimaa vanhuuteen tutuksi - ja tavaksi hankkeen puitteissa”. Lisätietoa tuosta hankkeesta ja siihen kuuluvista seniorireiteistä löytyy osoitteesta https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/lii...

Kuluvana vuonna jatketaan kevyiden putkijalkapenkkien uusimista 60 kappaleella. Tuota työtä jatketaan siihen saakka, kunnes ne on saatu korvattua. Samalla tarkastetaan penkkien paikkoja ja penkkien määrää siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjiä.


15.5.2019: Eläkeläisalennus kulttuuritapahtumiin

Jyväskylän kaupunki antaa eläkeläisille alennuksen kulttuuritilaisuuksiin (mm. Kaupunginteatteri, Jyväskylän Sinfonia). Alennus on 2 € normaalilipun hinnasta. Eläkeläisten eläketulo on kuitenkin n. 40 % pienempi eläkettä edeltävään ansiotasoon nähden. Nähdäksemme eläkeläisalennus esim. edellämainittuihin tilaisuuksiin on laskeneeseen tulotasoon nähden riittämätön. Alennus vaihtelee prosentuaalisesti esim. Kaupunginteatterin kohdalla noin 5 % (lipun hinta 38 €) - 10 % (lipun hinta 20 €). Prosentuaalinen alennus (esim. 15 %) olisi hyvä, mutta lippujen hintavaihtelusta johtuen varmaan vaikeammin toteutettava kuin euromääräinen, samansuuruinen alennus.

Esitämme, että kyseessäolevien kaupungin kulttuuripalveluiden eläkeläislippua alennetaan 5 € normaalilipun hinnasta. Tällöin alennus olisi n. 13-25 % Kaupunginteatterin ja Jyväskylän Sinfonian lipun hinnasta.

Aloitteeseen annettu vastaus: 
(
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 4.12.2019/57, toimialajohtaja Eino Leisimo)

Kuntalaisaloite koskee sekä kaupunginteatteria että Jyväskylän Sinfoniaa. Koska nämä toimivat itsenäisinä yksikköinä vastaten taloudestaan ja lipunmyynnistään, on tämä vastaus kaksiosainen:

Jyväskylän Sinfonian alennukset eläkeläisille
Eläkeläiset ovat Jyväskylän Sinfonialle erittäin tärkeä asiakasryhmä. Eläkeläisille myönnetään erilaisia hintaetuja. Yksittäisistä konserttilipuista alennus on 2 euroa/lippu ja viihdekonserteissa 4 euroa/lippu. Yli 20 hengen ryhmille myönnetään eläkeläishinnasta 10 % lisäalennus. Lisäksi Jyväskylän Sinfonia järjestää päiväkonsertteja, joissa eläkeläislipun hinta on noin puolet iltakonsertin lipun normaalihinnasta. Eläkeläisalennusten käytänteet vaihtelevat valtakunnallisesti jonkin verran, mutta Jyväskylän Sinfonian alennukset ovat linjassa muihin orkestereihin verrattuna.

Suuri osa Jyväskylän Sinfonian lipuista myydään eläkeläisalennuksilla, minkä vuoksi eläkeläislippujen hinnalla on merkittävä vaikutus orkesterin lipunmyyntituloihin. Orkesterien rahoitus muodostuu valtionosuusrahoituksesta, kuntarahoituksesta ja omasta tulonhankinnasta, jonka tärkein osa on lipunmyynti. Valtionrahoituksen selkärannan muodostavat Veikkauksen tuotot, jonka ovat laskussa. Kuntatalouden tila on valtakunnallisesti kiristyvä. Kaupunginvaltuusto asettaa kaupungin toimijoille vuotuiset sitovat tulotavoitteet, ja edellä kuvatuista syistä paine lipunmyynnin tuottojen turvaamiseen on suuri tilanteessa, jossa Jyväskylän Sinfonia ei nykyisellä salikapasiteetilla ja tuotantoresursseilla pysty juuri lisäämään myyntiä. Jotta Jyväskylän Sinfonia voi ylläpitää ja kehittää nykyisenkaltaista korkealaatuista ja laajasti saavutettavaa toimintaansa myös tulevaisuudessa, emme valitettavasti näe tällä hetkellä mahdollisuuksia suurempiin eläkeläislippujen hinnanalennuksiin.

Jyväskylän kaupunginteatterin eläkeläisalennukset

Jyväskylän kaupunginteatteri myöntää yksittäisille eläkeläisille alennusta teatterilipuista 2 euroa. Yli 20 hlön ryhmille alennus on 4 euroa peruslipun hinnasta, lisäksi ryhmät saavat yhden vapaalipun jokaista maksettua 20 lippua kohden. Jyväskylän kaupunginteatteri järjestää erityisesti senioriasiakkaille kohdennettuja arkimatineaesityksiä, joissa lipunhinta on merkittävästi edullisempi kuin normaalisti: Phantom-musikaalin matinealipun hinta on 27 euroa/kpl (norm. 38 euroa/kpl); etu 11 euroa ja puhenäytelmän (esim. Tämä on ryöstö!) matinealipun hinta on 23 euroa/kpl (norm. 32 euroa/kpl); etu 9 euroa.

Edellä lueteltujen etujen lisäksi Jyväskylän kaupunginteatterilla on ryhmille kohdennettu ennakkovaraajan etu yli 20 hlön ryhmille, tämä etu koskee myös eläkeläisryhmiä ja on voimassa ennen ensi-iltoja tehtäviin lippuvarauksiin: ennakkotarjous ryhmille Phantom-musikaaliin: 32 euroa/kpl (norm. 38 euroa/kpl); etu 6 euroa ja ennakkotarjous Tämä on ryöstö! -komediaan: 26 euroa/kpl (norm. 32 euroa/kpl); etu 6 euroa.

Lisäksi kaupungiteatteri tarjoaa ns. kanta-asiakkaille kohdennettuja esityskohtaisia tarjouksia, jotka koskevat myös eläkeläisiä. Alennuskäytännöt noudattavat myös muiden teattereiden linjaa. Osa teattereista ei myönnä esimerkiksi musikaaliesityksiinsä eläkeläisalennuksia ollenkaan. Joissakin teattereissa suosituissa lauantain esityksissä on voimassa ainoastaan kalleimman kategorian peruslipun hinnat, ei eläkeläis- eikä ryhmäalennuksia. Edellä luetellut Jyväskylän kaupunginteatterin monipuoliset eläkeläisille suunnatut alennuskäytännöt menevät suurelta osin aloitteessa toivottuun esitykseen euromääräisestä lippujen alennuksista - osin reilusti yli toivotun euromääräisen alennuksen. Näiltä osin emme mielestämme ole velvoitettuja muuttamaan eläkeläislippujen alennuskäytänteitämme.


14.5.2019: Laituri Tikan rantaan

Tikan rantaan, Jyväskylään tarvitaan hyväkuntoinen laituri. Aikaisempina kesinä laituri on ollut, mutta se oli todella huonokuntoinen. Myös varsinkin nuorille ja lapsille se on ollut hyvä hyppypaikka ja myös oleskelupaikka! Entinen laituri oli huonokuntoinen ja vanha. Rannasta tulisi paljon miellyttävämpi kaiken ikäisille, lapsesta aikuiseen. Toivotaan uusittua kestävää laituria mahdollisimman pian jo aikaisille uimareille.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta, 29.5.2019 § 31, vastaaja palvelujohtaja Ari Karimäki)

Tikan uimarannan laituri on rakennettu talven aikana liikuntapalveluiden omana työnä. Asennustyöt rannassa aloitettiin jäiden lähdettyä ja saatu valmiiksi torstaina 16.5.2019. Tikan uimarannalla nyt siis uusi ja turvallinen laituri odottamassa käyttäjiä.


2.5.2019: Hippos-hallin suunnittelu lopetettava

Hippos-hallin suunnittelu on lopetettava.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunginhallitus 17.2.2020/33, vastaaja elinkeinojohtaja Anne Sandelin)

Hippos-hankkeessa edetään valtuuston tekemien päätösten mukaisesti. Nykyisten kiinteistöjen kunto vaatii aktiivisia kehittämistoimenpiteitä, joilla parannetaan kaupunkilaisten mahdollisuuksia liikuntaan, sekä liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseksi.


2.5.2019 Pihakadun purkaminen

Kauppakadun pihakatu purettava ja palautettava ennalleen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 6.8.2019/167, vastaaja liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki) 

Kaupunkirakennelautakunta on päättänyt 10.3.2015 muuttaa pihakaduksi Kauppakadun välillä Kilpisenkatu-Vaasankatu. Taustalla vaikuttivat erityisesti keskustan kehittäminen ja kaupunginhallituksen vuoden 2012 päätös, jonka mukaan Kauppakadun yläosaa kehitetään kävelypainotteisena katuna. Pihakatua ei ole tarkoitus palauttaa entisentyyppiseksi. Kadun järjestelyihin on mahdollista tehdä pienempiä muutoksia, jos sille ilmenee selvää tarvetta. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa katu saneerataan rakenteeltaan paremmin pihakadun tarpeita vastaavaksi. Pihakatua koskevat muutokset käsittelee kaupunkirakennelautakunta käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. 


2.5.2019 Täydennysrakentamisesta luovuttava ja puistoja lisättävä

Keskustan täydennysrakentamisesta luovuttava ja rakennettava sen sijaan puistoalueita kaupungin keskustaan.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


30.4.2019: Lehtisaaren valaistun kuntopolun latu-uran vaikean laskun korjaaminen

Lehtisaaren kuntopolulla on valaistu noin 1,3 km pitkä lenkki, joka on ahkerassa käytössä silloin kun lumitilanne sallii. Jyrkin mäki on heti tien vieressä. Mäen linjaus on sellainen, että jyrkin mutka on mäen alla, missä vauhti on kovin ja ladulla on vaikea pysyä. Latu ei pysy hyvässä kunnossa kaatuilujen ja jarrutusten takia.

Ehdotan, että mäen linjausta muutetaan maaston sallivilla toimenpiteillä ennen seuraavien lumien tuloa. Mäen yläpäässä uraa siirretään jonkin verran ulospäin ja mäen alla kaarretta oikaistaan sisäkaarteen puolelle. Näin mäestä voidaan saada sellainen, että lapsikin pysyy suksilla vapaasti laskien.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kulttuuri- ja liikuntalautakunta 28.5.2019/31, liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen)

Säynätsalon Lehtisaaressa on liikuntapalveluiden ylläpitämä 1,3 km valaistu ulkoilureitti. Reittiä on peruskorjattu kahden viime vuoden aikana poistamalla reitin käyttöä haittaavaa puustoa, perkaamalla ojia ja lisäämällä radan alittavia rumpuja. Reitin pintaa on tasattu kaivinkoneella ja se on pinnoitettu kivituhkahiekalla. Viime syksynä ulkoilureitin valaistus uusittiin energiasäästölampuilla. Myös aloitteen tekijän mainitsemaa laskua hiukan levennettiin, muttei riittävästi.

Laskun korjaaminen tehdään aloitteessa esitetyllä tavalla kesän aikana ulkoilureittien kausikorjausten yhteydessä. Kustannusarvio on n. 2000-3000 euroa, jos valaisinpylväiden paikkaa ei tarvitse vaihtaa, se lisä kustannuksia n. 1500 eurolla.


13.4.2019: Lisää muovinkierrätyspisteitä Jyväskylään

Jyväskylän kaupunki tarvitsee lisää muovinkierrätyspisteitä. Joka päivä kun ostamme tuotteita syntyy niiden pakkauksista muovijätettä, kuitenkin valittettavan usein käy niin ettei muovinkierrätyspisteet ole riittävän lähellä kuluttajaa, eikä ole järkeä lähteä autolla ajamaan kilometrien päähän kierrättääkseen jätteensä oikein.Muovijäte on globaali ongelma, johon tarvittaisiin muutosta. Monessa kehitysmaassa jäte kulkeutuu suodattamatta suoraan mereen, mutta ongelma ei ole ainoastaa kehitysmaiden, sillä suomenkin rannikolta löytyvästä roskasta 75% on muovia. Ympäristön kannalta olisikin hyvin tärkeää, että kuluttajien mahdollisuudesta kierrättää jätteensä tehtäsiin mahdollisimman vaivatonta, näin yhä usempi kiinnittäisi omaan kierrättämiseensä huomiota ja se kannustaisi kuluttajia kierrättämiseen.

Palvelupäällikkö Strömin vastine kuntalaisaloitteeseen

Muovipakkausten kierrätyksestä ja hyödyntämisestä vastaa Suomen Uusiomuovi Oy ja keräyksestä tuottajayhteisö Rinki Oy. Rinki on järjestänyt Jyväskylään yhteensä 17 muovipakkausten keräyspistettä. Keräyspisteiden tarkemmat sijainnit voi katsoa osoitteesta rinkiin.fi tai kierratys.info. Viimeisimpänä kevään 2019 aikana Rinki on tuonut muovipakkausten keräysastiat lähelle Jyväskylän keskus­taa, Polvitien keräyspisteelle sekä Tikkakosken keskustaan. Tuottajayhteisö on saavuttanut pakkaus­ jäteasetuksen mukaisen keräysverkoston laajuuden.

Jätehuoltoviranomaisena toimiva Jyväskylän seudun jätelautakunta haluaa olla mukana kehittämässä muovinpakkausten keräysverkostoa tiukentuvien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi ja palvelutarjonnan kehittämiseksi. Asukkaiden kiinnostus muovipakkausten lajitteluun on lisääntynyt ja samalla kerätyn jätteen hyödyntämisaste on viime vuosina tehostunut huomattavasti.

Yli kaksisataa vapaaehtoista taloyhtiötä aloitti puoli vuotta sitten muovipakkausten lajittelun Mustankorkean järjestämässä kokeilussa. Kokeilujakso on päättymässä , mutta keräystä tullaan jatkamaan kokeilussa mukana olleissa taloyhtiöissä. Laajempi kiinteistökohtainen keräys edellyttää erilliskeräysvelvoitteen asettamista jätehuoltomääräyksiin. Tämä vaatii tarkempaa tarkastelua, miten ja millä edellytyksillä muovipakkausten keräystä on ympäristön kannalta järkevä lähteä toteuttamaan. Vel­voite voitaisiin antaa perustuen huoneistolukumäärään tai tietyllä alueella sijaitseville kiinteistöille, jolloin suuremmille kiinteistöille palvelu olisi tarjolla omalla kiinteistöllä. Jätehuoltomääräykset päivitetään loppuvuodesta 2019. Samalla tarkastellaan myös Mustankorkean mahdollisuuksia täydentää muovipakkausten keräystä hyötykeräyspisteillä koko jätehuoltovirnaomaisen toiminta-alueella.


27.2.2019: Ehdotus Jyväskylän ydinkeskustan kehittämiseksi

Tarkoitus ja lähtökohta:
Olen eläkkeellä oleva terveyden edistämisen asiantuntija, opiskelin 60-luvulla Liikunnalla ja nyt eläkeaikanani olen asunut Jyväskylässä viimeiset 8 vuotta. Terveyden edistämisen periaatteiden pohjalta organisoin aikanani Kanadassa Newfoundlandin provinssissa (väestöpohja 600 000) tupakointia vastustavan kampanjan ja olen näitä periaatteita soveltanut terveyden ulkopuolisillekin alueille kuten 2000-luvulla Heinäveden musiikkipäivien kehittämiseen. Tunnen Jyväskylän kaupungin lähinnä tavallisen tallaajan näkökulmasta, en kuitenkaan sen järjestö- ja poliittista todellisuutta. Olen tullut tietoiseksi ydinkeskustan ongelmista ja ryhdyin kirjaamaan mieleeni juolahtaneita kehittämisideoita. Huomasin, että niistä - ehkä ammattikokemukseni pohjalta - syntyikin oheinen kokonaisvaltaisempi suunnitelma. Tarjoan suunnitelman vastuullisen tahon käytettäväksi, mutta sillä varauksella että sitä tulisi edelleen täsmentää käytettävissä olevien resurssien ja kaupungin poliittisen tuntemuksen pohjalta. Mikäli joku suunnitelman yksittäisistä osista nähtäisiin sopivaksi kehittämisen kohteeksi, tarjoan sellaisenkin jonkin pätevän tahon käytettäväksi, vaikka vakaasti uskonkin ettei ”yksi pääsky tee kesää” eli että ydinkeskustan tulokselliseen kehittämiseen vaaditaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen ote.

1. Tavoite. Käsitykseni mukaan Jyväskylän ydinkeskustalla on jo tällä hetkellä merkittävää tarjottavaa kenelle tahansa kävijälle. Siellähän on 8-9 ostoskeskusta vieri vieressä, joiden järkevä yhdistäminen loisi niistä mielenkiintoisen kokonaisvaltaisen ostos-ja viihtymiskeskuksen, TODELLISEN SUPERKESKUKSEN. Ydinkeskustan kehittämiseksi tulisi (1) tehokkaasti viestittää siellä jo tällä hetkellä olevaa osaamista ja palveluja muulle Jyväskylälle, ympäröivälle Keski-Suomelle ja muillekin vierailijoille sekä (2) luoda pienellä lisäpanostuksella sinne entistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi ympäristö vierailla ja oleilla.

2. Yhteinen tahtotila. Keskustan liikkeille ja palveluille tulisi luoda yhteinen tahtotila toimia yhdessä kaikkien parhaaksi. Yhteistyö voitaisiin harkinnan mukaan rajata käsittämään lähinnä suuremmat liikkeet ja palvelut. Ydinkeskustalle tulisi keksiä sopiva nimi, toiminnalle tulisi palkata koordinaattori-kehittäjä-markkinoija ja kehitystoiminnalle tulisi laatia yksityiskohtainen kehittämis- ja arviointisuunnitelma. Nimeksi voisi sopia joku sellainen kuin esimerkiksi Kompassi-suunnan-näyttäjä, Jyväskylän timantti tms. Kompassi-suunnannäyttäjä -nimi viittaisi siihen, että kehittämisen keskipisteenä toimisi nykyinen Kompassi-aukio, jolloin ydinkeskusta määriteltäisiin siitä 1000 metrin säteellä olevaksi alueeksi.

3. Palvelukartta markkinoinnin pohjaksi. Yhteistyössä osallistuvien liikkeiden ja palvelujen kanssa osaava taiteilija laatisi korkeatasoisen kartan Keskustasta niin, että ostoskeskusten sisätilatkin olisivat siinä erotettavissa. Karttaan merkittäisiin siihen osallistuvien liikkeiden ja palvelujen sijainnit värein ja ehkä värinumeroin, joista numerot selitettäisiin kartan liitteessä. Liikkeiden ja palvelujen väritys pohjaisi esim. seuraavaan luokitukseen:

- Majoitus (lähinnä hotellit)
- Ravintolat, ruokailupaikat
- Elintarvikeliikkeet
- Vaatetus- ja jalkineliikkeet
- Kauneus, kosmetiikka ja hyvinvointi
- Medialiikkeet (kännykkä-, tietokoneliikkeet)
- Terveys- ja kuntopalvelut (mm. yksityiset terveysfirmat, apteekit, terveystuotekaupat, yksityiset palveluntarjoajat)
- Taide-, teatteri ja musiikkipalvelut (mm. kaupunginteatteri, taidemuseo, käsityömuseo)
- Ajanviete- ja harrastustoiminta (mm. elokuvateatterit, käsityömuseo askartelupajoineen)

Liitteessä voisi toki olla maininta ydinkeskustan ulkopuolisistakin kohteista kuten keskustan kirkosta, kaupungin kirjastosta, Paviljongista, Jyväskylän yliopistosta, Harjusta, Laajavuoresta jne. Kartan tarkoitus olisi viestiä selkeästi, mitä kaikkea kävijät voivat kokea ja hyötyä käydessään tai vieraillessaan keskustassa. Karttaa tulisi jakaa niin kaupungin strategisiin kohtiin kuin myös Keski-Suomen kuntiin ja muuallekin Suomeen. Kartta antaisi myös pohjan ydinkeskustan muullemarkkinoinnille eri medioiden ja internetin välityksellä.

4. Liikenneyhteyksien varmistaminen. Ydinkeskusta on jo tänä päivänä hyvien bussi- ja junayhteyksien saavutettavissa (matkakeskus, kaupunkibussien pysäkit Vapaudenkadulla). Palvelujen ja liikkeiden kanssa olisi syytä neuvotella lisäksi mahdollisimman helppojen ja halpojen pysäköintitilojen järjestämiseksi. Ydinkeskustan alueelle olisi hyvä järjestää taksitolppa sekä polkupyöräpaikoille suojakatokset.

5. Yhteisen ilmeen järjestäminen. Kehittämisessä mukana olevien liikkeiden ja palvelujen tulisi valita itselleen yhteinen logo, jotta niiden kuuluminen samaan kokonaisuuteen selviäisi kävijälle. Olisi hyvä panostaa ostoskeskusten ulkoasuihin esim. kasveilla, kuvilla (esimerkiksi Jyväskylän menneisyydestä), istuinpenkeillä ym. Tarkoituksena olisi luoda ydinkeskustasta ostospalvelujen lisäksi mahdollisimman monipuolinen ja viihtyisä, lähes sisäpuistomainen miljöö kävijöille. Myöhemmässä vaiheessa voidaan harkita katosten rakentamista valikoiduille katuosuuksille (esim. osa kävelykatua).

6. Uusia liikkeitä ja palveluja. Tätä nykyä ydinkeskustassa näkyy useita tyhjiä liiketiloja. Niiden täyttämiseksi on syytä houkutella uusia yrityksiä ja ammatti-ihmisiä erityisesti aloilta, jotka ovat tällä hetkellä ydinkeskustassa puutteellisesti edustettuina, mm. taide, tiede, terveys. Myös lasten leikki-seikkailupaikka ja lapsiparkki olisivat tarpeellisia lapsiperheille. Eräs ehdotus on järjestää ydinkeskustaan kaupungin eri terveyspalvelujen yhteisiä ehkäisevän ja terveyttä edistävän toiminnan palvelupisteitä (liikunta, ravinto, ihmissuhteet, stressi, uni, onnettomuuksien ehkäisy jne). On näyttöä, että väestön kiinnostus ja tarve sellaiseen on lisääntynyt ja että nykyiset terveyspalvelut kohtaavat tällaisen tarpeen hyvin puutteellisesti. Keskustassa käyvää voisi hyvin kiinnostaa tällaisten palvelujen käyttö ostosten ja muiden toimiensa ohella.

7. Viikottaiset yleisötapahtumat. Jyväskylässä on vuosittain havaittu, että isot tapahtumat (kuten valoviikot) vetävät Keskustaan suuria ihmisjoukkoja. Esimerkiksi Jyväskeskuksen iso aulatila soveltuisi erinomaisesti tällaisten tapahtumien polttopisteeksi kolmikerroksisine ”katsomoineen”. Ehdotankin, että aulaan pystytettäisiin pysyvä esiintymislava ja valkokangas sekä niiden reunamille varattaisiin istuimia. Entisen Arnoldsin tiloja voitaisiin myös hyödyntää katselupaikkana. Tälle esiintymisareenalle järjestettäisiin viikottain eri ikäisiä ja -tahoja kiinnostavia tietoiskuja ja taide-, tanssi-, liikunta- ja musiikkiesityksiä osaksi jyväskyläläisten omin voimin, välistä valtakunnallisesti tunnettujen osaajien avulla. Näiden tapahtumien tarkoitus olisi palvella koko ydinkeskustaa ja niihin olisivat kaikki ydinkeskustan liikkeet ja palvelut tervetulleita esittelemään tuotteitaan ja palvelujaan. Tapahtumien väliaikoina Finnkino voisi esittää valkokankaalla meneillä olevien elokuvien trailereita. Tapahtumiin voidaan kutsua myös muiden Keski-Suomen paikkakuntia ja palveluita esittelemään itseään ja toimintaansa, mikä saattaisi houkutella vierailijoita juuri kyseessä olevalta paikkakunnalta. Toiminnan koordinaattori järjestäisi tapahtumien aikataulutukset, toimisi niiden speakerina ja huolehtisi etukäteen, että esiintyjät ovat tietoisia esiintymisen vaatimista taidoista ja sopivista sisällöistä. Tarkoituksena on saada aikaan todella mielenkiintoisia ja eri-ikäistä yleisöä vetäviä tapahtumia. Myöhemmässä vaiheessa, jos sellainen havaitaan tarpeelliseksi, voidaan harkita esiintymislavan ja -alueen laajentamisesta, joka vaatisi rullaportaiden siirtämistä pois aulan keskeltä. Nykyisen Foorumin keskusaukio sopisi vastaavanlaisiin yleisötapahtumiin, vaikka alue onkin rajatumpi. Yksi vaihtoehto olisi vaihdella kumpaakin tähän tarkoitukseen.

8. Toteutus, seuranta ja arviointi. Edellä kaavailtu toimintakokonaisuus vaatisi ensi alkuun joitakin tuhansia euroja esim. kolmen kuukauden koeajalle. Tänä aikana toimintaa ja sen vaikutuksia seurattaisiin yleisön määrinä ja ydinkeskustan eri liikkeiden ja palvelujen kysyntänä. Eri liikkeet ja palvelut pidettäisiin koko ajan tietoisina toiminnan edistymisestä ja mahdollisista ongelmista. Ensi alkuun pyrittäisiin toimimaan minimibudjetin kautta ja vasta sitten kun toiminnan tuloksellisuudesta on saatu selvää näyttöä, pyrittäisiin suurempisuuntaisiin toimiin, kuten esimerkiksi kävelykadun osittaiseen kattamiseen tai rullaportaiden siirtämiseen. Mitä tulee ydinkeskustan kehittämiseen pitemmällä aikavälillä, se riippuu osaksi kaupungin itselleen asettamista tavoitteita, joista on julkisuudessa mainittu mm. keskustan lisärakentaminen ja keskustan väkiluvun selvä lisääminen. Toisaalta jos kaupunki asettaisi selkeäksi pitkän tähtäyksen tavoitteekseen esim. ilmastomuutoksen vähentämisen tai hitaan kaupungin –tapaisen (Slow City) tavoitteen, sellainen luonnollisesti olisi vaikuttamassa myös ydinkeskustan kehittämiseen. Slow City –liikkeen tavoitteena on elämänlaadun korostaminen, minkä ei tarvitse olla ristiriidassa edellä esitettyjen kaavailujen kanssa. Siinä vaan vähän selkeämmin painotettaisiin yleistä viihtyvyyttä ja elämäniloa.

9. Summa summarum. Uskon vakaasti, että systemaattisella kehittämisotteella Jyväskylän ydinkeskustasta voi muodostua paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä ja suosittu matkailu- ja vierailukohde. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että kansainvälisetkin matkailijat enenevästi löytävät Jyväskylän ja sen ainutlaatuisen ydinkeskustan. Toivotan kaupungille ja sen järjestöille onnea ja menestystä sen ydinkeskustan kehittämiselle.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


19.2.2019: Säynätsalon voimalinja ja muita aloitteita

1. Säynätsalon voimalinjan uudelleenjärjestely
2. Hiekkakasan poisto Destian korjaaman sillan päältä
3. Louhunsalmen sillan uudelleen rakentaminen
4. Entisen Koivulan päiväkodin käytöstä ehdotus

Lisätiedot
Saatu kunnantalolta ohjaus kuntalaisaloitteen tekemiseen. Sille ei ole kerätty osallistujia, kun olen uusi asukas Säynätsalossa enkä tiedä, keiltä hankkeisiin voisi tukea kysyä. Voinette käsitellä aloitteen, vaikka muita osallistujia tällä hetkellä ei vielä ole. Koivulan päiväkoti on purettu, joten aloite sen osalta jää ilman huomiota.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 10.3.2020/48, katupäällikkö Tuula Smolander)

Jyväskylän kaupungille on toimitettu 18.2.2019 neljäosainen kuntalaisaloite, jossa esitetään Säynätsalossa kulkevan voimalinjan uudelleenjärjestelyä, pyydetään poistamaan hiekkakasa korjatun sillan päältä, esitetään Louhunsalmen sillan uudelleenrakentamista ja esitetään entisen Koivulan
päiväkodin rakennukselle uutta käyttöä.

Aloitteessa esitetty voimalinjan uudelleen linjaaminen ei ole Jyväskylän kaupungin asia. Sähkölinjojen tarpeen ja sijoittumisen ratkaisee voimayhtiö, joka vastaa myös linjojensa kunnossapidosta ja käy tarvittavat neuvottelut maanomistajien kanssa.

Aloitteessa mainittu sillan päälle jäänyt hiekkakasa on poistettu aiemmin. Louhunsalmen silta on kunnostettu ja sillä on asianmukaiset painorajoitukset. Uuden sillan suunnittelulle ja toteutukselle ei ole tarvetta eikä taloudellisia edellytyksiä.

Aloitteessa mainittu Koivulan vanha päiväkoti on purettu, eikä sille siis voida osoittaa aloitteessa esitettyä toimintaa.
_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

1.2.2019: Hidastetöyssyt Kotaniementielle Vaajakoskelle

Kotaniementiellä Vaajakoskella on 30 km/h aluenopeusrajoitus. Melkein jokainen moottoroidulla kulkuvälineellä liikkuva ajaa kyseisellä tieosuudella reipasta ylinopeutta, silmämääräisesti seurattuna nopeudet nousevat hyvin usein 50-60 km/h:n, jopa senkin yli.

Ajonopeuksia nostavat mm. seuraavat seikat:
1. Alaspäin suuntautuva tie kohti Koskenniskaa ajettaessa.
2. Pitkä suora tien osuus Kotaniementien alkupäässä.
3. Tien loppuosuuden alueella sijaitseva päiväkoti (runsas liikenne ja aina tuntuu ihmisillä olevan kiire viemään/hakemaan lapsiaan)
4. Tien loppuosuuden alueella sijaitseva venesatama (runsas liikenne varsinkin keväällä ja syksyllä sekä koko kesän ajan viikonloppuisin)
5. Runsas määrä uusia asuntoja tien loppuosuudella, joka lisää liikennemäärää.
6. Juuri ennen Kotamäentielle kääntymistä (josta tie muuttuu Kotaniementieksi) on aluenopeusrajoitusmerkki aivan liian lähellä risteysaluetta, jotta sen voisi helposti havaita ilman, että liikenteen seuraaminen kärsisi.

Alueella asuu huomattava määrä alle kouluikäisiä ja nuoria lapsia, joten ylinopeudesta johtuvan yliajon riski kasvaa päivä päivältä.

Hidastetöyssyjä on muuten kyllä joka suunnassa Kaunisharjussa, mutta ei vasta muutama vuosi sitten rakennetulla Kotaniementiellä.

Ajonopeuksista ja alueen nopeusrajoituksesta on esim. alueelle toimiva päiväkoti tiedottanut lasten vanhempia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut ajonopeuksien alenemiseen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 5.3.2019/48, liikenteenohjausinsinööri Janne Hölttä)

Olitte tehnyt kuntalaisaloitteen hidastetöyssyjen rakentamisesta Kotaniementielle
Kuntalaisaloite.fi -sivuston kautta. Jyväskylän kaupungille saapuu uusia aloitteita viikoittain.
Kaikkia toiveita emme pysty toteuttamaan. Jyväskylän kaupungilla on käytössä
hidastealoitteiden pisteytystyökalu, jonka avulla arvioidaan kadun hidastetarve. Pisteytyksen
avulla aloitteet arvioidaan ja valitaan kohteet tarkempaa suunnittelua varten. Vuosittain
pyritään toteuttamaan 2-3 hidastekohdetta, jotka valitaan eniten pisteitä saaneiden
kohteiden joukosta.

Pisteytyksessä arvioidaan muun muassa kadun liikenneturvallisuustilannetta, ajonopeuksia,
liikennemäärää, koululaisten reittejä, sekä läheistä maankäyttöä. Pisteytyksestä lisätietoja
löytyy kaupungin nettisivuilta .


Kotaniementie sai pisteytyksessä 29/90 pistettä. Koska pistemäärä on alle 40, ei kohdetta
oteta tarkempaan suunnitteluun. Kotaniementie on tällä hetkellä saapuneiden kohteiden
joukossa sijalla 120.


 31.1.2019: Hupelintien - Etu-Kanavuorentien liikenneympyrä (E75 tie)

Liikenneympyrää tarvitaan liikenteen sujuvoittamiseksi Hupelintieltä ja Etu-Kanavuorentieltä pääsemiseksi E75 - tielle.

Liikennemäärät ovat suuria ja on ilmeisen suuri riski onnettomuuksille nykytilanteessa, kun ajoneuvot ajavat vielä pääsääntöiseti kovempaa kuin liikennemerkit sallivat.

Tämä olisi tilapäisratkaisu, kunnes uusi E75 - tielinjaus uusine siltoineen saadaan hamassa tulevaisuudessa käyttöön.

Samalla tulisi miettiä myös Siperianpolun liittyminen E75-tiehen.

Tämä hanke vaatinee yhteistyötä myös ELY-keskuksen kanssa, koska koskee myös valtion teitä.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 12.2.2019/26, liikenteenohjausinsinööri Janne Hölttä)

Olette tehnyt Jyväskylän kaupungille kuntalaisaloitteen Hupelintien –Etu-Kanavuorentien liikenneympyrästä. Vt 4 on valtion väylä. Päätökset mahdollisesta liittymän parantamisesta tekee Keski-Suomen ELY -keskus. Välitämme palautteen ELY-keskukselle vastattavaksi.


31.1.2019: Huhtasuon asukasyhdistyksen kuntalaisaloite rasiteraitin kaavoittamiseksi asemakaavakaduksi (Huhtasuo)

Huhtasuon kaupunginosassa liikenne Huhtasuon kauppakeskukseen, terveysasemalle ja kirjastoon kulkee pääosin Kangasvuorentieltä, aivan niin kuin kaupungin osittamat viitatkin ilmoittavat. Väylä on kuitenkin kahden kerrostalon rasiteraittina ja toinen kerrostalo Huhtasuon Ilona maksaa myöskin katuvalaistuksen rasiteraitille. Jyväskylän kaupungin olisi syytä ottaa tämä rasiteraitti asemakaavaan katualueeksi, silloin kadun kunnostus ja huolto tapahtuisi oikeudenmukaisesti alueen asukkaita palvelemaan.

Huhtasuon asukasyhdistys esittää Jyväskylän kaupungille, että rasiteraitti otetaan asemakaavaan kaupungin katualueeksi.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.


31.1.2019: Huhtasuon Ilonan asukastoimikunnan kuntalaisaloite rasiteraitin kaavoittamiseksi asemakaavakaduksi (Huhtasuo)

Varttuneiden  asumisoikeusyhdistyksen yhteisöllinen  senioritalo  Huhtasuon Ilona sijaitsee osoitteessa  Kangasvuorentie 22, kulku rakennuksiin  tapahtuu rasiteraittia  pitkin, joka on myös viereisen  kerrostalon rasitteena.  Samaa rasiteraittia  pitkin kuljetaan myös Huhtasuon terveysasemalle, kirjastoon  ja myös kauppakeskukselle. Kaupunki  on myös laittanut rasiteraitin alkuun viitat terveysasemalle ja kirjastoon.

Olisi oikeudenmukaista, jos Jyväskylän  kaupunki kaavoittaisi  rasiteraitin asemakaavakaduksi, ja siten ottaisi sen hoitaakseen.  Nythän se on huonossa  kunnossa  palvelemassa  ikäihmisiä  ja Huhtasuon Ilonan piti tänä syksynä  turvallisuussyistä ottaa  huolekseen  kadun valaistuksen.

Huhtasuon Ilonan asukastoimikunta kokouksessaan  25.1.2019 päätti tehdä Jyväskylän  kaupungin asemakaavaosastolle esityksen  rasiteraitin kaavoittamiseksi asemakaavakaduksi, ja kaupunki siten ottaa kadun ylläpidon  vastuulleen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Kaupunkirakennelautakunta 10.3.2020/48, asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho)

Jyväskylän kaupungille on tullut 31.1.2019 kuntalaisaloite, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki kaavoittaisi Huhtasuon Ilonan tontilla olevan rasiteraitin asemakaavakaduksi ja ottaisi sen ylläpidon vastuulleen.

Varttuneiden asumisoikeusyhdistyksen yhteisöllinen senioritalo Huhtasuon Ilona sijaitsee osoitteessa Kangasvuorentie 22. Tontin länsireunassa on asemakaavassa osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu reitti, jota pitkin kuljetaan Kangasvuorentieltä tontille mutta myös Huhtasuon terveysasemalle, kirjastoon ja kauppakeskukseen. Kaupunki on sijoittanut raitin alkupäähän viitat terveysasemalle ja kirjastoon. Aloitteessa esitetään, kaupunki kaavoittaisi rasiteraitin kaduksi ja ottaisi sen hoitaakseen. Aloitteen mukaan raitti on huonossa kunnossa eikä palvele kiinteistön
ikäihmisiä. Huhtasuon Ilona on myös turvallisuussyistä huolehtinut kadun valaistuksesta.

Asemakaavoituksen edustaja on käynyt 14.1.2019 Huhtasuon JASO:n kutsusta Huhtasuon Ilonassa järjestetyssä iltatilaisuudessa kertomassa Huhtasuon alueen tulevasta kaavoituksesta. Tässä yhteydessä heille on kerrottu, että ongelmalliseksi koettua kohtaa voidaan tutkia kaavoitusohjelman mukaan käynnistyvässä Huhtasuon keskustan asemakaavassa. Näin pystytään tutkimaan ajoyhteyden tarpeellisuus ja vaikutukset yhtä korttelia suuremmassa kokonaisuudessa.


9.1.2019: Uimahallin rakentaminen Palokan taajamaan 2020-luvulla

Esitetään, että Jyväskylän kaupunginhallitus selvittäisi vuoden 2019 kuluessa mahdollisuudet rakentaa uimahalli oheispalveluineen Palokan taajamaan 2020-luvulla yhä reipasta vauhtia kasvavan Pohjoisen Jyväskylän väestön tarpeisiin.

Perusteluina hankkeelle olisivat jo nyt alueella asuvan lähes 25.000 asukkaan kansanterveydelliset tarpeet. Taajamassa ja sen lähikylissä on useita suurehkoja kouluja, runsaasti keski-ikäistä ja eläkeläisväestöä sekä kasvava määrä lapsiperheitä. Rakenteilla ja kaavoituksessa on jatkuvaa täydennysrakentamista, ja asuinalueita mm. Heinälammelle, Savulahteen, Nuuttiin ja Norolaan.

Uimahallin rakentaminen Palokkaan tasaisi jo nyt ruuhkautuvien kaupungin uimahallien ja liikenneväylien käyttöä ja hajauttaisi kyseistä kansanterveydellisesti tärkeätä liikuntapalvelua tasapuolisesti taajamien ja keskustan kesken.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kulttuuri- ja liikuntalautakunta 29.1.2019/5, vastaaja palvelujohtaja Ari Karimäki)

Jyväskylän kaupungin investointiohjelmassa on AaltoAlvarin kylpyläosaston peruskorjaus sijoitettu alustavasti vuosille 2021-2023. Kuluvan vuoden aikana työstetään tähän hankesuunnitelma. Myös Vaajakosken Wellamon allas tulee olemaan joidenkin vuosien päästä perusteellisemman korjauksen tarpeessa. Näiden kahden uimahallin korjaussuunnitelmat ja –toimenpiteet tehdään lähivuosien aikana. AaltoAlvarin peruskorjaus on myös kytköksissä Hippos2020 –hankkeen toteutumiseen ja sen laajuus tarkentuu vasta tulevina vuosina. Liikuntapalvelut katsoo, että kolmannen uimahallin tarvesuunnittelua ei ole syytä käynnistää kuluvan vuoden aikana, vaan keskittyä toistaiseksi AaltoAlvarin ja Wellamon korjaamiseen ja kehittämiseen.


3.1.2019: Köyhyysohjelma Jyväskylään

Jyväskylä on hyväksynyt syksyllä 2017 kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman, jotka ovat voimassa vuosiin 2021 ja 2020 saakka. Kaupunkistrategian yhtenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Osallisuus sekä eriarvoisuuden loiventaminen ovat hyvinvointisuunnitelman keskeisiä painopisteitä. Ne eivät kuitenkaan riittävästi huomioi köyhien ja heikompi osaisten tilannetta kaupungissa. Niitä täydentämään tarvitaan Jyväskylään oma erillinen köyhyysohjelma.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Tarvitaan erillistä paneutumista köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmenemiseen. Siten voidaan pureutua köyhyyden syihin ja etsiä todellisia keinoja niin köyhyyden ennalta ehkäisemiseksi kuin köyhyyden vähentämiseksi ja köyhien elämäntilanteen parantamiseksi.

Esitän, että Jyväskylä laatii oman köyhyysohjelman. Ohjelmassa tulee kartoittaa köyhyyden esiintyminen ja sen syyt sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi ja köyhien elämäntilanteen parantamiseksi Jyväskylässä.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Perusturvalautakunta 22.8.2019 vastaaja palvelupäällikkö Ritva Anttonen)

      on tehnyt 30 osallistujan kanssa kuntalaisaloitteen köyhyysohjelman laatimisesta Jyväskylään. Ehdotusta perustellaan sillä, että Jyväskylä on hyväksynyt syksyllä 2017 kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman vuosiin 2021 ja 2020 saakka. Kaupunkistrategian yhtenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Osallisuus sekä eriarvoisuuden loiventaminen ovat hyvinvointisuunnitelman keskeisiä painopisteitä.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Kaupunkistrategia ja hyvinvointisuunnitelma eivät riittävästi huomioi köyhien ja heikompiosaisten tilannetta kaupungissa.  Niitä täydentämään tarvitaan Jyväskylään oma erillinen köyhyysohjelma, jossa tulee kartoittaa köyhyyden esiintyminen ja sen syyt sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia tilanteen paranemiseksi. Kartoituksessa tulee pureutua köyhyyden syihin ja etsiä todellisia keinoja niin köyhyyden ennaltaehkäisemiseksi kuin köyhyyden vähentämiseksi ja köyhien elämäntilanteen parantamiseksi.

Köyhyysohjelman laatiminen

Jyväskylän kaupungille laaditaan syksyn 2019 aikana kuntalaisaloitteen esityksen pohjalta köyhyysohjelma, joka liitetään osaksi seuraavaa hyvinvointisuunnitelmaa.  Suunnitelmaan liitetään alueellinen näkökulma. Tätä varten perustetaan monialainen työryhmä.

Asiasanat: