Kuntalaisaloitteet 2019

12.11.2019: Yläkouluun välipala ilmaiseksi

Yläkouluun pitäisi tulla välipala ilmaiseksi, koska siellä on koulupäivät usein kello 16.00 asti. Oppilaille tulee nälkä ja niiden pitää käyttää omia rahoja kouluun.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

28.10.2019 KUNTALAIN 23 §:N MUKAINEN ALOITE KUOKKALAN TERVEYSASEMAN SÄILYTTÄMISESTÄ

Voimassa olevan perustus- ja kuntalain mukaisesti kunnan hallinnon ja talouden kokonaisvastuu kuuluu valtuustoon valituille kuntalaisten edustajille, riippumatta siitä, miten toimintojen hoito on kunnassa organisoitu.

Tällöin esimerkiksi koulujen ja terveysasemien perustaminen (kaavoitus ja investointien rahoitus) sekä lakkauttaminen (kiinteistöjen myynti tai toimintojen lopettaminen) on syytä pitää valtuuston päätösvallassa.

Jyväskylän kaupungin Perusturvalautakunta on 22.5.2014 tehnyt päätöksen mm. Kuokkalan terveysaseman avosairaanhoidon toimintojen siirtämisestä Uuteen sairaalaan. Asiasta oli keskusteltu sitä ennen myös kaupunginhallituksen kokouksessa 28.4.2014. Päätös perustui silloiseen hallintosääntöön.

Perusturvalautakunta jätti huomioimatta 6 240 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen (adressi 24.9. 2015) terveysaseman säilyttämisen puolesta. Adressin allekirjoittajien määrä oli suurempi kuin niissä kaupunginosissa asukkaita, joissa terveysaseman toiminnot säilytettiin.

Kuokkala on aina ollut asukkaiden ja työntekijöiden arvostama terveysasema. Tästä osoituksena on se, että Medisiinariliito valitsi Kuokkalan terveysaseman vuoden 2014 työpaikaksi, tunnustuksena lääketieteen kandien hyvästä perehdytyksestä ja seniorituesta. Hyvä hoito ja huolenpito on ollut myös asukkaiden etu.

Jyväskylän kaupungin olisikin pitänyt selvittää ennen perusturvalautakunnan päätöstä mm. seuraavat asiat:

paljonko alueen vanhusten hoitoyksiköille ja tuhansille ikääntyville ihmisille koituisi kustannuksia terveyspalvelujen siirtämisestä Kyllön mäelle,

mitkä ovat hoitoon pääsyn kynnyksen nousun ja hoidon viivästymisen taloudelliset vaikutukset erikoissairaanhoidon kustannuksiin,

mikä merkitys ja tarkoitus on nopeasti kasvavilla sosiaali- ja terveyspalvelujen menoina sillä, että ennaltaehkäisevät palvelut katoavat Kuokkalasta?

Kuokkalan ikääntyvältä väestöltä, lapsiperheiltä ja pienituloisilta asukkailta olemme saaneet palautetta, jonka mukaisesti matkat Kyllön mäelle ja takaisin on melkoinen rahallinen menoerä. Matka Kuokkalan keskustasta Kyllöön on lähes kuusi kilometriä. Sippulan- ja Samulinniemen perukoilta vielä pari kilometriä enemmän.

Ovatko virkamiehet tietoisia, ettei Kyllöön ole suoraa yhteyttä Sippulanniemestä, Ristonmaalta, Ylistönmäeltä, Ainolasta, Tikasta ja Kekkolasta.  Vain Ristikivestä pääsee Kyllön mäelle suoralla yhteydellä muutaman kerran päivässä.

Kaupunkilaisjärjen vastaista on Kuokkalan terveysaseman lakkauttaminen ja tuhansien alueen asukkaiden terveyspalvelujen siirto Kyllön mäelle, Sanomattakin on selvää, että Uuden sairaalan potilasjonot pidentyvät ja palvelut ylikuormittuvat.

Edellä kerrotun perusteella esitämme kunnioittaen, että perusturvalautakunnan päätös lopettaa Kuokkalan terveysaseman toiminta tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja valtuusto päättää säilyttää terveysaseman toiminnan.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

16.9.2019: Systematiikkaa saattohoitoon

Esitän, että Kyllön terveyskeskussairaalassa kehitetään saattohoitoa seuraavasti:

* Saattohoitopäätöksen tekevä lääkäri keskustelee päätöksen ajoituksen ja perustelut läpi omaisten kanssa

* Henkilökunta kertoo omaisille lähestyvän kuoleman merkeistä

* Omaisten henkiseen tukemiseen kiinnitetään huomiota

* Omaisille järjestetään mahdollisuus välipaloihin myös kanttiinin aukioloaikojen ulkopuolella

vaikka maksua vastaan, sillä yöt läheisen vierellä ovat pitkiä

* Omaiselle järjestetään mahdollisuus rauhalliseen yöpymiseen potilaan luona, hankitaan esim. helposti siirrettäviä ja avattavia sänkytuoleja.

Nämä kehitysehdotukset esitän omaisena ja koska kokemusta on sellaisistakin saattohoitotilanteista, joissa em. asiat ovat olleet kunnossa.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------

13.9.2019: Turvallinen koulutie Kangasvuoren päiväkotikoululle

Kangasvuoren päiväkotikoulu on aloittanut toimintansa 8.8.2019. Koulun ohitse kulkee Kangasvuorentie, jossa ajoneuvojen nopeudet ovat korkeat ja raskasta kalustoa liikkuu myös, kuten paikallisliikenteen linja-autot. Haluamme turvata Kangasvuoren päiväkotikoulun pienten koululaisten koulutietä. Kangasvuorentielle olisi syytä lisätä turvallisuutta lasten tien ylittämiseen. Ehdotuksena esitämme kaupunkia miettimään siihen jonkinlaista ratkaisua, esim. liikennevalot koulun kohdalle koulun aukioloaikana tai järjestämään toisenlaisen ratkaisun, jolla saataisi ajoneuvojen nopeuksia alemmaksi ja turvattua pienten lasten koulutie. Mannerheimin lastensuojeluliiton Huhtasuon yhdistys ry järjesti tempauksen turvallisemman koulutien puolesta 8.8.2019 Kangasvuoren päiväkotikoululla, jossa turvattiin koululaisten turvallinen tien ylitys ensimmäisenä koulupäivänä. Keräsimme myös samalla adressiin nimiä, joita kertyi reilu sata nimeä ja lisäksi nettiadressin kautta saimme saman verran nimiä kerättyä adressiin.

Toivomme, että kaupunki ottaisi asian hoitaakseen ja saataisi lapsille turvallinen koulutie, ennen kuin tapahtuu mitään ikävää tai vaatii jonkun hengen. Emme halua samanlaista strategiaa tapahtuvan kuin Halssilassa, jossa lapsi jäi auton alle ja kuoli ja sitten vasta sinne saatiin alikulku Vanhalle vaajakoskentielle.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 15.10.2019/224, liikenteenohjausinsinööri Laura Puhakka)

Kangasvuorentien turvallisuutta päiväkotikoulun kohdalla on tarkasteltu aiemmin vuonna 2015. Tarkastelussa otettiin huomioon myös aloitteessa mainittu suojatie. Koulutien turvallisuutta arvioitiin KouluLiitu ohjelmalla ja vuoden 2015 tulosten mukaan, ei Kangasvuorentien ylitystä saarekkeellisten suojateiden kautta lueta vaaralliseksi edes nuoremmille koululaisille. 

Jyväskylän kaupunki käyttää liikenteen rauhoittamistoimenpiteenä hidasteita. Kangasvuorentie on pisteytetty hidasteiden pisteytysmenetelmällä, ja kohde saa sen verran pisteitä, että se johtaa lisäselvityksiin. Hidasteita rakennetaan joukkoliikennereiteille kuitenkin vain erityisin liikenneturvallisuusperustein.

Koska kaupungilla ei tällä hetkellä ole ajankohtaista tietoa kadun ajonopeuksista tai liikennemääristä, on kadulla tehtävä uusia mittauksia. Kangasvuorentien saneeraus on tällä hetkellä kesken, eikä mittauksia voida töiden aikaan suorittaa. Kangasvuorentien päällystyksen yhteydessä suojatiesaarekkeet ovat lähes kadonneet ja saarekkeet tullaan tekemään uudelleen. Mittaukset voidaan toteuttaa vasta näiden töiden valmistuttua.

Tässä vaiheessa suojateiden turvallisuutta parannetaan tehostamalla suojatiemerkintöjä. Saarekkeisiin lisätään puuttuvat suojatiemerkit ja sekä huomiopaalut.

Kadun saneerauksen valmistuttua voidaan nopeustarkastelu ja KouluLiitu-arviointi tehdä uudelleen.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

25.9.2019: Uimaranta ja maapaikka, Palokan Ilonan seniorikortteli

Palokan Ilonan seniorikorttelin asukkaat esittävät, että korttelin (Lukutie 1) läheisyyteen, läheiselle Palokkajärven rannalle kunnostettaisiin maapaikka, jonne asukkaisen on helppo päästä seniorikorttelista rollaattorien kanssa ja osta on mahdollista käydä uimassa.

Tällä hetkellä kuvatuntalaiset paikat ovat jyrkkiä, esteisiä ja kaukana korttelista liikuntarajoitteisille.

Palokan Ilonan seniorikorttelissa asuu noin 190 senioriasukasta. Suurella osalla asukkaista on käytössä liikkumista helpottavia apuvälineitä.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

1.8.2019 Ladun loiventaminen Palokkajärvellä

Palokkajärven ja Tuomiojärven välinen yhdyslatureitti on vaaralinen. Palokkajärven puoleiselta ladula kiipeäminen Ouluntien alikulkutunneliin on todella jyrkkä ja monokengillä lähes mahdoton kiivetä suksien ja sauvojen kanssa. Sinne on viritelty erilaisia köysiä auttamaan kiipeämistä, mutta kädet ei oikein riitä kun sukset ja rensselit on mukana. Ehdotan että sinne käydään kippaamassa pari lavallista kiviä, jolloin kiipeämiskohta loivenee merkittävästi ja yhdysladun käyttö on turvallisempaa ja ehkäpä käyttökin lisääntyisi.

Aloitteeseen annettu vastaus: (Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 18.9.2019/41, olosuhdepäällikkö Jouni Arnberg)

Jyväskylän kaupunki tekee Palokkajärvelle ja Tuomiojärvelle talvisin jäälatureitit sääolosuhteiden salliessa. Aloitteessa mainittu yhdyslatureitti tarkoittaa osuutta, jossa järvet ovat lähekkäin ja niiden välissä sijaitsee kevyenliikenteen alikulut Nelostien ja Saarijärventien alitse. Virallisesti tämä osuus ei ole latureittiä, koska se kulkee noin neljänsadan metrin matkan talvikunnostettua kevyenliikenteenväylää pitkin, eikä tuolle välille voida tehdä latu-uraa. Halutessaan hiihtäjällä on kuitenkin mahdollisuus siirtyä kevyenliikenteenväylää pitkin järveltä toiselle kävelemällä. Liikuntapalvelut, latu-uran kunnostajana käyttää myös ko. reittiä siirtymätaipaleena.

Aloitteessa mainittu jyrkkä rantapenger Palokkajärveltä alikulkutunnelille voi olla haasteellinen tietyissä olosuhteissa nousta ylös. Aloitteessa ehdotetaan, että nousua helpotettaisiin parilla kivikuormalla, mutta Nelostie ja sen reuna-alueet kuuluvat ELY-keskuksen hallintaan, mahdollisesta maanajosta ja rantaviivan täyttämisessä lupaviranomainen on ELY-keskus.

Liikuntapalveluiden puolelta tutkitaan mahdollisuutta siirtää uusi reitti kukelmaan Nelostien penkereellä. Nousu penkereelle tapahtuisi nykyisen alikulkutunnelin kohdalta hiukan pohjoisempana johon on mahdollisuus saada nykyistä helpompi nousu hiihtäjille.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

29.7.2019: Kävelykadulle pyöräilykielto

Jyväskylän kävelykadulla on paljon kahviloita ja ravintoloita, liikkeitä ja tapahtumia, jotka vievät kävelijöiden huomion itseensä. Ihmiset kävelevät katua ristiin rastiin, pysähtelevät kadulle ja viettävät siellä aikaansa, kuten on tarkoituskin. Osa pyöräilijöistä ei ota huomioon, että kävelykadulla kulkevat ihmiset eivät osaa olla koko ajan varuillaan, kun ohi singahtelee pyöriä kovalla vauhdilla. Läheltä piti -tilanteita on jatkuvasti ja varmaan joitakin törmäyksiäkin on tapahtunut. Ehdotan, että leppoisan tunnelman ja turvallisuuden takaamiseksi pyöräily kiellettäisiin kävelykadulla kokonaan. 

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 24.9.2019/207, lakimies Timo Lampinen ja liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki)

Pyöräily tai sen kieltäminen kävelykadulla on puhuttanut jo vuosien ajan. Kävelykatu on suosittu reitti niin jalankulkijoille kuin pyöräilijöille paitsi keskustassa asioinnin yhteydessä myös läpikulkureittinä. Lähin kävelykadun suuntainen korvaava reitti on Vapaudenkatu, jossa pyöräilyn kieltämistä on ennestään toivottu paikallisterminaalin kohdalle. Toinen vaihtoehtoinen reitti on Yliopistonkatu, jolla on useita liikennevaloja ja vilkkaasta autoliikenteestä johtuen odotusajat liikennevaloissa voivat olla melko pitkiä. Kävelykadun alapäästä Yliopistonkadun kautta Kävelykadun yläpäähän kiertävä pyöräilijä joutuu kulkemaan kuuden eri valo-ohjatun pyörätienjatkeen kautta, risteää autoliikenteen kanssa seitsemässä kadun ylityksessä ja samalla reitti pitenee kaksinkertaiseksi.

Laadukkaat pyöräväylät kävelykeskustan ulkopuolella osaltaan houkuttelevat läpikulkevaa pyöräliikennettä kävelykadulta muille reiteille. Esimerkiksi Voionmaankadun suunnasta tulevan pyöräliikenteen odotetaan ohjautuvan jatkossa nykyistä enemmän Yliopistonkadun parhaillaan rakennettaville uusille pyöräteille. Vastaavasti Kankaanrannansillan toteutuminen ohjaa Kankaan suunnasta tulevaa pyöräliikennettä paremmin Yliopistonkadun reitille, kun nykyinen Kinakujan yhteys ohjaa pyöräilijöitä Ilmarisenkadun kautta kävelykadun alapäähän.
Pyöräillen keskustaan saapuvat muodostavat huomattavan osuuden keskustan liikenteestä ja liikkeiden asioinneista. Kävelykadun jatkeena olevalla pihakatuosuudella tehdyissä laskennoissa noin joka kolmas liikkuja oli pyöräilijä. Pyöräilyn määrää kävelykadulla voidaan hieman vähentää järjestämällä laadukkaita pyörätelineitä kävelykadun välittömään läheisyyteen. Esimerkiksi Väinönkadulla pyörätelineet on uusittu tämän vuoden aikana ja siellä telineiden määrää on tarkoitus vielä lisätä.

Tieliikennelain mukaisesti liikennemerkein osoitetulla kävelykadulla ajoneuvolla ajettaessa on jalankulkijoille annettava esteetön kulku ja ajonopeus saa olla kaikissa tilanteissa korkeintaan 20km/h. Pelkästään näitä kävelykadun perusliikennesääntöjä noudattamalla pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisiltä vaaratilanteilta voidaan välttyä.

Liikenteessä kaikkien tulee huomioida muut liikkujat niin, että ei omalla käytöksellään aiheuta muille tai itselleen vaaraa. Pyöräilijöiden lisäksi kävelykadulla liikkuu kävelijää nopeammin erilaisia jalankulkuun rinnastettavia kulkuvälineitä, kuten rullalautailijoita, potkulautailijoita tai erilaisilla jalankulkijan liikennesäännöillä liikkuvia jalankulkua avustavia sähköisiä liikkumisvälineitä, kuten sähköpotkulautoja. Kävelykadulla liikuttaessa korostuukin vuorovaikutus eri liikkujien kesken, esimerkiksi olan yli vilkaisu ennen kulkusuunnan vaihdosta tai soittokellon käyttäminen huomion herättämiseksi.
Sähköisiin liikkumisvälineisiin, joiden suurin nopeus on enintään 25 km/h, sovelletaan polkupyörää koskevia säännöksiä.

Voimassa olevan tieliikennelain (267/1981) 33 a § 1 momentissa säädetään nimenomaan, että kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. 1.6.2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain (729/2018) 2 § 17 kohdan määritelmän mukaan tarkoitetaan kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua liikennemerkillä osoitettua katua. Myös kävelykadun liikennemerkin ulkoasu uudistuu siten, että liikennemerkissä on jalankulkijan symbolin lisäksi polkupyörän symboli. Sekä nykyisessä että tulevassa uudessa tieliikennelaissa on selvästi lausuttu polkupyöräilyn olevan sallittua kävelykadulla.
Liikennesäännöt ovat valtakunnallisia. Kaupungit eivät voi laatia omia kuntakohtaisia liikennesääntöjään.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

25.6.2019: Rakentamattomien asuinrakennustonttien kiinteistöverotuksen alentaminen

Olen tehnyt valituksen Jyväskylän kaupunginhallitukselle 24.7.2018 korotetusta kiinteistöverosta. En ole saanut vastausta valitukseeni. Pidän nykyistä, 4 prosentin kiinteistöveroa rangaistusverona. Vaadin veron alentamista kohtuulliselle tasolle eli kahteen prosenttiin. Tilani asemakaavoitus käynnistyi Jyväskylän maalaiskunnan aloitteesta. Jyväskylän kaupunki hyväksyi Mannisenmäen asemakaavan. Kaavassa kaupungin maalle tuli noin 70 tonttia, jotka kaupunki markkinoi heti. Tästä seurasi koulu- ja päiväkotiongelmat Palokan alueella. Samalla yksityisten maanomistajien tonttikysyntä tyssäsi. Nyt kaupungilla on myymättä lähes 100 AO-tonttia, joita se myy alennuksella esimerkiksi Kinkovuoresta. Tonttituotanto tuo koko ajan uusia tontteja, noin 40 kappaletta markkinoille tänäkin vuonna. Vanhoja taloja on ennätysmäärä myynnissä. Maankäyttösopimuksiin kaupunki on jo kahdesti myöntänyt lisää maksuaikaa. Omistamieni tonttien markkinoinnissa ei ole hidasteltu eikä syyllistytty ylihinnoitteluun. Hinnat ovat alempia kuin kaupungin saamat tarjoushinnat esimerkiksi Savulahdessa. Maankäyttösopimusehdot olen täyttänyt etuajassa. Tiilitehtaantietäkin liikenne pääsi käyttämään yhtä vuotta aikaisemmin ennen sopimuksen määräaikaa.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

14.5.2019: Lisää penkkejä Jyväskylään

Etenkin ikäihmisten liikkumisen kannalta on tärkeää saada Jyväskylään lisää penkkejä kävelyteiden varsille. Moni voisi itse käydä nykyistä useammin kauppa- ja muilla asioilla, kun tietäisi, että matkan varrelta löytyy penkkejä, missä voi tarvittaessa levähtää. Sillä, että ikäihmiset lähtevät neljän seinän sisältä ulos, on monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Kun ihminen kykenee liikkumaan itse, hän tarvitsee vähemmän yhteiskunnan palveluja. Penkit ovat halpa keino edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Jyväskylän keskustassa asuu paljon iäkkäitä ihmisiä. Kauppa -ja muut palvelut sijaitsevat pääsääntöisesti ydinkeskustassa. Esimerkiksi pitkän Puistokadun varrella ei ole yhden yhtä puistonpenkkiä. Tämä on vain yksi esimerkki. Samanlainen on tilanne muuallakin, myös lähiöissä, joissa usein on jonkinlainen kauppakeskus olemassa.

Esitän, että Jyväskylässä lisätään penkkejä eri puolille kaupunkia ja näin madalletaan ikäihmisille kynnystä lähteä itse omatoimisesti liikkeelle.

Ehdotan myös, että penkkien sijoitteluun pyydetään käyttäjiltä ideoita. Vanhusneuvosto ja vanhuspalveluiden raati voisivat olla tässä aktiivisia toimijoita.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 27.8.2019/176, vastaava katumestari Jukka Piispanen)

A on yhdessä 30 allekirjoittaneen kanssa tehnyt kuntalaisalaite.fi palveluun kautta aloitteen penkkien lisäämiseksi Jyväskylän kaupungin ylisille alueille. Vastineessa toivotaan lisäksi, että penkkien paikkoja kartoitettaisiin yhdessä käyttäjien kanssa.

Jyväskylän kaupungin katualueilla ja puistoissa on omaisuusrekisterin mukaan n. 1 636 penkkiä, joista kevyitä putkijalkapenkkejä on 94 kpl. Ilmastonmuutoksen myötä talvien lumimäärät vaihtelevat voimakkaasti. Samalla sulan maan aika keskimäärin pitenee, joten penkkien mahdollinen käyttö lisääntyy tulevaisuudessa.

Vuonna 2017 aloitettiin kevyiden putkijalkapenkkien systemaattinen uusiminen. Uusimalla nämä kevyet penkit kiinteiksi metalliverkkopäällysteisiksi, saadaan penkkien käyttöaikaa jatkettua, kun niitä ei tarvitse poistaa talvihoitotöiden takia. Samalla saadaan säästöjä, kun penkkejä ei tarvitse viedä talveksi varastoon. Toisaalta kiintopenkit ovat jonkin verran kalliimpia ja niiden perustaminen vaatii routimattoman alustan. Vuosittain penkkejä on saatu uusittua tai lisättyä keskimäärin 60 kappaletta, johon on käytetty rahaa noin 100 000 €.

Projektin yhteydessä on penkkien paikkoja tarkasteltu systemaattisemmin. Penkkejä asennetaan puistojen lisäksi pitkille kevyenliikenteenväylille ja etenkin niiden jyrkille mäkiosuuksille. Yksittäisiltä asuntokaduilta penkkejä poistetaan ja ne siirretään alueille, joissa on suuremmat liikennevirrat. Tarkastelussa otetaan huomioon myös palveluasuntojen sijainnit ja tehdyt aloitteet. Lisäksi on tehty yhteistyötä liikuntapalveluiden kanssa ”Voimaa vanhuuteen tutuksi - ja tavaksi hankkeen puitteissa”. Lisätietoa tuosta hankkeesta ja siihen kuuluvista seniorireiteistä löytyy osoitteesta https://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/lii...

Kuluvana vuonna jatketaan kevyiden putkijalkapenkkien uusimista 60 kappaleella. Tuota työtä jatketaan siihen saakka, kunnes ne on saatu korvattua. Samalla tarkastetaan penkkien paikkoja ja penkkien määrää siten, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin kaikkia käyttäjiä.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

15.5.2019: Eläkeläisalennus kulttuuritapahtumiin

Jyväskylän kaupunki antaa eläkeläisille alennuksen kulttuuritilaisuuksiin (mm. Kaupunginteatteri, Jyväskylän Sinfonia). Alennus on 2 € normaalilipun hinnasta. Eläkeläisten eläketulo on kuitenkin n. 40 % pienempi eläkettä edeltävään ansiotasoon nähden. Nähdäksemme eläkeläisalennus esim. edellämainittuihin tilaisuuksiin on laskeneeseen tulotasoon nähden riittämätön. Alennus vaihtelee prosentuaalisesti esim. Kaupunginteatterin kohdalla noin 5 % (lipun hinta 38 €) - 10 % (lipun hinta 20 €). Prosentuaalinen alennus (esim. 15 %) olisi hyvä, mutta lippujen hintavaihtelusta johtuen varmaan vaikeammin toteutettava kuin euromääräinen, samansuuruinen alennus.

Esitämme, että kyseessäolevien kaupungin kulttuuripalveluiden eläkeläislippua alennetaan 5 € normaalilipun hinnasta. Tällöin alennus olisi n. 13-25 % Kaupunginteatterin ja Jyväskylän Sinfonian lipun hinnasta.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

14.5.2019: Laituri Tikan rantaan

Tikan rantaan, Jyväskylään tarvitaan hyväkuntoinen laituri. Aikaisempina kesinä laituri on ollut, mutta se oli todella huonokuntoinen. Myös varsinkin nuorille ja lapsille se on ollut hyvä hyppypaikka ja myös oleskelupaikka! Entinen laituri oli huonokuntoinen ja vanha. Rannasta tulisi paljon miellyttävämpi kaiken ikäisille, lapsesta aikuiseen. Toivotaan uusittua kestävää laituria mahdollisimman pian jo aikaisille uimareille.

Aloitteeseen annettu vastaus:

(Kulttuuri- ja liikuntalautakunta, 29.5.2019 § 31, vastaaja palvelujohtaja Ari Karimäki)

Tikan uimarannan laituri on rakennettu talven aikana liikuntapalveluiden omana työnä. Asennustyöt rannassa aloitettiin jäiden lähdettyä ja saatu valmiiksi torstaina 16.5.2019. Tikan uimarannalla nyt siis uusi ja turvallinen laituri odottamassa käyttäjiä.


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2.5.2019: Hippos-hallin suunnittelu lopetettava

Hippos-hallin suunnittelu on lopetettava.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

2.5.2019 Pihakadun purkaminen

Kauppakadun pihakatu purettava ja palautettava ennalleen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 6.8.2019/167, vastaaja liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki) 

Kaupunkirakennelautakunta on päättänyt 10.3.2015 muuttaa pihakaduksi Kauppakadun välillä Kilpisenkatu-Vaasankatu. Taustalla vaikuttivat erityisesti keskustan kehittäminen ja kaupunginhallituksen vuoden 2012 päätös, jonka mukaan Kauppakadun yläosaa kehitetään kävelypainotteisena katuna. Pihakatua ei ole tarkoitus palauttaa entisentyyppiseksi. Kadun järjestelyihin on mahdollista tehdä pienempiä muutoksia, jos sille ilmenee selvää tarvetta. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa katu saneerataan rakenteeltaan paremmin pihakadun tarpeita vastaavaksi. Pihakatua koskevat muutokset käsittelee kaupunkirakennelautakunta käyttösuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. 

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

2.5.2019 Täydennysrakentamisesta luovuttava ja puistoja lisättävä

Keskustan täydennysrakentamisesta luovuttava ja rakennettava sen sijaan puistoalueita kaupungin keskustaan.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

30.4.2019: Lehtisaaren valaistun kuntopolun latu-uran vaikean laskun korjaaminen

Lehtisaaren kuntopolulla on valaistu noin 1,3 km pitkä lenkki, joka on ahkerassa käytössä silloin kun lumitilanne sallii. Jyrkin mäki on heti tien vieressä. Mäen linjaus on sellainen, että jyrkin mutka on mäen alla, missä vauhti on kovin ja ladulla on vaikea pysyä. Latu ei pysy hyvässä kunnossa kaatuilujen ja jarrutusten takia.

Ehdotan, että mäen linjausta muutetaan maaston sallivilla toimenpiteillä ennen seuraavien lumien tuloa. Mäen yläpäässä uraa siirretään jonkin verran ulospäin ja mäen alla kaarretta oikaistaan sisäkaarteen puolelle. Näin mäestä voidaan saada sellainen, että lapsikin pysyy suksilla vapaasti laskien.

Aloitteeseen annettu vastaus: (kulttuuri- ja liikuntalautakunta 28.5.2019/31, liikuntapaikkavastaava Kari Häkkinen)

Säynätsalon Lehtisaaressa on liikuntapalveluiden ylläpitämä 1,3 km valaistu ulkoilureitti. Reittiä on peruskorjattu kahden viime vuoden aikana poistamalla reitin käyttöä haittaavaa puustoa, perkaamalla ojia ja lisäämällä radan alittavia rumpuja. Reitin pintaa on tasattu kaivinkoneella ja se on pinnoitettu kivituhkahiekalla. Viime syksynä ulkoilureitin valaistus uusittiin energiasäästölampuilla. Myös aloitteen tekijän mainitsemaa laskua hiukan levennettiin, muttei riittävästi.

Laskun korjaaminen tehdään aloitteessa esitetyllä tavalla kesän aikana ulkoilureittien kausikorjausten yhteydessä. Kustannusarvio on n. 2000-3000 euroa, jos valaisinpylväiden paikkaa ei tarvitse vaihtaa, se lisä kustannuksia n. 1500 eurolla.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

13.4.2019: Lisää muovinkierrätyspisteitä Jyväskylään

Jyväskylän kaupunki tarvitsee lisää muovinkierrätyspisteitä. Joka päivä kun ostamme tuotteita syntyy niiden pakkauksista muovijätettä, kuitenkin valittettavan usein käy niin ettei muovinkierrätyspisteet ole riittävän lähellä kuluttajaa, eikä ole järkeä lähteä autolla ajamaan kilometrien päähän kierrättääkseen jätteensä oikein.

Muovijäte on globaali ongelma, johon tarvittaisiin muutosta. Monessa kehitysmaassa jäte kulkeutuu suodattamatta suoraan mereen, mutta ongelma ei ole ainoastaa kehitysmaiden, sillä suomenkin rannikolta löytyvästä roskasta 75% on muovia. Ympäristön kannalta olisikin hyvin tärkeää, että kuluttajien mahdollisuudesta kierrättää jätteensä tehtäsiin mahdollisimman vaivatonta, näin yhä usempi kiinnittäisi omaan kierrättämiseensä huomiota ja se kannustaisi kuluttajia kierrättämiseen.

Palvelupäällikkö Strömin vastine kuntalaisaloitteeseen

Muovipakkausten kierrätyksestä ja hyödyntämisestä vastaa Suomen Uusiomuovi Oy ja keräyksestä tuottajayhteisö Rinki Oy. Rinki on järjestänyt Jyväskylään yhteensä 17 muovipakkausten keräyspistettä. Keräyspisteiden tarkemmat sijainnit voi katsoa osoitteesta rinkiin.fi tai kierratys.info. Viimeisimpänä kevään 2019 aikana Rinki on tuonut muovipakkausten keräysastiat lähelle Jyväskylän keskus­taa, Polvitien keräyspisteelle sekä Tikkakosken keskustaan. Tuottajayhteisö on saavuttanut pakkaus­ jäteasetuksen mukaisen keräysverkoston laajuuden.

Jätehuoltoviranomaisena toimiva Jyväskylän seudun jätelautakunta haluaa olla mukana kehittämässä muovinpakkausten keräysverkostoa tiukentuvien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi ja palvelutarjonnan kehittämiseksi. Asukkaiden kiinnostus muovipakkausten lajitteluun on lisääntynyt ja samalla kerätyn jätteen hyödyntämisaste on viime vuosina tehostunut huomattavasti. 

Yli kaksisataa vapaaehtoista taloyhtiötä aloitti puoli vuotta sitten muovipakkausten lajittelun Mustankorkean järjestämässä kokeilussa. Kokeilujakso on päättymässä , mutta keräystä tullaan jatkamaan kokeilussa mukana olleissa taloyhtiöissä. Laajempi kiinteistökohtainen keräys edellyttää erilliskeräysvelvoitteen asettamista jätehuoltomääräyksiin. Tämä vaatii tarkempaa tarkastelua, miten ja millä edellytyksillä muovipakkausten keräystä on ympäristön kannalta järkevä lähteä toteuttamaan. Vel­voite voitaisiin antaa perustuen huoneistolukumäärään tai tietyllä alueella sijaitseville kiinteistöille, jolloin suuremmille kiinteistöille palvelu olisi tarjolla omalla kiinteistöllä. Jätehuoltomääräykset päivitetään loppuvuodesta 2019. Samalla tarkastellaan myös Mustankorkean mahdollisuuksia täydentää muovipakkausten keräystä hyötykeräyspisteillä koko jätehuoltovirnaomaisen toiminta-alueella.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

27.2.2019: Ehdotus Jyväskylän ydinkeskustan kehittämiseksi

Tarkoitus ja lähtökohta:
Olen eläkkeellä oleva terveyden edistämisen asiantuntija, opiskelin 60-luvulla Liikunnalla ja nyt eläkeaikanani olen asunut Jyväskylässä viimeiset 8 vuotta. Terveyden edistämisen periaatteiden pohjalta organisoin aikanani Kanadassa Newfoundlandin provinssissa (väestöpohja 600 000) tupakointia vastustavan kampanjan ja olen näitä periaatteita soveltanut terveyden ulkopuolisillekin alueille kuten 2000-luvulla Heinäveden musiikkipäivien kehittämiseen. Tunnen Jyväskylän kaupungin lähinnä tavallisen tallaajan näkökulmasta, en kuitenkaan sen järjestö- ja poliittista todellisuutta. Olen tullut tietoiseksi ydinkeskustan ongelmista ja ryhdyin kirjaamaan mieleeni juolahtaneita kehittämisideoita. Huomasin, että niistä - ehkä ammattikokemukseni pohjalta - syntyikin oheinen kokonaisvaltaisempi suunnitelma. Tarjoan suunnitelman vastuullisen tahon käytettäväksi, mutta sillä varauksella että sitä tulisi edelleen täsmentää käytettävissä olevien resurssien ja kaupungin poliittisen tuntemuksen pohjalta. Mikäli joku suunnitelman yksittäisistä osista nähtäisiin sopivaksi kehittämisen kohteeksi, tarjoan sellaisenkin jonkin pätevän tahon käytettäväksi, vaikka vakaasti uskonkin ettei ”yksi pääsky tee kesää” eli että ydinkeskustan tulokselliseen kehittämiseen vaaditaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen ote.

1. Tavoite. Käsitykseni mukaan Jyväskylän ydinkeskustalla on jo tällä hetkellä merkittävää tarjottavaa kenelle tahansa kävijälle. Siellähän on 8-9 ostoskeskusta vieri vieressä, joiden järkevä yhdistäminen loisi niistä mielenkiintoisen kokonaisvaltaisen ostos-ja viihtymiskeskuksen, TODELLISEN SUPERKESKUKSEN. Ydinkeskustan kehittämiseksi tulisi (1) tehokkaasti viestittää siellä jo tällä hetkellä olevaa osaamista ja palveluja muulle Jyväskylälle, ympäröivälle Keski-Suomelle ja muillekin vierailijoille sekä (2) luoda pienellä lisäpanostuksella sinne entistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi ympäristö vierailla ja oleilla.

2. Yhteinen tahtotila. Keskustan liikkeille ja palveluille tulisi luoda yhteinen tahtotila toimia yhdessä kaikkien parhaaksi. Yhteistyö voitaisiin harkinnan mukaan rajata käsittämään lähinnä suuremmat liikkeet ja palvelut. Ydinkeskustalle tulisi keksiä sopiva nimi, toiminnalle tulisi palkata koordinaattori-kehittäjä-markkinoija ja kehitystoiminnalle tulisi laatia yksityiskohtainen kehittämis- ja arviointisuunnitelma. Nimeksi voisi sopia joku sellainen kuin esimerkiksi Kompassi-suunnan-näyttäjä, Jyväskylän timantti tms. Kompassi-suunnannäyttäjä -nimi viittaisi siihen, että kehittämisen keskipisteenä toimisi nykyinen Kompassi-aukio, jolloin ydinkeskusta määriteltäisiin siitä 1000 metrin säteellä olevaksi alueeksi.

3. Palvelukartta markkinoinnin pohjaksi. Yhteistyössä osallistuvien liikkeiden ja palvelujen kanssa osaava taiteilija laatisi korkeatasoisen kartan Keskustasta niin, että ostoskeskusten sisätilatkin olisivat siinä erotettavissa. Karttaan merkittäisiin siihen osallistuvien liikkeiden ja palvelujen sijainnit värein ja ehkä värinumeroin, joista numerot selitettäisiin kartan liitteessä. Liikkeiden ja palvelujen väritys pohjaisi esim. seuraavaan luokitukseen:

- Majoitus (lähinnä hotellit)
- Ravintolat, ruokailupaikat
- Elintarvikeliikkeet
- Vaatetus- ja jalkineliikkeet
- Kauneus, kosmetiikka ja hyvinvointi
- Medialiikkeet (kännykkä-, tietokoneliikkeet)
- Terveys- ja kuntopalvelut (mm. yksityiset terveysfirmat, apteekit, terveystuotekaupat, yksityiset palveluntarjoajat)
- Taide-, teatteri ja musiikkipalvelut (mm. kaupunginteatteri, taidemuseo, käsityömuseo)
- Ajanviete- ja harrastustoiminta (mm. elokuvateatterit, käsityömuseo askartelupajoineen)

Liitteessä voisi toki olla maininta ydinkeskustan ulkopuolisistakin kohteista kuten keskustan kirkosta, kaupungin kirjastosta, Paviljongista, Jyväskylän yliopistosta, Harjusta, Laajavuoresta jne. Kartan tarkoitus olisi viestiä selkeästi, mitä kaikkea kävijät voivat kokea ja hyötyä käydessään tai vieraillessaan keskustassa. Karttaa tulisi jakaa niin kaupungin strategisiin kohtiin kuin myös Keski-Suomen kuntiin ja muuallekin Suomeen. Kartta antaisi myös pohjan ydinkeskustan muullemarkkinoinnille eri medioiden ja internetin välityksellä.

4. Liikenneyhteyksien varmistaminen. Ydinkeskusta on jo tänä päivänä hyvien bussi- ja junayhteyksien saavutettavissa (matkakeskus, kaupunkibussien pysäkit Vapaudenkadulla). Palvelujen ja liikkeiden kanssa olisi syytä neuvotella lisäksi mahdollisimman helppojen ja halpojen pysäköintitilojen järjestämiseksi. Ydinkeskustan alueelle olisi hyvä järjestää taksitolppa sekä polkupyöräpaikoille suojakatokset.

5. Yhteisen ilmeen järjestäminen. Kehittämisessä mukana olevien liikkeiden ja palvelujen tulisi valita itselleen yhteinen logo, jotta niiden kuuluminen samaan kokonaisuuteen selviäisi kävijälle. Olisi hyvä panostaa ostoskeskusten ulkoasuihin esim. kasveilla, kuvilla (esimerkiksi Jyväskylän menneisyydestä), istuinpenkeillä ym. Tarkoituksena olisi luoda ydinkeskustasta ostospalvelujen lisäksi mahdollisimman monipuolinen ja viihtyisä, lähes sisäpuistomainen miljöö kävijöille. Myöhemmässä vaiheessa voidaan harkita katosten rakentamista valikoiduille katuosuuksille (esim. osa kävelykatua).

6. Uusia liikkeitä ja palveluja. Tätä nykyä ydinkeskustassa näkyy useita tyhjiä liiketiloja. Niiden täyttämiseksi on syytä houkutella uusia yrityksiä ja ammatti-ihmisiä erityisesti aloilta, jotka ovat tällä hetkellä ydinkeskustassa puutteellisesti edustettuina, mm. taide, tiede, terveys. Myös lasten leikki-seikkailupaikka ja lapsiparkki olisivat tarpeellisia lapsiperheille. Eräs ehdotus on järjestää ydinkeskustaan kaupungin eri terveyspalvelujen yhteisiä ehkäisevän ja terveyttä edistävän toiminnan palvelupisteitä (liikunta, ravinto, ihmissuhteet, stressi, uni, onnettomuuksien ehkäisy jne). On näyttöä, että väestön kiinnostus ja tarve sellaiseen on lisääntynyt ja että nykyiset terveyspalvelut kohtaavat tällaisen tarpeen hyvin puutteellisesti. Keskustassa käyvää voisi hyvin kiinnostaa tällaisten palvelujen käyttö ostosten ja muiden toimiensa ohella.

7. Viikottaiset yleisötapahtumat. Jyväskylässä on vuosittain havaittu, että isot tapahtumat (kuten valoviikot) vetävät Keskustaan suuria ihmisjoukkoja. Esimerkiksi Jyväskeskuksen iso aulatila soveltuisi erinomaisesti tällaisten tapahtumien polttopisteeksi kolmikerroksisine ”katsomoineen”. Ehdotankin, että aulaan pystytettäisiin pysyvä esiintymislava ja valkokangas sekä niiden reunamille varattaisiin istuimia. Entisen Arnoldsin tiloja voitaisiin myös hyödyntää katselupaikkana. Tälle esiintymisareenalle järjestettäisiin viikottain eri ikäisiä ja -tahoja kiinnostavia tietoiskuja ja taide-, tanssi-, liikunta- ja musiikkiesityksiä osaksi jyväskyläläisten omin voimin, välistä valtakunnallisesti tunnettujen osaajien avulla. Näiden tapahtumien tarkoitus olisi palvella koko ydinkeskustaa ja niihin olisivat kaikki ydinkeskustan liikkeet ja palvelut tervetulleita esittelemään tuotteitaan ja palvelujaan. Tapahtumien väliaikoina Finnkino voisi esittää valkokankaalla meneillä olevien elokuvien trailereita. Tapahtumiin voidaan kutsua myös muiden Keski-Suomen paikkakuntia ja palveluita esittelemään itseään ja toimintaansa, mikä saattaisi houkutella vierailijoita juuri kyseessä olevalta paikkakunnalta. Toiminnan koordinaattori järjestäisi tapahtumien aikataulutukset, toimisi niiden speakerina ja huolehtisi etukäteen, että esiintyjät ovat tietoisia esiintymisen vaatimista taidoista ja sopivista sisällöistä. Tarkoituksena on saada aikaan todella mielenkiintoisia ja eri-ikäistä yleisöä vetäviä tapahtumia. Myöhemmässä vaiheessa, jos sellainen havaitaan tarpeelliseksi, voidaan harkita esiintymislavan ja -alueen laajentamisesta, joka vaatisi rullaportaiden siirtämistä pois aulan keskeltä. Nykyisen Foorumin keskusaukio sopisi vastaavanlaisiin yleisötapahtumiin, vaikka alue onkin rajatumpi. Yksi vaihtoehto olisi vaihdella kumpaakin tähän tarkoitukseen.

8. Toteutus, seuranta ja arviointi. Edellä kaavailtu toimintakokonaisuus vaatisi ensi alkuun joitakin tuhansia euroja esim. kolmen kuukauden koeajalle. Tänä aikana toimintaa ja sen vaikutuksia seurattaisiin yleisön määrinä ja ydinkeskustan eri liikkeiden ja palvelujen kysyntänä. Eri liikkeet ja palvelut pidettäisiin koko ajan tietoisina toiminnan edistymisestä ja mahdollisista ongelmista. Ensi alkuun pyrittäisiin toimimaan minimibudjetin kautta ja vasta sitten kun toiminnan tuloksellisuudesta on saatu selvää näyttöä, pyrittäisiin suurempisuuntaisiin toimiin, kuten esimerkiksi kävelykadun osittaiseen kattamiseen tai rullaportaiden siirtämiseen. Mitä tulee ydinkeskustan kehittämiseen pitemmällä aikavälillä, se riippuu osaksi kaupungin itselleen asettamista tavoitteita, joista on julkisuudessa mainittu mm. keskustan lisärakentaminen ja keskustan väkiluvun selvä lisääminen. Toisaalta jos kaupunki asettaisi selkeäksi pitkän tähtäyksen tavoitteekseen esim. ilmastomuutoksen vähentämisen tai hitaan kaupungin –tapaisen (Slow City) tavoitteen, sellainen luonnollisesti olisi vaikuttamassa myös ydinkeskustan kehittämiseen. Slow City –liikkeen tavoitteena on elämänlaadun korostaminen, minkä ei tarvitse olla ristiriidassa edellä esitettyjen kaavailujen kanssa. Siinä vaan vähän selkeämmin painotettaisiin yleistä viihtyvyyttä ja elämäniloa.

9. Summa summarum. Uskon vakaasti, että systemaattisella kehittämisotteella Jyväskylän ydinkeskustasta voi muodostua paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä ja suosittu matkailu- ja vierailukohde. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että kansainvälisetkin matkailijat enenevästi löytävät Jyväskylän ja sen ainutlaatuisen ydinkeskustan. Toivotan kaupungille ja sen järjestöille onnea ja menestystä sen ydinkeskustan kehittämiselle.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------  

1.2.2019: Hidastetöyssyt Kotaniementielle Vaajakoskelle

Kotaniementiellä Vaajakoskella on 30 km/h aluenopeusrajoitus. Melkein jokainen moottoroidulla kulkuvälineellä liikkuva ajaa kyseisellä tieosuudella reipasta ylinopeutta, silmämääräisesti seurattuna nopeudet nousevat hyvin usein 50-60 km/h:n, jopa senkin yli.

Ajonopeuksia nostavat mm. seuraavat seikat:
1. Alaspäin suuntautuva tie kohti Koskenniskaa ajettaessa.
2. Pitkä suora tien osuus Kotaniementien alkupäässä.
3. Tien loppuosuuden alueella sijaitseva päiväkoti (runsas liikenne ja aina tuntuu ihmisillä olevan kiire viemään/hakemaan lapsiaan)
4. Tien loppuosuuden alueella sijaitseva venesatama (runsas liikenne varsinkin keväällä ja syksyllä sekä koko kesän ajan viikonloppuisin)
5. Runsas määrä uusia asuntoja tien loppuosuudella, joka lisää liikennemäärää.
6. Juuri ennen Kotamäentielle kääntymistä (josta tie muuttuu Kotaniementieksi) on aluenopeusrajoitusmerkki aivan liian lähellä risteysaluetta, jotta sen voisi helposti havaita ilman, että liikenteen seuraaminen kärsisi.

Alueella asuu huomattava määrä alle kouluikäisiä ja nuoria lapsia, joten ylinopeudesta johtuvan yliajon riski kasvaa päivä päivältä.

Hidastetöyssyjä on muuten kyllä joka suunnassa Kaunisharjussa, mutta ei vasta muutama vuosi sitten rakennetulla Kotaniementiellä.

Ajonopeuksista ja alueen nopeusrajoituksesta on esim. alueelle toimiva päiväkoti tiedottanut lasten vanhempia. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut ajonopeuksien alenemiseen.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 5.3.2019/48, liikenteenohjausinsinööri Janne Hölttä)

Olitte tehnyt kuntalaisaloitteen hidastetöyssyjen rakentamisesta Kotaniementielle
Kuntalaisaloite.fi -sivuston kautta. Jyväskylän kaupungille saapuu uusia aloitteita viikoittain.
Kaikkia toiveita emme pysty toteuttamaan. Jyväskylän kaupungilla on käytössä
hidastealoitteiden pisteytystyökalu, jonka avulla arvioidaan kadun hidastetarve. Pisteytyksen
avulla aloitteet arvioidaan ja valitaan kohteet tarkempaa suunnittelua varten. Vuosittain
pyritään toteuttamaan 2-3 hidastekohdetta, jotka valitaan eniten pisteitä saaneiden
kohteiden joukosta.

Pisteytyksessä arvioidaan muun muassa kadun liikenneturvallisuustilannetta, ajonopeuksia,
liikennemäärää, koululaisten reittejä, sekä läheistä maankäyttöä. Pisteytyksestä lisätietoja
löytyy kaupungin nettisivuilta  https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-liikenne/liikennejarjestelyt-ja-liikenneturvallisuus-0

Kotaniementie sai pisteytyksessä 29/90 pistettä. Koska pistemäärä on alle 40, ei kohdetta
oteta tarkempaan suunnitteluun. Kotaniementie on tällä hetkellä saapuneiden kohteiden
joukossa sijalla 120.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------  

 31.1.2019: Hupelintien - Etu-Kanavuorentien liikenneympyrä (E75 tie)

Liikenneympyrää tarvitaan liikenteen sujuvoittamiseksi Hupelintieltä ja Etu-Kanavuorentieltä pääsemiseksi E75 - tielle.

Liikennemäärät ovat suuria ja on ilmeisen suuri riski onnettomuuksille nykytilanteessa, kun ajoneuvot ajavat vielä pääsääntöiseti kovempaa kuin liikennemerkit sallivat.

Tämä olisi tilapäisratkaisu, kunnes uusi E75 - tielinjaus uusine siltoineen saadaan hamassa tulevaisuudessa käyttöön.

Samalla tulisi miettiä myös Siperianpolun liittyminen E75-tiehen.

Tämä hanke vaatinee yhteistyötä myös ELY-keskuksen kanssa, koska koskee myös valtion teitä.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kaupunkirakennelautakunta 12.2.2019/26, liikenteenohjausinsinööri Janne Hölttä)

Olette tehnyt Jyväskylän kaupungille kuntalaisaloitteen Hupelintien –Etu-Kanavuorentien liikenneympyrästä. Vt 4 on valtion väylä. Päätökset mahdollisesta liittymän parantamisesta tekee Keski-Suomen ELY -keskus. Välitämme palautteen ELY-keskukselle vastattavaksi.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

31.1.2019: Huhtasuon asukasyhdistyksen kuntalaisaloite rasiteraitin kaavoittamiseksi asemakaavakaduksi (Huhtasuo)

Huhtasuon kaupunginosassa liikenne Huhtasuon kauppakeskukseen, terveysasemalle ja kirjastoon kulkee pääosin Kangasvuorentieltä, aivan niin kuin kaupungin osittamat viitatkin ilmoittavat. Väylä on kuitenkin kahden kerrostalon rasiteraittina ja toinen kerrostalo Huhtasuon Ilona maksaa myöskin katuvalaistuksen rasiteraitille. Jyväskylän kaupungin olisi syytä ottaa tämä rasiteraitti asemakaavaan katualueeksi, silloin kadun kunnostus ja huolto tapahtuisi oikeudenmukaisesti alueen asukkaita palvelemaan.

Huhtasuon asukasyhdistys esittää Jyväskylän kaupungille, että rasiteraitti otetaan asemakaavaan kaupungin katualueeksi.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

31.1.2019: Huhtasuon Ilonan asukastoimikunnan kuntalaisaloite rasiteraitin kaavoittamiseksi asemakaavakaduksi (Huhtasuo)

Varttuneiden  asumisoikeusyhdistyksen yhteisöllinen  senioritalo  Huhtasuon Ilona sijaitsee osoitteessa  Kangasvuorentie 22, kulku rakennuksiin  tapahtuu rasiteraittia  pitkin, joka on myös viereisen  kerrostalon rasitteena.  Samaa rasiteraittia  pitkin kuljetaan myös Huhtasuon terveysasemalle, kirjastoon  ja myös kauppakeskukselle. Kaupunki  on myös laittanut rasiteraitin alkuun viitat terveysasemalle ja kirjastoon.

Olisi oikeudenmukaista, jos Jyväskylän  kaupunki kaavoittaisi  rasiteraitin asemakaavakaduksi, ja siten ottaisi sen hoitaakseen.  Nythän se on huonossa  kunnossa  palvelemassa  ikäihmisiä  ja Huhtasuon Ilonan piti tänä syksynä  turvallisuussyistä ottaa  huolekseen  kadun valaistuksen.

Huhtasuon Ilonan asukastoimikunta kokouksessaan  25.1.2019 päätti tehdä Jyväskylän  kaupungin asemakaavaosastolle esityksen  rasiteraitin kaavoittamiseksi asemakaavakaduksi, ja kaupunki siten ottaa kadun ylläpidon  vastuulleen.

Aloite on lähetetty valmisteltavaksi.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

9.1.2019: Uimahallin rakentaminen Palokan taajamaan 2020-luvulla

Esitetään, että Jyväskylän kaupunginhallitus selvittäisi vuoden 2019 kuluessa mahdollisuudet rakentaa uimahalli oheispalveluineen Palokan taajamaan 2020-luvulla yhä reipasta vauhtia kasvavan Pohjoisen Jyväskylän väestön tarpeisiin.

Perusteluina hankkeelle olisivat jo nyt alueella asuvan lähes 25.000 asukkaan kansanterveydelliset tarpeet. Taajamassa ja sen lähikylissä on useita suurehkoja kouluja, runsaasti keski-ikäistä ja eläkeläisväestöä sekä kasvava määrä lapsiperheitä. Rakenteilla ja kaavoituksessa on jatkuvaa täydennysrakentamista, ja asuinalueita mm. Heinälammelle, Savulahteen, Nuuttiin ja Norolaan.

Uimahallin rakentaminen Palokkaan tasaisi jo nyt ruuhkautuvien kaupungin uimahallien ja liikenneväylien käyttöä ja hajauttaisi kyseistä kansanterveydellisesti tärkeätä liikuntapalvelua tasapuolisesti taajamien ja keskustan kesken.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(kulttuuri- ja liikuntalautakunta 29.1.2019/5, vastaaja palvelujohtaja Ari Karimäki)

Jyväskylän kaupungin investointiohjelmassa on AaltoAlvarin kylpyläosaston peruskorjaus sijoitettu alustavasti vuosille 2021-2023. Kuluvan vuoden aikana työstetään tähän hankesuunnitelma. Myös Vaajakosken Wellamon allas tulee olemaan joidenkin vuosien päästä perusteellisemman korjauksen tarpeessa. Näiden kahden uimahallin korjaussuunnitelmat ja –toimenpiteet tehdään lähivuosien aikana. AaltoAlvarin peruskorjaus on myös kytköksissä Hippos2020 –hankkeen toteutumiseen ja sen laajuus tarkentuu vasta tulevina vuosina. Liikuntapalvelut katsoo, että kolmannen uimahallin tarvesuunnittelua ei ole syytä käynnistää kuluvan vuoden aikana, vaan keskittyä toistaiseksi AaltoAlvarin ja Wellamon korjaamiseen ja kehittämiseen.

 


3.1.2019: Köyhyysohjelma Jyväskylään

Jyväskylä on hyväksynyt syksyllä 2017 kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman, jotka ovat voimassa vuosiin 2021 ja 2020 saakka. Kaupunkistrategian yhtenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Osallisuus sekä eriarvoisuuden loiventaminen ovat hyvinvointisuunnitelman keskeisiä painopisteitä. Ne eivät kuitenkaan riittävästi huomioi köyhien ja heikompi osaisten tilannetta kaupungissa. Niitä täydentämään tarvitaan Jyväskylään oma erillinen köyhyysohjelma.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Tarvitaan erillistä paneutumista köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmenemiseen. Siten voidaan pureutua köyhyyden syihin ja etsiä todellisia keinoja niin köyhyyden ennalta ehkäisemiseksi kuin köyhyyden vähentämiseksi ja köyhien elämäntilanteen parantamiseksi.

Esitän, että Jyväskylä laatii oman köyhyysohjelman. Ohjelmassa tulee kartoittaa köyhyyden esiintyminen ja sen syyt sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi ja köyhien elämäntilanteen parantamiseksi Jyväskylässä.

Aloitteeseen annettu vastaus:
(Perusturvalautakunta 22.8.2019 vastaaja palvelupäällikkö Ritva Anttonen)

      on tehnyt 30 osallistujan kanssa kuntalaisaloitteen köyhyysohjelman laatimisesta Jyväskylään. Ehdotusta perustellaan sillä, että Jyväskylä on hyväksynyt syksyllä 2017 kaupunkistrategian ja hyvinvointisuunnitelman vuosiin 2021 ja 2020 saakka. Kaupunkistrategian yhtenä kärkenä on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Osallisuus sekä eriarvoisuuden loiventaminen ovat hyvinvointisuunnitelman keskeisiä painopisteitä.

Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Kaupunkistrategia ja hyvinvointisuunnitelma eivät riittävästi huomioi köyhien ja heikompiosaisten tilannetta kaupungissa.  Niitä täydentämään tarvitaan Jyväskylään oma erillinen köyhyysohjelma, jossa tulee kartoittaa köyhyyden esiintyminen ja sen syyt sekä tehdä toimenpide-ehdotuksia tilanteen paranemiseksi. Kartoituksessa tulee pureutua köyhyyden syihin ja etsiä todellisia keinoja niin köyhyyden ennaltaehkäisemiseksi kuin köyhyyden vähentämiseksi ja köyhien elämäntilanteen parantamiseksi.

Köyhyysohjelman laatiminen

Jyväskylän kaupungille laaditaan syksyn 2019 aikana kuntalaisaloitteen esityksen pohjalta köyhyysohjelma, joka liitetään osaksi seuraavaa hyvinvointisuunnitelmaa.  Suunnitelmaan liitetään alueellinen näkökulma. Tätä varten perustetaan monialainen työryhmä.

Asiasanat: